Huh, onpas aikaa vierähtänyt viime postauksesta. Kaikenmoista on puuhailtu niin koirien kanssa kuin ilmankin. Kertaillaan nyt kuitenkin ainakin kaikki kisakuulumiset. Mutta ensin, ihailkaa kansikuvatyttö Riehaa uuden Palveluskoirat-lehden harrastusliitteen kannessa. Aika hieno kuva ja hieno ilme pienellä tehotytöllä!
Blogihiljaisuuden aikana ollaan ehditty Riehan kanssa käydä kahdessa tokokokeessa. Ensimmäinen oli Haukkuvaarassa lämpimässä hallissa, tuomarina Marjo Halmiala. Tässä kokeessa meni valmistelut aika lailla pieleen, ei vaan pystynyt purkamaan koiraa tarpeeksi kun koe alkoi heti aamusta ja mukana oli pieni ihminen. Ja hallissa sisällä ei ollut tilaa lämpätä. Saatiin näillä valmisteluilla 2-tulos, 246,5p. Eli ei nyt ihan penkin alle, mutta oli siellä paljon petrattavaa. Isoiten minua häiritsi seuruu, joka oli todella huono ja ääntä tuli loppua kohden enemmän. Samoin kaukoissa tuli parikin tuplakäskyä. Muita pisteitä en nyt enää muista ja lappukin on jossain hukassa. Mutta vähän semmoista veitsenterällä taiteilua oli koko koe.
Toinen koe käytiin viikko sitten Jattilassa, tuomarina Salme Mujunen. Nyt oli tilaa ja aikaa lämpätä ja kyllähän se näkyi myös suorituksissa ihan eri lailla. Tuloksena tästä kokeesta 1-tulos, 272,5p., sijoituksella 1/2.
Seuraaminen oli niin paljon parempi kuin viime kokeessa ja samaa mieltä oli treenikaveritkin. Ruudussa mokasin itse eteenlähetyksen. Riehan jalka oli ympyrän rajalla ja mietin kovasti mitä teen. Päätin sitten korjata, mihin vaadittiin kaksi käskyä (koska käytin taas väärää korjauskäskyä...). Jälkikäteen tuomari sanoi, että todennäköisesti olisi hyväksynyt ekan paikan. Onhan siitä ollut puhetta, että rajatapaukset tulkittaisiin koirakon hyväksi, mutta en vaan sitten siinä tilanteessa tajunnut. Mutta hyvin Rieha eteni ja oli ohjattavissa, eli siihen sai olla tyytyväinen. Mutta pari pistettä meni siihen.
Kiertonoudossa saatiin vahingossa pienemmät kapulat kuin olin sanonut, enkä tätäkään älynnyt korjata. Riehalla oli selkeästi vaikeuksia nähdä kapuloita ja nappasi kapulasta tosi huonolla otteella kiinni, jolloin se tipahti ja joutui korjaamaan, Säikähdin jo, että kiertää hypyn, mutta meni kuitenkin hypylle. Tässäkin liikkeessä hyvä asenne, kapuloiden koko nyt vaan hieman hämäsi. Tästä syystä valitsen aina isot kapulat, jos voi koiran menoa helpottaa, niin helpotetaan.
Kaukoissa tuli yksi tupakäsky, pieni eteneminen S-I-vaihdossa ja peruasennon ennakointi. Muuten liikkeet meni aika lailla niin kuin voisi viime aikojen treenimäärillä olettaakin, Ja tunnari oli upea, Rieha ei edes nuuskinut vääriä, kun osui heti omalle ja palautti sen välittömästi.
Mukava koe ja samalla taidontarkistus. Samalla tuli treenattua nopeaa kehäsuunnitelmaa, kun yksilöliikkeet oli jaettu viiteen osaan. Odotteluissa sai olla tarkkana, kun meitä oli vaan kaksi koirakkoa eli kehän vierestä ei juuri poistuttu.
Tokokokeiden lisäksi ollaan ehditty käydä myös yhdessä rallytokokisassa. Saatiin sieltä toinen hyväksytty tulos mestariluokasta, pistein 77. Isoin moka radalla oli hypyssä tippunut rima, josta lähti -10p. Eli ei sinänsä niin huono suoritus teknisesti, vaikka Rieha loppua kohden kuumuikin. Saatiin ekaa kertaa myös haukkumisesta -4p., kun Rieha alkoi komentamaan. Mutta tulos kuitenkin ja teknisesti meni yllättävänkin hyvin.
Rieha pääsi myös muutama viikko sitten kisaamaan agilitya Jarin kanssa. Ja kisapäivän kruunasi toinen AGI-SERT!! Yhtä uupuu ja sitten Rieha olisi myös agivalio, kuinka hienoa :). Kiitos vielä Jarille Riehan upeasta kartturoinnista!
Kisattu siis ollaan jonkin verran. Tästä huolimatta minua on vaivannut hienoinen treeniväsymys ja on tuntunut siltä, ettei mikään oikein suju tai onnistu. Liikaa kiirettä, liian vähän aikaa. Samalla paineet treenien ja kisojen onnistumiseen on liian isot. Tiedättekö, kun pääsee harvoin tekemään jotain, niin sitten odotukset on ihan taivaissa. Koska pitäis saada kaikki irti niistä hetkistä. Se on taas sitä liian suorituskeskeistä ajattelua mihin tiedän lipsuvani. Pitäisi nauttia siitä, että ylipäänsä pääsee joskus tekemään.
Nyt kiire on hieman helpottanut ja täytyy sanoa, että aurinkoiset kevätpäivät ja lumien sulaminen (viimein) ovat nostaneet treenifiilistä ihan eri lailla. On vaan niin ihanaa, kun saa treenata ulkona, on tilaa ja treenin voi tehdä vaikka lenkin ohessa. Lisäksi odotellaan vesien lämpiämistä, että vepetreenit voisivat taas alkaa. Jälkikausi ollaankin jo startattu ja voi vitsi, miten se onkin taas kivaa!! Olen niin fiiliksissä siitä. Ja treenit ovat vielä sujuneet tosi kivasti, joten senkin puolesta on mahtavaa. Tästä se lähtee, nimittäin kesätreenikausi!!
Nyt ei siirry treenit blogin puolelle, mutta olen päättänyt olla potematta siitä huonoa omaatuntoa. Ollaan kuitenkin ihan kohtuullisesti tehty, enemmän tokoa, mutta myös vähän rallya.
Rallyryhmän treeneihin päästiin toissaviikolla. Sielläpä tuli vastaan haaste, jota en todella toivo radalle kovin nopeasti. Nimittäin suora putki. Tätä vielä vaikeutettiin laittamalla ennen sitä tehtäväksi sarjahyppy, kolmella esteellä. Voitte kuvitella mitä tälläinen 6 vuotta aksaa täysiä tehnyt koira oli tästä mieltä. Pohdittiin vähän lähestymistapoja ja totesin, että olen ihan liian laiska opettamaan Riehalle jotain hitaasti-käskyä ja päätin kokeilla tekniikkaa, jossa pysäytän Riehan putkeen. Etupalkan avulla saatiin muutamia ihan hyviä toistoja, eli periaatteessa olisi tehtävissä. Mutta sitten taas, kun Rieha on kisavireessa, niin voi olla, että stopit unohtuu. Tai ainakin se vaatisi ihan todella paljon töitä. Voi olla, että mennään jatkossakin ihan vaan tuurilla, ei niitä suoria putkia kuitenkaan joka kisaan kohdalle voi osua.
Samoissa treeneissä tehtiin myös hallintaa mutkaputken jälkeen ja se onneksi sujui jo paremmin. Mutkaputkessa ei ole omalla ehtimisellä kiirettä ja Rieha kuitenkin kuuntelee kovasta vauhdista huolimatta, eli sain sen hyvin sivulle ja tekemään seuraavaa tehtävää.
Tokon puolella ollaan nyt ihan uutena juttuna alettu treenaamaan pää maassa makaamista. Ajattelin hyödyntään sitä mahdollisesti luoksetulon ja kaukojen jätöissä, ehkä jopa ruudussa. Jos sillä saisi maata kohti menevän nenän rauhoittumaan. Olen joskus opettanut pään maahan laittamisen temppuna, nyt se piti vaan jalostaa niin, että Rieha tipahtaa suoraan pää maahan. Aika nopeasti se alkoi tämän ostaa ja ollaan saatu pidennettyä matkaa ja aikaa mukavasti. Saa nähdä jalostuuko tämä koskaan koekuntoon saakka, mutta onpahan jotain erilaista treenattavaa taas kerran.
Seuraamisessa olen nyt yrittänyt tehdä kuurina omia käännöksiä koiran menoa helpottaakseni. Se on vaan edelleen niin karsean vaikeaa. Mutta hyvin on treeneissä näkynyt se, miten Rieha ylikompensoi omia huonoja käännöksiä ja jos käännyn hyvin, niin paikka säilyy. Vasemmalle käännöksissä pitäisi osata tehdä kunnon kulma ja kääntyä oikealla jalalla, kun minulla on tapana kääntyä vasemmalla ja heittää se ikään kuin kaaressa. Silloin Riehakin tekee kaaren ja sen takapää alkaa aukeamaan. Jollakin pitäisi takoa itselle nuo käännökset. Oisikohan esim. sähköshokit väärästä tavasta hyvä keino??
Siinä pikakuulumiset, vaikka toki paljon muutakin ollaan tehty.
Viikonloppu alkoi perjantaina kisatokoryhmän treenillä. Kauhean hyvä fiilis oli tuosta treenistä, saatiin tehtyä häiriötä ja Rieha oli hyvin kuulolla. Paikkiksia tehtiin isossa porukassa, taisi olla kuusi koiraa ja Riehalla oli tosi kiva asenne. Lisäksi mm. eteenmenoja, hässäkkää, seuraamisen naksuttelua ym. Hässäkässä saatiin vahingossa Rieha mokaamaan, kun kaveri palkkasi koiraa koväänisesti samaan aikaan kun annoin noutokäskyn. Riehan huomio oli ihan muualla ja arpoi sitten noudettavaksi saman kapulan kuin edellisellä kerralla. Enemmän häiriötä ja kuuntelutreeniä tähänkin liikkeeseen vaan. Mutta oli kyllä kiva fiilis näiden treenien jälkeen.
Kuvat kennelpäivältä
Lauantaina jatkettiin rallytokon parissa Krista Karhun koulutuksessa. Olin vähän hukassa, että mitä treenattaisiin ja muutenkin odottavalla mielellä, kun en ole koskaan tällaista virallista rallytokokoulutusta nähnyt. Alkuun Krista piti pienen "luennon", jossa kyllä aukesi muutama juttu. Krista puhui mm. siitä osaako koira oikeasti oikealla seuraamisen. Rieha ei sitä ihan oikeasti oikeasti osaa, koska se aina palaa mieluummin vasemmalle puolelle. Vasemmalla seuraamisessa ei ikinä ole pelkoa siitä että menisi oikealle puolelle. Samoin hyvää muistutusta tuli selkeistä kriteereistä ja käsimerkkien vähentämisestä, koska ne sotkevat herkemmin koiraa.
Yhden mestariluokan koiran treenistä sain hyvia ajatuksia käännösten tekemiseen. Koiralle pitäisi aina kertoa ennen käsimerkkiä, että nyt tulee käsimerkki, koska muuten sen seuraamisessa pitäisi pitää kontakti. Ennen käännöksiä annetaan koiralle joku pieni vinkki, että kohta tulee käsimerkki. Lisäksi käännöksiin kannattaa ottaa myös suullinen käsky, koska käsimerkit on tosiaan herkemmin koiraa sekoittavia. Päätin siis, että alan käyttämään käsimerkin vinkiksi tässä-käskyä, ulospäin käännöksiin otan käyttöön pyörimiskäskyn ja sisäänpäin käännöksiin käänny-käskyn. Selkeyttäminen ei ole koskaan paha asia, varsinkin Riehan kanssa, joka tarjoaa niin nopeasti jotain.
Omalla vuorolla halusin katsoa oikealla käännöksiä ja muutenkin sitä seuruuta. Ensinnäkin Krista sanoi, että Riehalle pitää antaa enemmän vastuuta oikealla seuraamisessa, eli herkästi varmistelen sitä liikaa. Vastuu koiralle ja jos mokaa, niin sitten vaan palautetaan oikeaan paikkaan ja jatketaan. Saatiin kehoitus tehdä paljon pujottelutreeniä, josta palkka kurvissa, että saisin Riehan tulemaan niissä vähän paremmin mukaan. Tiukka käännös oikealle onkin se pahin paikka, jossa voi käydä moka ja Rieha siirtyykin vasemmalle. Lisäksi Riehalle pitäisi opettaa käsky oikealla puolella tapahtuviin käännöksiin vasemmalle, että oppisi ennakoimaan paremmin käännöstä ja takapää tulisi mukaan. Näissä kotitreeniä esim. etujalat alustalla.
Toisessa pätkässä katsottiin edessä peruuttamista. Siinä ei sinänsä ollut ongelmaa, mutta Krista huomasi, että Rieha tulee säännönmukaisesti vinoon eteen oikealta puolelta siirryttäessä. Sen takia edessä peruutuskin menee sitten vinoon. Eli suorat eteentulot treenaukseen. Tämä oli Riehalle yllättävänkin vaikea tajuta, jotenkin se ei vaan saanut ajatuksesta kiinni ja alkoi kuumumaan. Tehtiin treeni jossa, koira tuli eteen ikään kuin kulman takaa, eli alussa käännös ei olisi niin iso. Minun on myls muistettava pitää jalat enemmän auki, että Rieha mahtuu tassuineen niiden väliin. Treenissä voi käyttää apuna myös ohjureita, joiden välistä on tultava. Myös kosketusalusta jalkojen välissä voisi auttaa suoruuteen.
Täytyy sanoa, että oli aika haastava treeni meille. Tuntui, että kummallakin meni hermo, kun en osannut kertoa Riehalle mitä sen kuuluisi tehdä. Ehkä jatkossa keskitymme näiden pikkukikkojen hiomiseen rauhassa kotona ja keskityn rallykoulutuksissa kuunteluoppilaan rooliin.
Eiliselle olin ilmoittanut Riehan rallytokokisaan. Koulutuksen jälkeen mieli oli vähän maassa ja harkitsin jo pois jäämistä. Päätin kuitenkin lähteä. Minna Hillebrand oli tehnyt mestariluokalle kohtuullisen haastavan radan, käytännössä pelkkää oikealla seuraamista:
Ennen radalle menoa keskityin Riehan kanssa hinkkaamaan vaikeita kohtia, kuten käännöksiä ja peruuttamista. Askel vasemmalle oikealle seuraten- kyltti taisi tulla vastaan ekaa kertaa, onneksi rataantutustumisessa sai siitä kysellä. Hinkkailin rataa ihan viime hetkille saakka, sen verran haastavalta se vaikutti.
Ensimmäinen suora oli Riehalle helppo ja se teki tosi hyvää työtä liikkeestä istumisen kanssa. 5-kyltiltä saatiin -3p., varmaan oltiin eri tahdissa. Siitä eteenpäin meno jatkui tosi kivasti, keskityin käännöksissä auttamaan Riehaa ja se kääntyi hyvin, vaikka oikealla puolella haasteita onkin. 13-kyltiltä saatiin -1p. kontrollista, eli oisiko seurannut liian tiiviisti. 14-kyltillä seuruutin Riehan vähän liian lähelle kyltiiä ja lisäksi se jäi istumaan vinoon. Mietin siinä sitten hyvän tovin, että mahdunko kiertämään, kun käsken Riehan seisomaan. Päädyin sitten uusimaan kyltin, että tilaa varmasti jäisi. Ehkä vähän turhakin uusinta, siitä -3p., samalta kyltiltä myös -1p. epätarkasta suorituksesta.
Liikkeestä askel oikealle oli hankala sovittaa, siitä saatiin myös -1p. tvä ja -1p. kontr. Houkutuksessa Riehalla tuli joku pieni ajatuskatkos ja pelkäsin jo, että vaihtaa puolta vasemmalle, siitä -1p. Peruutuksen uusin, koska ei ehtinyt siihen mukaan. 19-kyltiltä vielä -1p. vinoudesta. Käytösruudussa ei ollut ongelmia.
Lopputulemana 84p., hyväksytty tulos, aika 2.35.96, sij. 2/12, tuomarin kommentit: Olipas se energinen!
Olin yllättynyt siitä, miten hyvin rata meni. Oikealla seuraamisessa ei ollut oikeastaan kuin tuo yksi pieni lapsus houkutuksessa ja takapään käyttökin onnistui kohtuullisesti. Kun vaan ehtisi ja jaksaisi treenata enemmän, niin ei ne yli 95p. suorituksetkaan olisi ihan mahdottomia. Jäi hyvä fiilis. Rallytoko on meille kyllä semmoista tunteiden vuoristorataa, mikään muu laji ei vedä sille vertoja. Ollaan Riehan kanssa todellakin epämukavuusaluella sen parissa, eli sitäkin suuremmalla syyllä olen iloinen onnistumisista.
Treenejä on vilahdellut blogin ohi vaikka kuinka. Tokoa on tehty hallilla se pari-kolme kertaa viikkoon. Yksin tulee lähdettyä kovin laiskasti, mutta onneksi seuraa on löytynyt. Ja onneksi seura on välillä myös vähän pedantimpaa ja jaksaa nipottaa minunkin puolestani pienistä asioista. Vaikka toko onkin yksilöhommaa ja suurin osa töistä tehdään koiran kanssa kahdestaan, niin minä ainakin tarvitsen sitä porukkaa ja treeniseuraa. Onneksi samanhenkisiä ihmisiä on löytynyt kourallinen ympärille :)
Käytin viime viikolla myös rallytokon ratatreenissä. Mestariluokan rata oli haastava ja päätin tehdä siitä vielä haastavamman menemällä radalle ilman tutustumista. Voin myöntää, että aika kaaos oli se kierros... Onneksi Anna koutsasi meitä kärsivällisesti ja uusintakierros oli jo paljon parempi. Tässä huomasi taas kuinka paljon me Riehan kanssa tarvitaan ratatreeniä. Rieha tarvitsee sitä siihen, että oppii, että tässä ei tarvitse sinkoilla ja minä siihen, että osaa esim. seistä oikeassa kohdassa. En käsitä miten vaikeaa on jättää koiralle kunnolla tilaa suorittamiseen. Rieha parka törmäilee kyltteihin ja yrittää parhaansa. Onneksi se ei törmäilyistä välitä.
Kaoottisuus tuo Riehasta esiin myös haukkumisen ja siinä vaiheessa kummallakin menee hermo. Siinäpä onkin meidän rallyuran isoin haaste, miten saadaan tehtyä rauhallinen ja liioittelematon suoritus. Itse liikkeissä ei niinkään ole ongelmia, ne vaatii vaan toistoja. Tälläkin radalla Rieha suoriutui hienosti mm. oikealla puolella peruuttamisesta, putkesta jne. Mutta lyhyet välimatkat yhdistettynä minun vähän turhankin reippaaseen ohjaamiseen ei aina ole se paras yhdistelmä. Mutta jatkamme harjoituksia.
Viikonloppuna vietettiin Kelmi-Nallikallion kennelpäivää täällä Jyväskylässä. Paikalle oli saapunut yli parikymmentä kelpietä ohjaajineen. Riehan lapsista paikalla oli yhteensä seitsemän. Oli huippua nähdä sekä Riehakkaita, että Poppareita. Täytyy sanoa, että kyllä minä vaan niistä tykkään. Erityishienoa oli nähdä Rovaniemen poikaa Lukaa ekaa kertaa sitten pentuajan. Siinä oli kyllä huippukiva koira ja ohjaansa on osannut viedä sitä hienosti eteenpäin.
Rieha sai tehdä tuplavuoron kun se ensin aksasi Jarin kanssa ja pääsi sitten minun kanssani Kiviahon Katjan oppiin. Saatiin muutamia tosi kivoja vinkkejä tokoiluun, tässä tiivistelmä:
Tunnari (mainitsin ongelmaksi satunnaisen kapulan pyörittelyn ja välillä sen, että tiputtaa oman ja varmistelee vielä muut):
Erikseen pitotreenit, mieluiten aina noston kautta ja välillä pitkästä matkasta, koska siinä tulee paremmin esiin otteen korjaaminen.
Haastetta peliin, Riehalla on jo niin vahva osaaminen ja rutiini. Tehtiin mm. treeniä, jossa Katja heitteli vääriä kapuloita samalla kun Rieha etsi. Ei mennyt lankaan, mutta lähti mielentilaltaan mukaan. Siinä vaiheessa voi käyttää jotain käskyä, jolla tietää, että pitää keskittyä haistelemaan. Oma laitettiin myös reilusti erilleen ja piiloon, että oppii tekemään töitä sitkeästi.
Noston jälkeen voi käyttää heti esim. pidä-käskyä otteen varmistamiseksi.
Sivulla tehtiin lisäksi vielä irrotus/pitotreeniä, siinä Rieha oli hyvä.
Merkki (ongelmana välillä mielestäni hitaus, koska odotusarvo on kapuloissa):
Ei kauhean hyvin saatu hitautta esiin, mutta Katja kehotti tässäkin haastamaan koiraa. Merkillä voi teettää erilaisia tehtäviä, kutsua luokse ja lähettää uudestaan. Parhaiten kapuloiden odotusarvo tuli esiin kun sai ensin noutaa. Siinä meinasi nytkähtää kapuloiden suuntaan, kun pyysinkin tulemaan luokse. Eli vaihtelevuus tässäkin.
Eteenmeno (ongelmana palkan ennakointi, vauhti voisi olla hallissa parempi)
Katja sanoi heti, että Riehalle toimisi varmasti pallonheitin ja kerroin että ollaan sillä tehty ulkokaudella ja sehän todellakin toimii. Ehkä pitää uskaltaa ottaa se mukaan myös hallitreeniin ja opetella vaan tähtäämään niin ettei ikkunoiden rikkoontumisesta ole vaaraa... Eli pallo lentää kun koira juoksee.
Hallitreenissä voisi hyödyntää aitoja, joiden taakse appari menisi palkan kanssa. Jessaamisen jälkeen appari tiputtaa palkan aidan takaa. Tässä ei tule näköarsykettä, mutta toimii vaan hallissa.
Hallissa voi hyödyntää palkkauksessa myös pieniä matalia läpinäkyviä muovikippoja, joita voi laittaa useamman vierekkäin muutaman metrin välein. Tällä tavoin voi hyvin hakea monta toistoa suoruuteen siirtymällä aina vähän sivulle.
Mielenkiintoinen uusi juttu oli myös kosketusalustatreeni, jossa samaan linjaan laitetaan useita kosketusalustoja. Koira opetetaan alkuun etenemään alustalta alustalle. Jossain vaiheessa välistä voi ottaa pois jonkun alustan ja pyytää koiraa etenemään kauempana olevalle alustalle. Ideana saada siis koiralle varmuutta siihen, että aina mennään vaan suoraan eteenpäin.
Seinää voi hyödyntää suoraan etenemisen vahvistamisessa, eli lähetys onkin seinän myötäisesti.
Siinäpä siis pari ajatusta. Kivaa oli treenata ja nähdä kelpieitä sankoin joukoin.
Viime viikolla käytiin hallilla pariin otteeseen ja saatiin tehtyä oikein hyvää settiä. Liikkurointia, häiriöitä ja ennen kaikkea tarkkuutta. Olen nyt ottanut esim. ohjatussa tiukan linjan siihen, että kapulaa ei pyöritellä tuotaessa ja aina kun pyörittelyä tapahtui, niin keskeytettiin liike. Nopeasti Rieha alkoi tajuamaan homman idean ja kapula palautui ilman pyörittelyitä. Tässä taas näkee miksi minusta ei varmaan koskaan ole sinne tokon huipulle. Olen antanut tuollaisten juttujen vaan mennä läpi, jos koira tekee muuten hyvin. Katsotaan kauanko jaksan kiinnittää tuohon taas huomiota vai lipsunko vaan ihailemaan reipasta ja iloista noutoa :D.
Paljon on ollut treeneissä hyviä ajatuksia. Ehkä se osaltaan auttaa kun treenikerrat on nykyisin vähentyneet niin paljon. Rieha on silloin toki vielä enemmän liekeissä, mutta yllättävästi myös kuuntelee todella kivasti. Mitään isoja mokia siltä ei oikein treeneissä meinaa saada edes esiin. Jatkamme siis samaan malliin.
Joulu sujahti nopeasti. Sain lahjaksi uuden kameran, joten saatte valitettavasti toivottavasti nauttia jatkossa enemmän kuvista. Ainakin ajatuksen tasolla tämä olisi hieno toteuttaa. Kuvat siis joulun ajan saldoa.
Viima on nykyisin niin arvokkaasti harmantunut mummeli
Tuike melkein 13v., Rieha 6v., Viima melkein 11v. ja Aarne 11kk
Kisarintamalla olen katsellut Riehalle pari rallykisaa. Tokokokeet houkuttaisi myös, erityisesti karsinnat mietityttää. Toisaalta mietin, että näillä treenimäärillä ei todellakaan tavoitella maajoukkuepaikkoja eli onko mitään järkeä. Mutta toisaalta, olisi se hyvää kisajännitystreeniä verrattuna oman tai lähiseurojen kokeisiin. Ja toisaalta, jos kaikki onnistuu, niin Rieha pystyy kyllä hyvään suoritukseen. Mutta toisaalta, olisi kiva keskittyä enemmän rallyyn ja tavoitella sieltä esim. valioitumista. Ja ennen kaikkea isoin pohdinta, mihin kaikkeen meillä riittää aika ja miten saan järjestettyä kaikki kisat muun elämän ohella. Siinäpä onkin pohdittavaa.
Rieha palasi treenikentille sunnuntaina. Aloitettiin suoraan Kivimäen Riitan koulutuksella. Päätin, että nyt testataan pysyykö pari viikkoa lepäilleen kelpin pää miten kasassa koemaisessa suorituksessa. Tehtiin putkeen hässäkkä, ruutu ja tunnari. Ja olihan se melkoista menoa... Virtaa riitti ja se näkyi. Hässäkässä tuli haukahdus lähdössä ja sinkosi hypyn ohi. Ruutu meni ihan ok, vaikka oli kyllä tosi jousilla. Tunnarissa koppasi väärää ennen oman nostoa. Mutta olipa Riehalla ainakin hauskaa :D
Tämän setin jälkeen päädyttiin tekemään Riehalle kuuntelutreeniä. Jospa sen avulla loputon into pysyisi hieman hallinnassa ja Rieha taas muistaisi, että se ei tiedä ihan kaikkea. Riitta keksi meille eri versioita ohjaustreenistä. Tärkeintä oli vaan saada Rieha ohjattua eri paikkoihin, ilman että itse liikun. Väärin meneminen ei haitannut, silloin piti vaan jatkaa ohjaamista ja korjata virhe. Eli samalla myös pitkäkestoista treeniä ja treeniä myös kokeissa korjaamista ajatellen. Aluksi siellä sattui mokia ja Rieha kiirehti, mutta nopeasti se alkoi kuuntelemaan. Parasta oli nähdä, kuinka Riehan ilme muuttui tarkkaavaiseksi, kun alussa se oli lähinnä "!!rairai!!".
Vaikeinta treenissä oli kapulan pitäminen nätisti samaan aikaan, kun joutui miettimään muita asioita. Sama juttu näkyy sitten kokeessakin, kun on vauhtia ja jos tulee joku pieni epävarmuus, niin kapula alkaa pyörimään. Tehtiin sitten vielä lopuksi pitotreeniä erilaisilla tempuilla. Vaikeaa, mutta kun piti kriteeristä kiinni, niin onnistui kyllä. Lisäksi tehtiin treeniä, jossa Riitta yritti ottaa kapulaa Riehan suusta. Ja Riehahan sylkäisi kapulan heti, kun Riitta vähän sitä veti. Siitä isot voivoit ja pikkuhiljaa Rieha taas muisti, että kapulasta kuuluu pitää kiinni, kunnes minä sanon muuta.
Tämä oli taas hyvä muistuttelutreeni siitä, että Riehalle kannattaa tehdä vaikeita asioita. Se oppii todella nopeasti ja selviää hyvin isommistakin haasteista, kunhan muistaa miettiä. Jos treenit pidetään sille liian helppoina, niin silloin se miettiminen unohtuu. Nämä siis taas treenilistalle. Rieha oli näiden treenien jälkeen kyllä ihan poikki kaikesta miettimisestä :D
Sunnuntain jälkeen ollaan käyty hallilla kaksi kertaa. Ollaan keskitytty pääasiassa rallyn mestariluokan juttuihin. Aluksi tuntui, että Rieha kiehuu niin paljon, ettei ne onnistu millään. Mutta kun olen sitkeästi niitä jankannut ja yrittänyt pitää homman mahdollisimman hillittynä, niin ihmeesti Rieha on vaan alkanut niitä tajuamaan.
Oikealla puolella tapahtuvat peruuttaminen, vasempaan 360 astetta pyöriminen ja askel vasempaan on tällä hetkellä ne vaikeimmat temput. Jännä kuinka vasemmalla puolella täydellisesti takapäätään käyttävä koira voikin mennä ihan tönköksi, kun paikka siirretään vasemmalle. Lisäksi olen yrittänyt miettiä, miten Rieha kannattaisi laittaa esim. putkeen, että minulla olisi edes jotain mahdollisuuksia pysyä sen perässä. No, onpahan siinä miettimistä jatkoonkin. Sen sijaan oli yllättynyt, että paikallaan seisominen vieressä ei ollutkaan Riehalle vaikeaa. Tehtiin siihen jo häiriötreeniä sekä käskyillä, että vieressä putkeen juoksevalla koiralla, eikä Riehalla ollut aikomustakaan liikkua tai edes istua. Eli onneksi jotain yllättävä helppoakin mestariluokan liikkeissä.
Eilen tehtiin tunnaria ylipitkällä matkalla ja niin, että Riehan piti juosta pienestä kolosta, ympärillä agilityesteitä. Tässä Rieha oli tosi hyvä, esteet ei haitanneet ja vaikka meni ihan täysiä, niin oma nousi upeasti. Pitkä matka teki ehkä myös sen, että ei ehtinyt pyörittää kapulaa. Tai sitten pitotreenit alkuviikon treeneistä oli edelleen mielessä. Mutta oli kyllä tosi hyvä!
Mitäs vielä... Kaukoissa tehtiin häiriötä alkuun ja se oli aika vaikeaa, eli ei keskittynyt kunnolla tekniikkaan. Sama juttu siis kuin Riitan kuuntelutreenissä, kun joku osa vaikeutuu, niin toinen osa menee huonommaksi. Mutta tässäkin harjoitus teki mestarin ja muistuttelun jälkeen osasi taas laittaa painon taakse. Maanantaina päästiin tekemään myös paikkikset kimpassa ja Rieha oli tosi hyvä ja skarppi.
Eilen treenattiin pienessä, mutta hyvässä porukassa. Aiemmin oltiin jo Tiinan kanssa puhuttu tunnarihaasteista ja lupasin, että Riehan kanssa kokeillaan. Ja nyt kun koepaikkaa ei irronnut, niin uskalsin lähteä kokeilemaan taas vähän isompiakin haasteita.
Tehtiin siis tunnari, jossa liikkuri vie väärät paikalleen ja sen jälkeen heitän oman puoleen väliin. Koira tietysti näkee heiton. Tämän jälkeen käännytään koiran kanssa toiseen suuntaan ja liikkuri käy hakemassa heitetyn oman, vaihtaa sen väärään ja vie oman muiden väärien joukkoon. Olin ihan varma, että Rieha hakee suorilta vaan sen kapulan, jonka luulee minun heittäneen. Koska heittäminen nyt vaan on iso juttu. Mutta mitä vielä, Rieha ylitti väärän ja meni suoraan etsimään omaa muiden kapuloiden joukosta. Oma nousi hienosti ja palautui reippaasti. Ei siis minkäänmoista ongelmaa ja olin ihan suu auki.
Päätettiin vielä testata versio, jossa heitettyä omaa kapulaa ei vaihdetakaan väärään. Näin ajattelin, että pystytään varmasti testaamaan oliko eka kerta vaan vahinko. Samat rutiinit ja lähetys. Rieha menee vauhdikkaasti, haistaa heitettyä kapulaa, nostaa ja tuo sen täydellisesti. Eikä minkäänmoista ajatustakaan siitä, että olisi pitänyt varmistella vielä kauempana olevat kapulat. Se siis oikeasti haistelee ja tietää mitä tekee, eikä edes kiihdyttävä heittäminen saanut sitä sekaisin. Super-Rieha!
Muitakin tokojuttuja tehtiin, mutta paras anti oli kun Anna ehti käydä meidän kanssa rallyn mestariluokan liikkeitä läpi. Saatiin hyvää vahvistusta omaan tekemiseen ja pari vinkkiä jatkoon. Ja itse asiassa tajusin, että mestarin liikkeet on pääasiassa aika hyvällä mallilla. Oikealla peruuttaminen on tällä hetkellä varmaan se hankalin liike, siihen pitää koordinaatiota treenata vielä huolella. Edessä peruuttaminen onnistuu hyvin, kunhan Rieha vielä olisi haukkumatta vaikka hauska liike onkin. Mutta kaikki tulppaanit ym. käännökset on ihan ok mallilla.
Juuri kun viime postauksessa kehuin, että onneksi tokokokeisiin mahtuu, niin eipäs mahduttukaan Tampereelle kokeeseen :D. Toki tämä ilta on vielä aikaa jonkun perua, mutta aika epätodennäköistä se on. Kokeita on ollut vähän nihkeästi täällä päin ja maanantaina vien Riehan steriloiravaksi, eli taukoa kisaamiseen tulee. Kiva olisi ollut yhdessä kokeessa vielä käydä, koska hommat on olleet niin hyvällä mallilla. Mutta ehkä vielä joulukuussa johonkin kokeeseen ehditään.
Treenattu siis ollaan, itse asiassa aika paljonkin. Hallilla ollaan käyty kolmisen kertaa viikossa ja ollaan saatu tehtyä vaikka jos minkälaisia häiriötreenejä ja liikkuritreenejä. Kiitos siitä treenikamuille!
Tunnaria ollaan tehty erilaisin häiriöin ja hyvin Rieha on siitä selvinnyt. Myös kapulan kaunista pitoa ollaan tehty ja lisäksi päätin, että opetan sen luovuttamaan tunnarin sivulle kun tähän mennessä on luovuttanut eteen. Jää yksi välivaihe ja pistemenetys vähemmäksi. Sivulla kapulan kaunista pitämistä on myös pitänyt vähän muistutella, samoin suoraan sivulle tuloa. Mutta noin kokonaisuutena tunnari on kyllä minusta kivalla mallilla, eikä hankalammatkaan versiot ole tuottaneet ongelmia.
Eteenmeno on edelleen myös erinomaisella mallilla. Riehalla on loistava fokus eteen ja hyvin harvoin lähtee vinoon. Se ei myöskään mene häiriöihin lankaan enää samalla mallilla. Ollaan tehty treenejä, joissa merkki on vähän eteenmenosta sivuun ja tehdään sitä ensin, sen jälkeen eteenmeno. Tässä näkee hyvin miten Rieha ajattelee ja keskittyy.. Toisena treeninä olen aina yrittänyt vahvistaa sitä, että eteen mennään niin pitkään kuin sanotaan eli ylipitkiä matkoja tokoon nähden. Tässäkään ei pääasiassa ole ollut ongelmaa, irtoaminen on Riehan bravuuri.
Luoksarin stopeista kuvattiin tällä viikolla jopa yksi video. Vauhti ei enää tässä vaiheessa ollut niin hurja kuin treenin alussa, mutta silloinkin stopit onnistui hyvin. Erottelussa ei ole ollut ongelmia ja istuminen on toiminut myös kiertohässäkässä hyvin.
Kaukokäskyissä olen ollut nyt supertarkka S-I-vaihdon liikkeestä. Rieha pystyy tekemään sen ihan puhtaasti, kun vaan keskittyy ja ajattelee. Tätä ajattelua olen nyt hakenut ja kyllä se sieltä tulee, kun vaan sitkeästi jättää väärät huomiomatta. Muutenhan kaket on hyvällä mallilla, eikä häiriölläkään ole saatu ongelmia esiin.
Paikkiksia ollaan tehty muutamaan otteeseen. Muuten niissä hyvä meno, mutta eilen oli liikutellut tassuja enemmänkin. En tiedä tekeekö hallin pehmeä matto sen, vai mikä, mutta siinä voisi olla sterilloinnista toipumisajalle hyvä harjoitus. Tassut liikkumattomaksi siis. Minähän en ole sitä koskaan oikeasti Riehalle opettanut. olen vaan opettanut istumaan. Ehkä aika olisi.
Rallytokoa ollaan tehty maltillisemmin. Viime sunnuntaina käytiin JAT:in rallykisoissa voittajaluokan nollakoirakkona ihan ex tempore, kun tarve oli. Sehän olikin hauska kokemus, kun saatiin ihan arvostelukin. Rata oli mukava ja Rieha teki tosi hyvin. Ainoastaan peruuttamisessa tuli haukahduksia, joista saatiin -3p. (mutta muuten osasin peruuttaa ihan oikein!!). Loppupeleissä pisteitä olisi siis tullut 97, eli meidän paras voittajan rata ja vielä vauhdikkaalla ajalla. Tekeminen tuntui kyllä tosi kivalta ja tuomarin kommenttina oli kirjattu Aivan ihana koira <3 .="" alkaa="" asioitakin="" ehk="" isi="" mestarin="" miettim="" n.="" niit="" p="" pit="" siis="" tosissaan="">
Siinäpä jotain pikaisia treenikuulumisia. Vähän tämä menee listauksen puolelle, mutta tällä hetkellä ei parempaan pysty tai oikeastaan ehdi.3>
Katselin eräs päivä Virkusta eri lajien kokeita ja sain idean siitä, että ilmottaisin Riehan jälkikokeeseen. Aloin oikein innostumaan ajatuksesta, kun sitä pohdin. Rieha hallitsee tottiksen ja esineet, joten jälki olisi ainoa mitä pitäisi muistutella. Mehän ei olla puoleen vuoteen jälkeä ajettu, mutta onhan siellä pohja olemassa.
Kokeen ilmottautumiseen oli vielä pari päivää, joten ehdittiin hyvin testailemaan millä mallilla jälki olikaan. Ajettiin kahtena peräkkäisenä päivänä kaksi valmista jälkeä. Kummassakin oli ihan superhieno jana, eli se osa-alue tuntui olevan mallillaan. Ekalla jäljellä Rieha nosti 4/6 keppiä, lopussa tosin eksyttiin jäljeltä. Seuraavan päivän jäljellä keppejä nousi 5/6. Merkkasi myös tuon jääneen kepin pyörimällä paikallaan, en vaan alkanut sitä tarkemmin etsimään. Se oli luultavasti keppi, joka ehti hajustua vain hetken jäljentekijän kädessä. Tällä toisella jäljellä oli myös paljon kikkoja: mutkia, tien vieressä jäljestämistä jne. ja Rieha selvitti ne hienosti. Tämän treenin jälkeen oli superfiilis, jälkikin voisi ihan realistisesti onnistua!
Samana päivänä aloin soittamaan paikkaa kokeeseen. Varattu. Varattu. Valitsemanne henkilö puhuu toista puhelua. Varattu. Varattu. Varattu. Reilun vartin päästä pääsin läpi ja eihän kokeeseen enää päässyt edes varasijalle. Pettymys oli heti valtaisa. Keväällä valiteltiin, että kokeet ei täyty ja nyt näin, voi itku. Oltaisiin päästy edes yhteen pk-kokeeseen tänä vuonna, mutta ei.
Otsikkoon tämä siis liittyy sillä lailla, että minä tarvitsen kokeita. Koira ei niitä tarvitse, mutta minä tarvitsen sen päämäärän, mitä kohti mennä. Treeni-into jäljellä nousi heti kattoon, kun tällainen päämäärä oli ajatuksissa. Voi olla, että nyt jäljen ajaminen jää ensi kevääseen. Itse asiassa on jännä, miten jännitän kokeita, mutta silti haluan niihin. Jollain tavalla kuitenkin nautin siitä fiiliksestä ja sitten kun kokeessa onnistuu, niin fiilis on huikea. Olen ollut todella onnekas siinä, että Rieha on pysynyt terveenä (kopkop) ja olen pystynyt sen kanssa kisaamaan näinkin paljon. Varmasti treenaisin sen kanssa vaikka kisoihin ei päästäisikään, mutta ei se olisi niin intensiivistä ja lajivalikoima jäisi varmasti pienemmäksi. Koska minun koiraharrastukseeni kuuluu myös se kisaaminen.
Maajoukkuekarsinnoista viime vuodelta
Koska tokokokeisiin pääsee hieman helpommin, niin tokoiltu ollaan myös. Ollaan saatu hitsin hyviä toistoja eteenmenoista edelleen. Tiistaina tehtiin päivätreenissä tosi vaikeita eteenmenoja häiriömerkkien keskelle. Aluksi Rieha meni lankaan, mutta ajatus syttyi nopeasti ja pystyi jättämään merkit huomiotta, vaikka ne ihan vieressä olikin. Tehtiin alle myös ohjattu ja edes merkin tekeminen ei haitannut eteenmenoa. Ihan super, juuri tuommoista ajattelua haluan. Tänään treeneissä tehtiin vähän helpompia suoria lähetyksiä eri suuntiin ja hienosti se kyllä etenee!
Tunnarissa ollaan tehty edelleen haastetta. Hieman Riehalle meinaa edelleen tulla kiire, jos kapulat eivät ole näkyvillä tai oma onkin vähän kauempana, eikä se osu sille heti. Oma nousee kyllä, mutta näkee ilmeestä, että ei ihan pysty. Silloin myös kapula pyörii enemmän palautuksessa. Tänään tein ihan vierestä tunnaria isolla kasalla vääriä. Siinäkin meinasi kiire puskea päälle ja näki, kuinka suu meinasi avautua ihan väkisinkin, kun omaa ei heti löytynyt. Näitä täytyy tehdä vaan lisää ja kasvattaa taas varmuutta.
Tämän päivän treenissä myös hässäkkää liikkuroituna. Siinä muuten hyvä meno, mutta istumista sai muistuttaa. Samoin kapulan luovutuksia suoraan treenattiin, kun ei niissä ole ihan tarkkana. Luoksetulossa myös pientä palauttelua stopin kanssa, ihan minkälaisia stoppeja vaan ei sallita.
Zetassa tehtiin tänään myös häiriötä eli avustaja koitti saada Riehan mukaan jäävistä. Tässä Rieha oli tosi hyvä. Keskittyi, ei irroittanut katsetta minusta ja pysyi paikallaan. Toivottavasti näillä treeneillä saadaan kokeisiinkin tarkempaa menoa jääviin.
Viime viikkoina ollaan lähinnä ulkoiltu kun on ollut niin kivoja syyskelejä. Aurinkoinen, viileä keli on kyllä ihan paras keli ulkoiluun. Mieli virkistyy :).
Treenihommia ollaan tehty maltilla, eli aika vähän. Kisatokoryhmän treeneissä ollaan Riehan kanssa pyörähdetty pariin otteeseen. Tunnaria ollaan nyt tehty urakalla, että saisi varmuuden niin hyväksi kuin se oli ennen edellistä koetta. Ollaan tehty vähän haastetta mm. niin, että kapulat on piilossa tai ihmisen päällä. Hyvin Rieha ratkaisee asiat ja vaikka menisikin alkuun ihan täysiä, niin aivoissa alkaa aika pian raksuttamaan. Viime kokeen takia ollaan tehty myös kaukoihin häiriötä. Treeneissä skarppaa kyllä hyvin ja uskoisin, että tämäkin treeni taas kantaa parempaan kuunteluun kokeessa.
Mitäs muuta. Hallissa ollaan tehty eteenmenoja eri suuntiin. Todella kivasti se kyllä hakee, hyvin harvoin olen joutunut puuttumaan suoruuteen. Olen samassa treenissä vaihdellut suuntaa, eikä sekään ole pahemmin Riehaa hämännyt. Ainoa mihin olen joutunut hieman puuttumaan, on tarpeeksi pitkälle eteneminen. Se ei sinänsä haittaa, koska ihan varmasti etenee kyllä sen kokeessa vaadittavan 10m, mutta haluaisin, että etenee vaikka sen 30m ilman taaksekatseluja. Varsinkin, kun se pk-puolen eteenmeno pitäisi pitää mielessä, jos vaikka joskus vielä sinnekin kokeeseen ehdittäisiin. Rieha siis alkaa herkästi ennakoimaan stoppia. Onneksi sen saa nopeasti hereilleaviemällä palkan kauas ja sen jälkeen lähettämällä tyhjään. Tietysti pitäisi muistaa olla myös mustavalkoinen, eikä hyväksyä ennakointia.
Rallyssa olen vähän alkanut miettimään mestarin juttuja. Puolen vaihto edestä tuntui alkuun mahdottomalta, koska Rieha vaan pyörähti ja haukkui ja törmäsi ja mitä kaikkea. Mutta sitten eilen treeneissä se vaan loksahti. On vaan todella vaikea liike noin nopean koiran kanssa, kun pitäisi pysyä sen vauhdissa. Pikkuhiljaa. Edessä peruuttaminen on sekin alkanut sujumaan. Sivulla peruuttamisessa olen nyt treenannut sitä omaa kävelyä ja ehkä sekin pikkuhiljaa. Oikealla puolella vieressä peruuttaminen on muuten Riehalle tosi haastavaa, siihen saa ottaa kunnon vartalonhallintakuurin.
Viimakin pääsi tekemään yksi päivä ja voi sitä intoa :)
Viikonloppuna kisailtiin urakalla. Perjantaina käytiin kuitenkin Raisan avuksi tekemässä koemainen liikkurointitreeni Riehalle. Siellä oli aika kiva meno liikkeissä, oikeastaan ainoa, mitä piti korjailla oli eteenmenon suoruus. Muuten hyvä fiilis ja Rieha oli hyvin kuulolla.
Samana iltana lähdettiin Muurameen rallytokokisaan. Olin ilmoittanut sekä Tuiken että Riehan voittajaluokkaan, Hieman hirvitti, kun rallyn treenaaminen on ollut niin vähissä. Ratapiirroksessa olikin pari meille vaikeaa liikettä. Erityisesti 3-kyltin molempien vasen täyskäännös oli valehtelematta unohtunut treenirepertuaarista kokonaan. Sitä sitten treenasin kummankin koiran kanssa ennen kehään menoa. Selvittiin kyltistä yllättävän hyvin tähän nähden. Riehan kanssa ei saatu ollenkaan virhepisteitä ja Tuiken kanssa kyltiltä tuli -3 ohjaajavirheen takia, eli varmaan kumartelin liikaa.
Rata oli kokonaisuudessa tällainen:
Rieha suoritti ensimmäisenä. Oltiin paikan päällä aika viime tinkaan ja muutakin säätöä oli matkassa, joten Rieha pääsi radalle aika lailla suoraan. Se olikin aivan villinä. Tuomarin kommentteihin oli kirjattu, että "Olipas vauhtia ja intoa" ja niitä todella riitti. Siihen nähden mokailtiin yllättävän vähän. Suurin virhe tuli taas itseltä, kun 4-kyltillä ohjasin koiran takaisin vasemmalle puolelle, kun olisi pitänyt jatkaa oikealla. Huomasin tämän vasta seuraavalla kyltillä. Siitä -10p. ja -3p., kun 5-kyltti piti uusia, että sain koiran takaisin sinne oikealle puolella.
Uusin myös 8-kyltin, kun Rieha kävi kierrä-käskyllä kiertämässä takana olleen kyltin. Niin kuin sillä käskyllä kuulukin tokossa tehdä. Tästä huolimatta saatiin kyltiltä vielä -10p., kun Rieha ehti käydä väärällä puolella uusinnasta huolimatta. Loppurata meni onneksi hyvin, samoin käytösruutu. Yhteispisteitä kerättiin kaikesta sähläyksestä huolimatta 73, mikä on hyväksytty tulos. Rieha sai myös Tuomarin suosikin-palkinnon, erityismainintana hyttysen syönti käytösruudussa :D.
Tuike lähti radalle koko joukon viimeisenä. Se oli ihanan innokas läpi radan ja tehtiin oikein kiva suoritus radalla. Ohjaajavirheistä saatiin yhteensä 3x3p., nämä todennäköisesti siitä, että kumartelin liikaa. Muutamassa kohdassa Tuike oli vinossa, joista -1p. ja kyltti 13 uusittiin, kun siinä tuli joku sähläys eli siitä -3p.
Käytösruudussa Tuikea alkoivat häiritsemään ötökät, eikä se osannut syödä niitä niinkuin Rieha, Tämän vuoksi se ehti yhdessä vaiheessa nostaa takapuolensa ilmaan ihan hetkeksi. Tästä saatiin sitten -10p. Tuiken kanssa pisteitä loppupeleissä 74, jolla se sijoittui hienosti luokan kolmanneksi. Tämä oli Tuiken kolmas hyväksytty tulos voittajaluokasta, eli nyt sillä on siis titteli RTK3. Ei voi kuin kehua pikkukoiraa, ei ihan jokainen 12,5 vuotta vanha suorita rataa samanlaisella innolla ja ilolla. Ihana!
Erityisiloinen RTK3 Tuike :)
Sunnuntaina kisafiilis jatkui, kun oli vuorossa tokokoe Laukaassa. Olin ensin koko aamun töissä kokeessa ja iltapäivällä kisattiin. Onneksi tuulinen keli oli edellispäivästä helpottanut vaikka ilma kylmä olikin. Ja ne ampiaiset, ne oli taas kiusana läpi kokeen. EVL:ssä kisasi kuusi koirakkoa ja setin tuomaroi Salme Mujunen. Liikkeet oli jaettu kuuteen osaan, eli todella sai olla skarppina läpi kokeen.
Pisteet meni näin:
Paikkaistuminen 9,5: Ennen liikkeen alkua kimppuuni hyökkäsi ampainen. Yritin sitä huitoa, mutta se tuli itsepintaisesti naamalle. Tässä vaiheessa tuomari antoi luvan hätistää sitä pois, joten käskin Riehan maahan ja lähdin itse juoksemaan :D. Onneksi Riehaa ei tälläiset ylimääräiset haittaa, eikä rivin muitakaan koiria. Ampiainen oli kuitenkin pakko saada pois myös koirien luota. Rieha oli istunut ok, jätössä nuuskaissut maata kohden. Paikkamakuu ja luoksetulo 10: Ihan oli skarppi maaahanmeno ja ok luoksetulo.
---------
Seuraaminen 9: Edelleen siellä on paljon epätasaisuutta, mutta on parantunut huomattavasti. Eikä ääntänyt! Jätin tarkoituksella pois osan käskyistä se tuntui auttavan vireeseen.
---------
Zeta 9,5: Jäävät oli nopeat, mutta makuussa nuuskaisi maata ja oli vähän vinossa. Seuruu oli ok ja osasin jopa itse tällä kertaa pitää linjat. Omaan makuun saisi olla paljon skarpimpi jäävissä edelleen, se pitää ottaa työn alle. Luoksetulo 8,5: Seisominen ei ollut hyvä, maahanmeno oli onneksi ok. Seisominen on jostain syystä mennyt huonompaan suuntaan, sekin pitää ottaa työn alle.
---------
Ruutu 10: Niin oli, aivan mahtava! Tässä ei ollut mitään korjattavaa, eteenmeno oli vauhdikas ja suora, samoin ruutuun meno. Ihan huippu! Ja tietysti tämä ei tullut videolle :D. Sitä olisin oikeasti voinut hyvillä mielin näyttää malliesimerkkinä liikkeestä.
---------
Ohjattu 10: Oli ihan hyvä suoritus, luovutuksen tosin arpoi tällä kertaa suoraan sivulle. Toisaalta ehkä parempi niin, jää vähemmän paikkoja virheille.
---------
Hässäkkä 9,5: Hyvä kierto, ok stoppi, mutta kapulan otossa mokasi jostain syystä ja joutui mallailemaan. Luovutus ok.
---------
Tunnari 8,5: Ampiainen oli taas minun kimpussani, huoh. Mutta Riehalta hyvin itsevarma nosto saman tien, kun osui kapulalle, hieno! Pyöritti kuitenkin kapulaa tuodessa, eli siitä vähennykset. Mutta ihanaa, kun se on noin varma oikeasta! Kaukot 10: Ihan super!!! S-I-vaihdossa liikautti toista tassua pari senttiä, mutta muuten ihan täydelliset ja nopeat vaihdot.
Yht. 302p., kunniapalkinto, sij 1/6
Vaikka kauneusvirheitä edelleen löytyi vaikka kuinka, niin olipa mahtavaa tehdä setti, jossa ei käynyt yhtään isompaa mokaa. Rieha oli läpi kokeen ihana hyväntuulinen ja itsevarma itsensä, mutta samalla se oli myös älyttömän hyvin kuulolla. Ihan mahtava fiilis, vaikka koe muuten aika rankka olikin. Mutta tämä fiilis kantaa ja toivottavasti myös jatkuu tulevaisuudessa :)
Pk SM:t meni ja ei päästy tällä kerralla mukaan. Osallistumisoikeus oisi meillä viestille ollut mutta muuten homma meni liian hankalaksi järjestää. Harmitti tietysti vähäsen, mutta toivottavasti vielä joskus mukaan päästään. Vaikka jo ensi vuonna jos kaikki menee hyvin. Viime vuoden kokemus oli niin mukava.
Pk-jutut on treenienkin puolesta olleet pitkälti tauolla. Yksi esineruutu käytiin viime viikolla tekemässä Raisan kanssa. Riehalle neljä esinettä valmiina. Ja se teki ihan mahtavaa työtä, neljä pistoa ja neljä esinettä. Vauhti oli hurja, mutta nenä pysyi auki. Aikamoisen hyvää työtä siis.
Tokojuttuja ollaan tehty pari kertaa. Lauran ja Riehan Nasta-tytön kanssa kanssa treenattiin Killerillä. Aloitettiin ohjatulla, johon yritin saada häiriötä sm:ien tapaan. Alkuun Rieha vähän hämääntyikin häiriömerkeistä ennen kapuloita, mutta alkoi nopeasti skarppaamaan. Lisäksi palkkailin nopeista merkille menoista.Tunnarissa ei tehty mitään ihmeellistä. Olen nyt yrittänyt palkata Riehaa siitä, että katsoo kapuloiden viennin ja niin tein nytkin. Sitä kautta saisi Riehan myös odotusvaiheessa skarpimmaksi.
Luoksetulo on meillä jostain syystä mennyt huonompaan suuntaa. Seisomisesta sai ensin muistuttaa ja sitten maahanmenon kanssa oli ongelmia kun Rieha tarjosi istumista. Heittelin nameja ja palkkailin nopeista stopeista. Lopuksi Rieha sai juosta Nastan kanssa. Eipä sitä ihan kauheasti innokkaan tyttärensä leikkikutsut kiinnostaneet :D
Perjantaina pyörähdettiin vielä kisatokoryhmän treeneissä. Tehtiin tunnaria hässäkkää, eteenmenoja ja luoksetuloa. Lisäksi muistuteltiin rallyjuttuja. Treeni sujui aika kivasti. Erityisesti eteenmenoissa oli hyvä ajatus ja Rieha meni hienosti suoraan. Vein kalkan valmiiksi ja vuorottelin suoraan palkalle juoksemisen ja stoppamisen välillä. Hässäkkä tehtiin liikkuroituna ja Rieha kuunteli hyvin.
Seuraamisesta on vielä sanottava, että siinä alkaa olla kiva ajatus. Rieha tarjoaa sivulletuloakin jo paljon taaemmas kuin keväällä. Täytyy toivoa, että rallyn temputtaminen ei vaikuta liikaa vireeseen. Olen nimittäin ilmoittanut Riehan pariin rallykisaan. Pitää vaan yrittää pitää kriteeristä kiinni.
Viime viikolla päästiin treenaamaan tokoa nurmikolla ja isommalla porukalla pariin otteeseen. Ekan treenin ihmeellisin juttu oli tunnarin totaalinen hajoaminen. Rieha ei nähnyt kaikkia kapuloita nurmikolla, joten otti vaan jonkun, kun ei malttanut etsiä. Sitä jankattiin ja vaadin keskittymään. Tämä ilmeisesti toimi, koska seuraavassa treenissä oma nousi taas hyvin ja ennen kaikkea malttoi tarkentaa haistelua, vaikka ei kaikkia kapuloita heti nähnytkään.
Ruutu ja eteenlähetys on sujuneet ihan ok. Varsinkin tokassa treenissä saatiin hyviä ja suoria toistoja. Ohjatussa ei nurmikolla ollut ongelmaa kummallakaan kerralla, vaikka itsekään en meinannut kapuloita aina nähdä. Mutta Riehalla käännös on niin vahva, että löysi kapuloille siitä huolimatta. Zetassa tehtiin kummallakin kerralla asennetreeniä lähtöön ja muutenkin yritin vahvistella sitä ettei zeta olisi aina se tylsä liike. Luoksetulossa toisessa treenissä Rieha tarjosi maahanmenon sijaan istumista kovin sitkeästi, varmaan hässäkän peruja eli sitä piti myös vahvistaa. Hässäkkää ei olla päästy tekemään hyppyjen kanssa, mutta kiertoa olen vahvistanut.
Treenien fiilis on ollut ihan hyvä ja onnistumisia on myös tullut paljon. Ja vaikka ei onnistuisikaan niin viime treenissä tuli sivullinen ihastelemaan Riehaa ja sitä, miten tottelevainen se on ja miten iloiselta se näyttää, kun häntä vaan heiluu. Ja eikös se ole vähän niin kuin koko homman idea, siis se, että koira nauttii!
Perjantaina päästiin vepeilemään vieraalle rannalle. Vienti onnistui hyvin vieraalle. Veneen haussa meinasi vähän ajautua ohi maalilinjan, eli sen kanssa saa olla tarkkana. Käskyt ohjaukseen pitää muistaa antaa ajoissa, että Rieha ehtii korjata linjaa. Lopuksi tehtiin hukkuvaa. Siinä ei ollut minkäänmoista ongelmaa, eli idea on kirkastunut. Pyysin hukkuvaa häiriöksi räpiköimään mahdollisimman paljon, eikä se tuottanut ongelmia. Rieha otti patukasta hyvän otteen ja kiskoi hukkuvan hienosti maihin.
Rieha täytti tällä viikolla 6 vuotta. Edelleen jaksan aina ihmetellä miten mahtavan koiran sain. Riehan kanssa olen kyllä saanut kokea niin mahtavia hetkiä koiraharrastuksissa ettei tosikaan. Se on minun luottokoira, pieni tehopakkaus. Tästä lähdettiin, kun se kotiin saapui. Voiko enää söpömpää olla!
Viime lauantaina meillä oli SM-kisatreeni kisatokoryhmän järjestämänä. Paikkana SM-kisojen nurmikko, johon rakenettiin neljä kehää. Hienosti homma pyöri ja jokainen koirakko sai varmasti hyvää häiriötreeniä.
Aloitettiin paikallaoloilla. Istui hyvin, en tosi nähnyt liikkuiko tassut. Maihin nopeasti ja luoksetulo hyvä. Ei moitittavaa tässä siis. Rieha meni hetkeksi tauolle ja liikkuroin tässä välissä pari evl:n koirakkoa.
Yksittäisinä liikkeinä tehtiin ensin toisessa kehässä luoksetulo ja hässäkkä. Luoksetulo oli Riehaksi huono, stoppi valui ihan liikaa. Maihin meni hyvin ja loppu oli ok. Stoppeja ei olla nyt juuri treenattu ja se näkyi heti. Lisäksi näki, että märkä nurmikko vaikeutti menoa ja sivulle tullessa liukasteli kyllä selkeästi- Hässäkässä kiertoon meno oli vähän mutkaista, eikä istunut. Loppu oli ok. Vahvistin heti perään kiertoa ja istumista pariin otteeseen, meno parani onneksi.
Toisessa kehässä tehtiin ruutu, zeta ja ohjattu. Eteenmeno ei onnistunut ruudussa. Lähti kyllä, mutta sen verran vinoon, ettei osunut ympyrään. En tiedä katseliko takana olevan kehän merkkejä, vai mitä. Loppuosa oli onneksi kunnossa. Treenasin tätäkin lopuksi lisää ja vähän meinasi olla haastavaa. En päässyt kunnolla palkkaamaan lentävällä palkalla toisen kehän takia ja Riehan suunta oli herkästi vähän liian vinoon. Se auttoi, kun vaihdoin lähetyssuuntaa. Eli onneksi saatiin ihan onnistumisiakin.
Zetassa jäävät onnistui, mutta seuraamisesta piti muistutella. Ohjatussa ei ollut ongelmia, vaikka kapulat ei nurtsilla kauhean hyvin näkyneetkään.
Hyvä treeni. Ei me ihan täydessä terässä olla, eikä varmaan olla SM-kisassakaan. Ei vaan ehdi treenata niin paljoa. Mutta onhan se oman kylän kisoihin lähdettävä, vaikka tulos tuskin mikään huikea onkaan.
Keskiviikkona käytiin taas vepeilemässä. Veneestä hyppy perinteiseen tapaan erinomainen. Vientikin onnistui tällä kertaa aika lailla täydellisesti, eikä Rieha yrittänyt tiputtaa esinettä ennen sen ottamista. Kolmantena liikkeenä päästin tekemään hukkuvan pelastamista ja se olikin vähän haastavaa. Hukkuva ei ekalla kerralla tajunnut lopettaa käsien heiluttelua ajoissa ja se oli Riehasta vähän kummaa. Meinasi jo uida rantaan, mutta apparin kutsusta kääntyi takaisin ja hukkuva saatiin rantaan. Vahvistettiin hukkuvan luokse menoa vielä toisella kierroksella. Lähteminen on nyt selkeästi epävarmempaa, kun hukkuvalla ei ole kädessään mitään. Pitää vielä harkita ovatko valjaat kuitenkaan se meidän juttu.
Viime viikon perjantaina kisatokoryhmän treeneissä keskityttiin taas viime kokeen ongelmiin. Vahvistettiin zetassa istumista, hässäkässä häiriöitä, paikkaistumista ja seuraamista. Ihan mukavia fiiliksiä saatiin ja treeni meni kivasti. Paikkaistumisessa kaveri houkutteli Riehaa maahan ja se meni ihan helppoon. Liian helppoa treeniä taas alla ja silloin hommassa ei ihan ole koko ajatus mukana. Mutta mukavasti sain muistuteltua mitä istumisessa kuuluu tehdä: ajatella istumista, ei vaan hengailla.
Sunnuntaina käytiin Kivimäen Riitan toko-opeissa. Seuraaminen on taas (vai edelleen) se meidän isoin ongelma, joten lähdettiin sitä katsomaan. Rieha esittelikin hienon, vallattoman koemaisen seuruun. Se oli jopa normaaliakin enemmän vireessä, kun muutaman kymmenen metrin päässä potkittiin jalkapalloa ja sehän oli ihan supersiistiä. Eli saatiin edistämistä, komentamista ja painamista. Siitähän olikin sitten mielenkiintoista lähteä...
Riitan kanssa lähdettiin miettimään millä Riehan saisi itse tarjoamaan rauhallisempaa mielentilaa ja keskittymään. Kyllähän minä sen saan kieltämällä kuosiin, mutta kun kokeessa ei voi kieltää ja Rieha tietää sen. Kierroksethan siitä nousee. Lisäksi Rieha on niin ahne, että palkan toivoissa se ehtii tekemään vaikka mitä. Päädyttiin miettimään luopumista. Sen kautta Rieha oppisi itse keskittymään ja sitä voisi käyttää hyväksi, kun haluan sen skarppaavan. Ja tässä Riitta teki myös eron siihen häiriöistä luopumistreeniin, mitä ollaan aiemmin tehty, eli koiraa ei ta reagoimisesta. Sen on vaan itse tarjottava ja palkan kautta opittava luopumisen hyöty. Aika peruskauraa siis sheippauksen kantilta. Ostin ajatuksen tuosta aika hyvin, varsinkin kun Riitta selitti miten sitä hyödyntää omille koirilleen.
Eli treenin alle meille ihan perus luopumistreenit nameista ja leluista. Sitten liitetään se seuraamiseen. Muuten minun pitäisi muistaa pitää kiinni omasta kriteeristä. Vaikka Riitta sen aika hankalaa sanoikin olevan, Rieha kun tekee niin nopeasti korjausliikkeitä. Luopumisen kautta tapahtuva keskittyminen voisi kuitenkin auttaa tähänkin. Katsellaan, miten lähtee sujumaan. Ainakin pienissä kotitreeneissä tässä viikon aikana on saatu jo ihan positiivisia ajatuksia esiin.
Seuraamisen lisäksi katsottiin merkin kiertoa. Siihen toivoin Riehalle lisää tiiviyttä. Se kiertää läheltä merkkiä, mutta merkin takana kaarros kasvaa. Tähän otettiin avuksi ihan ohjurit, joiden välistä Riehan on mentävä. Riitta sanoi käyttävänsä ohjureina ihan kapuloita, koska kokeessakin koiran on mentävä kapuloiden välistä, niin ne ovcat hyvä muistutus. Ja ohjureita pitäisi käyttää melkeinpä joka treenissa. Testattiin ja nopeasti Rieha niiden idean tajusi, otetaan siis tämäkin käyttöön.
Riitan koulutus oli mielenkiintoinen. Ajatukset oli hieman erilaisia, kuin mitä olemme yleensä koulutuksissa saaneet. Tykkäsin Riitan positiivisesta lähestymisestä koulutukseen.
Keskiviikkona päästiin taas vepeilemään oman porukan kanssa. Tehtiin taas soven liikkeet hukkuvaa lukuunottamatta. Veneestä hyppy sujui, samoin veneen haku oli hieno. Viennissä Rieha irrotti pikkaisen liian aikaisin, mutta nosti kehoituksesta esineen takaisin ja luovutti sitten hyvin. Vieläkin sillä on vähän liikaa mielessä lentävä palkka ja varsinkin vieraan kanssa kannattaa kokeilla onneaan. Tässä on vaan otettava tiukka linja ja treenattava myös kuivalla maalla luovutusta varmaksi.
Viime perjantaina käytiin kisatokoryhmän treeneissä. Hassusti (hehee) meidän treenissä näkyi aika lailla samat virheet kuin kokeessakin. Hässäkässä ei sentään lähtenyt kiertämään uudestaan, mutta muuten oli nähtävillä epävarmuutta. Annoin ekalla kerralla hyppy-käskyn normaalia myöhemmin ja siitä sekaisin menneenä Rieha hyppäsi hypyn, pysähtyi ja hyppäsi sen takaisin. Toistomäärät on olleet nyt niin vähäiset, että pienikin poikkeama saa sen soveltamaan. Yrityksen puutteesta ei voi ainakaan syyttää. Mutta toistoja ja häiriötä tarvitaan.
Zetassa istuminen oli hukassa. Sekin vanha virhe, joka tulee kun ei treenata. Vahvistusta vaan kovasti.
Kolmas kokeen ja treenin virhe tuli paikkaistumisessa. Eli meni maihin. Tämä toki todella hyvä juttu, koska pääsin puuttumaan ja ilme muuttuikin paljon keskittyneemmäksi sen jälkeen. Muut jutut onneksi sujui ja sain hyviä vahvistuksia mm. eteen lähetykseen ja ruutuun.
Keskiviikkona keli oli tuulinen, mutta koska myrsky ei sen pahemmin päälle tullut niin pieni joukko urheita suuntasi vepetreeneihin. Tuuli teki hommasta kyllä tosi kylmää kastumisen jälkeen. Vesi sen sijaan tuntui niin lämpöiseltä, että jäätyneitä käsiä pystyi siellä lämmittelemään. Siinä mielessä koirillekin mukavaa ja toki lämmin auto oli ehdon odottelussa.
Rieha teki soven hommat hukkuvaa lukuunottamatta. Veneestä hypyssä ei ollut ongelmia. Vientiä sen sijaan hieman pohdiskeltiin. Riehalla on ollut heittopalkka veneestä, mutta sen takia se meinaa tiputtaa esineen veteen ja lähteä jo uimaan valmiiksi heittoa odottaen. Ihan samaa se tekee kuivalla maalla heittoleikeissä, varsinkin vieraille. Tämä on sellainen juttu, mikä tosiaankin pitää vaatia Riehalta. Muuten se kyllä menee siitä, mistä aita on matalin, eikä vie esinettä loppuun saakka. Päätettiin nyt kuitenkin jättä heitot pois ja palkata sitä ihan vaan nakilla. Tämä toimikin paremmin, vaikka se vielä vähän heittomoodissa olikin.
Viimeisenä tehtiin veneen haku. Tuulisen kelin takia sanoin, että Riehaa saa tarvittaessa auttaa soutamalla. Rieha oli aivan liekeissä hommasta ja lähti uimaan toai upeasti. Samoin se myös tarttui köyteen ja kiskoi veneen rantaan. Apuja ei juuri tarvinnut antaa, eli pikkukelpi teki todella hienon työn!
Tässä treenissä pääsin myös testaamaan rannalla sitä, miten saisin Riehan tulemaan ihan loppuun saakka. Sillä kun on tapa alkaa ravistelemaan heti, kun jalat ottaa maahan. Sinänsä se ei haittaa, kunhan tulee maalitolpista ohi, mutta haluaisin sille kunnon draivi ihan kuivalle maalle saakka. Otin siis yksinkertaisesti käyttöön lentävän nakin, jonka heitin taakseni Riehan rantautuessa. Siinä ei paljon ehdi ravistelemaan, kun kiire ruualle on kova. Mietin jatkoon myös ihan valmista takapalkkaa ruokakupin muodossa. Sitä voisi jalostaa kokeisiinkin jossain muodossa.
Blogihistorian pitkin hiljaisuus. Pitää yrittää ryhdistäytyä, vaikka kun asioita laittaa tärkeysjärjestykseen niin toki blogi ei siellä etupäässä ole. Mutta jospa nyt jotain saisi kuitenkin rustailtua edes silloin tällöin.
Mitäs siis koirien elämään. Rieha on treenaillut, ei ihan kauheasti, mutta jotain kuitenkin. Muutama jälki ollaan ajettu ja tokoa treenattu. Viime viikkoina ollaan käyty Laukaan porukan kanssa treenaamassa muutamaan otteeseen ja olen myös hyödyntänyt lähikenttiä. Treenaaminen on kyllä pääasiassa ollut oman sekä koiran mielenvirkistystä, eli ei todellakaan olla hiottu mitään. Se ehkä myös näkyy... Huomenna mennään testaamaan osaamista oman seuran kokeeseen, mutta mitään tulostavoitteita ei todellakaan ole tällä treenimäärällä. Tärkeintä on vaan päästä tekemään hommia Riehan kanssa kahdestaan.
Rieha on myös aksannut Jarin kanssa silloin tällöin. Parivaljakko starttasi kotikisoissa kahden radan verran äitienpäivänä. Kummaltakin radalta tuli tulos. Hyppäriltä 5 kiellosta, kun Rieha ehti kiertaa yhden hypyn ja agiradalta 10, kun keppien aloitus ei meinannut löytyä. Yhteistyö alkaa siis sujua aika kivasti. Mukava oli vertailla Riehan aikaa muihin kolmosluokkalaisiin. Ilman kieltoja Rieha olisi varmasti ollut kärkikahinoissa ja serteissä kiinni. Parin menoa on tosi hienoa katsoa ja Rieha niin nauttii kun pääsee tekemään :)
Päät sängyllä
Viima on hengaillut omaan malliinsa. Tärinäkohtaukset ei ole lisääntyneet ja se on ihan perustyytyväinen itsensä. Jollain tasolla vanhuuden höperöityminen alkaa siinä näkyä, mutta edelleen se porskuttaa omaan malliinsa lunkisti ottaen.
Tuike sai tällä viikolla kesätukan. Olo keveni heti huomattavasti ja vaikka kelit nyt aika viileitä onkin olleet, niin Tuike on riehunut silmin nähden enemmän lenkeillä. Ulkonäöllisesti se ei nyt ole se kaikista kaunein, kun possunpinkki iho paista a turkin alta, mutta pääasia että olo on hyvä. Ja pikkuhiljaa karvan kasvaessa se saa sen supersöpön pentulookin, mikä aiheuttaa aina ihastusta.
Tämän viikon treenit jäi taas kirjaamatta. Mutta ahkeria oltiin Maaritin kanssa, taidettiin käydä hallilla kolme kertaa ja hiottiin hyvällä fiiliksellä. Kiitos siitä!
Pitkäperjantaina olikin edessä tasontestaus, kun kisattiin Marko Purasen tuomaroimassa tokokokeessa. Koirakoita oli 7 ja koska oltiin kotipaikalla, niin toki koe oli tuttuja täynnä. Kiva oli kisata leppoisassa tunnelmassa, vaikka halli vähän haastavan ahdas olikin ja sisällä ei juuri mahtunut lämppäämään.
Tuomarin lisäksi kokeessa oli tällä kertaa mukana kaksi harjoitusarvostelijaa. Tuomarointi oli tälläkin kertaa tiukkaa (niin kuin on tuntunut olevan jokaisessa kokeessa uusilla säännöillä), mutta todella ohjaajaystävällistä ja tunnelma oli kaikin puolin leppoisa.
Sitten ne pisteet:
Paikkaistuminen 9,5: Rieha oli liikauttanut tassua, kuulemma hyvin vähän, mutta koska evl, niin pitää olla tarkkana. Paikkamakuu 10: Hyvin maahan ja hyvä luoksari.
-------------------
Seuruu 6: Tämä nyt rakoilee ja pahasti. Kontakti oli olematonta ja käännöksissä törmäiltiin. Mukana se tuli, mutta en tykännyt yhtään. En tiedä olenko nipottanut liikaa vai liian vähän, onko koetilanne nyt vaan ihan hälläväliä vai johtuuko tämä vaan yksinkertaisesti siitä, että Rieha ei enää näe minua. Ehkä sitten taas kun olen normaalin kokoinen, niin seuruukin palautuu. Luoksetulo 10: Stopit napakat ja muutenkin mukavan oloinen liike. Zeta 8,5: S-I-M, kaikki oikein ja nämäkin napakasti. Maahanmeno oli vähän vino. Seuruu oli huomattavasti parempi nyt, mutta toki sielläkin varmasti huomautettavaa. Ohjattu 8: Saatiin oikea. Minusta ihan perushyvä setti. Toki voisi mennä nopeammin merkille ja eteen luovutus oli vähän vino.
-------------------
Ruutu 6: Meidän hienosti toiminut eteenmeno hajosi nyt. Rieha kyllä lähti napakasti ja suoraan, mutta lopussa kaarsi oikealle juuri sen verran, että osui ulos ympyrästä max. puolella metrillä. Pienen korjailun jälkeen osui ympyrään. Korjaamista ei ole juuri aiemmin testattu, eli Rieha reagoi kyllä hyvin ohjauskäskyihin ja siitä saikin kiitosta. Ei mennyt yhtään epävarmaksi ja lähti vauhdikkaasti hakemaan uutta paikkaa. Loppuosa ruudusta oli kunnossa ja nyt tuli täysiä sivullekin. Tunnari 8: Tosi hyvä nuuskinta ja välitön oman nostaminen. Luovutti hieman vinoon eteen ja sitten mokasin itse antamalla väärän käskyn sivulle tuloon. Tuli siis siihenkin vinoon. Vähennykset siis näistä. Kaukot 9,5: Liikkurilla kävi meidän kohdalla moka ja liikkuroi meille väärän järjestyksen, josta jäi puuttumaan vaihtoja kokonaan. Olin itsekin niin pihalla, että vaikka ihmettelin, niin tein juuri niin kuin liikkuri näytti. Tuomari oli tosi ihana ja antoi meidän uusia. Ja uusinta oli ihan super, Rieha teki todellakin parhaansa :).
------------------- Kiertohyppynouto 9: Jes! Oikeasti ihan pätevä, vaikka hiottavaa aina on. Merkin voisi kiertää tiiviimmin, eli sitä täytyy opettaa. Stoppi oli ok, samoin kapulan nosto ja hyppy. Sivulla korjasi hyvin itse, kun meinasi jäädä vinoon.
Yht. 268.5p. I-tulos, sij. 2/7
Nyt katosi pahimmat ykköspaineet ja voidaan hyvillä mielin jäädä lomailemaan. Kaksi ykköstä uusilla säännöillä ja muutama vahva kakkonen on kuitenkin ihan hyvin, varsinkin kun ottaa huomioon meidän olosuhteet taukoineen ym. Hiottavaa on paljon, mutta niitä ehtii miettiä :).
Riehan kisaturnee jatkuin eilen agilityn parissa. Oman seuran kisoissa oli tarjolla neljä kolmosluokan rataa ja Jari päätti ottaa haasteen vastaan ja juosta ne kaikki. Kun korkataan kolmosluokka, niin korkataan se kunnolla! Anders Virtasen radat olivat minun silmääni todella haasteellisia ja kiitin onneani, ettei minun tarvinnut miettiä ohjauskuvioita. Jarilla on tuo homma niin paljon paremmin hallussa.
Tällä kertaa ei juhlittu tuloksilla, kun jokainen rata hylkääntyi. Mutta siellä oli paljon hyviä pätkiä ja treenilista Riehalle sai ainakin täytettä. Putkijarru oli ehdottomasti suurin kompastuskivi ja Rieha keräili ylimääräisiä esteitä putkien jälkeen tehokkaaasti. Mutta ei huono korkkaus missään nimessä. Treenimäärät on vähäiset ja kolmosen radat hieman erilaisia kuin alempien. Tuosta on hyvä jatkaa!
Alkaa toistua sama kaava. Tällä viikolla treenattiin sekä torstaina, että perjantaina. Saatiin superhyviä toistoja ja onnistumisia. Kaverit jelppi ja saatiin treenattua kokeissa näkyneitä ongelmia. Rieha oli hyvä ja keskittyi. Minäkin maltoin tehdä huolella. Kaikki kunnossa.
Tänään sitten kokeeseen Varkauteen. Tuomarina Tommi Varis kera tuomariharkkarin. Kolme koiraa, eikä tarvinnut edes lähteä ekana. Hyvä fiilis, me osataan kyllä.
Paikkaistuminen 10 Paikkamakuu 9: Hyvä makuu, mutta kiersi tuomarin makuun liian isolla kaarella sivulle luoksetulossa.
----------------------------
Kiertohyppynouto 0: Lähti kiertoon hyvin ja meni hyvin myös maihin. Kapulalle hienosti, mutta ei meinannutkaan hypätä. Uudella käskyllä lähti kiertämään kartiota uudestaan kapula suussa, takaisin tullessa vaihteli kapulaa ja hyppäsi lopulta vielä väärän hypyn. Pääasia, että sai juosta!
En oikein osaa analysoida tätä muuten kuin, että Rieha oli ihan liian vireessä. Ei kuunnellut käskyä ja ratkaisi lopulta soveltamalla. Olisi pitänyt keskeyttää riekkuminen ja vaatia se hyppäämään, mutta jotenkin en siinä vaiheessa enää osannut. Voihan masennus, kyllä harmitti ja ihan oikeasti suututti. Rieha oli ihan onnessaan ja tyytyväinen hauskaan liikkeeseen.
---------------------------
Ruutu 9: Hyvä eteenmeno ja stoppi sinne. Ruutuun meni lujaa, mutta tuomarin makuun ennakoi hieman pysähdystä. Sivulle olisi saanut tulla lujempaa.
Luoksetulo 9: Pistevähennys lopun kaartamisesta sivulle tulossa. Stopit oli ihan ok.
Zeta 9,5: Lähdössä Rieha oli aika vireessa ja säikähdin jo, että menikö se maahan. Ei kuitenkaan mennyt. Jäävät onnistui ja seuraaminenkin oli ok. Tuomarin mukaan seuraamiseen lähdöt olisivat saaneet olla napakampia, mutta tein itse tahallani ne hieman viiveellä, että Rieha ei lähtisi ihan keulimaan.
Seuruu 7: Tämäkin alkaa toistaa kaavaa. Alku meni hyvin, sitten tuli kontaktirikkoja. Paikallaan kääntymiset ja peruuttaminen lopussa ja Rieha kiehuu koko ajan enemmän. Videolla ei kuulu sen mölinä, mutta tuomarin korvaan se kyllä kuului.
--------------------------
Kaukot 9: Pieni liike S-I vaihdossa, mutta muuten hyvin skarppina ja hyvällä ilmeellä.
Tunnari 9: Oma nousi hyvin ja heti, vähennykset lopun hidastuksesta.
Ohjattu nouto 8,5: Merkki ok. Kapulalle lähtiessä bongaa maassa olleen merkin ja kaartaa sitä kohti. Hyvin korjasi kuitenkin kapulalle. Pistevähennykset taas lopusta ja siitä, että pyöräytti kapulaa.
yht. 250p. II-tulos, sij. 2/3
Paljon hyvää ja onnistuneita liikkeitä, mutta ei se juuri auta jos nollaa nelosen kertoimen liikkeen. Ykkönen jäi siis kuuden pisteen päähän.
Jos jotain hyvää niin pääsin ainakin testaamaan kunnon natsilinjaa kokeessa, kun päätin, että Rieha ei härvää yhtään. Se makasi väliajat käskyn alla, ei saanut nuuskia ollenkaan, eikä palkkaakaan tullut kuin vasta kaikkien liikkeiden jälkeen. Ei se ainakaan huonosti tekemiseen vaikuttanut, pikemminkin Rieha tuntui olevan paljon paremmin kuulolla. Taisi ottaa minut kerrankin tosissaan. Oikeastaan ainut porsailu oli seuruussa ollut kontaktiongelma ja ääntäminen. Niitä en vaan saa treeneissä esiin eli on tosi vaikeaa puuttua. Mutta ei yhtään nuuskimista ja muutenkin oli hyvin kuulolla.
Harmittaa vaan ihan älyttömästi, kun nyt tämän vuoden kokeissa aina joku liike nollaantuu. Ja vielä semmoiset liikkeet, jotka on sujuneet treeneissä ja edellisessä kokeessa hyvin. Tuntuu täysin sattumanvaraiselta, että missä se vika on. Jossain kohti joku menee vaan pieleen ja en osaa kouluttaa kokonaisuutta tarpeeksi nopealla tahdilla toimivaksi. Viime kesänä se oli kasassa, kun haettiin se seitsemän ykköstä putkeen, mutta nyt se on hajalla. Plääh, leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.
Tänään oli niin ihana päivä. Kyllä tuollainen auringon paiste tuo vaan virtaa ihan uudella tavalla. Käytiin jäälenkillä, mutta koska Viimaa alkoi jään paukkuminen jännittämään, niin en ehtinyt ottaa jäällä kuvia. Otinkin sitten kotona koko porukasta poseeeraukset. Ja niinhän niistä tuli ihan jokaisen koiran näköiset.
Treenirintamalla Rieha on tehnyt lähinnä vaan pientä kotitreeniä. Maanantaina ehdittiin tosin hallillekin. Siellä tehtiin ruutua, joka oli kivalla mallilla. Kuunteli hyvin käskyjä ja oli skarppina eteenlähetyksessä. Seuraamista hiottiin myös, samoin kaukoja ja zetaa liikkuroituna. Loppuun vedettiin kimpassa vielä paikallolot. Niissä tuli taas ekan kutsun jumitus. Maahanmenossa ekana ei ole ongelmaa, mutta luoksetulo on vähän epävarma. Palkkailin siitä vielä erikseen.