tiistai 24. tammikuuta 2017

Kuopion maajoukkuekarsinta

Lupasin lähteä treenikaverimme Maaritin ja Ruun seuraksi kisaamaan maajoukkuekarsintoihin. Hieman on hankalaa sovittaa niitä muihin aikatauluihin, eli turnee taitaa jäädä vähän tyngäksi meidän osalta. Mutta ensimmäiseen maajoukkuekarsintaan Kuopioon meidän edustusjoukkue lähti koko komeudessaan. Kiitos Maaritille vielä seurasta, huomattavasti kivempi kisata kun on tsemppari mukana!

Maajoukkuekarsinnassa lähtöjärjestys arvotaan ja onnistuin vetämään meille numeron 32, mikä tarkoitti toiseksi viimeistä koirakkoa. Tyypillistä, ja kieltämättä veti vähän fiilistä alaspäin kun mietin odottelua. Onneksi paikkamakuut tehtiin kuitenkin alkuun, eli se osuus oli heti ohi. Ja lopulta neljän tunnin odottelun jälkeen tuli vihdoin se oma vuoro. Minua ei kauheasti jännittänyt kehään mennessä, mutta kun ensimmäisessä liikkeessä sattui heti moka, niin jännitys kyllä nousi tappiin. Pitäisi oppia paremmin jättämään epäonnistumiset omaan arvoonsa. Liikkeet tehtiin kahdessa kehässä peräkkäin, välissä ei saanut palkata koiraa. Tuomareina Tommi Varis ja Anne Nokelainen.

Mutta tässäpä liikkeet järjestyksessä ja perässä tuomarien kirjalliset kommentit:

Paikkaistuminen 9,5/8.5 = 9
Paikkamakuu ja luoksetulo 9,5/9 = 9,25

Ruutu 7:
  • ympyrään kahdella korjauksella
  • ruutuun suoraviivaisesti
  • luoksetulo ok, hieman vino loppu pa
Seuraaminen 6.5
  • peruutus levoton, vähän takana
  • seuraa ajoittain vinossa ja kiinni ohjaajan jalassa
  • pari äännähdystä
  • iloinen vaikutelma
Zeta 9
  • hyvä suoraviivaiset asennot
  • ajoittain seuraa vinossa
  • lievää viivettä mukaan tarttumisessa
Tunnistusnouto 7,5
  • tökkii vääriä kapuloita
  • hyvä tartunta
  • ok palautus


Luoksetulo 9
  • vähän haistelee
  • hyvä seis ja maahan
Kiertohyppynouto 7
  • väärä asento (meni maahan, kun piti istua)
  • vähän pyörittää kapulaa luovutuksessa
Kauko-ohjaus 6
  • vähän haistaa jäädessään
  • istu, vähän liikkuu
  • toinen istu, tuplakäsky
Ohjattu nouto 9
  • ennakoi merkkiä



yht. 248,5p., sij. 21/32

Virheet tuli hyvin esiin noissa tuomarien kommenteissa. Selkeästi tekemisessä näkyi kisaamattomuus. Edellisestä kisasta on ihan liian kauan ja Riehan koefiilis oli vähän liian vallaton. Me tarvitaan ehdottomasti enemmän kisarutiinia, että saataisiin ehjä kokonaisuus. Rieha oli hieman sellaisella hälläväliä-fiiliksellä, mikä näkyi erityisesti noissa tyhmissä haisteluissa, mur.

Tylsiä, isoja virheita sattui useampaan liikkeeseen. Eteenmenossa meni ihan hinasen ulos ympyrästä ja koska korjauskäskyjä ei olla treenattu niin meni toisellakin käskyllä vielä ohi. Mutta olihan se toki hyvin kuulolla ja ohjattavissa. Seuraamisessa olin itse jotenkin ihan jäässä ja mokasin peruuttamisen totaalisesti, kun en antanut Riehalle käskyä, eikä se oikein tiennyt mitä tapahtuu. Mutta paikka on parantunut, ei siis enää edistä niin pahasti, vaikka toki epätarkkuutta edelleen on. Ja seuraaminen on edelleen myös se liike, missä en auta koiraa kyllä yhtään. Käännökset oli mitä sattuu. Sen sijaan hässäkän maahanmeno istumisen sijaan oli Riehalta ihan täyttä kuuntelemattomuutta, ei edes harkinnut tekevänsä muuta. Kaukojen tuplakäsky oli kumma, koska siinä se oli ihan hyvin kuulolla minua kohti.

Semmoinen reissu. Ihan ok fiilis, tiedän kyllä missä ongelmat on ja mitä pitää treenata. Ja oli siellä paljon hyvääkin, pitää ottaa huomioon karsinnan tavallista tiukempi tuomarointikin. Koe oli erinomaista treeniä pitkään odotteluun, häiriöön ym. isojen kisojen juttuihin. Siinä mielessä harmi kun ei kaikkiin karsintoihin mukaan päästä.

maanantai 16. tammikuuta 2017

Rallytokon ala- ja ylämäet

Viikonloppu alkoi perjantaina kisatokoryhmän treenillä. Kauhean hyvä fiilis oli tuosta treenistä, saatiin tehtyä häiriötä ja Rieha oli hyvin kuulolla. Paikkiksia tehtiin isossa porukassa, taisi olla kuusi koiraa ja Riehalla oli tosi kiva asenne. Lisäksi mm. eteenmenoja, hässäkkää, seuraamisen naksuttelua ym. Hässäkässä saatiin vahingossa Rieha mokaamaan, kun kaveri palkkasi koiraa koväänisesti samaan aikaan kun annoin noutokäskyn. Riehan huomio oli ihan muualla ja arpoi sitten noudettavaksi saman kapulan kuin edellisellä kerralla. Enemmän häiriötä ja kuuntelutreeniä tähänkin liikkeeseen vaan. Mutta oli kyllä kiva fiilis näiden treenien jälkeen.

Kuvat kennelpäivältä
Lauantaina jatkettiin rallytokon parissa Krista Karhun koulutuksessa. Olin vähän hukassa, että mitä treenattaisiin ja muutenkin odottavalla mielellä, kun en ole koskaan tällaista virallista rallytokokoulutusta nähnyt. Alkuun Krista piti pienen "luennon", jossa kyllä aukesi muutama juttu. Krista puhui mm. siitä osaako koira oikeasti oikealla seuraamisen. Rieha ei sitä ihan oikeasti oikeasti osaa, koska se aina palaa mieluummin vasemmalle puolelle. Vasemmalla seuraamisessa ei ikinä ole pelkoa siitä että menisi oikealle puolelle. Samoin hyvää muistutusta tuli selkeistä kriteereistä ja käsimerkkien vähentämisestä, koska ne sotkevat herkemmin koiraa.

Yhden mestariluokan koiran treenistä sain hyvia ajatuksia käännösten tekemiseen. Koiralle pitäisi aina kertoa ennen käsimerkkiä, että nyt tulee käsimerkki, koska muuten sen seuraamisessa pitäisi pitää kontakti. Ennen käännöksiä annetaan koiralle joku pieni vinkki, että kohta tulee käsimerkki. Lisäksi käännöksiin kannattaa ottaa myös suullinen käsky, koska käsimerkit on tosiaan herkemmin koiraa sekoittavia. Päätin siis, että alan käyttämään käsimerkin vinkiksi tässä-käskyä, ulospäin käännöksiin otan käyttöön pyörimiskäskyn ja sisäänpäin käännöksiin käänny-käskyn. Selkeyttäminen ei ole koskaan paha asia, varsinkin Riehan kanssa, joka tarjoaa niin nopeasti jotain.



Omalla vuorolla halusin katsoa oikealla käännöksiä ja muutenkin sitä seuruuta. Ensinnäkin Krista sanoi, että Riehalle pitää antaa enemmän vastuuta oikealla seuraamisessa, eli herkästi varmistelen sitä liikaa. Vastuu koiralle ja jos mokaa, niin sitten vaan palautetaan oikeaan paikkaan ja jatketaan. Saatiin kehoitus tehdä paljon pujottelutreeniä, josta palkka kurvissa, että saisin Riehan tulemaan niissä vähän paremmin mukaan. Tiukka käännös oikealle onkin se pahin paikka, jossa voi käydä moka ja Rieha siirtyykin vasemmalle. Lisäksi Riehalle pitäisi opettaa käsky oikealla puolella tapahtuviin käännöksiin vasemmalle, että oppisi ennakoimaan paremmin käännöstä ja takapää tulisi mukaan. Näissä kotitreeniä esim. etujalat alustalla.

Toisessa pätkässä katsottiin edessä peruuttamista. Siinä ei sinänsä ollut ongelmaa, mutta Krista huomasi, että Rieha tulee säännönmukaisesti vinoon eteen oikealta puolelta siirryttäessä. Sen takia edessä peruutuskin menee sitten vinoon. Eli suorat eteentulot treenaukseen. Tämä oli Riehalle yllättävänkin vaikea tajuta, jotenkin se ei vaan saanut ajatuksesta kiinni ja alkoi kuumumaan. Tehtiin treeni jossa, koira tuli eteen ikään kuin kulman takaa, eli alussa käännös ei olisi niin iso. Minun on myls muistettava pitää jalat enemmän auki, että Rieha mahtuu tassuineen niiden väliin. Treenissä voi käyttää apuna myös ohjureita, joiden välistä on tultava. Myös kosketusalusta jalkojen välissä voisi auttaa suoruuteen.

Täytyy sanoa, että oli aika haastava treeni meille. Tuntui, että kummallakin meni hermo, kun en osannut kertoa Riehalle mitä sen kuuluisi tehdä. Ehkä jatkossa keskitymme näiden pikkukikkojen hiomiseen rauhassa kotona ja keskityn rallykoulutuksissa kuunteluoppilaan rooliin.

Eiliselle olin ilmoittanut Riehan rallytokokisaan. Koulutuksen jälkeen mieli oli vähän maassa ja harkitsin jo pois jäämistä. Päätin kuitenkin lähteä. Minna Hillebrand oli tehnyt mestariluokalle kohtuullisen haastavan radan, käytännössä pelkkää oikealla seuraamista:


Ennen radalle menoa keskityin Riehan kanssa hinkkaamaan vaikeita kohtia, kuten käännöksiä ja peruuttamista. Askel vasemmalle oikealle seuraten- kyltti taisi tulla vastaan ekaa kertaa, onneksi rataantutustumisessa sai siitä kysellä. Hinkkailin rataa ihan viime hetkille saakka, sen verran haastavalta se vaikutti.

Ensimmäinen suora oli Riehalle helppo ja se teki tosi hyvää työtä liikkeestä istumisen kanssa. 5-kyltiltä saatiin -3p., varmaan oltiin eri tahdissa. Siitä eteenpäin meno jatkui tosi kivasti, keskityin käännöksissä auttamaan Riehaa ja se kääntyi hyvin, vaikka oikealla puolella haasteita onkin. 13-kyltiltä saatiin -1p. kontrollista, eli oisiko seurannut liian tiiviisti. 14-kyltillä seuruutin Riehan vähän liian lähelle kyltiiä ja lisäksi se jäi istumaan vinoon. Mietin siinä sitten hyvän tovin, että mahdunko kiertämään, kun käsken Riehan seisomaan. Päädyin sitten uusimaan kyltin, että tilaa varmasti jäisi. Ehkä vähän turhakin uusinta, siitä -3p., samalta kyltiltä myös -1p. epätarkasta suorituksesta.

Liikkeestä askel oikealle oli hankala sovittaa, siitä saatiin myös -1p. tvä ja -1p. kontr. Houkutuksessa Riehalla tuli joku pieni ajatuskatkos ja pelkäsin jo, että vaihtaa puolta vasemmalle, siitä -1p. Peruutuksen uusin, koska ei ehtinyt siihen mukaan. 19-kyltiltä vielä -1p. vinoudesta. Käytösruudussa ei ollut ongelmia.

Lopputulemana 84p., hyväksytty tulos, aika 2.35.96, sij. 2/12, tuomarin kommentit: Olipas se energinen!

Olin yllättynyt siitä, miten hyvin rata meni. Oikealla seuraamisessa ei ollut oikeastaan kuin tuo yksi pieni lapsus houkutuksessa ja takapään käyttökin onnistui kohtuullisesti. Kun vaan ehtisi ja jaksaisi treenata enemmän, niin ei ne yli 95p. suorituksetkaan olisi ihan mahdottomia. Jäi hyvä fiilis. Rallytoko on meille kyllä semmoista tunteiden vuoristorataa, mikään muu laji ei vedä sille vertoja. Ollaan Riehan kanssa todellakin epämukavuusaluella sen parissa, eli sitäkin suuremmalla syyllä olen iloinen onnistumisista.




maanantai 9. tammikuuta 2017

Kennelpäivää ynnä muuta

Treenejä on vilahdellut blogin ohi vaikka kuinka. Tokoa on tehty hallilla se pari-kolme kertaa viikkoon. Yksin tulee lähdettyä kovin laiskasti, mutta onneksi seuraa on löytynyt. Ja onneksi seura on välillä myös vähän pedantimpaa ja jaksaa nipottaa minunkin puolestani pienistä asioista. Vaikka toko onkin yksilöhommaa ja suurin osa töistä tehdään koiran kanssa kahdestaan, niin minä ainakin tarvitsen sitä porukkaa ja treeniseuraa. Onneksi samanhenkisiä ihmisiä on löytynyt kourallinen ympärille :)



Käytin viime viikolla myös rallytokon ratatreenissä. Mestariluokan rata oli haastava ja päätin tehdä siitä vielä haastavamman menemällä radalle ilman tutustumista. Voin myöntää, että aika kaaos oli se kierros... Onneksi Anna koutsasi meitä kärsivällisesti ja uusintakierros oli jo paljon parempi. Tässä huomasi taas kuinka paljon me Riehan kanssa tarvitaan ratatreeniä. Rieha tarvitsee sitä siihen, että oppii, että tässä ei tarvitse sinkoilla ja minä siihen, että osaa esim. seistä oikeassa kohdassa. En käsitä miten vaikeaa on jättää koiralle kunnolla tilaa suorittamiseen. Rieha parka törmäilee kyltteihin ja yrittää parhaansa. Onneksi se ei törmäilyistä välitä.

Kaoottisuus tuo Riehasta esiin myös haukkumisen ja siinä vaiheessa kummallakin menee hermo. Siinäpä onkin meidän rallyuran isoin haaste, miten saadaan tehtyä rauhallinen ja liioittelematon suoritus. Itse liikkeissä ei niinkään ole ongelmia, ne vaatii vaan toistoja. Tälläkin radalla Rieha suoriutui hienosti mm. oikealla puolella peruuttamisesta, putkesta jne. Mutta lyhyet välimatkat yhdistettynä minun vähän turhankin reippaaseen ohjaamiseen ei aina ole se paras yhdistelmä. Mutta jatkamme harjoituksia.


Viikonloppuna vietettiin Kelmi-Nallikallion kennelpäivää täällä Jyväskylässä. Paikalle oli saapunut yli parikymmentä kelpietä ohjaajineen. Riehan lapsista paikalla oli yhteensä seitsemän. Oli huippua nähdä sekä Riehakkaita, että Poppareita. Täytyy sanoa, että kyllä minä vaan niistä tykkään. Erityishienoa oli nähdä Rovaniemen poikaa Lukaa ekaa kertaa sitten pentuajan. Siinä oli kyllä huippukiva koira ja ohjaansa on osannut viedä sitä hienosti eteenpäin.

Rieha sai tehdä tuplavuoron kun se ensin aksasi Jarin kanssa ja pääsi sitten minun kanssani Kiviahon Katjan oppiin. Saatiin muutamia tosi kivoja vinkkejä tokoiluun, tässä tiivistelmä:

Tunnari (mainitsin ongelmaksi satunnaisen kapulan pyörittelyn ja välillä sen, että tiputtaa oman ja varmistelee vielä muut):

  • Erikseen pitotreenit, mieluiten aina noston kautta ja välillä pitkästä matkasta, koska siinä tulee paremmin esiin otteen korjaaminen. 
  • Haastetta peliin, Riehalla on jo niin vahva osaaminen ja rutiini. Tehtiin mm. treeniä, jossa Katja heitteli vääriä kapuloita samalla kun Rieha etsi. Ei mennyt lankaan, mutta lähti mielentilaltaan mukaan. Siinä vaiheessa voi käyttää jotain käskyä, jolla tietää, että pitää keskittyä haistelemaan. Oma laitettiin myös reilusti erilleen ja piiloon, että oppii tekemään töitä sitkeästi.
  • Noston jälkeen voi käyttää heti esim. pidä-käskyä otteen varmistamiseksi. 
  • Sivulla tehtiin lisäksi vielä irrotus/pitotreeniä, siinä Rieha oli hyvä.


Merkki (ongelmana välillä mielestäni hitaus, koska odotusarvo on kapuloissa):

  • Ei kauhean hyvin saatu hitautta esiin, mutta Katja kehotti tässäkin haastamaan koiraa. Merkillä voi teettää erilaisia tehtäviä, kutsua luokse ja lähettää uudestaan. Parhaiten kapuloiden odotusarvo tuli esiin kun sai ensin noutaa. Siinä meinasi nytkähtää kapuloiden suuntaan, kun pyysinkin tulemaan luokse. Eli vaihtelevuus tässäkin.
Eteenmeno (ongelmana palkan ennakointi, vauhti voisi olla hallissa parempi)
  • Katja sanoi heti, että Riehalle toimisi varmasti pallonheitin ja kerroin että ollaan sillä tehty ulkokaudella ja sehän todellakin toimii. Ehkä pitää uskaltaa ottaa se mukaan myös hallitreeniin ja opetella vaan tähtäämään niin ettei ikkunoiden rikkoontumisesta ole vaaraa... Eli pallo lentää kun koira juoksee.
  • Hallitreenissä voisi hyödyntää aitoja, joiden taakse appari menisi palkan kanssa. Jessaamisen jälkeen appari tiputtaa palkan aidan takaa. Tässä ei tule näköarsykettä, mutta toimii vaan hallissa.
  • Hallissa voi hyödyntää palkkauksessa myös pieniä matalia läpinäkyviä muovikippoja, joita voi laittaa useamman vierekkäin muutaman metrin välein. Tällä tavoin voi hyvin hakea monta toistoa suoruuteen siirtymällä aina vähän sivulle.
  • Mielenkiintoinen uusi juttu oli myös kosketusalustatreeni, jossa samaan linjaan laitetaan useita kosketusalustoja. Koira opetetaan alkuun etenemään alustalta alustalle. Jossain vaiheessa välistä voi ottaa pois jonkun alustan ja pyytää koiraa etenemään kauempana olevalle alustalle. Ideana saada siis koiralle varmuutta siihen, että aina mennään vaan suoraan eteenpäin.
  • Seinää voi hyödyntää suoraan etenemisen vahvistamisessa, eli lähetys onkin seinän myötäisesti.
Siinäpä siis pari ajatusta. Kivaa oli treenata ja nähdä kelpieitä sankoin joukoin.