keskiviikko 31. elokuuta 2011

Uusi koti ja valaistu koira

Muuttoprojekti on siinä vaiheessa, että kamat on sisällä, mutta hyvin levällään. Mutta on tää vaan ihku! Peltoja ympärillä ja illalla ihan pilkkopimeää. Tänään poimittiin omista pensaista karviaisia ja koirat avusti. Erityisesti Rieha tuntui tykästvän noihin. Pieni miinus on aitaamaton piha, vaikka vierestä ei menekään kuin pikkutie kahteen seuraavaan taloon. Tuike the vahtikoira kunnostautui jo räksyttämällä tielle menneelle naapurin autolle. Tarkkana saapi siis olla.

Talon treeniominaisuudet testattiin jo eilen, tilaa riittää ihan eri malliin sisätokoiluun. Rieha tykkäsi myös kovasti eteisen muovimaton ominaisuuksista, hyvin sai potkua alle.

Rieha kävi tänään virallisissa luustokuvissa ja lonkat sekä kyynärät lähti priimana Kennelliittoon. Toivottavasti eivät siellä kauheasti muutu. Siistin näköiset ne oli omaankin silmään. Lisäksi Riehalta kuvattiin myös selkä, joka sekin näytti oikien mainiolta. Hyvillä mielin saa siis noiden puolesta harrastaa! Pikkukoira oli ihan tööt kuvauksen jälkeen ja mm. pissasi meidän sänkyyn siellä maatessaan. Ei ole helppoa ei.

Vimps on taas porsastellut. Siitä on tullut ihan himoahne ja se on alkanut varastelemaan ruokaa. Viime viikolla saatiin se kaksi kertaa kiinni pää biojäteastiassa ja tänään se veti omatoimisesti yhden paketin koirille tarkoitettua lihaa pöydältä. Ja se siis oli juuri syönyt sellaisen paketin ihan ruuaksi. Hyvin upposi melkein kilo lihaa yhteen porokoiraan...

Ai niin ja itsekin olen vähän toistaitoinen. Kaaduin ja veänytin kyynärpääni. Kantositeen kanssa mennään kunnes taipuu taas normaalisti.

tiistai 30. elokuuta 2011

Pieni tokokoila

Kattokaa nyt sitä. Ei voi olla noin intopiukeena ja hymy naamassa. Kuvia siis möllitokosta, Tiina Karvosen kuvaamana:





On sillä ihana ilme, ainakin joku on onnistunut!

sunnuntai 28. elokuuta 2011

Ylämäkiä, alamäkiä ja vauhtisokeutta

Kaikenmoista on tullut touhuiltua viikonlopun aikana. Kaikenmoista on tullut myös pohdiskeltua.

Perjantaina treenattiin Laukaassa tokoa. Rieha teki ruutua, jossa tehtiin ekaa kertaa lähetys ihan ilman apuja eli pelkällä koiran omalla bongauksella. Se oli aivan nappisuoritus, ihan mahtava! Siitä pari toistoa. Lisäksi tehtiin luoksetuloa, joka oli erinomaista. Seuraamisessa otettiin avustaja peliin ja naksuttelua oikeasta paikasta. Kauhea tarjoaminen sillä on ja saatiin kivaa pätkää. Loppuun vielä jäävät, jotka oli oikein ok. Seisomisessa on vaan muistettava se oma järkevä kävely niin hyvä tuleepi.

Tuike oli mukana myös, mutta sen treeneistä ei juuri jäänyt mitään käteen. Oli siellä hyvääkin ja pikkukoira yritti parhaansa, mutta sitten myös sellaista hömppäilyä ettei tosikaan. Paikkamakuussa tuli lisäksi hässäkkä, jota olin kyllä itse aiheuttamassa. Lauantaille meille oli varattu koepaikka ja treenien jälkeen ei mieli ollut kovin hyvä sinne lähteä. No lähdettiin kuitenkin, vaikka ohjaajan fiilis oli mitä oli...

Ennen koetta Tuike teki kivasti. Tehtiin paikkamakuun jättöjä häiriössä ja kaikki sujui kuin rasvattu. Sitten mentiin kehään ja paikkamakuuseen. Tuike meni hienosti maihin, mutta sitten ehdin ottaa sellaiset viisi askelta kun kuulen käskyn kytkeä koira. Tuike tuli ihan muina naisina hiippaillen perässä.

Yksilöliikkeisiin lähdettiin toisena. Treenailtiin ennen kehää mm. liikkeestä istumista, joka sujui kuin rasvattu. Samantien kun mentiin kehään, niin Tuike muuttui ihan lahnaksi ja sitä sai oikeasti maanitella tulemaan. Seuraamiseen mentiin ja se oli rumaa, arvosanaksi saatiin kuitenkin 7. Siitä liikkeestä istuminen, jossa oli jo vähän parempi seuruu, mutta itse istuminen oli kympin arvoinen seisominen. Kolmantena liikkeenä luoksetulo. Taas sain maanitella koiran mukaan, meni kuitenkin maihin ok. Ekaan kutsuun lähti ihan innoissaan, ei reagoinut ekaan stoppikäskyyn millään lailla ja kaksoiskäskynkin jälkeen valui vielä reippaasti. Maahanmeno tuli sitten melkein samantien perään, siihenkään ei reagoinut. Kaiken kruunasi sitten se, että ei lähtenyt viimeiseen luoksetuloon vaan jäi katselemaan paikoilleen maailman menoa.

Kolmen nollan ja täysin koomaantuneen koiran jälkeen keskeytin kokeen. Kun sekä koiralla että ohjaajalla on huono fiilis, niin ei se lupaa kovin hyvää. En osaa yhtään sanoa, mistä koomaantuminen johtuu. Tehtiin palauttelevaa treeniä parkkiksella ja kaikki sujui kuin rasvattu, seuraaminen oli ihan nappia ja Tuike oli ihan innoissaan.

Koekooma on nyt vaan nyt tosiasia. Kovasti on mietinnässä onko Tuikkusen koeura nyt tässä, vai vieläkö yritetään rämpiä. Katsellaan. Ei vaan kovin hyvä fiilis näistä jää, ei vaan osaa tehdä niille mitään, vaikka kuinka treenaa. Tuike on niin super pieni eläin kun sen kanssa treenaa, se tekee ja yrittää ja on niin pätevä, että toisaalta harmittaa jos ei koskaan saada sille kokeista näyttöä. Toisaalta mihin minä niitä kokeita tarvitsen, kyllähän me voidaan pitää hauskaa ilmankin. Mutta toisaalta taas... Onneksi Tuike on oma pieni hömppä itsensä, ihan sama miten sen kanssa kokeissa menee.

Tänään käytiin vielä Riehan kanssa Remmin möllitokossa. Eli tehtiin ekaa kertaa kaikki alokkaan liikkeet koeamaisesti liikkuroituna läpi. Tässä video (joka on vähän kaukaa kuvattu eli kovin hyvin ei siitä selkoa saa, mutta jotain suuntaa kuitenkin):




Sitten ne arvosanat (taidettiin saada jotain oikeastikin, mutta niitä en tarkkaan muista, eli nämä on enemmän omia arvoiota):

Luoksepäästävyys 10: Näin se vaan pikkukeepiekin malttaa istua jäpittää kuin fiksut koirat, vaikka vieras ihminen käy moikkaamassa.

Paikkamakuu 9: Tehtiin helpotettuna, eli en mennyt ihan koko matkaa ja hihnan päällä seisoi varmistaja. Makasi kuitenkin ok, tosin meni hieman vinoon maahan, mikä johtui valmiiksi vinosta perusasennosta. Korjasi asentoa kerran. Kokonaisuutena oli yllättävänkin rauhallinen, siitä se lähtee. Perusasento oli hyvä.

Hihnassa seuraaminen 9: Ihan pientä painamista jossain kohti ja takapuoli hieman hetkusi. Mutta kontakti nappi ja paikka pysyi suurimmaksi osaksi todella hyvin. Kuvaajaa kohti mennessä hieman tippui ja annoin siinä ylimääräisen käskyn, mutta oli häiriökin ehkä normaalia isompi.

Irti seuraaminen 9,5: Pientä painamista, mutta ei pahasti, kontakti oli nyt läpi seuruun ihan kymppi. Hieno R!

Liikkeestä maahanmeno 8: Kaksoiskäsky istumiseen, muuten kympin liike.

Luoksetulo 9: Hyvä vauhti, mutta hinasen vino eteentulo.

Liikkeestä seisominen 10: Ihan nappi! Koitin kävellä reippaasti ja annoin käskyn napakasti ja Rieha stoppasi niin napakasti kuin pystyy.

Hyppy 9: Vauhdikas hyppy ja ei ainakaan jää liian lähelle tulevaisuutta ajatellen, kun matkaa esteeseen oli varmaan 2m. Mitenniin pientä agi-innostusta havaittavissa :D. Vähennys siitä, että kääntyi hieman mukana kun tulin kohti.

Kokonaisvaikutelmaksi olisin kyllä itse antanut kympin, niin hieno se oli :D. Ei vaan, on siellä vielä pientä hiottavaa. Erityisesti liikkeiden väleissä. R seuraa vielä herkästi mitä ympärillä tapahtuu ja sen takia ei ole ihan parhaassa kontaktissa sivulla. Nostaa kyllä kontaktin heti kun kuulee käskyn, eli sinänsä ei ongelmaa. Ja tulihan siellä pari haukahdustakin kun riehutin vähän liikaa. Plus tietty se, että ekan seuruun jälkeen R varasti mun taskusta lelun, se ei ehkä ole ihan kokeessa sallittua. Itse liikkeissä on pikkuhiontaa, suuret linjat hyvin hallussa. Paikkamakuu vielä toki varmemmaksi, niin ihan ollaan koevalmiita. Ihana pieni keepie!! Sen kanssa tulee vaan niin herkästi vauhtisokeus kun se on makea.

torstai 25. elokuuta 2011

Keppejä, kontakteja, paikkamakuuta

Mm. niistä koostui torstain treenaukset. Eli ajeltiin taas hallille. Kyllähän se pakkaaminen aina yhdet treenit odottaa...

Rieha aloitteli pujottelulla edellisen päivän malliin. Neljä keppiä, joihin ohjurit ja sai itse hiffailla menoa. Hyvin se hiffailikin. Muutaman kerran tuli loikkimista ohjurien yli kun vire meinasi nousta, mutta suurimmaksi osaksi oikein kivaa ja ajatteluprosessia tapahtui taas selkeästi. Neljällä kepillä on hyvä pyörittää ikiliikkujaa eli laittaa menemään aina samantein uudestaan ja se oli Riehasta tosi kivvoo.

Sen jälkeen otettiin puomia. Tähän on kehittynyt hirmuinen into ja se näkyy jossain määrin ylösmenokontaktilla ettei malta pysähtyä. Onneksi R kestää hyvin toistot ja pienen sanomisenkin, eli otin sen vaan yksinkertaisesti aina takaisin ja alkoihan se ylömenokin luonnistua. Alastulolla 2o2o sen sijaan pelittää jo tosi kivasti. Tänään ekaa kertaa tuli pari lipsahdusta puomilla, mutta se ei kyllä Riehan menoa hidastanut, vaikka ohjaaja aika kauhuissaan katsoikin...

Loppuun tehtiin lyhyttä radanpätkää:



Hypyt oli tarkoituksella vähän eri korkeuksissa. Eka hyppy oli korkein ja ekalla yrityksella siitä tippui rima. tokalla ei enää. Eli vissiin pitää vähän muistuttaa taas siitä etupään nostamisesta. Hirmuinen vauhti sillä on, mutta hyvin se silti lukee. Erityistyytyväinen olin tokaan putkeen, jonne pystyin lähettämään tosi hyvin takaa ja ottamaan vähän etäisyyttä loppusuoralle.

Vimps kävi tekemässä samaa radanpätkää ja silläkin oli erinomaisen kiva meno. Oikein kiihdytti pussille ja saatiin tosi hyvä vauhti. Lisäksi Vimps teki puomia ja pujottelun kulmia. Ai niin, tekihän se vielä seuruunkin, josta sai palkaksi mennä A:lle. Ihana, innokas fiilis sillä oli!

Sitten otin halliin myös Tuikkusen. Ihan ensimmäisenä Tuike ja Viima tekivät kimppapaikkamakuun. Hyvin sain ne jätetyksi ja hyvin makasivat kun kurkin piilosta. Välillä kiva tehdä harjoitus näinkin.

Tuike teki pihalla vielä kolme paikkamakuuta. Tein kaikkiin valmistelut ja vaihtelin piilossa olemisen aikaa. Eka oli ihan nappi. Tokalla hipsi perään piiloon ja sai siitä kunnon palautteen, jonka jälkeen makasi hyvin. Kolmas oli taas ihan nappi. Pientä muistuttelua pikkukoiralle, mutta eiköhän se siitä.

keskiviikko 24. elokuuta 2011

Kylläpäs nää onkin taas treenannu

Kai se menee niin, että kun pitäisi tehdä muuta (pakata!!!), niin tekeekin jotain muuta (treenaa).

Aamusta ajeltiin hallille. Tarkoituksena oli tehdä ihan simppeleitä juttuja eli ei mitään rataa. Rieha aloitteli pujottelulla, johon laitoin verkot ja keskelle ohjurit. No, sehän tuli ohjurien yli joten lykkäsin niidenkin sivulle verkot. Tässä vaiheessa saatiin apua, sillä Räsäsen Minna sattui olemaan paikalla ja katseli menoa. Minnan neuvoilla työstämällä pystyi ohjurien kohdalta ottamaan verkot kokonaan pois. Tärkeimpänä neuvona se, että annan koiran itse tehdä töitä enkä häsää, koska se osaa...

Minna teki vielä Riehan kanssa neljällä kepillä pelkkiä ohjureita. Alkuun R loikki ja koikki ohjurien yli, mutta loppuviimein pari pääsi siihen, että Rieha teki neljää keppiä yhdellä ohjurilla eli suurin osa ihan ilman apuja. Ja se oikeasti ajatteli tekemistä, oikein näki kun lamppu syttyi. Tosi ihanaa oli saada kokeneempi ihminen katsomaan, itsekin rohkaistuu nyt menemään eteenpäin, koira kyllä osaa!!

Lisäksi tehtiin Riehan kanssa kontakteja. Puomia kokonaisena ja se meni itse asiassa aika hyvin. Hieman se himmaa lopussa, mutta hakee 2on 2offia tosi itsenäisesti ja hyvin. Kokeiltiin vielä samaa A:lla, mutta sen jyrkkyyden takia R ei vielä osaa niin hyvin stopata, vaan menee yli. Heti samantien sen kyllä hyppää takaisin ja ottaa 2on 2offin. Mutta ideaa sillä on!

Vimpsin kanssa tehtiin puomia, jonka jälkeen oli mutkaputki. Eli puomilta putkeen ja taas puomille, vauhtia ja tarkkuutta kontakteihin. Hyvä vauhti sillä olikin. Lisäksi tehtiin pujotteluun eri kulmia ja loppuun vielä huvituksena pussia. Pussi oli joskus sen suuri inhokki, mutta nykyään se rakastaa sitä eli siihen oli hyvä päättää.

Tuike teki vielä pihalla vähän tokojuttuja. Naksuttelin sille seuraamisen oikeasta paikasta ja lisäksi tehtiin luoksari stoppeja jotka meni kivasti. Päälle muutama istuminen, jotka sujui hyvin.

--------------------------------

Illalla ajettiin vielä toisen kerran Killerille, jonne tuli pari tuttua collieihmistä seuraksi. Teemana tokoilu, mukana Tuike ja Rieha.

Rieha aloitti:

Seuraaminen: Avustaja naksutteli oikeasta paikasta, ensin paikallaan siirtymisistä, sitten suoralla. Yritys on hyvä, jaksaisi vaan tuota työstää. Ilme makea!

Liikkeestä jäävät: Maahanmenossa jouduin ekalla kerralla antamaan kaksoiskäskyn, kun vierestä meni juuri auto ja ei vissiin kuullut. Uusinta oli ihan nappi. Seisominen oli perusettiä, ei niin täpäkkä kuin toivoisin, mutta ei paha. Tämäkin pitäisi nyt treenata kuntoon (ruoskii itseään).

Luoksetulo: Ekalla ihan sairaan hyvä vauhti ja eteentulo, mutta ennakoi lähtöä nanosekunnin. Seuraavalla kerralla ennakoikin jo ihan kunnolla, eli palautus siitä takaisin. Jätin istumaan, kävelin kustumispaikalle, josta takaisin ja pallo palkaksi pelkästä istumisesta. Pitäisi muistaa siitäkin palkata. Otettiin kolmantena kokonainen luoksari ja se oli minusta valehtelematta kympin suoritus, sivulletuloineen.

Tuike teki sitten:

Paikkamakuu: Collien vieressä. Ekalla kerralla nousi perään, palautin ja makasi hyvin. Tokalla kerralla aivan nappijättö ja makasi todella hienosti koko ajan. Sivulla maahanmenoa vahvistelin vielä erikseen, koska tuntuu että jos ei siinä ole kuulolla, niin ei ole sitten jätössäkään kuulolla.

Metalli: Oikein kivaa menoa, palkkailin vaihdellen joko pelkästä nostosta tai sitten sivulle asti tuonnista.

Liikkeestä istuminen: Miten voikin olla taas niin vaikeaa!! Nyt ei mennyt maihin, vaan jäi seisomaan ja sai ihan oikeasti jankata ennen kuin alkoi sujumaan. Tämän liikkeen onnistuminen on minulle ihan mysteeri, se saattaa tehdä 50 oikeaa toistoa ja sitten yhtäkkiä on ihan pihalla...

Kaukot: Taas naksutellen yhdestä siirtymästä. Ok meno, muutama kaksoiskäsky tuli.

Seuruu: Loppuun kissanruokapalkalla. Ilme ok, kerran jouduin ärisemään kun alkoi himmaamaan edessä ollutta koiraa kohti mentäessä.

------------------------------

Tämä muutto on muuten jotenkin sekoittanut koirien päät. Tai siis Rieha nyt on ihan normiseko, se koittaa koko ajan kaivella muuttolaatikoista kaikkea hauskaa purtavaksi, sen lisäksi se rikkoi yhden lainapatjan syömällä siihen reiän. Mutta Viima. Se on nyt kaksi kertaa yllättetty pää biojäteastiassa, se avaa ovet ja syö sieltä tyytyväisenä. Sen lisäksi sekin on pöölinyt tavaraa muuttolaatikoista, tosin vaan koirien omia leluja. Päälle vielä Tuiken eilinen itsemurhayritys auton ikkunasta hyppäämällä, niin avot, sekaisin ne on. Vähintään yhtä paljon kuin omistajansakin....

tiistai 23. elokuuta 2011

Tokoa ja jäljenpätkää

Annan ja Oona-tervun kanssa käytiin treenaamassa uudella kentällä. Vesku teki Viimalle lyhyen verijäljen ja Tuike ja Rieha tokoilivat.

Tuikkusen setti oli seuraava:

Paikkamakuu: Oonan kanssa kisamaisesti. Lähdössä oli ongelmaa, eli meni vasta tokalla maihin, saattoi ottaa häiriötä liikkuroineesta Veskusta. Muuten nätti makuu.

Ruutu: Ensin bongausta ja seisomisesta palkkaa, oikein hyvä. Sitten liitettiin makuu ja siinä tulikin ongelmaa. Tai ongelma oli oikeastaan siinä, että käskytin liian nopeasti seisomisen jälkeen, jolloin ei regoinut ja meni kaksoiskäskyksi. Kun rauhoitin homman ja odotin rauhassa että seisoi, niin meni maihin hienosti. Otettiin pari kokonaista liikettä, meni ok. Hieman oli ilmassa haahuilua, tuntui että koitti vaan bongailla Veskua, joka meni metsään tekemään jälkeä.

Kaukot: Ensin palkkaa sivulla maahanmenosta, sitten yksittäisistä siirtymistä ja lopuksi pienestä ketjusta. Oikein kivaa menoa, siirtymät oli puhtaita ja oli hyvin kuulolla.

Liikkeestä istuminen: Anna naksutteli oikeista, tehtiin kolme toistoa, kaikki nappeja.

Seuruu: Lyhyt pätkä, jossa siirtymiä. Ne olikin hienoja, mutta suoralla paikka löystyi (mentiin kohti ruutua, mikä on ihan liian jänskää).

Tuike oli hieman haahuilupäällä ja jouduin pari kertaa sanomaan siitä. Se oli muutenkin ihan pöljäke, hyppäsi auton ikkunasta ulos kun joutui sinne jäämään, ei se ole koskaan tuollaista tehnyt...

Vesku ajoi Viiman kanssa jäljen. Se oli tällä kertaa pelkkä motivaatiojuttu, ihan pelkkä suora. Oli kuulemma ollut helppoa kuin mikä. Maasto oli helppoa ja Vesku oli hyvin pysynyt Viiman tahdissa. Kiva oli nähdä, että Vimps teki Veskun kanssa vaikka minä jäin kentälle. Taitaa tuo MEJÄ olla Viimasta niin kiva laji, ettei siinä ehdi muuta haahuilla.

Rieha riekkui omalla vuorollaan:

Ruutu: Kerran näyttöruutu, sen jälkeen kolme lähetystä ilman, kaikki täydestä matkasta. Tämä on kyllä niin Riehan liike! Ihan mahtimeno ja stoppaus juuri kun pyydän. Kerran meni ihan hinasen ulos ruudusta, mutta korjasi itse keskemmälle, eli just eikä melkein niin kuin pitääkin. Super!

Liikkeestä seisominen: Seuraamisessa pylly hetkuaa (kuka jaksaisi sille nyt opettaa tuota pyllyä), seisominen hyvä.

Metallinouto: Vauhtinoudot sujuu kuin rasvattu, vielä kun jaksaisi opettaa sille luovutukset...

Ohjattu: Pari vasenta, ekalla haahuili, tokalla nousi hyvin.

Luoksari: Koematkasta eteentulo. Hyvä istuminen, eteentuloa korjasin tiivimmäksi, vaikka olisi se varmasti tokossa mennyt läpi. Hyvä ja suora asento muuten ja ilme makea.

Perushyvää settiä Riehalta. Hassua kun tuntuu etten ole nyt kauheasti jaksanut sen kanssa panostaa tokoiluun, vaikka sen pitäisi olla se meidän ykköslaji. Ja sitä oisi niin helppo treenata pienissä pätkissä ja tuollainen koira oppiikin niin nopeasti. Jotenkin on nyt vaan tullut kauhea agikärpäsen purema, vissiin kun on käsissä tuollainen tykki... Toki onhan tässä ollut nyt kaikkea muutakin, eli eiköhän me taas ehditä panostaa tokoiluunkin.

maanantai 22. elokuuta 2011

Hieman väsynyttä treenausta

Häät on juhlittu (siis omat sellaiset), seuraavana onkin muuttoprojekti. Nämä kun saadaan alta pois niin voi taas treenata täysillä. Muuten rouviintuminen ei kauheasti ole elämää muuttanut, mitä nyt yhden sormuksen verran lisää ;). Mutta hyvät juhlat oli ja saatiinpa sinne pari koiriinkin liittyvää juttua ujutettua. Koirat olivat  häiden ajan hyvässä hoidossa, Viima Roki-bc:n luona ja Rieha Viiu ja Netto-shelttien seurana, Tuike taas vanhemmilla. Hyvin oli kai suurimmaksi osaksi mennyt, kiitoksia tuhannesti kaikille hoitajille!

Häämatkalle ei kaiken hässäkän keskellä päästä, mutta ajeltiin tänään sen sijaan treenaamaan. Vesku meni Viiman kanssa rataa, joka näytti tältä:


Pikkaisen taisi kumpikin olla viikonlopun jälkeen väsyneitä, mutta ihan ok menoa. Kontaktit sujui tänään extrahyvin, pujottelu oli sen sijaan vähän löysää. Mutta hyvin Vesku keksi ohjauskuvioita itse.

Viima teki myös hyppytekniikkaa eli sekä perussarjaa että kasvavaa sarjaa. Minusta sillä oli kivan näköinen tekniikka. Perussarja ei tuottanut ongelmaa ja kasvavasskin sarjassa alkoi sovittamaan askellustaan joka kerta paremmin. Ja vimps tuntui tykkäävän, sopivan helppoa ja palkka koko ajan näkyvillä, katsokaas ;).

Riehan kanssa tehtiin alkuun myös hyppytekniikkaa. Ensin hyppykulmaa. Nyt se ei hämääntynyt tästä ollenkaan, vaan nosti etupäätään hienosti. Sitten tehtiin pari settiä kasvavalla sarjalla ja siinä meno oli oikein sulavaa.

Muuta rataa en jaksanut Riehalle ottaa, joten tehtiin vaan kontakteja. Ensin keinua, niin että se laskeutui maksipöydän päälle. Keinu kiihdyttää Riehaa ihan älyttömästi ja sitä piti oikeasti hanskata, kun meni vaan riehumiseksi. Se ei tunnu pelkäävään liikettä tai rämähdystä ollenkaan, mutta ne kyllä kiihdyttävät sen aivan raivoihin, eli ehkä vielä jonkinlaista epävarmuutta?

Siirryttiin sitten puomille, jonka alastulo nostettiin myös maksipöydän päälle. Tässäkin meinasi alkuun olla hirmuista riehuntaa, mutta alkoi koko ajan ajatella enemmän. Hienosti se tarjoaa 2on 2offia, loppuosa menee hieman hiipien eli vahvistusta vaatii kuitenkin vielä että saa siitä sellaisen että juoksee täysiä loppuun saakka.

Ihan loppuun vielä tokoiltiin pihalla Tuikkusen kanssa:L

Paikkamakuu: Koemaisena, piilossa 4min ja Vesku seurasi. Hieno suoritus, oli ollut valpas mutta ei puhettakaan leovottomuudesta.

Seuraaminen: Koemainen suoritus liikkuroituna. Oikein kivaa perus-Tuikea. Paikka irtoaa eniten käännöksissä, mutta ilme oli nätti ja jaksoi hyvin tehdä töitä.

Liikkeestä istuminen&luoksetulo: Kumpikin koemaisena peräkkäin. Istumisessa meni maihin (ei ehkä kuullut käskyä, kun mustat koirat haukkui juuri silloin jotain?). Luoksari oli ok, seisominen venyi vähän, mutta loppuosa tosi hyvä. Tehtiin sitten vielä istumista erikseen niin, että Vesku naksutteli kun istui ja saatiin peräkkäin viisi onnistunutta toistoa. Ehkäpä ne jäi nyt mieleen maahanmenon sijaan ;).

keskiviikko 17. elokuuta 2011

Taas videotreeniä

Ajeltiin aamusta hallille koko porukan kanssa ja erinäisten vaiheiden jälkeen päästiin sisäänkin :D. Ihan kiva, sillä ulkona satoi koko ajan.

Tehtiin samaa rataa kuin Riehan mölliryhmän treeneissä edellisenä päivänä. Vimps sai aloittaa ja meno näytti tältä:



Mukavaa menoa. Ei valittamista, välillä hieman jolkottelua, mutta paransi sitten taas. Videolla kävi se yksi ainut pöydältä tippuminen, muuten stoppasi sinne todella hyvin. Vesku testasi samaa rataa ja meno oli itse asiassa vielä parempaa. Hyvä Vimps!

Rieha sitten:



Vitsit, se on makea! Aloitettiin treeni kertaamalla rengasta pari kertaa, niin että juoksen, koska siinä oli eilen ongelmaa. Parin toiston jälkeen se sujui kuin rasvattu. Ja mikä irtoaminen, huh, huh.

Eilisestä tuli enemään ongelmaa pujottelun jälkeisissä esteissä. Siis lähinnä omassa ohjauksessa. Rieha myös meinasi pari kertaa lukita takana olevaa pujoa uudestaan, se kun on sen lempparia nykyisin. Pöydällä ei meinannut tänään löytyä jarruja ollenkaan ja se putosi sieltä pariinkin otteeseen. Loppusuora super!

Rieha teki myös parit tokohypyt. Työstin siihen nyt uutta käskyä, että oppisi erottamaan agin ja tokon hypyt. Kivasti se sujui ja jäi seisomaan tosi hyvin. Vahvisteltiin myös minun viereen kiertämistä, siinä kun meinaa herkästi tassu liikkua. Mutta ei paha!

Tuike pääsi halliin tokottamaan:



Aloitettiin metallilla ja siinä kissanruokapalkka paransi menoa joka kerta. Iloista ja kivaa työskentelyä! Hyppynoudosta oikeastaan samat sanat, perusasento oli tässä hinasen parempi.

Kaukot meni myös ok, pieni liikkuminen tuli seis-istu kohdassa ja samalla alkoi myös kääntymään hieman vinoon. Mutta ilme kiva ja oli hyvin kuulolla.

Loppuun vielä seuruu, joka oli aikamoista häsläystä. Paikka oli minusta huonompi kuin edellisessä treenissä, ilme ok. Koitin askeltaa itse paremmin ja tuntui että ainakin askelsiirtymissä se toimi paremmin. Mutta pääasia että sillä riittää kestävyys, eikä ilme kärsi!

tiistai 16. elokuuta 2011

Rieha mölliryhmässä

Mölliryhmän vika kerta ja ohjelmassa haastava pätkä. Tehtiin medi-hypyillä, paitsi rengas ja pöytä oli maksien.


Ekalla suoralla vaikeaksi osoittautui rengas. Rieha hyppeli rengasta itsekseen kumpaankin suuntaan ongelmitta, mutta heti kun juoksin mukana niin sukelsi ali. Eli reagoi minun liikeeseen, tämä nyt treenin alle. Samoin lähdöt, tuolla vauhdilla olen hyvin pian pulassa jos koira "hieman" varastaa. Mutta kun sujui, niin makea meno ja irtosi putkeen tosi hienosti.

Puomi jätettiin suosiolla väliin, mutta laitoin sen alastulolle, josta jatkettiin. R luki rataa tosi hyvin ja pätkä 6-10 sujui yllättävänkin hienosti. 11- ja 12-hypyillä piti vähän muuttaa ohjauskuviota, mutta saatiin sekin onnistumaan. Pöytä oli esteenä hieman unohtunut ja ekalla kerralla R juoksi sen luokse ja alkoi kiertämään sitä ympäri. Meinasin ihan revetä, kun toinen vetää varmaan viisi kierrosta pöydän ympäri ihan täysiä. Pienen muistuttelun jälkeen sujui taas hyvin. Pöytä oli tuossa hyvä este, koska pystyin otttamaan etumatkaa loppusuoralle. Sen R tykitti täysiä.

Sikahyvä meno! Noin periaatteessa mentiin kisarata, tosin puomi jäi välistä ja kepeissä oli verkot, mutta kuitenkin ;).

sunnuntai 14. elokuuta 2011

Videotreeniä

Halliin on asennettu uusi nurmi ja taas pääsee treenaamaan, joten pitihän se käydä heti tyyppäämässä. Hyvältä vaikutti ;). Vesku oli mukana, joten kuvailtiin samalla.

Rieha aloitti tekemällä pujottelua. Laitoin sille alkuun keskelle pelkät ohjurit, mutta tauko näkyi ja se tuli niistä läpi joten laitettiin tueksi sivuille myös verkot. Johan alkoi sujumaan. Tuo on vaan Riehasta niin hauskaa, että se menisi joka välissä pujottelemaan itse, eli tarkkana saa olla.

Sen jälkeen R teki kontakteja puomilla. Edelleen into hirmuinen, joten laitettiin se hihnaan ja Vesku jarruttamaan. Ylösmenon ottaa ok, mutta melkein joka kerta juoksi alasmenon yli, palaten itsenäisesti äkkkiä takaisin 2on 2offiin. Sillä on vielä niin hirveä vauhti, ettei sitä edes oikein pysty jarraamaan hihnastakaan. Eli alastulo edelleen erikseen, kokonainen puomi nostaa vauhdin ihan liian korkeaksi että pää pysyisi mukana.

Välillä R kävi tauolla ja tuli tekemään vielä pientä rataa. Siinä oli mukana rengas, jota ensin muistuteltiin, mikä oli hyvä, koska sinkoili siitä miten sattuu. Muuten rata meni oikein kivasti, hirveä vauhti sillä kyllä vaan on.



Viima kävi tekemässä pidempää rataa, pitkästä aikaa juoksutauon jälkeen. Ihan kivaa, menoa, tosi välillä meni jolkotteluksi ja puomin kontaktit oli välillä mitä sattuu. Viima meni saman radan myös Veskun kanssa ja tykkäsin kyllä menosta.



Tuike sai tokotella pihassa. Hirmuinen tärpätys taas kerran :D. Tehtiin alkuun ruutua, joka ei ole videolla. Se meni oikein hyvin, bongasi ja stoppasi hienosti. Liikkeestä istumisen lähtö oli hirmuvaikea, menee maahan ja istumaan jokaisella käskyllä. Itse liike ok. Seuraaminen on ok, välillä paikka huonompi, mutta ilme nätti. Tosin itse harpon ihan järkyttävillä askeleilla, erityisesti askelsiirtymissä, Tuike-parka yrittää tulla perässä. Samoin näkyy oma korjailu jos T jää väljään asentoon. Mutta ilme oikein kiva, eikä häiriökään juuri haittaa (paitsi ruutu, jota kohti on tosi jännää mennä). Loppuun tehtiin vielä luoksaria, joka oli sekin ok.



Rieha teki vielä lopuksi ruutua ja siinä oli ihan loistava meno! Kävi kerran näyttämässä ruudun paikan, sen jälkeen se bongasi sen itse ja stoppasi muuten hienosti! Super!

lauantai 13. elokuuta 2011

Mitäs me

Eilen ja tänään ollaan treenailtu Riehan kanssa lähiparkkiksella. Liikkeestä seisomiset on parantuneet, maahanmenot on hyviä, samoin luoksari. Seuraamisessa on sen sijaan tullut nyt vaihtelua, oisiko murkkuilun aiheuttamaa. Välillä sitä normaalia kympillä tekemistä, välillä meinaa haahuta.

Paikkamakuuta ollaan tehty nyt lelulla, tuntuu että sen kanssa saa tarpeeksi intesiteettiä. Jotenkin olen vaan aina ajatellut ettei paikkamakuussa voi palkata lelulla, koska vireen pitäisi olla alhaalla. Mutta Riehalle tuntuu toimivan. Kummassakin treenissä ollaan tehty pari makuuta.

Edistystä voi olla, mutta ehkä meidän koetavoite tässä kuussa voi olla vielä hinasen liian aikaisin. Kaameasti alkaa itseä jänskäämään...

Tuike on treenannut kaukoja, joissa on ihan hirmuista hömpötystä ilmassa. Tänään tehtiin koemaisesti putkeen seuruu, luoksetulo ja liikkeestä istuminen. Seuruussa kiva ilme, mutta paikka seilasi aika paljon. Taas ollaan tuossakin lipsuttu huonompaan... Luoksari oli ok, seisominen venyi ihan pikkaisen ja taisipa maahanmenoon tulla kaksoiskäskykin. Liikkeestä istuminen oli nappi.

Viima on tehnyt myös. Sillä on kiva fiilis ja liikkeet sujuu. Ehkä mie lähden taas sen kanssa kokeilmaan, jos en Riehaa vielä uskalla viedä. Se on ainakin aina yhtä virkistävää, Viima kun kehittelee kokeissa kaikkea kivaa :D.

torstai 11. elokuuta 2011

Kiirus

Meinaa nyt muu elämä haitata treenausta. Pelkkä työ jne. ei haittaa, mutta nyt kun päälle on kaikenmoista juhlavalmistelua, muuton valmistelua jne. niin alkaa jo tuntua. En olekaan vielä täällä kertonut, että me muutetaan ensi kuun alusta omakotitaloon ja pois taajamasta. Aika kivaa, koirillekin luksusolot tiedossa!

Ollaan me kyllä oikeasti treenailtukin joka päivä jotain pientä. Riehalle olen vahvistanut vaikeita juttuja: liikkeestä seisomista, luoksetulossa edestä sivulle tuloa, seuraamisen paikkaa. Paikkamakuutakin ollaan tehty, mutta se pitäisi saada nyt extratyön alle. Tuiken kanssa ollaan tehty kaukojumppaa, seuraamista ja liikkeestä istumisen vahvistamisa. Viimakin tokotteli eilen suurella innolla seuraamista, kaukoja, noutoa ja jättäviä. Sillä oli superhyvä fiilis ja kaikki sujui.

Olen koittanut nyt myös jumppailla koiria hyppykurssista innostuneena. Eilen opeteltiin takapään hallintaa korin päälle kiipeämisellä. Tässäpä näkyi taas koirien luonne-erot aika kivasti.

Rieha oli ihan liekeissä, se hyppi ja pomppi korin päälle joka suunnasta ja mitä kovemmin se kolisi tai heilui niin sitä kivempaa... Ehkä vähän malttia kaipaisi se. Hirveä tarjoaminen ja yritys sillä on ihan saman tien.

Tuike koitti alkuun tarjota kaikkea muuta paitsi korin päälle kiipeämistä, mutta hyvin pian se hiffasi idean ja kiipesi korille kauniisti. Siinä se sitten killitti ja heilutti häntää :D.

Sitten meidän Viima. Se koitti tarjota ensin kymmenisen kertaa korin kiertämistä, sitten homma kävi ahdistamaan ja olisi pitänyt vaan kadota paikalta. Minä julmana estin sen ja pistin pienen porokoiran kohtaamaan korin, edes nuuskaisemalla. Katoaminen on niin Viimamainen ratkaisu. Jos ei ymmärrä jotain, niin äkkiä vaan pois, eikä tarvitse edes yrittää. Ja koska sen on annettu tehdä sitä nuorempana, niin sitähän se tarjoaa. Sen takia pakotin sen tekemään jotain, ensin nuuskaisemaan laatikkoa ja sitten antamaan tassua, jonka jälkeen sai vasta kadota. Ja se sujui kivasti, eikä tuntunut traumatisoivan ollenkaan ;). Monessa asiassa ollaan Viiman kanssa edistytty yksinkertaisesti sillä, että sen ei anna pelleillä, vaikka ilme onkin sellainen että minua hakataan aina. Hyvin nopsaan se ilme siitä kirkastuu kun saa palkkaa ;).

maanantai 8. elokuuta 2011

Hyppytekniikkakurssilla

Riehan kanssa vietettiin koko viikonloppu Vappu Alatalon hyppytekniikkakurssilla. Viime viikonlopun malliin olin sunnuntaina paikalla yövuoron jälkeen kolmen tunnin yöunilla....

Koitan tähän kerätä ajatuksia ja eri harjoituksia, vaikka asiaa ´tuli kahdessa päivässä tosi paljon ja sen prosessointi ei ole kaikista helpointa. Suosittelen kyllä Vapun kurssia jos vaan on mahdollista päästä. Onneksi sain videoitua treenejä ja Vapun kommentteja, niin pystyy niistä katsomaan jälkikäteen miten oli tarkoitus toimia.

Teorista tein ihan lyhyet muistiinpanot:

Koiran tehtävät hypätessä:
  1. Reitti - Optimaalisin mahdollisin, yleensä oppii hakemaan sitä luonnostaan.
  2. Etäisyys
  3. Ponnistuspaikka
  4. Painonsiirto - Takaosan käyttö, jousitus ja ponnistuvoima lähtee sieltä. Ratatreenissä kaikki koirat jossain vaiheessa menevät etupainotteiseksi, joten takaosan käytöstä pitää välillä muistuttaa.
  5. Hyppykulma
  6. Korkeus - Rimojen korkeutta kannattaa vaihdella niin, että treenissä yksikään perättäinen rima ei ole samassa korkeudessa. Koira oppii lukemaan rimoja, eikä olettamaan riman korkeutta, jolloin tulee huolimattomuusvirheitä. Riman pudotus on aina seuraus jostain, ei syy.
  7. Tasapainon löytäminen - Etuosa alastulossa. Etuosa pitää rakentaa koiralle.
Kaikkia näitä siis pystyy ja pitää treenata koiralle. Hyppytekniikkatreeni voi olla esim. ratatreenin lämmittely ja jäähdyttely muutamilla toistoilla.


Riehan kanssa tehtiin kahtena päivänä seuraavanlaisia harjoitteita. Yllättävänkin rankkaa hommaa, tuntui että Rieha oli ihan poikki kaiken ajattelun ja hyppäämisen jälkeen:

Set point:

Tarkoituksena saada koira kokoamaan painonsa takapäälle hypätessä. Tehdään okserilla, joka on joko tavallinen eli rimat eri korkeudessa tai sitten niin, että rimat on samassa tasossa. Speedbump on maxeilla 6 jalan päässä esteestä (medeillä 5 ja mineillä 4 jalkaa). Loppupalkka vähintään 3 askeleen päässä. Korkeutta voidaan tässä nostaa kisakorkeuteen saakka, kun alkaa sujumaan.



Videoltakin näkyy Vapun kommentit. Riehan kanssa mentiin matalalta 45cm korkeuteen ja siinä se alkoi jonkin verran roiskimaan, eli hyppytekniikka ei ole enää siinä kohti hallussa. Se on vielä nuori ja kovin kesken lihaksistoltaan, eli senkään takia ei ihan kunnolla hallitse kroppaansa. Matalilla tekniikka oli ok. Eli tätä voi nyt treenata ja opettaa sitä pikkuhiljaa kokoamaan itseään myös korkeammille esteille.

Perussarja:

Tällä haetaan sitä että koira kokoaa itsensä hyppyyn ja samalla rytmitystä hyppyihin. Peräkkäin viisi estettä, speedbump maxeilla 4 jalan päässä (medeillä 3 ja mineillä 2). Esteiden välit maxeilla 6 jalkaa (5 medeillä ja 4 mineillä). Esteiden korkeus 2,5cm-25cm, eli tässä ei missään nimessä hypätä korkeutta.



Ihan hyvä meininki, vaikka löysyys ja keskeneräisyys näkyykin.

Kasvava sarja:

Haetaan askellusta asteiden väliin. Neljä estettä, joista jokainen aina jalan kauempana kuin toinen. Maxeilla lähtee 6 jalasta, eli siitä seuraavat 7,8 ja 9 jalkaa. Medeillä lähtee 5 jalasta ja mineillä 4 jalasta. Speedbumpin etäisyys sama kuin perussarjassa.

Tästä ei tullut videota, mutta sujui Riehalta tosi kivasti. Kokosi itseään hyvin ja venytti kroppaansa tarvittaessa. Tätä ja perussarhaa on hyvä tehdä vuorotellen, koira oppii lukemaan esteiden etäisyyksiä. Vapun sanoin se kyllä ajatteli kovasti, mutta teki kivasti.

Kasvava sarja:

Tarkoituksena opettaa etäisyyden arviointia. Neljä estettä, joista viimeistä liikutellaan. Välit maxeilla: 6, 6 ja 9 jalkaa, josta aletaan kasvattamaan aina 18 jalkaan. Viimeisen esteen väliä pidennetään, kunnes koira alkaa ottamaan väliin laukka-askeleen, jonka jälkeen palataan takaisin jalka kerrallaan. Viimeisen esteen korkeutta voi vaihdella (ei kuitenkaan samassa treenissä useaa korkeutta) ja sen tilalle voi laittaa myös renkaan (jolloin etäisyyteen lisätään yksi jalka), muurin, pituuden jne.



Rieha tulee aika herkästi liian lähelle viimeistä hyppyä, eli ei oikein osaa arvioida matkaa ja tulee hyppyyn etupainotteisesti. Sille ei kannata nyt vielä kasvattaa etäisyyttä, ennen kuin hyppykulma on kunnossa.

Korkeuden arviointi:

Sama kuin edellä, mutta viimeistä estettä ei liikuteta, ainoastaan nostetaan rimaa. Viimeisen esteen etäisyys maxeilla 9-12 jalkaa, riippuen koiran koosta, eli pienemille pienempää. Tässä siis opetetaan koiraa arvioimaan sitä riman korkeutta.

Rieha ei tehnyt tätä treeniä, mutta voidaan sitä myös ottaa ohjelmistoon. Riehalle viimeinen väli suht pieneksi ja seuraten sitä, miten kokoaa itseään hyppyyn ja laskeutuu.

Hyppykulma:

Rieha teki tämän harjoitteen ainoana koirakkona. Vapun mukaan se hyppää jonkin verran etupainotteisesti, joten tällä muistutellaan sille, että myös etupäätä pitää nostaa. Okseri yhdeksi ainoaksi hypyksi, jonka korkeus on siinä 40cm, sen eteen apuhyppy 4 jalan päähän, jonka korkeus on 10-15cm. Speedbumpia ei tässä käytetä, koska koiran pitää nostaa etupäätään enemmän. Maahan vedettiin viiva kahden jalan päähän apuhypystä, johon koiran jalat tulee lähdössä.



Rieha oli tässä treenissä jo tositosi väsynyt ja se näkyi loppua kohden tosi selkeästi. Hyvin näki ekassa kokeilussa etupainotteisuuden, rima rojahti heti alas. Mutta sen jälkeen alkoi nostamaan etupäätä ihan eri lailla. Tätä pitää tehdä säännöllisesti kunnes alkaa siirtämään etupään nostoa muuallekin treeniin.

Saatiin vielä pari still-kuvaa treeneistä, kaikki kuvat ottanut Heli Herranen.

Tässä ollaan Set Pointissa, aika hyvin näkee miten pää on alempana kuin muu kroppa, mikä on käsittääkseni niin kuin pitääkin. Jalat ojentuu aika kivasti myös. Takajalat on symmetrisesti, etujaloissa vähän eroa (symmetriasta oli myös puhetta). Selässä on pyöreys oikeaan suuntaan, eli ei tule notkahdusta vaikka vähän venkula onkin.



Sitten ollaan vissiin kasvavassa sarjassa. Minusta näkyy heti että on Riehalle vaikeampi harjoitus ilmeestä. Pää on alhaalla, mutta tosi matalana menee ainakin tässä.


Tää on jotenkin väärän näköinen laskeutuminen


Näissä ponnistuksissa on ainakin epäsymmetriaa havaittavissa. Oisiko siitä johtuvaa, kun sille tosiaan oli aika vaikeaa sovittaa ponnistusta tuon liikkuvan esteen kanssa.


Tässä on kyllä takajaloissa työntöä enemmän

Hypyssä se venyttää ainakin ihan kivasti, pää on alhaalla ja intensiivinen meno eteen


Laukkaskelta välissä, oisikohan tässäkin hieman edessä?


Oikein pätevä kurssi. Jospa sitä nyt koittaisi säännöllisesti tehdä näitäkin harjoitteita koiralle, että oppisi jo nuoresta käyttämään kroppaansa oikein. Lisäksi allekirjoittanut saisi ryhdistäytyä koiriensa jumppaamisessa ja alkaa säännöllisesti vahvistamaan myös koirien syviä lihaksia jumppaamalla. Riehastakin olisi tässä vaiheessa tosi helppo rakentaa oikein hyppäävä ja hyvin rakentunut harrastuskaveri.

perjantai 5. elokuuta 2011

Toktok

Laukaan treeneissä taas suoraan töistä paikalle kaasutellen. Mutta nää on vaan kivoja kun saa apuja!

Rieha teki seuraavasti:

Seuraaminen: Naksutin avustajalle ja ensin naksuttelua suorista perusasennoista, ilman apuja. Oikein hyvää, välillä painoi, mutta korjasi. Sitten tehtiin suoraa ja siinä naksuttelua takapuolen oikeasta paikasta, tästäkin saatiin paljon hyviä toistoja ja tuntuu että hiffaa. Ilme ihana!

Liikkeestä seisominen: Tässäkin naksu peliin tassujen paikallaan pysymisestä. Hyvä huomio avustajalta siitä, että tuppaan herkästi hiipimään kävellessä, jolloin koirakin hiipii. Rempseämmällä asenteella saatiin heti parempia seisomisia. Ihan hyvällä mallilla, suurin osa onnistui ekalla käskyllä ja tassujen liike vähentynyt huomattavasti.

Tunnari: Laudan kanssa. Ekalla kerralla hömppäsi ja koitti irrotella kiinni olevia kapuloita, mutta sen jälkeen teki hyviä toistoja useamman kappaleen.

Paikkamakuu: Alkuun hyvää ja korrektia paikkamakuuta, mutta sitten alkoi murkulla mennä sipuli. Se mm. haukahteli pari kertaa. Tämä on kyllä nyt niin herkästi ihan liian levoton. Muut koirat ei kiinnosta, mutta minua koittaa saada reagoimaan. Iltaruualla makaa hienosti, mutta treenitreeneihin yhdistettynä kentällä tulee heti noita hömpötyksiä...

Luoksetulo: Pari toistoa suoraan eteen, koska ekalla jäi vinoon, mikä oli yllättävää koska onnistuminen tässä on ollut 100%. Tokalla vetikin sitten hienon eteentulon. Erikseen tehtiin edestä sivulle tuloja, noita pitää treenata, koska herkästi jättää esim. toisen tassun minun jalkojen väliin.

Tuike tokotteli vuorostaan seuraavaa:

Kaukot: Riikan neuvoilla, avustaja naksutteli ja palkkasi. Tosi hyvää menoa oli suurimmaksi osaksi! Vähän alkoi odottamaan palkkaa avustajalta joten palkkasin välillä itsekin.

Liikkeestä istuminen: Naksutteluja oikeista ja mukavasti sujui. Pikkaisen väistää sivulle, mutta sen saapi tehdä, kunhan istuu rivakasti.

Tunnari: Liikkuroituna. Muuten hyvä meno, mutta jäi odottamaan liikkurilta palkkaa, koska sama ihminen oli palkannut kaukoissakin. Ahne pieni possu. Mutta oma nousi varmasti.

Paikkamakuu: Jouduin heti lähdöstä palauttamaan, mutta sen jälkeen makasi hienosti. Oltiin piilossa reilusti ja psytyin seuraamaan että makasi hyvin valppaana.

keskiviikko 3. elokuuta 2011

Meillä asuu murkku

Kyllä, Rieha on nyt niin erikoisella päällä ettei muuta selitystä löydy. Sillä on hirveä vimma touhuta jotain ja se ihan selkeästi uhmailee. Iltaisin se saattaa maata jossain, yhtäkkiä se haukahtaa ja oikein katsoo minkä reaktion saa aikaiseksi. Kiellosta on vähän aikaa hiljaa, mutta kohta haukahtaa taas uudelleen ja jää taas tuijottamaan että mikä on reaktio. Lisäksi se on nyt alkanut rähisemään sekä Tuikelle että Viimalle tietyissä tilanteissa. Lähinnä siis silloin kun Rieha on rapsuteltavana, eli omasta mielestään "ylempänä". Silloin alkaa huuli nousemaan ja jos ei ehdi reagoimaan niin rähinä on päällä. Viimahan vastaa saman tien takaisin, Tuike taas näyttää sydänjuuriaan myöden järkyttyneeltä. Eli nyt on aika niukassa pienen kelpien hellittelyhetket, jos ei käytös muutu parempaan...

Mitäs vielä. Autosta ulostulokäytös on muuttunut sekin ihan järkyksi ja vaikka sille sanoo ihan oikeasti aika kovasti siitä että kontista ei rynnitä, pienen hetken se on kuin herran enkeli, mutta kohta se koittaa samaa uudelleen... Kunnon pieni paksukallo.

Ja sitten ne treenit. Käytiin illalla Viihdekeskuksella parin kaverin kanssa ja Rieha ei ole kyllä koskaan ollut noin innoton treeneissä. Siis kyllähän se teki ihan hyvin, mutta pää pyöri ja kaikki kiinnosti heti jos jotain ei tapahtunut.

Tehtiin seuraamista, josta naksuteltiin takapuolen oikeasta paikasta. Ihan kivasti sujui tämä. Luoksetulo oli ihan kymppi kun tehtiin pari kertaa, eteentulosta on tullut tosi hyvä! Liikkeestä maahanmeno luonnistui liikkeenä ok, mutta seuraamisen painaminen meinasi välillä haitata sitä. Loppuun tehtiin paikkamakuu vieraan koiran kanssa ja se meni tosi kivasti.

Eli olihan treeneissä paljon hyvääkin, jotenkin vaan Riehan kanssa olen tottunut sellaisen extrasuperhyvään tekemiseen ja heti jos se muuttuu, niin tuntuu vähän laimealta. Liian hyvälle se minut on jo opettanut.

Ja jottei elämä olisi liian helppoa, niin Tuike ontuu edelleen ja Viima odottaa juoksuisena unelmiensa prinssiä...

tiistai 2. elokuuta 2011

Nenänkäyttötreeniä ja mökkeilyä

Vietettiin su-ti mökillä ja olipa ihanaa! Rieha riehui niin uskomattoman paljon että oikeasti ihmettelen miten se jaksaa. Plus että sillä on joku ihme itsepäisyys-tuhoamis-vimma, koska se haki koko ajan jotain tuhottavaa jostain. Onneksi se on niin hyvin ehdollistettu tuomaan kaikki esineet, että se tulee aina esittelemään niitä, joten ehdittiin suurin osa pelastaa. Oiskohan tää nyt jotain murkkuikää sitten.

Murkkuiästä voisi antaa viitteitä myös se, että Rieha oikeasti sai ekaa kertaa elämässään kunnon mörön viikonloppuna. Sen aiheutti kumollaan ollut mehukattila, josta tuli sellainen letku ulos. Ja voi herran jestas se oli kamala. Mulla oli niin hauskaa, Rieha kun ei koskaan pelkää mitään ja nyt se oli aivan sydänjuuriaan myöten järkyttynyt. No, otettiin lelu peliin ja kohta se jo heitteli kattilaa ja kaivoi lelua sen alta. Hauska eliö.

Mökillä myös vähän treenattiin. Väsäsin itse meille nyt tunnarilaudan ja Rieha pääsi sitä testaamaan. Laudan kanssa se malttaa hyvin ja nuuskii. Kokeiltiin kerran laittaa kaikki irtonaisiksi ja silloinkin nuuski, mutta oli ihan pakko maistella matkalla kaikkia muitakin kapuloita. Eli mennään edelleen laudalla. Tässä pieni video noista:



Lisäksi Riepotin on treenaillut sivulle tulon tarjoamista, paikkamakuuta ruuan kanssa ja lisäksi vähän kapulan pitoa. Semmoista pientä kivaa siis...

Viima sai tehdä tunnaria laudan kanssa ja se oli tosi pätevänä. Kauha tohotus ja into ja oma nousi varmasti! Se on taas niin intopiukkana tokoilusta että kai sen kanssa täytyisi välillä tehdäkin jotain.

Tuike teki myös tunnaria, usealla väärällä. Jostain syystä se nosti ekalla väärän, luultavasti vire oli hieman pielessä. Menin itse lähemmäs kapuloita ja johan alkoi oma nousta kun ehti miettimäänkin. Tuikelle kävi vähän tylsä homma ja se satutti tassuaan jossain. Nyt se on linkuttanut tämänkin päivän. Pitää seurailla sitä ja viedä lääkäriin jos ei mene ohi.

Ai joo, tein Riehalle yhden peltojäljenkin. Pituutta ehkä 20m ja joka askelella namia ja lopussa keppi. Täytyy todeta, että Rieha on yleensä ihan luonnonlahjakkuus kaikessa, mutta jälki ei kyllä ole sen juttu. Tai se kyllä selkeästi jäljestää, nytkin oli jo menossa itse jäljelle minun jälkiäni pitkin, mutta vauhti olisi sen mielestä sellainen kaahotetaan täysiä tuonne ja nameja ei kyllä ehdi syömään kuin sieltä täältä. Eli ei ehkä ihan peltojäljen ihannesuoritus... Keppi sen sijaa oli siisteintä ever... Mentiin sitten silleen että minä roikuin ihan kiinni valjaissa ja koitin olla kaatumatta nenälleni, kun kelpie koittaa mennä nelivetoa... Ehkä jätetään tämä hautumaan...