perjantai 29. kesäkuuta 2012

Agitreenien paluu


Kaksi kertaa treenisepostuksen hukattua, siirryn nyt lyhyeen versioon.

Riesku tokoili alkuun Killerillä, tarkoituksena saada vähän virtaa pois ennen agitreenejä. Tuskin onnistui, mutta kivaa oli.

Metskussa meinasin unohtaa päätöksen olla jankkaamatta, mutta saatiin siitä huolimatta hyvä ilme. Ruudussa tehtiin sekatekniikkaa, bongausta, näyttöruutua, lelu oli myös kerran valmiina ruudussa. Koko ajan paikka parani ja saatiin tosi hyvä fiilis kun käytiin leikkimässä ruudussa.

Tunnari oli pro, vääriä ei maisteltu! Luoksarissa Ninja toimi apparina ja heitti takapalkkaa. Seisominen sujui, mutta maahanmeno oli hukassa, tarjoili vaan seisomista tai leikkiinkutsua. Hyvin näkee mitä on vahvistettu. Kaukojumppa kotosalla on tuottanut sen verran tulosta, että uskalsin ottaa sen kentälle ja häriöön. Parista metristä teki puhtaita vaihtoja, hyvähyvä!

Sitten ne aksat. Jari veti ja eka treeni oli tällainen.



Se meni niin hyvin! Päästiin ekalla kierroksella viimeiselle esteelle puhtaasti, mutta oman kumaran ohjauksen takia meni hypyn sijaan putkeen. Mutta keskityin ohjaamaan, saatiin kuviot sujumaan ikään kuin itsestään ja R oli hienosti kuulolla! Ihan kuin oltaisiin tauon aikana opittu jotain.

Sitten siirryttiin seuraavaan treeniin, joka oli Agirodun Open Class-kisa. Samalla karisi ajatukset siitä että homma sujuu kuin rasvattu…



Tehtiin kisanomaisesti ja heti kun Jari puhalsi tuomarin pilliin, niin Riehan ilme kirkastui : ”Aa, tämä olikin tätä hommaa!”. Sitten mentiin. Ei päästy edes kakkoshypylle, kun Rieha paukkasi siitä ohi n. 10m, mielessään vissiin edessä siintävä puomi. Se myös hyppi ja haukkui ja koitti jopa näykkiä. Olihan siinä omassakin ohjauksessa vikaa ja kun menin ottamaan koiraa lähempää ja lähdin liikkeelle aiemmin, niin saatiinhan me matkaa jatketuksi.

Pujotteluun päästiin suht hyvin, vaikka olin todella paljon perässä. Jostain syystä se luki nyt tosi hyvin edessä olevia esteitä. Pujottelun jälkeinen hyppyhässäkkä oli vaikea, sitä säädettiin pitkään. Kun uskalsin jättää koiraa pujottelemaan itsenäisemmin, niin onnistumisiakin tuli. Päällejuoksu 14-hypylle oli haastava, R luki pienenkin käden irtoamisen ja hyppäsi hypyn väärinpäin.

Puomin kontaktit sujui, kunhan muistin käskyttää. Nähtiin nimittäin sellainenkin versio, että ohjaaja oli vaan niin innoissaan jostain edeltäneestä kuviosta, eikä käskyttänyt ollenkaan, jolloin keepie veti kaikkien kontaktien yli. Sitten kun taas skarppasin, niin johan kontaktit sujui. Loppusuora oli hieno, meni varmasti, vaikka oli itse ihan perässä.

Ei ehkä ihan yhdellä treenillä olla tällä radalla Agirotu-valmiita :D.

Viima pääsi pihaan tokoilemaan. Tarkoitus oli tehdä agia, mutta koska Vimps oli hieman tahmea, niin tehtiin tokoa isolla palkalla. Ja se oli kovin pätevä. Tehtiin noutoa, kaukoja, luoksaria ja seuruun imutusta. Jospa sille katselisi taas koetta ja treenailisi hyvällä mielellä ja isolla palkalla aina silloin tällöin.

Ei kommentteja: