Agitreenien paluu

Kaksi kertaa treenisepostuksen hukattua, siirryn nyt lyhyeen versioon.

Riesku tokoili alkuun Killerillä, tarkoituksena saada vähän virtaa pois ennen agitreenejä. Tuskin onnistui, mutta kivaa oli.

Metskussa meinasin unohtaa päätöksen olla jankkaamatta, mutta saatiin siitä huolimatta hyvä ilme. Ruudussa tehtiin sekatekniikkaa, bongausta, näyttöruutua, lelu oli myös kerran valmiina ruudussa. Koko ajan paikka parani ja saatiin tosi hyvä fiilis kun käytiin leikkimässä ruudussa.

Tunnari oli pro, vääriä ei maisteltu! Luoksarissa Ninja toimi apparina ja heitti takapalkkaa. Seisominen sujui, mutta maahanmeno oli hukassa, tarjoili vaan seisomista tai leikkiinkutsua. Hyvin näkee mitä on vahvistettu. Kaukojumppa kotosalla on tuottanut sen verran tulosta, että uskalsin ottaa sen kentälle ja häriöön. Parista metristä teki puhtaita vaihtoja, hyvähyvä!

Sitten ne aksat. Jari veti ja eka treeni oli tällainen.

Se meni niin hyvin! Päästiin ekalla kierroksella viimeiselle esteelle puhtaasti, mutta oman kumaran ohjauksen takia meni hypyn sijaan putkeen. Mutta keskityin ohjaamaan, saatiin kuviot sujumaan ikään kuin itsestään ja R oli hienosti kuulolla! Ihan kuin oltaisiin tauon aikana opittu jotain.

Sitten siirryttiin seuraavaan treeniin, joka oli Agirodun Open Class-kisa. Samalla karisi ajatukset siitä että homma sujuu kuin rasvattu…

Tehtiin kisanomaisesti ja heti kun Jari puhalsi tuomarin pilliin, niin Riehan ilme kirkastui : ”Aa, tämä olikin tätä hommaa!”. Sitten mentiin. Ei päästy edes kakkoshypylle, kun Rieha paukkasi siitä ohi n. 10m, mielessään vissiin edessä siintävä puomi. Se myös hyppi ja haukkui ja koitti jopa näykkiä. Olihan siinä omassakin ohjauksessa vikaa ja kun menin ottamaan koiraa lähempää ja lähdin liikkeelle aiemmin, niin saatiinhan me matkaa jatketuksi.

Pujotteluun päästiin suht hyvin, vaikka olin todella paljon perässä. Jostain syystä se luki nyt tosi hyvin edessä olevia esteitä. Pujottelun jälkeinen hyppyhässäkkä oli vaikea, sitä säädettiin pitkään. Kun uskalsin jättää koiraa pujottelemaan itsenäisemmin, niin onnistumisiakin tuli. Päällejuoksu 14-hypylle oli haastava, R luki pienenkin käden irtoamisen ja hyppäsi hypyn väärinpäin.

Puomin kontaktit sujui, kunhan muistin käskyttää. Nähtiin nimittäin sellainenkin versio, että ohjaaja oli vaan niin innoissaan jostain edeltäneestä kuviosta, eikä käskyttänyt ollenkaan, jolloin keepie veti kaikkien kontaktien yli. Sitten kun taas skarppasin, niin johan kontaktit sujui. Loppusuora oli hieno, meni varmasti, vaikka oli itse ihan perässä.

Ei ehkä ihan yhdellä treenillä olla tällä radalla Agirotu-valmiita :D.

Viima pääsi pihaan tokoilemaan. Tarkoitus oli tehdä agia, mutta koska Vimps oli hieman tahmea, niin tehtiin tokoa isolla palkalla. Ja se oli kovin pätevä. Tehtiin noutoa, kaukoja, luoksaria ja seuruun imutusta. Jospa sille katselisi taas koetta ja treenailisi hyvällä mielellä ja isolla palkalla aina silloin tällöin.

Pari kuvaa ääsämmistä ja päivän treeniepistola

Kyllösen Henna oli napannut meidän TOKO SM-joukkueesta pari hienoa kuvaa. Palataan siis hetkeksi takaisin aurinkoiseen Kuopioon.

Ensinnäkin meidän hieno joukkue (btw, ei yhtään mustavalkoista, eikä oltu edes rotujoukkue, mikä ei näissä skaboissa ole ihan tavallista ;) ).

Anna ja Nelli-japsi, Maarit ja Ruu-labbis, mie ja Rieha, Tiia ja Pepe-cockeri sekä Henna ja  Hupi-cairni

Kimppaseuruu kera Maaritin ja Ruun sekä Annan ja Nellin

Ja loppuun kelpie ja niskat-vinossa-perusasento

Tämän päivän treenit treenattiin Kangasniemellä, viestitreeneistä oli siis kyse. Isot koirat juoksi ensin ja treenasin Riehan kanssa sitten tokojuttuja hiekkatiellä. Vitsit, sillä oli taas fiilis kohdillaan!

Tunnari toimi taas hienosti. Huomasin kyllä sellaisen pienen systeemin, eli ympyrässä olevat kapulat aiheuttavat enemmän levottomuutta, kuin rivissä olevat. Oisiko siihen riviin jotenkin helpompi mennä ja olla järjestelmällinen? Mutta hienosti se oma nousi, eikä varmistellut enää muita sen jälkeen kun oma osui nenään.

Metskunoutoa otettiin pari toistoa. Ilme oli aivan super ja meni laukalla sinne ja takaisin, hienoa! Loppuun vielä luoksarin stoppia takapalkalla. Hieman meinasi jumittaa lähdössä takana olevan lelun takia, mutta sitten kun lähti, niin tuli hyvin ja stoppi oli priimaa. Lelujumitus varmasti katoaa kun tulee varmuutta, aiemmin takapalkka on siis lentänyt apuohjaajalta.

Sitten se viestitreeni. Rieha juoksi 5 matkaa, jääden A-pisteelle. Ipi juoksi Riehan edellä. Matka oli lyhyt, tarkoituksena vaan motivaatio. Hyvin tuntui toimivan, sillä Rieha oli ihan liekeissä. Tuo edelle juokseva koira nostaa sen virettä ihan sikana, hyvä että meinasi housuissan pysyä, veti maihin ja kaivautui jo etutassuillaan lähtökuoppiin tuijottaen kohti A:ta. Lähti siitä joka kerta kuin tykin suusta ja juoksi ihan täysiä. Siitä tulee kyllä niin nopsa, kun hiffaa tämän.

Ehdottomasti Riehalle lisää noita kimppalähetyksiä, ne on selkeästi sen juttu!

Hampaat vähenee, pidot paranee

Tuiken heiluva hammas irrotettiin tänään eläinlääkärissä. Eläinlääkäri sanoi että sen alaetuhampaat ovat luonnostaankin aika ahtaasti ja luultavasti on sitten lisäksi saanut jonkun iskun, joka on vienyt hampaan vinoon. Muuten hampaat olivat hyvässä kunnossa, erityisesti tuon ikäiselle pikkukoiralle. Hieman sieltä poistettiin samalla hammaskiveä ja takaposkihampaissa oli pieniä kiillevaurioita, mutta ei mitään mistä pitäisi olla huolissaan.

Nyt on siis neitokaisella hieno rako etuhampaissa, mutta eihän se pientä koiraa pahenna. Pikemminkin on katu-uskottavampi niin :).

Rieskun kanssa ehdittiin treenata vaan pikaisesti pihassa. Aloiteltiin metallinoudolla, jossa oli hurjan hieno ilme. Saattaa kyllä edelleen laskea vauhdin reippaaksi raviksi palautuksessa, jos tulee liian monta toistoa, mutta ei epäröi hetkekään nostoa ja pitää muutenkin hyvällä otteella. Mutta tätä ei tosiaan kannata jankata, pari toistoa superpalkalla, niin jää hyvä mieli.

Sitten tunnaria. Koitin ajaa läpi isompaa namikasaa kapuloiden vieressä, mutta nyt R ei kiinnostunut siitä ollenkaan. Nuuski varmasti ja oma nousi ilman että maisteli muita. Eli ei sitten nyt kuitenkaan tarvinnut nameista tukea, ehkä se on vaan kiinni toistojen määrästä? Tehtiin nyt kolme toistoa, joka kerralla oma nousi ilman että maisteli muita.

Sitten vielä hieman motivoivaa seuruuta. Täyskäännöksiin pitää nyt oikeasti laittaa huomiota, koska ne rakoilevat pahasti. Osuutensa asiassa on varmasti sillä, että vaihtelen suuntaa satunnaisesti, toisiko se Riehalle epävarmuutta. Liikkeestä istumisissa oli hieman epävarmuutta, mutta meno parani ja pääsi palkkailemaan taas oikeasta toiminnosta. Loppuun vielä sivulle tuloja takaakiertäen, näissä ehkä jo hieman ideaa.

Viima teki myös hieman tunnaria, koska se on vaan siinä niin hauska ja tohkeissaan. Oma nousi ja häntä heilui ;).

Jussit, loman loppu, aksapaniikki ja hammasongelma

Juhannus meni mukavissa merkeissä. Vieraita riitti ja koirat olivat kukin mukana touhuissa omalla tavallaan. Vimps lähinnä makoili ja kerjäsi rapsutuksia ja ruokaa. Tuike huolehti tärkeästä vahdin tehtävästä, plus tietysti pohjattoman ahneena kerjäyksestä. Rieha taas, no se riehui. Kerrankin oli porukkaa, jotka jaksoivat leikkiä ja viihdyttää kelpietä. Jossain vaiheessa piti jo pistää stoppia hommalle, kun tuntui meno vaan yltyvän. Rieha mm. keksi pohjattoman aarreaitan, eli puuvaraston, josta voi kätevästi hakea keppejä edellisten mennessä hukkaan tai jäähylle. Traktorinrengas oli myös oiva leikkikalu, tosin se ilo ei kauaa kestänyt, koska R puri siihen reiän ja rengas kuoli. Onneksi se osaa rauhoittuakin ja makoili myös tyytyväisenä kainalossa aurinkoa ottaen.

Treenattu ei juuri ollenkaan, jos treeniksi ei lasketa Riehan veneestä hyppyä veneilyreissulla. No, onhan se VEPE-liike, eli ehkä se lasketaan :D. Perjantaina saatiin kylään myös pari extrakoiraa, kun Naru ja Alli saapuivat paikalle. Hyvin tuli tämäkin sakki toimeen ja koirahotellissa oli parhaimmillaan neljä koiraa.

Tänään tajusin, että olen katsonut Agirodun ajankohdan ihan väärin. Luulin että se on vasta kuukauden päästä, mutta se onkin ensi viikonloppuna. Pieni paniikki iski, koska minulla oli työvuoro ensi sunnuntaille. Tämä saatiin korjatuksi, mutta seuraava ongelma onkin se, ettei olla treenattu koko lomalla yhtään agilityä. Ajattelin että hyvinhän me tässä vielä ehditään... No joo, sen takia olikin heti pakko ajaa hallille katsomaan tilanne.

Ajattelin ottaa lähinnä pujottelua ja kontakteja Riehalle. Laitoin pujotteluun pari verkkoa ja eikun treenaamaan. Rieha ei tajunnut hommaa ollenkaan, jätti keppejä väleistä ja haukkui. Mietin pääni puhki että missä mättää, kunnes tajusin että se johtui verkoista. Heti kun otin verkot pois, niin Riehalla ei ollut mitään ongelmaa. Puomilla meno oli aika kivaa ja muisti kontaktit hyvin. Loppuun treenattiin vielä valsseja, niissä ihan ok meno. Vähän kyllä jänskää miten Agirodussa käy, vaikka ei mikään virallinen tai vakava kisa olekaan...

Vimps teki myös. Sitä meinasi alkuun ahdistaa, mutta päästiin siitä yli. Sen jälkeen teki iloisella menolla pientä radanpätkää, jossa mm. puomi ja pujottelu. Viimallekin voisi ottaa

Tuike-pieni kävi vaan hengailemassa. Huomattiin juhannuksena että sillä heiluu yksi alaetuhammas ja mennään sitä huomenna näyttämään eläinlääkärille. Se on ehkä ollut normaalia ärtyisämpi, eikä syö luita ihan normaalisti. Huomenna katsotaan lähteekö koko hammas. Tuikellahan on ollut erinomaisen hyväkuntoiset hampaat tähän asti. Harvoin tuon ikäisellä pikkukoiralla on hampaat noin hyvässä kunnossa. En tiedä sitten onko tämä jotain traumaperäistä, vai onko juuressa jotain ongelmaa, mikä ei päällepäin sitten kuitenkaan näy.

Mutta loma on nyt loppu. Liian aikaisin.

Rieha 2-vee!!

Rieha täytti tänään kaksi vuotta. Se on kyllä sellainen superpaketti, ettei toista :). Kelpie oli haave ja Riesku täyttää tämän haaveen joka päivä ja vähän yli. Tässä päivänsankari ja Ikea-rotta, jota odottaa julma kohtalo.

Treenailtiin tänään Riehan kanssa omassa pihassa tunnaria, jossa testattiin nyt yhtä namikasaa nenän avaamiseksi. Ja aika kivasti sujui, rauhoitti neitiä kummasti ja oma nousi hienosti. Lisäksi tyyppäilin vähän miltä tuntuisi jos se tulisi sivulle takaakiertäen, pikkuhiljaa siinäkin sai ideaa, vaikka on se suoraan sivulle tulo sillä aika vahva.

Tuike teki myös tunnaria ja se oli siinä normaali pätevä itsensä.

Viima oli päivän tunnarihauskuus. Se oli ihan tohkeissaan ja oma nousi hienosti. Se oli vaan niin tohkeissaan että jos en ehtinyt laittaa sitä maahan niin se ryntäsi kapuloille taas uudestaan ja olisi tuonut sieltä mitä vaan. Koska sillä oli noin kiva fiilis, niin tehtiin myös seuruuta ja luoksaria. Kumpikin sujui oikein mukavasti, Viimamaisen iloisesti.

Sitten aletaankin juhannuksen viettoon, hyvää sellaista jokaiselle blogin lukijalle!!

Treeniä tamperelaisittain

Lähdettin tyttöporukalla, Raisan, taaperon ja Riekkusen kanssa, käymään Tampereella. Ja pitihän sinne Ikean ja kaverin luona käynnin väliin mahduttaa vähän treeniä. Eli tiukan shoppailurupeaman jälkeen suunnattiin jonnekin päin Tamperetta ja eikun treenimään. Saatiin seuraksi Piia, joka ystävällisesti katsoi vieraampina silminä miltä homma näyttää. Kiitos Piia :)!

Kenttä oli hieno nurmikenttä, joten käytettiin hyväksi sekä tokoilu- että jäljestysmahdollisuudet. Rieskun tokosetti oli tänään tälläinen:

Seuruu: Liikkuroitu, pidempi pätkä. Kokonaisuutena oli hieman epätasaista, mutta hyvä että saatiin ongelmakohdat esiin. Kävelysuorat oli hyviä, käännöksissä meinaa kontakti herkästi tippua. Hitaassa kävelyssä ei oikein skarpannut ja juoksussa meinasi taas keulia. Eli pätkiin, pätkiin nyt vaan. Erikseen joka osuutta ja palkkaa, ennen kuin pää putoaa.

Ruutu: Ruutua ei juuri näkynyt heinikosta, mutta niin vaan Rieha sen hienosti bongasi. Juoksi ruutuun täysiä, paikka hyvä ja stopit nopeita. Makasi hyvin, mutta seuruuseen tullessaan meni n. metrillä ohi ja palasi siitä sivulle hyvin keulivaan seuruuseen. Eli hidas sivulletulo on vaihtunut vähän liiankin nopeaan, eli ainakin olen saanut sitä palkattua :D. Mutta loppuosio nyt erityistreenin alle, kriteerinä joko täysiä tuleminen, josta lentää pallo tai sitten hyvään seuruupaikkaan tuleminen, johon sen voisi ottaa imuttamaan namia.

Hyppynouto: Hyppyosuus oli hieno (tosin omassa käskytyksestä voisi tiukemman tuomarin kanssa tulla sanomista), meni ihan täysiä ja löysi kapulankin heinikosta pienen etsinnän jälkeen. Takaisin ihan täysiä ja luovutus oli hieno. Sivulle tulossa otti tukea minun reidestä, mistä taisi SM:ssäkin lähte puolikas piste luoksarissa. Kokonaisuutena sillä on super ilme ja asenne. Kapulan heittoon reagoimattomuutta pitää treeniä, koska meinaa nytkähdellä, mutta liikkurin käskyyn ei enää nytkähdellyt, eli siinä ollaan edistytty. Pistän nyt korvan taakse harkinnan, josko eteentulosta vaihtaisi sivulle tulon takaakautta tehtäväksi. Katsellaan.

Tunnari: Riesku esitteli ekalla kerralla aika tyypillistä menoa, eli muut meinasi maistua. Pitkä heinikko ja tuuli selkeästi myös hämmensivät ekalla yrityksellä, joten sekin saattoi vaikuttaa suun levottomuuteen. Tokana yritykseen muutettiin kapuloiden paikkaa hieman helpommaksi ja laitettiin apunami vaan yhteen kohtaan. Nyt ei enää maistellut muita, tosin otti oman, tiputti sen, jonka jälkeen vasta söi namin ja sitten vasta toi. Voisi nyt miettiä, että namia olisi vaan yksi selkeä kasa tunnarien sivussa, eikä siellä täällä. Tällä saisi sille nenän auki, mutta ei etsisi nameja enää kapulan noston jälkeen.

Luoksari: Jatkettiin eilisen teemalla takapalkkaa, joka tuli apparilta narupallon muodossa. Tuntuu että tämä voisi pelata aika hyvin, eli jatketaan samalla linjalla. Stoppasi seisomaan ok, mutta ei ihan satasella kuitenkaan. Tähän uskon varmuuden tulevan pikkuhiljaa takapalkan vahvistuessa. Maahanmeno oli sen sijaan aivan priimaa. Piialta oli myös hyvä idea mennä välillä ottamaan stoppi ihan stoppimerkin lähelle ja vaihdella muutenkin omaa sijoittumista siihen nähden.

Loppuun Rieha ajoi vielä jäljen, joka oli x-määrää askelia pitkä. Siihen meni pakasterasiallinen nameja, kaksi per askel ja tipuaskelia mentiin. Alkuun laitoin muutaman namin enemmän, samoin loppuun. Tuuli oli kova, mutta ajettiin myötätuuleen. Riehalla on motivaatio hyvin kohdillaan, nenä nousi kerran kun Raisa meni vaunujen kanssa vierestä, mutta muuten pysyi hyvin nenä maassa. Joudun kyllä jarraamaan sitä voimakkaasti, mutta niin kuulemma pitääkin, pääasia että nenä pysyy alhaalla. Muutenkin sain vinkkejä hihnan käyttöön, aloitukseen ja lopetukseen.

Oikein kiva treeni!

Treeni sujuu, tavoitteet kirkastuu

Saatiin Anna ja koirat seuraksi lähikentälle. Hirrveän hyvä treeni taas kerran, alkaa tuntua ihan mahdolliselta että voivoihin mentäisiin kesän lopussa :).

Metalli: Hirrrveän hieno meno, nosti vauhdikkaasti ja toi laukalla joka ikinen kerta. Päästin sen pari kertaa suoraan palkkaan ja sitten otin yhden luovutuksen kera, eikä vauhti hidastunut silloinkaan. Naksulla merkkaaminen on toiminut hyvin, pitää tiukasti kapulaa siihen saakka.

Ruutu: Tehtiin oikeastaan samalla mallilla kuin eilen, ensin yksi koemainen ruutu, nyt kokonaisena ja liikkuroituna. Haki paikan hyvin ja loppuosakin oli aika hieno. Palkkasin suoraan leluun, kun tuli sivulle, tätä pitää nyt muistaa vahvistaa erikseen. Tämän jälkeen tehtiin hömpöttelyä, ensin lelu ruudussa+leikit ruudussa päälle, sitten taas yksi bongaus ilman apuja ja loppuun vielä näyttöruutu ja hurjat leikit ruudussa, kun oikea paikka löytyi hienosti.

Luoksari: Annoin Annalle narupallon, jonka ohjeistin heittämään palkaksi koiran taakse, niin että varmasti kuulee. Ekalla kerralla R teki ihmeellisen koikkaloikkahyppypomppu-luoksetulon, jossa ei ollut aikomustakaan pysähtyä, mutta sai silti palkan taakse, että huomasi sen olemassaolon. Seuraava stoppi olikin jo aika priima, samoin sitä seuraava. Loppuun vielä yksi maahanmeno ja se oli aikalailla täydellinen. Hyvin toimi tuo palkan nakkelu taakse, selkeästi ajatteli enemmän taaksepäin kuin eteenpäin.

Tunnari: Nyt testattiin kahdella kapulalla, mutta se ei auttanut ekan kapulan nosto-ongelmaan. R paukkasi kapuloille, otti ekan suuhun, sitten alkoi nuuskimaan ja toi hienosti oman. Oukei, sitten tehtiin sama, mutta laitettiin joukkoon parit namit. Tämä toimi paremmin, keskittyi heti enemmän ja oma nousi, eikä väärää maisteltu ollenkaan. Eli namit edelleen mukana, muuten ei pieni keepie vielä ihan malta.

Sitten R kävi tauolla ja toisessa setissä tehtiin vielä:

Liikkeestä istuminen: Aivan priimaa, pari toistoa ja tämä vaan toimii!

Seuruu: Pitkä pätkä, jossa palkkailin satunnaisesti siellä ja täälllä. Asenne oli hyvä ja tuntui hyvältä. Pari pään pudotusta tuli, lähinnä käännöksissä, eli niistä palkkaa. Samoin kiinnitettiin huomiota omaan hitaaseen kävelyyn, että saataisiin siitä rennompi. R työstää temponmuutokset kyllä hyvin. Paikallaan siirtymiset oli erityishyviä.

Kaukoja koitetaan jumpata nyt pari kertaa päivässä, pidetään mielessä elo- syyskuun kokeet :).

Tuike-pieni teki myös tokoa. Ensin ruutua. Sinnehän se juoksi ja pysähtyikin melkein heti käskystä :D. Tunnari tehtiin liikkuroituna, tämä oli hieno ja kaikinpuolin pätevä. Loppuun vielä metskunoutoa, joka sekin sujuu aivan hienosti. Se on kyllä hauska että pikkuseurakoiralla ei ole koskaan ollut metskua kohtaan mitään antipatioita, se tuo aina reippaasti ja iloisena. Hienosti se nämä liikkeetä yksittäisinä handlaa!

Tokoa, vepeä, rallya

Illan treenirupeaman ensimmäinen etappi oli Viihdekeskuksella, jossa treenattiin Annan ja Raisan kanssa. Rieha teki seuraavasti:

Ruutu: Yksi kisamainen, joka oli aivan priima. Sitten vähän hömppää ja fiiliksen nostatusta, eli jätin kerran lelun ruutuun ja juoksin perään leikkimään ruudussa. Riehasta oli aivan sikahauskaa. Siitä sai taas mennä ruutuun ilman lelua ja paikka oli taas aivan priima. Lentävä lelu ja leikit ruudussa, hyvä mieli! Lisäksi palkkailin sitä ruudun bongailusta ja hyvinhän se bongaa.

Tunnari: Liikkurin kanssa. Ajattelin että helpotetaan ekaa ja laitetaan väärät kasaan ja oma niiden viereen. Idea meni vaan hieman pieleen, koska R ei nähnyt omaa ollenkaan ja alkoi maistelemaan vääriä, kunnes vihdoin sattui huomaamaan oman. Sitten laitettiin kapulat ihan kisamaisesti ja kyllähän se oma sieltä nousi joka kerta, mutta hieman on levoton ja suu meinaa käydä. Jos tekisi nyt kotona helpommassa paikassa ja vaikka vaan kahdella kapulalla tai sitten namien kera, niin saisi varmuutta. Idea sillä selkeästi on, mutta ihan ei malta loppuun saakka.

Metalli: Naksuttelin ripeistä nostoista ja ne sujuivatkin hyvin. Ei epäröinyt ottaa suuhun, mutta saisi lähteä vielä vauhdikkaammin tulemaan. Mutta hyvä into sillä on kapulalle.

Sitten ajeltiin Muurameen, uuden porukan VEPE-treeneihin. Paikka oli tosi kiva, varjoisa ja tyyni poukama, eli puitteet oli kohdillaan. Rieha aloitti veneestä hypyllä, joka sujui hyvin ja se onkin aika koevalmista kauraa. Veneen tuonnissa ei otettu pitkää matkaa ja soutaja avusti soutamalla. Ihan hyvin toi, pikkaisen jäi rannasta vajaaksi. Mutta nyt pitääkin vaan kasvattaa sen itseluottamusta siihen, että jaksaa kiskoa venettä, eli siinä mielessä oikein hyvä treeni.

Esineen viennissä menin itse veneeseen. Hieman tarvitsi kannustusta lähdössä, mutta sitten ui hienosti veneelle ja luovutti ok. Tässä on jo aikalailla koematka ja hyvin sujuu.

Loppuun tehtiin vielä hukkuvan pelastamista, joka on tällä hetkellä se vaativin liike. Rieha yritti kovasti ottaa narua suuhun, mutta oli vissiin sen verran haastavaa, että päästi aina irti kun ei oikein päässyt etenemään. Se lähti välillä melkeinpä pyörimään ympyrää painolastin kanssa, eikä saanut kiskotuksi kohti rantaa. Loppuvaiheessa se sitten jo vähän luovutti, joten annettiin sen kuljettaa pelkkä naru rantaan. Puhuttiin, että nämä Riehalle raskaat liikkeet kannattaisi jatkossa ottaa alussa, kun sillä on vielä kaikki voimat tallella. En usko että tästäkään tulee ongelmaa, kunhan saa varmuuden siihen että homma onnistuu.

Oltiin jo valmiiksi Muuramessa, niin ajeltiin vielä Hiekkarinteen lavalle Rallytoko-treeneihin. Pikku-T oli onnesta soikeana kun pääsi hommiin (ja luultiinpa että mulla oli uusi pentu mukana :D). Tehtiin neljää eri radanpätkää, joissa oli mukana alokas- ja avoimen luokan kylttejä.

Tuike oli aika pro ja avoimenkin kyltit sujui hienosti. Erityisen hauska oli ekaa kertaa mukana ollut häiriörinki, missä oli mm. noutokapula ja pehomoleluja, joita piti sitten pujotella. Tämä sujui hienosti, mutta katsotaanpa joku kerta kun siellä saattaa olla vaikkapa kissanruokaa :D. Mutta oikein hauska hömppäilytreeni! Sain myös hyvä neuvon pitää hihnaa jatkossa jalkojen takana, etten vaan vahingossa itse kiristä sitä liikkuessani.

Missikuvissa

Päästiin eilen taas kuvattavaksi, kiitos Salmelle taas ihanista kuvista!

Rieha ja lentävä ravi

Ja välillä vähän lentävä häntäkin...

Ja veteraanin pönötys, oisikohan siitä missiksi vielä vanhemmalla iällä. Toki ei ehkä tuolla turkilla :D.

 Muuten viikonloppu onkin mennyt töissä agin SM-kisoissa. Hurjan hienoja koiria ja ehdin töiden ohessa onneksi vilkaisemaan muutamaa tuttuakin. Huomenna on edessä vielä yksilö-SM, jospa sitä kävisi vielä turisteloimassa. Saatiin kylään myös Hanna sekä Fidzi ja Niza, kiva oli taas nähdä :)!

TK2 BH Nallikallion Laulunlahja

Pakkohan se tittelistö oli tuonne otsikkoon jo kirjoittaa, olen niin ylpeä pikkukelpistä :).

Eli tänään saatiin Pieksämäeltä kolmas avoimen ykkönen pistein 179,5 ja sijoituksella 3/15. Suoralla ykkösputkella tultiin tähän, eli voi olla tyytyväinen. Alunperinhän minulla ei ollut tarkoitus kisata avoimessa ekan ykkösen jälkeen, mutta kun SM-joukkue tarvitsi koiraa, niin lähdettiin sinne. Ja kun Pieksämäen koe oli niin sopivasti lähellä, niin ajattelin että lähdetään yrittämään ja jälki-ilmoittauduin maanantaina. Ihan oli kannattava reissu :).

Tuomarina toimi uusi tuttavuus Markku Mäntynen. Koe oli ulkona, onneksi kaatosade ehti loppua ennen avoimen alkua. Pisteet olivat seuraavanlaiset:

Paikkamakuu 10: Pientä hässäkkää oli rivissä, yksi koira nousi ja meni nuuskimaan Riehan viereistä koiraa. Rieha oli nostanut niskavilloja, mutta pysynyt.

Seuraaminen 8: Ei parasta Riehaa, mutta ihan ok.


Liikkeestä maahanmeno 10

Luoksetulo 9,5: Vinosta perusasennosta vähennys.

Liikkeestä seisominen 7: Annoin kaksoiskäskyn, jota ei tuomarin mukaan olisi tarvittu.

Noutaminen 10: Oisi voinut palauttaa ripeämmin.

Kaukot 10: Hienot!

Estehyppy 6: Kaksoiskäsky hyppyyn, kuulemma olisin voinut odottaa hetken ennen käskyn antoa, tuomarin mukaan minun mokani. Mutta toisaalta, kyllä Rieha yleensä hyppää heti. Loput pisteet lähtivät kuulemma siitä, että koira kolautti hyppyä, mitä en kyllä allekirjoita ollenkaan. Muuten liike oli priima, istui nopeasti, tuli eteen ja sivulle hyvin.

Kokonaisvaikutus 9: Tuomari tuntui tykkäävän Riehasta. Ysejäkään ei liialti tässä jaellut.

ja siis 179.5p. AVO1 TK2 sij. 3/15

Oikein mainio treeni, tietää taas mitä kohtia treenata ennen voittajan korkkausta. Olihan se aika rankka rupeama käydä kahdessa kokeessa viikon sisään, varsinkin kun toinen on SM-kisa. Mutta onhan se Riesku vaan pätevä pieni koiruus :).

Hyttysten syötävänä

Tänään vedettiin pienet tokosessiot Viihdekeskuksella. Seuruu liikkuroituna ok. Luoksarissa ei tänään ennakoinut ekaa liikkurin käskyä, mutta lähti kyllä ennen aikojaan stopista. No joo, kyllä se sieltä korjaantuikin, mutta hauskoja nämä uudet ongelmat. Otin lisäksi pari läpijuoksua, kun Riehalla tuntui olevan vähän hukassa että mitä tässä oikein halutaan. Kaukoissa tehtiin vaan ekan istumisen vahvistusta, priimaa oli. Loppuun vielä liikkurin ohjaamana sisääntuloja ja liikkeiden alkuja. Hienosti oli kuulolla ja pääsin palkkailemaan hyvästä kontaktista.

Narulle ammuttiin, joten Riekkukin kuunteli kentän laidalla. Eipä se pahemmin reagoi, sen verran että olisi kovasti halunnut mennä katsomaan. Tätä lisäsi vielä se, että Naakka haukkui, joten R oli sitä mieltä että jotain siistiä siellä täytyy olla. Leikki kuitenkin täysin ongelmitta kun kaivoin lelun esiin ja kontaktiakin piti, eli eiköhän tämä ole ihan hyvällä mallilla edelleen.

Siitä ajeltiin vielä metsään ja viestitreeneihin. Oltiin ekaa kertaa mukana isomman porukan treeneissä. Tuike sai toimittaa arvokasta häiriökoiran virkaa ja oli siinä erittäin pätevä istuskellen mättäillä ja suorittaen luoksetuloja. Ja niitä hyttysiä, voi elämä miten paljon niitä olikin. Kesän ainoita miinuspuolia nuo...

Rieha teki lyhyttä matkaa, mutta ekaa kertaa mukana oli toinen koira, joka lähti ensimmäisenä. Tämä tuntui nostavan Riehan virettä aivan älyttömästi, se kiskoi hihnassa kuin viimeistä päivää ja yritti haukkuakin. Sain sen kuitenkin hyvin seuruutettua lähtöpaikkaan ja vitsit että se lähtikin lujaa, ei paljon tarvinnut perään katsoa kun kelpie katosi horisonttiin. Ekat pätkät minulta Raisalle ja takaisin olivat aivan priimaa. Toka lähetys minulta Raisalle oli muuten hyvä, mutta ihan vähän matkaa ennen Raisaa oli kääntynyt takaisin. Kävi kurkkaamassa olenko edelleen paikallaan ja lähti siitä omin avuin taas etenemään. Raisalta minulle taas hyvin. Viimeistä lähetystä minulta Raisalle saikin jännätä että mitä tekee, mutta R oli selkeästi todennut että kyllä minä siellä säilyn ja juoksi ihan täysiä ja ongelmitta.

Oikein hyvä treeni ja Riehalle selkeästi sopii tuo muiden kanssa juokseminen!

Palauttelevat ja valepennun söpöysöveri

Tänään Viihdekeskuksella palauttelevat treenit. Tehtiin hieman liikkuroitua seuraamista, liikkeestä maahanmenoa ja luoksetuloa. Muut sujui, mutta luoksarissa alkoi ennakoimaan liikkurin käskyllä eli sitä piti hieman hioa. Mutta yritin palkkailla paljon. Lisäksi tehtiin parit aloitukset, eli hyvällä fiiliksellä ns. lähtöpaikalle, josta isot bileet hyvästä kontaktista.

Lopuksi tehtiin pieni viestitreeni. Yksi lähetys Raisan päähän ja hyvä meno.

Lisäksi tein Riehalle sekä eilen että tänään namiruudun pellolle. Eilinen oli vähän nolo, käytiin välillä lenkillä ja en älynnyt ottaa Riehaa kiinni tarpeeksi ajoissa. No, neitihän jäljesti itsensä namiruutuun kuulematta mitään luoksetulokäskyjä. Siellä se imuroi tyytyväisenä kun pääsin paikalle. Ei ainakaan motivaatiosta ole puutetta. Tänään ehdin ottaa koiran jopa kiinni ja hienostihan se siellä ruudussa pysyy. Pystykorvat toimii hyvänä häiriönä haukkumassa kateudesta ja kelpien nenä pysyy siitä huolimatta maassa. Joko me kohta saadaan lähteä taas suoralle?

Valepennusta vielä pari kuvaa, on se vaan aika suloinen! Tekisi mieli pallutella sitä sylissä koko ajan :D.

Kovan luokan kisat, mutta vielä kovempi keepie (TOKO SM 12)

Koiraharrastus on täynnä uusia kokemuksia ja eilen koettiin yksi tälläinen, kun osallistuttiin Riehan kanssa TOKOn SM-kisoihin Kuopiossa. Itse en ole aiemmin ollut edes katsomassa näitä kisoja, joten kaikki oli uutta ja ihmeellistä. Onneksi meillä oli superkiva joukkue LAUKAn kisaporukasta, kiitos seurasta ja tsempista Anna, Maarit, Henna ja Tiia!

Oltiin kisapaikalla hyvissä ajoin, pystyteltiin teltta ja häkit koirille. Aamulla ilma oli tosi viileä, mutta alkoi siitä pikkuhiljaa lämpenemään. Jännintä ja pahinta koko kisassa oli se odottelu. Riehan suoritusvuoro oli viimeisten joukossa, eli odottelua tuli paljon. Alkupään koirakot pääsivät pikaisesti alta pois, mutta meillä oli ensin paikkamakuu, jonka jälkeen parin tunnin odottelu. Sitten oli vuorossa ekat yksilöliikkeet ja taas tunnin odottelu ennen kuin päästiin tokaan settiin. Sinänsä homma sujui joutuisasti, mutta itse kokemattomana jännitin ihan tosi paljon, että ehditään varmasti omalle vuorolle ja sen takia otin Riehan odottelemaan ekaan settiin ihan liian aikaisin. Muutenkin jännitys näkyi ihan fyysisenä pahoinvointina, tuntui ihan tosissaan että oksennan. Ei se ole helppoa tämä :D.

Paikkamakuu 10: Sujui hyvin, meillä oli kunnon kelpieryhmä, kolme kelpiä, sheltti ja belgi. Rieha oli ollut ihan rauhassa. Häiriötä oli, mutta vähemmän kuin esim. voittajan kehässä, jossa kulkureitti meni suoraan makaavien koirien takaa.

Sitten se eka setti (seuruu, liikkeestä maahan, nouto, hyppy), jonka tuomaroi Kaisa Poutanen. Ehdin tosiaan pitää Riehaa kuumalla kentällä varmaan n. 15 koirakon ajan ja sillä ehkä vähän vire laski, vaikka tekikin kehän vieressä ihan sikahyvin ja hienolla ilmeellä. Mutta oma jännitys oli suuri.

Seuraaminen 5: Tämä menikin sitten ihan penkin alle. Alku meni hienosti, mutta sitten siltä painui nenä maahan ja nuuskutteli melkein kokonaan yhden suoran ja jätätti. En oikein saanut itseänikään koottua ja tuli sellainen fiilis että taju menee. Loppusuoralle homma oli taas kasassa, mutta se ei enää pelastanut. Ihan uskomatonta, Riehan paras liike on seuruu, viime kokeessa saatiin siitä 10. Mutta näin se vaan voi joskus mennä, oma jännitys, nuori koira, iso häiriö, mahdollisesti tulevat juoksut, who knows... Sinänsä epäilen kovasti niitä alkavia juoksuja, koska muuten se ei ottanut häiriötä kyllä millään lailla.

Oli siellä hyvääkin pätkää

kuva Minna Isokoski

Liikkeestä maahanmeno 6: Seuruun fiilis jäi vähän päälle itselle, koira onneksi skarppasi. Seuruu oli ok, mutta jäi istumaan ja vasta kaksoiskäskyllä maahan. Käsky tuli aika myöhään, kun olin niin sekaisin ja siitä sitten vähennykset.

Istu vai maahan?

kuva Minna Isokoski

Nouto 8: Oli ihan ok, ravasi metrin verran luovutuksessa ja ehkä perusasento oli hieman vino?

Lentävä lähtö

kuva Minna Isokoski

Hyppy 9: Minusta oli hyvä, oisiko pistevähennys ollut jostain lopun puutteesta?

Kokonaisvaikutus ekasta kehästä 7,5

Tosen setin (liikkeestä seisominen, kaukot ja luoksetulo) tuomaroi Tiina Laakko. Sain jotenkin karisteltua pahimman jännityksen ja koitin ottaa rennosti. Nyt en tuonut koiraa kentän laidalle odottelemaan kuin ehkä 5 koiraa ennen omaa suoritusta. Toki tietysti juuri ennen meidän suoritusta tuomari päätti pitää tauon ja jouduin ottamaan juuri viritellyn koiran vielä hetkeksi odottelemaan. Mutta nyt leikin sen kanssa hurjana ja päätin että tehdään sellainen suoritus kuin osataan, koska Riehahan osaa ja siihen luotetaan.

Mentaalivalmennus toimi ja fiilis oli aivan huikeasti parempi!!

Liikkeestä seisominen 9,5: Super seuruu ja hyvä stoppi. Tuomari sanoi että vähensi puolikkaan, koska oli nuuskinut seisoessaan hieman.

Kauko-ohjaus 10: Mentiin niin hyvällä fiiliksella ja Rieha oli selkeästi minun kanssani tekemässä. Terävät, varmat ja nopeat vaihdot, aivan priimaa!

Luoksetulo 9: Tempo oli hyvä, stoppi hyvä, mutta tuomari sanoi että hieman törmäsi sivulle mennessään eli siitä vähennys.

Kokonaisvaikutus tokasta kehästä 10. Eli se fiilis näkyi, ihan parhautta!!! Ihan huikea parannus ekaan settiin, olin niin ylpeä koirasta että itsestä ja harvalle jaettiin kymppejä tästä. Minulle yllättävät epäonnistumiset on niitä vaikeimpia ja hyvin herkästi jään niitä vellomaan. Mutta nyt päästiin vellomisesta eroon ja superhyvällä fiiliksellä tehtyä.

Näillä pisteillä saatiin 1-tulos 170,75p. ja sijoitus oli 19/76!!!

Kyl met oltiin päteviä!

kuva Minna Isokoski

Kokonaisuutena olin tosi tyytyväinen. Rieha on nuori, häiriötä ja odottelua oli paljon. Puhumattakaan kokemattomasta ja jännittävästä ohjaajasta. Myös arvostelu oli minusta tiukempaa kuin normaalikokeessa. Ykkönen ja sijoittuminen noin hyvin on kuitenkin noissa skaboissa mahtava suoritus. Jossitella toki voi, normiseuruulla oltaisiin oltu ihan kärkikahinoissa. Mutta kaikkea ei voi aina ennustaa, toki ehkä ensi kerralle osataan jo tehdä jotain eri lailla.

Pakko taas kerran sanoa että Rieha on vaan niin hieno kelpie!!! Ja se on kanssa on niin kiva tehdä, aivan ihana!!! Meidän joukkue oli sijalla 35/68 ja treenikaverimme Maarit ja Ruu sijoittuivat alokkaassa upeasti kakkosijalle. Kaikki olivat kisoissa ensikertalaisia! Hieno päivä, toivottavasti ensi vuonna uudestaan!

Tämän näköisellä jalalla siellä linkutettiin, Varoitus, sisältää mustelmia ja ruhjeita ;)

Kenraalia ja hässäkkää

Erittäin rankan (toki kivan) Berliinin reissun jälkeen oli ihanaa nähdä koirat! Kaikilla oli mennyt hoitopaikoissa hyvin ja R oli aika lailla hurmannut hoitajansa (ja puhdistanut heppojen sieraimia ja juossut karkuun pelottaavaa kissaa :D). Tuike-valepentunen oli aivan onnesta soikeana ja Vimps antoi semmoiset tervetulohaukut että oksat pois. On se kiva käydä ulkomailla, mutta on se vaan kiva olla kotona.

Pakkohan se oli vetää pikatreenit Vihtavuoressa, vaikka väsyttikin. Ettei vaan Rieha olisi unohtanut kaikkea... Vedettiin kisaliikkeet läpi, palkaten hyvästä menosta satunnaisesti ja erityisesti hyvästä asenteesta. Pientä hiontaa siellä oli, mutta sille ei enää mitään voi. Näillä mennään ja se on kyllä maailman ihaninen pieni tytskä vaikka kävisi mitä.

Siitä ajettiin rättipoikki (minä, ei koira) viimeisiin VEPEn alkeiskurssin treeneihin. Tehtiin samoja juttuja kuin aiemmin, veneestä hyppy on jo aika lailla koevalmista kamaa. Veneen haussa R haki tänään vaan köyden, kun en halunnut sitä turhaan rasittaa. Esineen viennissä ei ollut ihan niin ripeä lähtö kuin viime kerralla, mutta hyvin tuli esine 30 metriin saakka käteen.

Uutena juttuna oli hukkuvan pelastus. Tehtiin ihan läheltä, R lähti hyvin ja tarrasikin kiinni damiin, mutta sitten ei usko riittänyt ja päästi irti. Ehkä se hinasen piti epäilyttävänä kumipukuun pukeutunutta hukkuvaa, mutta suurimmaksi osaksi luulin sen olevan tilanteen outoudesta ja siitä että sille meni hieman päälle damin aijaaminen ennen lähetystä. Laitettiin dami köyteen ja sen kanssa R kiskoi hyvin hukkuvan rantaan. Vaikka kyllä se sille aika rankkaa on, pää kääntyi ihan väkisin ja muutenkin meinasi painon takia lähteä käännättämään. Mutta en usko olevan ongelman tämäkään, pitää vaan aloittaa niin että saa hyvä itsevarmuuden tekemiseen.

Väsyneen illan kruunasi se kun kotiin mennessä kompastuin pihalla rappuralliin ja kaaduin suoraan polvi edellä  rautoihin. Taju lähti kaksi kertaa, onneksi V oli pitämässä kiinni. Nyt on polvi ja sääri turvoksissa ja mustelmilla, pystyy kyllä kävelemään, mutta toivottavasti ei yöllä pahene, muuten voi olla kisoissa kinkkaaminen vaikeaa...

Treeniviikonloppu ennen treenitöntä viikkoa

Eilen vietettiin kiva viisituntinen, kun saatiin treeniseuraksi Lotta ja Visa-kelpie. Kiitos mukavasta seurasta ja hyvistä neuvoista vielä näin virtuaalisesti :)!

Lotta koutsasi meitä agissa radanpätkällä, jossa teemana oli valssit. Ja niinhän se oli taas ohjaajasta kiinni, koira kyllä osaa jos vaan vien. Valssien kautta haettiin Riehalle parempia käännöksiä ja saatin niitä muutama myös aikaseksi (vaikka ei ollut helppoa!). Kun vaan itse olisin rohkea ja etenisin reippaasti, niin homma sujuisi huomattavasti helpommin.

Oli muuten kiva nähdä kun R teki pätkää Lotan kanssa, on se vaan pätevä kun sillä on hyvä kartturi!

Aksojen jälkeen vielä tokoiltiin. Tehtiin eka liikkuroitu seuruu, joka oli aika hyvä. Juoksusta stopissa tuli suurimmat ongelmat, eli R jäi seisomaan/väjästi. Ei olla tätä liian paljon treenattu, joten oli hyvä ottaa sitä työstön alle.

Ruudussa R haki paikkaa alkuun hyvin, sitten paikka alkoi hieman valumaan. Paransi kyllä taas kun kävin tekemässä yhden näyttöruudun. Huomiona tosiaan se, että kun jankkaa, niin paikkakin huononee, ekalla vetää hyvin. Ehkä voisi siis tehdä sen yhden hyvän ja sen jälkeen vaikka näyttöruudulla muistuttaa vielä paikkaa? Stopit sujui ok. Sen sijaan seuruuseen tulossa oli jäkkiä, eli hidasti raville paria metriä ennen sivua. Lotalta hyvä huomio siitä, että tuijotan koiraa. Eli pää suoraksi ja muutaman kerran suoraan palkkaan sivulle, niin varmasti vauhti palautuu.

Merkki oli hieno, samoin merkiltä ruutuun meno!

Luoksarin stopeissa huomasin taas sen oman kriteerin surkeuden. Välillä sallin huonompia, välillä en. Tämä pitää nyt ihan oikeasti ottaa työn alle. Toki se niillä huonommillakin tekee ihan ok, ei vaan jarraa täysiä etupäällä. Mutta joo, ensi viikon jälkeen tämä extrahuomioon!

Jättävät sujuivat kumpikin hyvin. Noudossa muuten ok meno, mutta pari viimeistä metriä ravilla. Ehkä oli jo hieman väsynyt siinä vaiheessa. Taas hyvä huomio luovutuksesta ylimääräisiltä silmiltä, ehkä jatkossa koitan pitää itseni suorassa ;).

Loppuun tehtiin vielä kaukot liikkuroituna ja palkka ekasta istumisesta. Oikein hyvä. Siihen oli hyvä päättää pitkä ja antoisa treeni.

Pari kännykuvaa piristeeksi:

Tänään aamupäivästä tein Riehalle kaksi namiruutua nurmikolle. Hyvä meno, into on valtaisa ja hyvin pysyy ruudussa.

Illalla ajeltiin vielä viihdekeskukselle, Viima lähti juoksulenkille Veskun kanssa ja me muut jäätiin treenaamaan. Ihan ekana rakensin rallytokoradan. Kiitos Raisalle kylteistä (kun en vaan itse ole saanut aikaiseksi, niin ihanaa kun ystävä jelppaa)! Rata oli kopio tästä ALO-radasta: http://www.rally-toko.fi/radat/

Tuikkunen veti ekan kierroksen ihan ok. Pientä härväämistä oli. Toka kierros oli sen sijaan oikein pätevä, eikä minusta tehty suuremmin virheitä. Kontaktikin parani kun sai hommasta kiinni. Ja ehkä ohjaajakin on jo vähän kehittynyt tuossa radan luvussa?

Riepu tuli vielä kentälle tekemään liikkuroituna:

• Luoksetulo: Hyvä tempo ja stoppi ok. Loppuosa oikein hyvä.
• Kaukot: Kympin kaukot, hyvin teki vaihdot, vaikka yhdessä oli hieman pää kallellaan jonnekin muualle.
• Seuruu: Pientä pään laskua oli jossain vaiheessa, mutta ei pahasti. Ei ehkä ihan parasta Riehaa, mutta menetteli.
• Jäävät: Maahanmeno kymppi, seisomisessa kääntyi ihan hinasen takaisin tullessa. Korjaussarjassa pysyi taas hyvin.

Ihan hyvä treeni, näillä mennään. R oli iloinen ja vauhdikas, ei sitä muuta voi toivoa kokeeseenkaan. Tehtiin vielä itseksemme yksi hyppy, joka sujui hyvin, kunhan R vaan pääsi eroon hypyn haistelusta (en syytä koiraa, siihen oli ihan selkeästi useampikin koira nostanut jalkaa, ulkosäilytyksessä oleva este siis).

Eipä sitä enää muuta voida tehdä ennen ensi viikonloppua. Huomenna ihmiset suuntaavat Berliiniin lomailemaan ja koirat lomailevat erinäisissä hoitopaikoissa. Oikeasti, hieman harmittaa kun ei pääse moneen päivään treenaamaan, mutta ehkä se siellä Berliinin vilinässä unohtuu ;).

Riesku sanoo että mihin laukkuun kelpie laitetaan?

Hallissa ja vedessä

Tänään aamusta taas hallilla. Rieha teki ensin vähän hyppytekniikkaa, sitten pientä radanpätkää, jossa lähinnä treenasin A:n kontakteja. Aika kiva meno, totutin sitä hämylähtöihin ja hyvin alkoi tajuamaan idean siitä että liikkeestä ei lähdetä, ainoastaan suullisesta käskystä. Loppuvaiheessa se oikein itse painoi takajalkoja vaan lujemmin kontaktille kun koitin saada sitä lähtemään ilman lupaa. Hyvähyvä! Loppuun treenattiin suhinan kanssa lyhyitä hyppyjä ja kääntymisiä.

Viima teki hyppytekniikkaa ja teki aika kivasti. Raisalla oli mukana Froliceja ja ne oli porokoiran mielestä parhaita nameja ikinä. Ihan kuin meillä ei koskaan olisi niitä ollut, ei ne silloin koskaan niin hyvältä maistu. Loppuun Vimps teki radanpätkää loppupalkan kanssa ja saatiin oikein kivaa vauhtia. Putkikin oikein imi Viimaa ja hyppäsipä se kerran puomin alastulonkin yli (niin, Vimpsin kanssa tämä on hyvä juttu :D).

Tuike pääsi myös halliin ja jumppailtiin ensin temppuja. Sitten päätin että pikkukoira pääsee tositoimiin ja tehtiin pitkästä aikaa pieni radanpätkä, rimat alhaalla. Ja Tuike oli niin onnessaan ja hyvin muisti kaiken. Ei tehty paljoa, mutta oli sitäkin kivempaa! Tässä pieni pätkä:



Illalla oli vielä Riehan VEPE-kurssin kolmas kerta. Nyt pääsin mukaan alusta loppuun ja oli tosi kiva nähdä treeneissä kaikki liikkeet mitä ovat treenanneet. Ja täytyy sanoa, että Rieha on kyllä aika hieno. Se on reippaasti pienempi kuin muut kurssilaiset, mutta vetää sellaisella asenteella että oksat pois. Ja se on ihan selkeästi syttynyt lajiin :).

Ensin tehtiin veneestä hyppyä. Siinä ei ole mitään ongelmaa, lähtee ekalla käskyllä ja ui reippaasti. Tässä jo koematka. Sitten otettiin esineen vientiä, joka on kuulemma yleensä haastavin liike. Menin itse veneeseen vastaanottamaan esinettä ja Vesku lähetti. Meno oli todella hyvää, heti kun vene meni kauemmas niin R ui reippaasti veneelle ja luovutti täysin ongelmitta minulle käteen. Sille oli itse asiassa vaikeampaa jos vene jäi lähelle, koska silloin koitti sylkeä esinettä liian aikaisin. Joutuessaan uimaan kunnolla myös tuominen onnistui. Pätevää, tässäkin matka oli jo 15-20m.

Viimeisenä liikkeenä oli veneen tuonti. Tämä on Riehalle varmasti haastavin liike, koska se kuitenkin on niin pieni. Onneksi sillä on sitä asennetta. Ekalla kerralla se haki pelkän köyden ja toi sen ongelmitta rantaan. Leikittiin palkaksi köydellä oikein kunnolla. Tokalla kerralla vetoon pistettiin hieman painoa. Siinä päästi kerran irti köydestä, mutta korjasi ja toi hyvin rantaan. Kolmas veto tehtiin pienen tauon jälkeen ja nyt köydessä oli jo enemmän painoa. Tämä sujui hienosti, veti tosissaan ja hyvällä otteella. Onneksi sillä tuota sisua ja taistelutahtoa löytyy, muuten voisi 14-kiloinen sanoa että vedä itse ;). Varmasti tämäkin helpottuu kun saa vielä kokemusta. Mutta hyvä treeni!