Kesäisen päivän monet puuhat

Ei tarvinnut lähteä Agirotuun, koska Rieha aloitti juoksut edellisenä päivänä. Olin kyllä seuraillut sitä jo jonkin aikaa ja tiesin että varmasti kohta aloittaa, mutta tietysti se panttasi niitä ihan viime hetkeen. No, parempi edellisenä päivänä kuin kisapäivän aamuna... Ja Riehan joukkueesta oli jo juoksun takia jääneet pois äippä Lahja ja sisko Huuma, eli Riehan kruunatessa homman koko joukkue jäi sitten pois kisoista. Ehkä me jo ensi vuonna saadaan Lahjakkaat kisaamaan :)?

Eilen vedettiin tokotreenit kera Raisan, Annan ja Hennan. Rieha oli kovasti päheänä, sillä ei juoksut treeni-intoon vaikuta millään lailla. Tehtiin pikaisesti seuraavat jutut:

Ruutu: Koemainen. Aivan täydellinen ruutuun meno ja stopit. Hyvin kesti liikkumisen ja seuraamiseen tuli ihan täysiä, mistä syystä hieman keuli. Mutta on se sillä aika näyttävä liike, ei voi muuta sanoa :).

Luoksari: Apparin kanssa takapalkaten. Seisomisessa saatiin kivaa menoa, mutta maahanmeno oli taas hukassa. Selkeästi sille tuottaa vaikeuksia mennä maihin, kun on ensin pysähtynyt seisomaan monta kertaa. Mutta sitten kun skulasi, niin skulasi hyvin. Tästä ei paineita, ei vaadi kauheasti treeniä että saadaan sujumaan. Toinen mihin kiinnitettiin taas huomiota on lähdössä Riehan nykiminen liikkurin käskyillä. Sillä ei ole aikomustakaan lähteä oikeasti, mutta pakko on vähän nytkähdellä. Lähdöissä muutenkin saa olla noiden kanssa tarkkana.

Kaukot: Ihan pari siirtymää ja ne ei ole ollenkaan hassummalla mallilla. Tavoitteet taas kirkastuu :).

----------------------------------

Tänään ajettiin päivällä jälkeä. Tein sekä Viimalle että Riehalle n. 90 askeleen jäljen nurmikolle. Jäljet vanheni n. tunnin verran. Riehalla oli nameja joka askeleella, Viimalla siellä täällä.

Riehalla on motivaatio jäljelle tosi kova. Pää ei noussut kertaakaan, mutta välillä veti sivuttain jäljen päällä (kova vastatuuli varmaan vaikutti). Jouduin myös jarraamaan ihan huolella pariin otteeseen, kun alkoi kauhomaan, mutta rauhoittui nopeasti. Reilusti pidemmällä jäljellä saisi sitä varmasti paremmin rauhoittumaan koko matkalle.

Viiman kokemus (ja tietysti ihan erilainen tempperamentti) näkyi siinä, että se ei turhia hötkynnyt. Meni koko ajan suoraan jäljen päällä, eikä kiskonut yhtään. Se kyllä ehti myös kiinnittää huomiota ohikulkijoihin ym., mutta laski aina pään takaisin ihan samaan kohtaan kuin mihin jäikin. Hienosti ja varmasti mentiin loppuun tämäkin.

Lisäksi päivään kuului kaksi veneilyreissua, jotka kummatkin päättyivät soutamiseen moottorin sanoessa itsensä irti. Koirilla meinasi vähän palaa käpy hitaaseen menoon, mutta muuten ne matkustaa ihan mukavasti veneessä.

Laivakoira alias punkkari-Tuike, joka kunnostautui myös dummyn haussa

 

Ei se moottori toimi, Viimakin tarkastaa...

 

Näillä reissuilla Rieha pääsi harjoittelemaan vähän VEPE-hommia, eli esineen vientiä ja veneestä hyppyä. Veneestä hyppy alkaa olla sille jo vähän liian hauska liike, saa olla tarkkana ettei hyppää ilman lupaa. Esineen viennissä meinasi saalisvietti viedä alkuun voiton ja koitti pari kertaa päästää irti n. 10cm ennen kättä ja lähteä jo kauhomaan kauemmaksi, että ehtisi lentävän palkan perään. Ihan vaan reippaasti vaatimalla esine tuli hienosti käteen saakka. Sehän tekee tuota samaa maallakin, on oppinut siihen että ihmiset heittää, vaikkei ihan loppuun saakka tuokkaan.

Mustat ja Riehan kaihoisa katse veteen

 

Rieha päästettiin uimaan myös veneestä. Sen uintivauhti on ihan uskomaton. Se lähti viivalle veneen kanssa ja ihan selkeästi koitti päästä siitä ohi. Tässä vähän mallia:

Semmoinen aurinkoinen kesäpäivä!