Heippa Neo-Neppari!

Eilen Neo lähti oikeaan kotiinsa. Oli hauskaa seurata pennun elämää, mutta toisaalta tämä vahvisti sen, että oli oikea päätös olla ottamatta pentua tähän laumaan. Jonkun treenaus olisi varmasti kärsinyt, eikä se olisi ollut oikein.

Neo oli kyllä mahtava tyyppi. Semmoinen lunki ja rento. Se oli hyvin avoin ja luottavainen ihmisiin ja todella kivasti kontaktinhakuinen. Se ei turhia hötkyillyt. Ihan varmasti siitä kasvaa huikea kelpiemies, tasapainoinen, sosiaalinen ja varma.

Eniten harmittaa Riehan puolesta. Se tuntui todella tykkäävän kun sai kaltaistaan seuraa. Painit oli jatkuvia ja se tykkäsi myös hoitaa ja nuolla poikaansa. Pystykorvien kanssa samanlaista suhdetta ei ole ja Rieha tykkäisi kun sillä olisi oma härväyskaveri, jonka viereen voisi välillä käpertyä nukkumaan. Mutta toisaalta, kyllä Rieha ilmankin pärjää ja ehkä sitten joskus tulevaisuudessa se saa oman kelpiekaverin. Nyt se saa jatkaa elämäänsä yhtenä ihmisenä muiden joukossa.

Riehan treenaukset on jatkuneet tällä viikolla ja hallilla ollaan oltu sekä tiistaina että keskiviikkona. Riehan anturassa oli pieni halkeama, joten ollaan keskitytty liikkeisiin, niissä antura ei haittaa. Eikä se onneksi muutenkaan ole sitä juuri varonut, mutta ei oteta turhia riskejä.

Tunnari on ollut tehotreenissä kummassakin treenissä. Ollaan rikottu kaavaa ja laitettu kapuloita haastavampiin paikkoihin. Tämä osoittautui taas erinomaiseksi treeniksi, koska Rieha alkaa niin herkästi olettamaan kapulan paikkaa. Sen näki hyvin treenissä, jossa osa kapuloista oli näkyvillä ja osa piilossa. Yhden toiston jälkeen Rieha oli ihan varma, että kapula on uudestaan samassa paikassa ja vaikka nuuski kuinka, niin palasi aina varmistamaan kapulan paikkaa. Onneksi se ei kuitenkaan nostellut vääriä, kunhan vaan varmisteli. Tiistaina homma meni näin, mutta eilen Rieha oli selkeästi pohtinut asiaa ja nyt varmistelu jäi kokonaan pois. Oma nousi hienosti heti, eikä olettamuksia kapulan paikasta tullut.

Zetaa tehtiin tiistaina liikkuroituna. Olin aika tyytyväinen omaan kävelyyn ja Riehan seuraamiseen. Jäävät onnistui myös joka kierroksella aika kivasti. Tehtiin myös pelkkää kävelyä, eikä jäänyt kiinni liikkuriin.

Eilen annoin Riehan juosta sen verran, että tehtiin merkitöntä merkkiä kosketusalustan kansssa. Häiriönä oli ruutu aika lähellä pysähdyspaikkaa, mutta hyvin eteni lätkälle siitä huolimatta. Pysäytin vuorotellen lätkälle ja vuorotellen ennen sitä, eikä alkanut ennakoimaan.

Eilen otin treeniin myös sen peruuttamisen, jota olen onnistuneesti vältellyt. Kokeiltiin ottaa käyttöön alustalle peruuttaminen ja se tuntui sopivan Riehalle aika kivasti. Vielä kun vaihdettiin palkka eteen, niin alkoi tosissaan paremmin miettimään jalkojen liikuttamista vuorotellen, eikä vaan pomppinut. Mutta aika raskasta treeniä tuo oli Riehalle ja väsyi nopeasti. Lisäksi tarvitsi vielä minulta katsekontaktin, että osasi lähteä eli sivulla suoraan peruuttamiseen on vielä matkaa. Mutta jatketaan alustan kanssa.

Paikallaoloja ollaan tehty kummassakin treenissä useamman koiran voimin. Erinomaista treeniä ollaan saatu. Olen päässyt palkkaamaan Riehaa pelkästä makuusta ja välillä taas olen kutsunut sen luokse. Lisäksi ollaan jumppailtu rivissä istu-maahan-vaihtoja, niissä Rieha on ollut hyvin kuulolla. On nimittäin hyvä treenata sekin, että viereinen koira nostetaankin takaisin istumaan, jos kokeessa sattuukin käymään niin.

Joka treenissä ollaan pyöritelty myös rallyn juttuja. Kovasti meinaa Riehalla kierrokset nousta, varsinkin jos se ei ole ihan varma, mitä sen kuuluisi tehdä. Oikealla puolella seuraaminen on sille vielä vähän sellainen asia, joka ei tule ihan selkärangasta. Noo, kisa on vasta ensi viikolla, vielähän sitä ehtii... Tuikeakin pitäisi nyt pyöritellä vähän enemmän ennen ensi viikkoa.

Joulun ajan kuulumiset ja treenaukset

Joulu vierähti ohi mukavasti. Käytiin sekä aattona että joulupäivänä mökillä viettämässä sukujoulua. Koirista mukaan pääsivät kelpiet, kun pystykorvat jäivät talon vahdeiksi. Tämä oli ihan hyvä ratkaisu, hulinaa riitti kun paikalla oli vielä kaksi ihanaa ja vilkasta alle kouluikäistä. Tuike ja Viima olivat varmasti myös ihan tyytyväisiä siihen että riiviö-Neo oli poissa.

Riehan kanssa on aina helppo mennä minne vaan, se on niin lunki. Nytkin se oli kiltisti lasten silitettävänä, makoili vieressä maassa ja tietysti tarjosi leluja kaikille halukkaille. Poikansa otti myös hyvin rennosti. Se riehui lasten kanssa ja yritti aina tilaisuuden tullen kaataa kuusta. Sitten se vetikin autuaana unta jonkun sylissä. Joulupukkikin kävi, eikä kumpikaan kelpie noteerannut sitä mitenkään.

Neon kanssa ollaan muutenkin liikuttu paljon. Se on kyllä hyvin fiksun ja järkevän oloinen pentu. Uusissa paikoissa ei jännitä yhtään ja ihmiset on kaikki tosi ihania. Se ei ole niin tulinen kuin mihin olen narttupentujen kanssa tottunut, pikemminkin sellainen mietiskelijä. Mutta kyllä siitäkin aikamoinen riiviö kuoriutuu ja se puree kyllä tosi lujaa. Samoin huutaa. Varmasti osaksi ollaan päästy helpolla sen takia, koska Rieha leikittää pentua niin paljon. Painien väliajat hereillä ollessaan Neo yrittääkin sitten jatkuvasti tuhota jotain... yksi läppärin johto menetettiinkin jo. Mutta semmoista se on pentujen kanssa.

Hallillakin Neppari on päässyt käymään kaksi kertaa ja hirmu reippaasti se sielläkin on ollut. Haukkuvat koirat ei jännää ja häkkiinkin se rauhoittuu hyvin nukkumaan vilskeestä huolimatta.

Rieha on jatkanut evl:n uusien liikkeiden hiontaa. Paitsi sitä hiton peruuttamista en ole oikein vieläkään jaksanut alkaa hiomaan. No, yritän saada meille paikan kokeeseen tammikuulle, onhan tässä vielä aikaa...

Häkissä odottelu sujui hallilla hienosti mamman kanssa

Lauantaina ja eilen treffattiin Annan kanssa. Eteenmenoa eli merkitöntä merkkiä ollaan hiottu joka kerta. Ihan ok se edistyy, häiriöt pitää vaan ottaa taas mukaan, kun nyt on saanut tehdä helppoja menoja lätkälle.

Kiertohässäkkää ollaan pilkottu osiin ja osina se alkaa pelittämään aika kivasti. Tosin eka kiertämään lähetys hyppyjen kanssa meinaa olla haastava eli Rieha hakee herkästi umpihyppyä. Mutta siitä kun kerran huomuttaa, niin kierto onnistuu tosi hyvin. Varmuuden puutetta vaan. Kapuloidrn nostot ja takaa luovutus alkaa nekin olla ihan ok kuosissa.

Eilen muistuttelin Riehalle myös ihan tavallista merkkiä. Koska kai ne vanhatkin liikkeet pitäisi edelleen osata. Kyllä se merkin muisti, mutta selkeästi paikka oli huonompi kun ehkä haki vähän kiertoa. Muistuteltiin sitten paikkaa.

Paikallaoloja ollaan tehty useaan otteeseen. Niissä ei ole ollut isompia ongelmia. Pikkaisen nykii makuussa, mutta sekin on vähentynyt, kun en ole ottanut luoksetuloja. Esittipä Rieha yhden upean häiriöpaikkamakuunkin, jossa kaikki muut rivin koirat säikähtivät viereisellä radalla putkeen juossutta ja aitaan törmännyttä koiraa. Rieha oli lähimpänä aitaa, eikä ollut moksiskaan, vaikka muu rivi nousi pöhisten ylös. Ihan hyvä treeni tuokin.

Zetaa. luoksetuloa ja kaukoja ollaan muistuteltu myös. Vielä kun muistaisi itse ottaa joskus tunnarikapulat mukaan hallille, niin pääsisi sitäkin treenaamaan. Vaikka pääpaino onkin nyt uusissa liikkeissä, niin pitää joku taso yrittää ylläpitää vanhoissakin.

Hyvää joulua!

Like mother like son

Saatiin tälläinen söpöstys hoitoon.

Kyseessä siis Riehan pentu Neo alias Nallikallion Mä Olen Niin Pop. Ikää kaverilla on nyt sen 8 viikkoa. Neo on hyvin järkevän ja reippaan oloinen pikkukaveri. Se ei vaikuta yhtä tuliselta kuin Rieha pienenä, mutta toisaalta, se on uros. Hauska seurata sen menoa hetken verran!

Neo saapui eilen ja siitä lähtien meno on näyttänyt tältä.

Rieha on pennusta aivan onnessaan. Saman tien kun se tuli niin alkoi vimmattu hännän heilutus ja se leikkisi pennen kanssa ihan koko ajan. Siis jos Rieha saisi päättää, niin ne ei edes nukkuisi välillä. Tuntuu, että Rieha on taantunut itse 8 viikkoisen tasolle.

Muutenkin Rieha on aivan järjettömän kärsivällinen. Neo saa imeä tissiäkin, eikä Rieha sano mitään. Olen sitten mennyt itse väliin jos olen vaan huomannut, koska eiköhän se jo riitä. Muutenkin pentu saa kiskoa ja riehua ja purra Riehaa ihan niin paljon kuin sielu sietää. Jopa luita se saa ottaa äidiltä, leluista puhumattakaan. Onneksi Neo on vaan hoidossa, muuten siitä saattaisi tulla aikamoinen peräkammarin poika...

Tuike on tapansa mukaan vihaannut pentua alusta saakka. Neo ei siitä juurikaan välitä, menee vaan. Viima on ollut hoidossa, eli porokoiran suhtautumista kelpien pentuun ei olla vielä päästy testaamaan. Muuten elo pennun kanssa on ollut kohtuu helppoa, koska Rieha tosiaan viihdyttää sitä minkä ehtii.

Pentukuvia siis luvassa hetken verran :)

Kauheesti treeniä

Hallilla ollaan oltu tällä viikolla joka päivä ja joka päivä ollaan saatu seuraa. Huippua! Ja joka päivä Riehan treenilistalla on pyörineet aika pitkälti samat jutut, eli tässä tiivistelmä niistä.

Kiertohässäkkä: Kierto sujuu yksittäin tosi hyvin. Keskiviikkona hypyt haittasi alkuun ja sitten kapulat. Eilen häiritsi ylimääräiset merkit, kun kapulat ja hypyt saatiin suljettua pois mielestä. Mutta tiiättekö, tänään ei häirinnut mikään, eli treeni tuottaa tulosta ihan silmissä! Tänään saatiin tehtyä ekaa kertaa myös ihan kunnon matkasta, eikä ollut mitään ongelmia. Törpön takana ollut ruutukaan ei häirinnyt millään lailla. Häiriötreeni kannattaa!

Erillisinä osina olen treenannut kapuloiden nostoja, hyppyä ja luovutuksia. Suunnissa ei ole näissä treeneissä ollut ongelmaa ja lukee hyvin varsinkin käsimerkkiä. Vasenta kapulaa haettaessa hyppy on onnistunut aina, mutta oikeaa haettaessa on saanut vähän enemmän muistutella. Ilmeisesti siltä puolen olisi vaan helpompi tulla suoraan. Kiertäen luovutus alkaa sekin pikkuhiljaa iskostua mieleen. Siinä saa vaan olla tarkkana, etten turhaan itse omalla katseella työnnä koiraa vinoon, niin kuin tänään.a

Erikseen olen vahvistanut myös stoppeja, eikä niissä tuntuisi olevan ongelma. Jopa se vaikea vauhdista istuminen sujuu tosi hyvin. Tärkeää on vaan vahvistaa myös pelkkää kiertoa, muuten tulee ennakointia.

Merkitön merkki: Ehkä niin maailman typerin liike... Seinää kohden etenemisessä ei ole mitään ongelmia, se on hyvä. Ja muutenkin Rieha kyllä lähtee joka kerta reippaasti ja innokkaasti, mutta ongelmaksi tulee häiriöt ja silloin suoruus. Ollaankin siis tehty valmiilla leulpalkalla tai kosketusalustalla häiriötreeniä. Eilen väisteltiin merkkejä matkalla ja tänään häiriönä oli ruutu. Kyllä ne vaan kovin vahvana on Riehan mielessä ja ihan väkisinkin meinaa hakeutua niitä kohti ekalla kerralla. Mutta sitten kun saa yhden vahvistuksen lelun kanssa suoraan etenemisestä, niin sen jälkeen etenee hyvin ilman leluakin. Eli toistoja vaan kovasti, niin suoruus löytyy varmasti myös ekalle kerralle.

Paikallaolot: Lähinnä ollaan treenattu malttia makuuseen, eli siihen, että muiden luoksetulokäskyillä ei tulisi nykimistä. Muuten uudet paikallaolot on sujuneet kivasti. Riehan kanssa täytyy vaan ottaa linja, että luoksetuloja mahdollisimman vähän ja enemmän palkkaa siitä, että makaa nykimättä muiden lähdöt ja kestää myös minulta häiriökäskyt. Kuuntelua siis.

Eilen tehtiin samaan aikaan treenanneelle sakemannille häiriönä jääviä, luoksetuloja ja kaukoja. Niissä hyvä meno. Kiva juttu, että vanhat liikkeet tuntuu olevan kuitenkin hyvin muistissa, sen verran tekemistä on näissä uusissa...

Rieha tuntuu olevan kovin tyytyväinen treenien jatkumiseen

Tuikella oli eilen rallytokovalkka. Keskityttiin oikealla seuraamiseen, jota tehtiin pidempää pätkää. Muuten hyvä, mutta vähän turhaan jäykistelen oikeaa kättä. Eli rentoutta siihen. Lisäksi katsottiin oikealla puolella seisomisia ja maahanmenoja ja niihin saatiin vinkki etupalkasta, jonka avulla Tuike alkoikin paremmin suoristamaan itseään.

Lisäksi katsottiin Tuiken sivulla peruuttelua ja siihen ajattelin nyt testata targetille peruuttamista. Se voisi toimia Riehan kanssa myös, joka muuten tuppaa peruuttelussa rymistelemään ihan miten sattuu. Kokeiltiin Riehalle keskiviikkona merkkikujassa peruuttamista, mutta eihän se mitään välitä vaikka kaikki merkit lentelisi minne satuu, sehän on vaan siistiä. Targetin kanssa joutuisi keskittymään paremmin.

Episodi X: Riehan paluu

Perjantaina hain Riehan kotiin. Samalla sain pallutella 7-viikkoisia pentuja. Ne olivat edelleen aivan älyttömän suloisia, rohkeita ja reippaita koiranalkuja. Tällä viikolla pennut lähtevät uusiin koteihinsa ja yksi jää kasvamaan Mäntysaloille. Paljon onnea matkaan kaikille :)!

Tässä vielä kuva siitä, kuinka lauma pentuja paimentaa äitiään. Olivat aika tosissaan tuon homman kanssa!

Riehan mukaan lähteminen oli tietysti kaikista parasta ikinä. Se vaikutti hyvin lähtövalmiilta, vaikka edelleen antoi pentujen välillä imeä ja muutenkin leikitti niitä mielellään. Mutta varmaan parin kuukauden mammaloma alkoi jo riittämään. Se ei ollut yhtään väsyneen oloinen, pikemminkin sen oloinen, että voisi jo tehdä vaikka mitä.

Kotona Rieha on ollut oma iloinen itsensä. Se on valloittanut sängyn ja leikki maistuisi joka välissä. Tuike ja Viimakin vaikuttivat jopa iloisilta Riehan paluusta, vaikka epäilin, että jotain kyräilyä voisi varsinkin Viiman suunnalta tulla. Mutta niin vaan lauma palasi vanhaan vahvuuteen täysin ongelmitta. Sakki on lenkilläkin juossut ja leikkinyt keskenään normaalia enemmän.

Riehan kanssa aloitellaan nyt reippaampi kunnon kohotus ja eritysesti projekti Tissit pienemmiksi. Riehan nisät on nimittäin aika valtavat. Nehän jäi isoiksi jo ekasta pentueesta ja nyt ne ovat todella isot. Toivottavasti ne siitä kutistuvat ajan kanssa. Menoa ne eivät onneksi haittaa, mutta takkia olen pitänyt ulkoillessa päällä paleltumisvaaran takia.

Treenirintamalla on paljon suunnitelmia ja kisakalenteri on kaivettu esiin. Ajattelin, että ei meillä ole mikään hätää kisailla, mutta tänään tuli Kennelliitolta SM-kisojen osallistumiskriteerit ja siellä onkin, että EVL:n tulosten on oltava tehty uusilla säännöillä. Meillä olisi vanhoilla säännöillä kaksi ykköstä viime SM-kisojen jälkeen, mutta ne eivät nyt siis kelpaa. Kova kiirus tulee, koska meillä on yli kahden kuukauden tauko treeneistä ja keväällä on luvassa lisää taukoa. Saa nähdä kuinka käy, kieltämättä ohuesti harmittaa, jos ei ehditä kisaamaan tuloksia. Jos osallistumiskriteerit olisivat olleet tiedossa jo viime SM-kisojen jälkeen, olisin varmasti kisannut Riehalla vielä kesällä/syksyllä ennen pentujen tuloa. No, ei mahda mitään.

Tänään kuitenkin suunnattiin hallille ensimmäisiin "kunnon" treeneihin. Työn alle tietysti kaikki uudet evl:n liikkeet. Eikä ne nyt ihan pahalla mallilla olleet, toki vaativat vielä hurjasti työtä ja koemaista tekemistä alle, ennen kuin voi ykkösiä odottaa. Mutta ihan nollasta ei tarvitse lähteä.

Aloitettiin kiertohässäkällä. Alkuun pelkkiä kapulan nostoja ja hyppyjen kautta luovutukseen tulemisia. Rieha oli aika hyvä, kapulat nousi kummaltakin puolelta ja muisti uuden luovutuspaikan sivulle aika hyvin. Vauhtia riitti ja muutenkin asenne oli makea. Sitten lisäsin hässäkään kierron, jota tehtiin ensin erikseen ilman ongelmia. Kierron jälkeen kapulat nousi hienosti, mutta hyppy oli haastava. Ilmeisesti kierto nostaa sen verran virettä, ettei ihan malta loppuun saakka Tuo siis työn alle.

Merkitöntä merkkiä treenattiin pariinkin eri suuntaan. Häiriönä oli alkuun tokohyppy ja sitten agilityesteitä. Tehtiin lähetyksiä myös ihan kohti seinää, se kun on aika todennäköinen skenaario monessa kokeessa. Meno oli aika hyvää, käytin välillä targettia ja välillä ilman. Hyvin Rieha etenei eikä häiriöt haitanneet. Hieman sillä meinaa lopussa tulla pomppuja, jos targettia ei ole, eli ennakoi stoppia. Mutta sekin varmasti vähenee kun saa toistoja alle.

Treenattiin myös EVL:n makuuta Viiman toimiessa häiriökoirana. Tässä Rieha oli tosi hyvä, ei reagoinut Viiman käskyihin tai luoksetuloon.

Kaukoja, zetaa ja seuruuta muistuteltiin loppuun. Intoa oli, vähän liikaakin seuraamiseen, mutta kaukoissa skarppasi tosi hyvin. Olipa kiva taas treenata tuon pienen innokkaan kelpin kanssa!

Rallya ohjatusti

Tein sellaisen vedon, että ilmoitin Tuiken rallytokon valmennusryhmään. Tarjous oli niin hyvä, kun samaan hintaan sai myös vapaakortin lämpimään halliin. Eli päästään Riehan kotiutuessa treenaamaan oikein urakalla. Muutenkin on varmasti hyödyllistä käydä treeneissä, joissa joku katsoo vain meidän tekemistä. Lisäksi Tuike saa hyvää häiriötreeniä ja ihan omaa yksityisaikaansa. Tuike ei ole käynyt ohjatuissa treeneissä varmaan neljään vuoteen.

Torstaina sitten startattiin ja koko tunti oli jaettu kahdelle koirakolle, eli treeniaikaa jäi ruhtinaallisesti. Teemana oli käännökset, sekä oikealla, että vasemmalla seuraten. Hyviä huomioita tuli siitä, että käännösvinkki pitäisi antaa vieläkin aiemmin, että Tuike ehtii käyttämään takapäätään. Lisäksi monesti ajaudun ihan liian lähelle kylttiä, joka vähän jännittää pikkukoiraa ja siksi käännöksessä tulee epävarmuutta. Kotiläksynä takapään käyttö ja täyskäännös, jossa kumpikin käännytään oikealle. Oikein mukava treeni ja pikkukoira tykkäsi!

Tuikella on nykyisin myös toinenkin harrastus, eli minun tavaroideni hoitaminen kun en ole kotona. Tässä saavat Converset rakkautta!

Pennnut 5 viikkoa ja iso kasa kuvia

Laitan omaksi ja teidän kiusaksenne linkin Kati Kuuttilan ottamiin kuviin pennuista. Voiko enää ihanampia olla? Noissa kuvissa tiivistyy niin se koiranpentujen suloisuus ja riiviömäisyys!

http://katik.kuvat.fi/kuvat/Rieha+x+Pop+pennut+5vk/

Ensi viikolla haenkin jo Riehan kotiin. Aivan huikeeta! Treenisuunnitelmia ja koesuunnitelmia on jo vaikka kuinka. Mutta parasta on saada maailman iloisin Rieha takaisin kotiin!