Ajeltiin Jannen ja Raisan (ja pikku-Millan) kanssa treenaamaan Pieksämäelle. Rieha pääsi porukasta mukaan. Ajattelin että hyvä tehdä tuolla hallissa välillä palkan kanssa, ettei tule vaan aina kisafiilis. Tosin ihan yhtä innolla Rieha sinne taas meni, vaikka viimeksi tehtiin bh-koe tuolla. Taaperosta saatiin myös hyvät häiriöt mm. paikkamakuuseen, kiitos siitä :). Videokamerakin raahautui mukana.
Rieha aloitti ruudulla. Se löytää ruudun erinomaisesti ja paikka on hieno. Hieman oli alkuun ongelmia stopin kanssa, eli tarjosi maahanmenoa tai leikkiinkutsua. Pikkuhiljaa saatiin tämäkin karsituksi ja alkoi kuuntelemaan. Sinänsä tuohan ei kokeessa haittaisi, sen paikka on ihan mainio, eli vaikka menisi suorilta maahan niin siitä ei pisteitä lähtisi. Mutta kyllähän siellä kuunnella pitää. Lisäsin loppuun mukaan vielä merkille menon ja mun silmääni meno on kyllä hienon näköistä, ainakin on innokas ja halukas koira. Eli katsokaa loppuun, siellä tulee vähän parempaa menoa noin teknisesti ;).
Siitä tehtiin muutamat hyppynoudot. Tässä oli iso vauvahäiriö, mutta Rieha pystyi tekemään silti. Luultavasti siitä johtuen koittaa kerran juosta esteen ohi, mutta saan kääntymään, jei. Muuten oli sinänsä nättiä menoa, hieman katselee alussa vauvaa, mutta patoaa minusta hyvin hyppyyn (suu menee kiinni jne.). Luovutuksissa oli ihan millin verran vinossa alkuun. Minen muuten tajua että miksi nämä videoidet upottamiset tulee aina välillä erikokoisina tänne...
Käytiin tauolla, jonka jälkeen tehtiin Narun kanssa paikkamakuu ja paikkaistuminen. Paikkamakuu oli tosi hyvä, huolimatta tosiaan vauvahäiriöstä (juoksee suoraan kohti makaavaa koiraa :D). Istumista ollaan treenailtu vähemmän ja se painui kerran maihin, sen jälkeen istui ok.
Sitten tehtiin zetaa. Maahanmeno ei onnistunut viereisellä asfaltilla, mutta hiekalla ei tuottanut niin paljon ongelmia. Liikkeet oli minusta aika hyvät, tällä treenimäärällä. Hieman keulii seuruussa, siitä joudun välillä sanomaan. Johtuiskohan taas siitä että kävelen aika hitaasti Riehan tahdille? Varmuuttahan tämä vaatii vielä paljon, mutta treenillähän se tulee :).
Luoksarissa otettiin parit läpijuoksut ja siitä stopit ja koitin siirtää samaa täysillä jarraamista ihan normaaliin lähtöön. Ihan ei niin hyvin pelannut, tuppasi hieman valumaan. Tämä vaatii kyllä vielä työstä että löydetään tasapaino. Siitä vaan ihan lyhyt pätkä.
Kokonaisuutena oikein kiva treeni! Rieha teki hyvällä asenteella ja ihan kivalla mallilla suurin osa ylempienkin liikkeistä alkaa olemaan.
perjantai 30. maaliskuuta 2012
Agimielen parannusta ja huikean hienoa tokomenoa
Riehan kaukojumppa on kivalla mallilla. Olen koittanut nyt ajaa sisään käsimerkkejä lyhyeltä matkalta, saa nähdä mihin päädytään. Tänään tehtiin pihalla kolme toistoa tunnaria ja meni aikalailla nappiin. Kasvatin matkaa lähemmäs koematkaa ja oma nousi joka kerta hienosti. Kapuloiden joukossa oli edelleen muutama nami, mutta kun haistaa omaa, niin namit unohtuu ja nostaa heti varmasti. Otin ekan toiston suoraan palkkaan ja kahteen muuhun tehtiin luovutus. Hieno ilme oli, eikä mällännyt. Selkeästi alkaa varmuutta löytyä!
Illalla oltiin oman ryhmän agitreeneissä ja ekaa kertaa Lauran koutsattavana. Viereinen kenttä oli vapaana, joten tokoteltiin ensin hieman. Hyppynoutoa tehtiin sekä metallilla että että puisella kapulalla. Huikean hienoa menoa! Kaksi toistoa kummastakin, metskun kanssa meni ekalla hypyn ohi, mutta muuten hienot ja hyvät hypyt. Vauhti oli aivan loistava, ei voisi enää innokkaammin suorittaa. Siitä huolimatta nostaa aivan priimasti, kiertää taakse ja vauhti ei juuri edes hidastu. Luovutukset oli puisen kanssa täydellisiä, metskulla tuli pientä pomppua irtiotossa, mutta rauhoitin tilanteen niin sujui. Huisin hieno ilme!
Luoksarista tehtiin parit stopit. Maahanmeno oli aika kiva, ehkä ihan hinasen saisi olla vielä nopsempi. Mutta tuli hyvällä tempolla ja meni lähestulkoon samantien maahan, eli ei ollenkaan paha.
Sitten päivän treeni:
Teemana oli persjätöt, joita tehtiin 4-hypylle ja 7-hypylle. Alun kiepautus oli Riehan kanssa suht haastava, koska se luki 2-hypyn jälkeen edessä ollutta putkea. Jos jäin yhtään katsomaan ja ihmettelemään, niin siellähän se oli. Kun uskalsin liikkua heti kakkosen jälkeen, niin Riehakin tuli mukana, vaikka vähän kaarratti putken suuntaa. Persjätön ehdin tekemään hyvin kun olin ajoissa liikkeellä. Putkesta ulos tullessa oli tärkeää ottaa koira hypyn yli kontaktiin, muuten paukkasi siitä ohi. 10-putkeen mentiin aika hyvin, varsinkin jos vähän linjasin ennen 9-hyppyä.
11-12-pätkä oli haastava, R hyppää herkästi niin pitkälle että se piti ottaa kunnolla haltuun että sai kääntymään. Tämä toimi itse asiassa ihan ok. 12-hyppy oli hauska, koitin pyöräyttää koiran siivekkeen ympäri, mutta R hyppäsi tosi herkästi hypyn edes takaisin. Tuplakädet mukaan ja rauha ohjaukseen, niin sain sen jopa kääntymään.
Puomilla oli ylösmenossa hieman taisteltavaa, mutta Laura antoi hyviä vinkkejä. Voisin antaa koiralle enemmän tilaa ja jättää ehkä ylösmenolla namipalkan kokonaan. Se ei yleensä kauhean mielellään syö siinä namia, koska odottaa vaan lupaa mennä ja kerää sitten siinä hulluna painetta. Ihan hyvä ajatus. Alasmeno sujui ok. 14-hypylle hyvä irtoaminen ja pujottelu löytyi hyvin. Oikealta ohjatessa pujotteluun on tullut nyt jäkki viimeisillä kepeillä, joten otettiin siihen yksi ohjuri ja sen kanssa sujui hyvin.
Aika mukava treeni, viime kerran epätoivoon verrattuna :). Saatiin hyviä vinkkejä ja oli tosi kiva kuulla että Laura oli käynyt katsomassa meidän kisaradat, siellähän ne meidän ongelmat paljolti näkyy.
Loppuun tehtiin vielä hyppytekniikkaa perussarjalla. Riehalla oli hieman roiskimisen makua, on tehnyt paljon paremminkin. Mutta ei ihan vähään aikaan olla hyppytekniikkaa otettu, pitäisi pitää sekin treeneissä mukana kautta linjan.
Ai niin, eilen käytiin taas uimassa. Tuike oli aivan superpätevä tällä kertaa. Keksittiin miten se lähtee parhaiten eli sitä ei vaan saa päästää liian ylös. Pienestä ramppi on vähän jännä, mutta kun saa lilliä vedessä, niin lähtee tosi hyvin. Kreisi-Rieha ui taas vartin lepäämättä ja Viima pää kiinni Anskun kädessä tupla- ja triplakierroksia.
Illalla oltiin oman ryhmän agitreeneissä ja ekaa kertaa Lauran koutsattavana. Viereinen kenttä oli vapaana, joten tokoteltiin ensin hieman. Hyppynoutoa tehtiin sekä metallilla että että puisella kapulalla. Huikean hienoa menoa! Kaksi toistoa kummastakin, metskun kanssa meni ekalla hypyn ohi, mutta muuten hienot ja hyvät hypyt. Vauhti oli aivan loistava, ei voisi enää innokkaammin suorittaa. Siitä huolimatta nostaa aivan priimasti, kiertää taakse ja vauhti ei juuri edes hidastu. Luovutukset oli puisen kanssa täydellisiä, metskulla tuli pientä pomppua irtiotossa, mutta rauhoitin tilanteen niin sujui. Huisin hieno ilme!
Luoksarista tehtiin parit stopit. Maahanmeno oli aika kiva, ehkä ihan hinasen saisi olla vielä nopsempi. Mutta tuli hyvällä tempolla ja meni lähestulkoon samantien maahan, eli ei ollenkaan paha.
Sitten päivän treeni:
Teemana oli persjätöt, joita tehtiin 4-hypylle ja 7-hypylle. Alun kiepautus oli Riehan kanssa suht haastava, koska se luki 2-hypyn jälkeen edessä ollutta putkea. Jos jäin yhtään katsomaan ja ihmettelemään, niin siellähän se oli. Kun uskalsin liikkua heti kakkosen jälkeen, niin Riehakin tuli mukana, vaikka vähän kaarratti putken suuntaa. Persjätön ehdin tekemään hyvin kun olin ajoissa liikkeellä. Putkesta ulos tullessa oli tärkeää ottaa koira hypyn yli kontaktiin, muuten paukkasi siitä ohi. 10-putkeen mentiin aika hyvin, varsinkin jos vähän linjasin ennen 9-hyppyä.
11-12-pätkä oli haastava, R hyppää herkästi niin pitkälle että se piti ottaa kunnolla haltuun että sai kääntymään. Tämä toimi itse asiassa ihan ok. 12-hyppy oli hauska, koitin pyöräyttää koiran siivekkeen ympäri, mutta R hyppäsi tosi herkästi hypyn edes takaisin. Tuplakädet mukaan ja rauha ohjaukseen, niin sain sen jopa kääntymään.
Puomilla oli ylösmenossa hieman taisteltavaa, mutta Laura antoi hyviä vinkkejä. Voisin antaa koiralle enemmän tilaa ja jättää ehkä ylösmenolla namipalkan kokonaan. Se ei yleensä kauhean mielellään syö siinä namia, koska odottaa vaan lupaa mennä ja kerää sitten siinä hulluna painetta. Ihan hyvä ajatus. Alasmeno sujui ok. 14-hypylle hyvä irtoaminen ja pujottelu löytyi hyvin. Oikealta ohjatessa pujotteluun on tullut nyt jäkki viimeisillä kepeillä, joten otettiin siihen yksi ohjuri ja sen kanssa sujui hyvin.
Aika mukava treeni, viime kerran epätoivoon verrattuna :). Saatiin hyviä vinkkejä ja oli tosi kiva kuulla että Laura oli käynyt katsomassa meidän kisaradat, siellähän ne meidän ongelmat paljolti näkyy.
Loppuun tehtiin vielä hyppytekniikkaa perussarjalla. Riehalla oli hieman roiskimisen makua, on tehnyt paljon paremminkin. Mutta ei ihan vähään aikaan olla hyppytekniikkaa otettu, pitäisi pitää sekin treeneissä mukana kautta linjan.
Ai niin, eilen käytiin taas uimassa. Tuike oli aivan superpätevä tällä kertaa. Keksittiin miten se lähtee parhaiten eli sitä ei vaan saa päästää liian ylös. Pienestä ramppi on vähän jännä, mutta kun saa lilliä vedessä, niin lähtee tosi hyvin. Kreisi-Rieha ui taas vartin lepäämättä ja Viima pää kiinni Anskun kädessä tupla- ja triplakierroksia.
keskiviikko 28. maaliskuuta 2012
Strange Case of Dr Jekyll and Mr Hyde
Kävin lukemassa yhtä bc-blogia ja siellä oli oiva nimitys, jonka voisi ottaa Riehallekin käyttöön. Tuhma agility-Rieha. Se on varmaan sellainen Jekyll&Hyde-tyylinen tapaus, joka välillä varoittamatta ilmiintyy ja vie kiltin version mennessään?
tiistai 27. maaliskuuta 2012
Meni melkein toraillessa tiistaipäivä
Saatiin seuraa Anskusta ja Aatu-malista JATtilaan. Tarkoituksena oli tehdä jotain pientä tekniikkaa Riehan kanssa, Viimalle motivaatiota ja pikkaisen tokoilla kaikkien kanssa. Ihan hyvin suunnitelma piti, paitsi Riehan agiliitelyn kanssa, joka meni jankkaukseksi. Tehtiin tälläistä rataa ja siitä pätkää 1-15:
Rieha siis eka. En tiedä jäikö sille nyt kisoista päälle joku fiilis, että radalla saa paukata minne vaan, kunhan menee lujaa. Meno oli nimittäin aika mahdotonta, normaalisti se kuitenkin on jollain tasolla kuulolla. Se luki ja haki esteitä joka suunnasta. Kontaktit paukkui ja edes pujottelu ei ottanut sujuakseen. Lähdössä ei pysynyt millään ja kieltäessä haukkui takaisin naama punaisena. Muutenkin kaikki välit meni melkeinpä molemminpuoleiseksi huutamiseksi. Siis kokonaisuudessa ihan hillitöntä. Ja jankkaamiseksihan se meni, kun ei voinut luovuttaa.
En kyllä tykkää yhtään tuosta menosta. Riehan ilme on ihan maaninen ja kierrokset nousee. Palautettakin se ottaa huonosti vastaan, pikemminkin kiihtyy. Ohjaajapehmeys on kyllä tästä kaukana. Ja sitten alkaa itselläkin mennä hermo, ei hyvä. Parhaiten sen sai kuulolle kun pysyi rauhallisena ja selkeänä, mutta oikeasti sanoi kovasti. Silloin alkoi kontaktitkin taas muistumaan ja lähdössäkin pysyi.
Saatiin me siellä toki jotain sujumaankin, eli ei se niin huonosti mennyt. Mutta kun yleisfiilis on huono, niin ei siitä kovin hyvä mieli jää. Haluaisko joku itselleen hyvin nopean ja hyvin innokkaan agikoiran? Tai vaihtoehtoisesti kellään antaa mulle enemmän hermoja?
Ansku meni Riehan kanssa pätkän ja siinä oli huomattavasti nätimpi meno, välien komentamiset jäi pois ja muutenkin Rieha oli rauhallisempi. Tosin saattoi jo olla vähän väsynytkin. Tai sitten se on vaan mun kanssa oppinut siihen, että agiradalla saa riehua ja olla hillitön...
Tuike kävi tekemässä vähän tokoa ja se oli niin ihanan pätevä ja innokas että tuli niin hyvä mieli. Sillä on sellainen uusi vaaleanpunainen karvajänis, joka on siitä aivan ylimaallisen ihana. Se puree ja ravistelee sitä kuin viimeistä päivää ja häntä heiluu <3. Ihana pieni.
Ansku liikkuroi meille eka tunnaria. Vire oli Tuikella tosi korkea, kun tuli suoraan autosta tekemään. Sen takia lähti liikkurin käskyllä ja kun koitin kieltää ja saada palaamaan, niin ratkaisuna nosti sitten ekan kohdalle osuneen kapulan. Tiputti sen saman tien ja oma nousi hyvin. En palkannut tästä ja sille jäi sitten vissiin vähän epävarma fiilis, koska seuraavallakin kerralla nosti ensin väärää ennen omaa ja jäi seisomaan oma suussa kapuloiden luoksi. Siinä se koitti heiluttaa häntää, tarjota peruuttamista ja katsoi vuorotellen minua ja Anskua, että meneekö nyt oikein. Tarkasti vielä muut kapulat ja sitten vasta toi oman. Aivan liikkis, ihan kauhean kova yritys. Tehtiin vielä yksi toisto ja se oli ok. Niin se vaan on herkkä liike, heti kun kielsi niin yhdisti sen väärään asiaan.
Seuraavaksi tehtiin kaukoja. Ne oli ihan priimaa, aivan super! Sitten metallia, ensin pari kokonaista ja sitten pari vauhtinoutoa karvapupuun. Nostot oli ihan priimaa, ei yhtään epäröintiä ja meni koko ajan laukalla. Luovutuksissa oli hieman väljyyttä eli sitä sai korjailla. Vauhtinoudot oli niin ihania, toinen oli aivan tohkeissaan :D. Loppuun Tuike sai vielä hakea ruutua (meidän uusilla ruutumerkeillä, oli muuten pikkaisen hienot!) ja hyvin löytyi.
Viima aloitteli myös tokojutskilla. Hieman noutoa, ensin karvaleluun, joka toimi hyvin pari kertaa. Sitten se totesi, että lelu ei ole pop ja kapula on paljon kivempi, eikä enää vaihtanut kapulaa leluun. Vaihdettiin palkka namiin ja tehtiin luovutuksia, niissä oli oikein hyvä meno ja iloinen ilme. Siitä sitten luoksaria, stopit sujui hyvin ja nyt koitinkin saada sille enemmän vauhtia stopin jälkeiseen pätkään. Ehkä sitä hieman saatiinkin, kun tein pakoonjuoksuja.
Sitten rataa, joka oli tällättinen. Viima oli aivan superpätevä ja meno oli tositosi hyvää. Kisoista ei siis ainakaan huonoa fiilistä jäänyt. Sain kaikki ohjauskuviotkin onnistumaan ja vauhti oli mainiota. Hyvä Vimps!
Rieha siis eka. En tiedä jäikö sille nyt kisoista päälle joku fiilis, että radalla saa paukata minne vaan, kunhan menee lujaa. Meno oli nimittäin aika mahdotonta, normaalisti se kuitenkin on jollain tasolla kuulolla. Se luki ja haki esteitä joka suunnasta. Kontaktit paukkui ja edes pujottelu ei ottanut sujuakseen. Lähdössä ei pysynyt millään ja kieltäessä haukkui takaisin naama punaisena. Muutenkin kaikki välit meni melkeinpä molemminpuoleiseksi huutamiseksi. Siis kokonaisuudessa ihan hillitöntä. Ja jankkaamiseksihan se meni, kun ei voinut luovuttaa.
En kyllä tykkää yhtään tuosta menosta. Riehan ilme on ihan maaninen ja kierrokset nousee. Palautettakin se ottaa huonosti vastaan, pikemminkin kiihtyy. Ohjaajapehmeys on kyllä tästä kaukana. Ja sitten alkaa itselläkin mennä hermo, ei hyvä. Parhaiten sen sai kuulolle kun pysyi rauhallisena ja selkeänä, mutta oikeasti sanoi kovasti. Silloin alkoi kontaktitkin taas muistumaan ja lähdössäkin pysyi.
Saatiin me siellä toki jotain sujumaankin, eli ei se niin huonosti mennyt. Mutta kun yleisfiilis on huono, niin ei siitä kovin hyvä mieli jää. Haluaisko joku itselleen hyvin nopean ja hyvin innokkaan agikoiran? Tai vaihtoehtoisesti kellään antaa mulle enemmän hermoja?
Ansku meni Riehan kanssa pätkän ja siinä oli huomattavasti nätimpi meno, välien komentamiset jäi pois ja muutenkin Rieha oli rauhallisempi. Tosin saattoi jo olla vähän väsynytkin. Tai sitten se on vaan mun kanssa oppinut siihen, että agiradalla saa riehua ja olla hillitön...
Tuike kävi tekemässä vähän tokoa ja se oli niin ihanan pätevä ja innokas että tuli niin hyvä mieli. Sillä on sellainen uusi vaaleanpunainen karvajänis, joka on siitä aivan ylimaallisen ihana. Se puree ja ravistelee sitä kuin viimeistä päivää ja häntä heiluu <3. Ihana pieni.
Ansku liikkuroi meille eka tunnaria. Vire oli Tuikella tosi korkea, kun tuli suoraan autosta tekemään. Sen takia lähti liikkurin käskyllä ja kun koitin kieltää ja saada palaamaan, niin ratkaisuna nosti sitten ekan kohdalle osuneen kapulan. Tiputti sen saman tien ja oma nousi hyvin. En palkannut tästä ja sille jäi sitten vissiin vähän epävarma fiilis, koska seuraavallakin kerralla nosti ensin väärää ennen omaa ja jäi seisomaan oma suussa kapuloiden luoksi. Siinä se koitti heiluttaa häntää, tarjota peruuttamista ja katsoi vuorotellen minua ja Anskua, että meneekö nyt oikein. Tarkasti vielä muut kapulat ja sitten vasta toi oman. Aivan liikkis, ihan kauhean kova yritys. Tehtiin vielä yksi toisto ja se oli ok. Niin se vaan on herkkä liike, heti kun kielsi niin yhdisti sen väärään asiaan.
Seuraavaksi tehtiin kaukoja. Ne oli ihan priimaa, aivan super! Sitten metallia, ensin pari kokonaista ja sitten pari vauhtinoutoa karvapupuun. Nostot oli ihan priimaa, ei yhtään epäröintiä ja meni koko ajan laukalla. Luovutuksissa oli hieman väljyyttä eli sitä sai korjailla. Vauhtinoudot oli niin ihania, toinen oli aivan tohkeissaan :D. Loppuun Tuike sai vielä hakea ruutua (meidän uusilla ruutumerkeillä, oli muuten pikkaisen hienot!) ja hyvin löytyi.
Viima aloitteli myös tokojutskilla. Hieman noutoa, ensin karvaleluun, joka toimi hyvin pari kertaa. Sitten se totesi, että lelu ei ole pop ja kapula on paljon kivempi, eikä enää vaihtanut kapulaa leluun. Vaihdettiin palkka namiin ja tehtiin luovutuksia, niissä oli oikein hyvä meno ja iloinen ilme. Siitä sitten luoksaria, stopit sujui hyvin ja nyt koitinkin saada sille enemmän vauhtia stopin jälkeiseen pätkään. Ehkä sitä hieman saatiinkin, kun tein pakoonjuoksuja.
Sitten rataa, joka oli tällättinen. Viima oli aivan superpätevä ja meno oli tositosi hyvää. Kisoista ei siis ainakaan huonoa fiilistä jäänyt. Sain kaikki ohjauskuviotkin onnistumaan ja vauhti oli mainiota. Hyvä Vimps!
Loppuun haettiin sitä motivaatiota keinulle, mikä oli viikonloppuna hukassa. Eikä siinä ollutkaan mitään ongelmaa, meni huomattavasti reippaammin kuin kisoissa ja oikein hinkusi päästä uudestaan.
Rieha tuli vielä halliin tekemään ihan muutaman tokohomman. Ihan vaan että saatiin parempi fiilis tekemiseen. Ja onhan se ihan erilainen tokokoira, innokas ja nopea, mutta kuulolla ja keskittyy. Aloiteltiin ruudulla. Siinä oli vielä hinasen agin riemua päällä ja meinasi haukahdella kun korjasin esim. väärää asentoa. Pysyin vaan tynnenä ja pyysin tekemään uudestaan, niin johan alkoi taas oikea vire löytymään. Tehtiin kuuntelutreeniä, ensin sivulla eli että käskin sitä tekemään jotain muuta kuin ruutuun menoa, vaikka tietysti sillä mieli siellä ruudussa olikin. Hyvin pysyi mukana ja keskittyi ja sitten sai mennä ruutuun. Ruudussa piti kuunella käskyjä, eli mennäänkö maihin vai seisomaan. Lisäksi hain niihin kestoa, herkästi alkaa liikkumaan palkan toivossa. Tämäkin sujui oikein hyvin, ihan alussa meni tosiaan maihin seiso-käskystä, mutta sitten muisti kuunnella. Hyvähyvä.
Loppuun vielä metallinoutoa. Nostaa erinomaisesti ja koko ajan on hyvä vauhti. Luovutuksissa pomppaa herkästi taaksepäin n. 10cm irrotuksen jälkeen, eli keskityttiin siinä rauhalliseen ja hyvään luovutukseen. Pidin kiinni kapulasta ja kehuin kun oli rauhassa ja siitä extrarauhallinen irrotus. Hyvä ilme saatiin ja palkan toivossa tapahtuneet pomput jäi pois. Aivan ihana ja pätevä koiruus.
Alun huonon fiiliksen jälkeen lopputreenien tunnelma oli onneksi positiivinen.
sunnuntai 25. maaliskuuta 2012
Piitkiä kaarteita, yliaikaa, mutta onneksi myös hyvää fiilistä
Tänään oli kotikisat, jossa juoksin yhteensä viisi rataa. Rieha starttasi agiuransa kolmella radalla ja Viima jolkotteli kahdella. Aika rankka rasti kaikinpuolin. Tutustuin rataan Riehan kannalta ja sitten välissä yritin miettiä, mitä teen Viiman kanssa. Viimalla olikin ehkä vähän ex tempore ohjausta. Yöllä näin painajaisia että myöhästyn kisoista (kellojen kääntö hieman jännitti) ja muutenkin uni oli jännitykseltä mitä oli. Siihen nähden yllättävänkin hyvää menoa ohjaajalta.
Rieha mitattiin alkuun ja maxihan se on, ihan selkeästi. Tuomarina oli kaikilla radoilla Rauno Virta ja mukavia ratoja olikin.
A-rata taisi mennä ihan harjoittelun puolelle. Riehalla oli ihan hyvä lähtö ja puominkin kontakteille taidettiin osua. Pujottelu oli ihan pro ja siitä laajalla kaarella tokaan putkeen. Näin itse kun Rieha meni putkessa kyljellään, taisi olla vähän liikaa keskipakovoimaa vauhdin huumassa... Videoltakin näkee, että tulee putkesta ulos vähän hassusti ja hyppää seuraavan erikoisesti. A:lla ei ollut kovin nätti kontakti ja siitä hyppäsi toosi laajalla kaarella muurin ja meni sitten ohi keinusta. Siinä tuli joku yhteisymmärryksen puute, enkä meinannut saada sitä keinulle ja siitä pari kiertoa. Lopun hypyissä näkyy taas se takaakiertojen treenaus, ei meinaa hypätä suoraan sitten millään (ja ohjaajakin on ehkä jo vähän luovuttanut). Kielloista siis HYL.
Viimalla oli tällä radalla hyvä meno ja oikein iloinen mieli. Se meni suurimmaksi osaksi laukalla, mitä nyt puomilla meinaa patsastella ravilla ja keinu oli myös hidas. Lopussa harmittava riman pudotus, ehkä vähän huono valssi siihen. Mutta oikein mukava rata Viimalle. Pikkaisen yliaikaa ja viitonen. Kontakteille pitäisi saada parempi motivaatio...
Sitten hyppäri, jossa meni vaan Rieha. Tässä oli jo parempaa menoa. Mokasin itse alun, kun jätin sen liian lähelle ja kun lähtee muutenkin matalana, niin rimahan sieltä tuli. Mutta hieno irtoaminen ekaan putkeen ja siitä hieno pujottelu ja irtoaminen putkeen ja seuraavaankin putkeen. Sieltä tulee ulos hyvällä kaarroksella, mutta sitten seuraavassa hypyssä kaarrattaa ihan hulluna (oisiko ollut menossa pujottelemaan?). 14-hypyltä kielto ja riman pudotus, kun korjaus on huono. Ihan sama kohta kuin edellisellä radalla, en vaan osaa linjata sitä oikein... Loppu hyvä. 15vp, ihanneajassa ei ongelmaa.
Sitten vika rata. Alku sujuu hyvin, olin itse asiassa suht tyytyväinen. Pujottelussa Riehalle tulee joku ajatusvirhe, pimeästä kulmasta uusintaan ja taas ei ongelmaa. Sen jälkeen taas kaarrattaa ja hypyn korjaus epäonnistuu ja rima tippuu, perhana. Ihan samoista jutuista nämä. Loppu ok, tosin loppsuoralla kiertää vikan hypyn, mikä oli aika jännä, kun noihin yleensä irtoaa. Tältäkin radalta 15vp ja ihanneaika alittui taas sähläämisestä huolimatta reilusti.
Viima oli tälle radalle lähtiessä ihan maissa. Sitä rupesi joku ahdistamaan ja ajattelin että lähteekö radalle ollenkaan. Siihen nähden lähti hyvin. Nyt oli jolkottelua mukana enemmänkin. Hypyille se aina lähtee innoissaan, mutta väleissä mennään ravilla. Loppuun saatiin hyvä vauhti, mutta ei se enää riittänyt. Nolla, mutta yliaikaa. Ei se mitään, pääasia että sain sen taas innostumaan ja sillä oli kivaa.
Sellaista siis. Paljon on Riehan kanssa tehtävää. On se vaan silti aika hurjan ihana ja tekee kyllä asenteella. Vauhti on huikeaa, vaikka kaarrattaakin. Kun ne saisi hallintaan, niin vautsi mitä menoa olisi. Kontakteja saa treenata myös. Ohjaaja on mitä on, mutta kai miekin jossain kehityn. Kieltämättä taas jännitti ja en saanut parasta raivoa päälle. Kassellaan taas kisoja, kunhan ehditään.
Ostin kisoista ihan uudet ruutumerkit- ja nauhat. Niitä himottaisi kyllä päästä testaamaan :D. Tokossa ei tarvii ohjaajankaan olla niin niin upee ja nopee :D.
Rieha mitattiin alkuun ja maxihan se on, ihan selkeästi. Tuomarina oli kaikilla radoilla Rauno Virta ja mukavia ratoja olikin.
A-rata taisi mennä ihan harjoittelun puolelle. Riehalla oli ihan hyvä lähtö ja puominkin kontakteille taidettiin osua. Pujottelu oli ihan pro ja siitä laajalla kaarella tokaan putkeen. Näin itse kun Rieha meni putkessa kyljellään, taisi olla vähän liikaa keskipakovoimaa vauhdin huumassa... Videoltakin näkee, että tulee putkesta ulos vähän hassusti ja hyppää seuraavan erikoisesti. A:lla ei ollut kovin nätti kontakti ja siitä hyppäsi toosi laajalla kaarella muurin ja meni sitten ohi keinusta. Siinä tuli joku yhteisymmärryksen puute, enkä meinannut saada sitä keinulle ja siitä pari kiertoa. Lopun hypyissä näkyy taas se takaakiertojen treenaus, ei meinaa hypätä suoraan sitten millään (ja ohjaajakin on ehkä jo vähän luovuttanut). Kielloista siis HYL.
Viimalla oli tällä radalla hyvä meno ja oikein iloinen mieli. Se meni suurimmaksi osaksi laukalla, mitä nyt puomilla meinaa patsastella ravilla ja keinu oli myös hidas. Lopussa harmittava riman pudotus, ehkä vähän huono valssi siihen. Mutta oikein mukava rata Viimalle. Pikkaisen yliaikaa ja viitonen. Kontakteille pitäisi saada parempi motivaatio...
Sitten hyppäri, jossa meni vaan Rieha. Tässä oli jo parempaa menoa. Mokasin itse alun, kun jätin sen liian lähelle ja kun lähtee muutenkin matalana, niin rimahan sieltä tuli. Mutta hieno irtoaminen ekaan putkeen ja siitä hieno pujottelu ja irtoaminen putkeen ja seuraavaankin putkeen. Sieltä tulee ulos hyvällä kaarroksella, mutta sitten seuraavassa hypyssä kaarrattaa ihan hulluna (oisiko ollut menossa pujottelemaan?). 14-hypyltä kielto ja riman pudotus, kun korjaus on huono. Ihan sama kohta kuin edellisellä radalla, en vaan osaa linjata sitä oikein... Loppu hyvä. 15vp, ihanneajassa ei ongelmaa.
Sitten vika rata. Alku sujuu hyvin, olin itse asiassa suht tyytyväinen. Pujottelussa Riehalle tulee joku ajatusvirhe, pimeästä kulmasta uusintaan ja taas ei ongelmaa. Sen jälkeen taas kaarrattaa ja hypyn korjaus epäonnistuu ja rima tippuu, perhana. Ihan samoista jutuista nämä. Loppu ok, tosin loppsuoralla kiertää vikan hypyn, mikä oli aika jännä, kun noihin yleensä irtoaa. Tältäkin radalta 15vp ja ihanneaika alittui taas sähläämisestä huolimatta reilusti.
Viima oli tälle radalle lähtiessä ihan maissa. Sitä rupesi joku ahdistamaan ja ajattelin että lähteekö radalle ollenkaan. Siihen nähden lähti hyvin. Nyt oli jolkottelua mukana enemmänkin. Hypyille se aina lähtee innoissaan, mutta väleissä mennään ravilla. Loppuun saatiin hyvä vauhti, mutta ei se enää riittänyt. Nolla, mutta yliaikaa. Ei se mitään, pääasia että sain sen taas innostumaan ja sillä oli kivaa.
Sellaista siis. Paljon on Riehan kanssa tehtävää. On se vaan silti aika hurjan ihana ja tekee kyllä asenteella. Vauhti on huikeaa, vaikka kaarrattaakin. Kun ne saisi hallintaan, niin vautsi mitä menoa olisi. Kontakteja saa treenata myös. Ohjaaja on mitä on, mutta kai miekin jossain kehityn. Kieltämättä taas jännitti ja en saanut parasta raivoa päälle. Kassellaan taas kisoja, kunhan ehditään.
Ostin kisoista ihan uudet ruutumerkit- ja nauhat. Niitä himottaisi kyllä päästä testaamaan :D. Tokossa ei tarvii ohjaajankaan olla niin niin upee ja nopee :D.
torstai 22. maaliskuuta 2012
Uinnit ja agivuoro
Eilen käytiin taas uimassa tutun kaavan mukaan. Tuike haki lelua omat kierroksensa (lähti ehkä mieluummin ilman liivejä kuin niiden kanssa), Rieha päästettiin altaaseen ja veteli siellä 15min kertaakaan lepäämättä ja Viima ui samaan aikaan Anskun kanssa jonkun reippaat 12 kierrosta. Kaikilla edelleen siis ihan oma tyylinsä.
Tänään oli vuorossa Riehan agitreenilöt. Ratana tälläinen:
Alku meni hienosti. Menin ottamaan 2-hypyn taakse, josta pyöräytys kolmoselle ja 2-hyppy leijeröiden putkeen. Tosin sen jälkeen kun oli kerran käynyt pussissa, niin meinasi pariin otteeseen karata kolmoselta sinne. 4-putkesta ulostulo oli haastava, koska meni niin pitkälle. Kun muistin ottaa mukaan putkijarrun, niin sain kääntymään paremmin. 6-hypylle päällejuoksu, joka pelasi hyvin. 7-9 toimi hienosti. R irtosi pussista tosi hyvin hypylle, eikä sitä tarvinnut saattaa.
11-hypylle oli tarkoitus tehdä poispäinkäännöäs, se oli meille tosi vaikea. Rieha kyllä meni hyvin hypylle, mutta teki ylimääräisen kiepahduksen ennen sitä. Tätä pitää treenata, ei saatu onnistumaan oikein millään. Loppusuoran putkissa ja pujottelussa ei ollut ongelmaa, haki pujottelun hienosti ja itsenäisesti. Pari kertaa jätti viimeisen välin pujottelematta, mutta siinä oli itsella liian kiire ja kaivoin lelua esiin liian aikaisin. Maltti on valttia tässä vielä.
Treenin jälkeen tehtiin hieman tokojuttuja. Kaukojumppaa, jossa oli ihan ideaa. Lisäksi viereisellä kentällä luoksaritreeniä. Enin yksi eteentulon kanssa, sitten pari pakoonjuoksua stopin kanssa ja loppuun yksi koemainen stoppi. Aika kiva meno oli kaikissa, stopit sujui ja vauhti oli hyvä.
Tänään oli vuorossa Riehan agitreenilöt. Ratana tälläinen:
Alku meni hienosti. Menin ottamaan 2-hypyn taakse, josta pyöräytys kolmoselle ja 2-hyppy leijeröiden putkeen. Tosin sen jälkeen kun oli kerran käynyt pussissa, niin meinasi pariin otteeseen karata kolmoselta sinne. 4-putkesta ulostulo oli haastava, koska meni niin pitkälle. Kun muistin ottaa mukaan putkijarrun, niin sain kääntymään paremmin. 6-hypylle päällejuoksu, joka pelasi hyvin. 7-9 toimi hienosti. R irtosi pussista tosi hyvin hypylle, eikä sitä tarvinnut saattaa.
11-hypylle oli tarkoitus tehdä poispäinkäännöäs, se oli meille tosi vaikea. Rieha kyllä meni hyvin hypylle, mutta teki ylimääräisen kiepahduksen ennen sitä. Tätä pitää treenata, ei saatu onnistumaan oikein millään. Loppusuoran putkissa ja pujottelussa ei ollut ongelmaa, haki pujottelun hienosti ja itsenäisesti. Pari kertaa jätti viimeisen välin pujottelematta, mutta siinä oli itsella liian kiire ja kaivoin lelua esiin liian aikaisin. Maltti on valttia tässä vielä.
Treenin jälkeen tehtiin hieman tokojuttuja. Kaukojumppaa, jossa oli ihan ideaa. Lisäksi viereisellä kentällä luoksaritreeniä. Enin yksi eteentulon kanssa, sitten pari pakoonjuoksua stopin kanssa ja loppuun yksi koemainen stoppi. Aika kiva meno oli kaikissa, stopit sujui ja vauhti oli hyvä.
tiistai 20. maaliskuuta 2012
Kun kiertää tarpeeksi, ei osaa mennä suoraan
Eilen mustat pääsi oman koulutusvuoroni päätteeksi hieman treenailemaan. Riehan kanssa tehtiin kontakteja, A:ta ja puomia. Samalla totesin, että ollaan vissiin hieman liikaa tehty kiertoja, kun se ei meinannut millään hypätä yhtä hyppyä suoraan. Siis vaikka se oli edessä ja kuinka koitin ohjata, niin R meni kuuliaisesti aina taakse ja hyppäsi kiertämällä. Piti käydä kerran kutsumassa se hypyn toiselta puolelta ja sitten se ikään kuin heräsi siihen että hypyn voi suorittaa niinkin. Hauska :D.
Kontaktit itsessään sujui aika kivasti. Kyllä mie näillä uskallan kisoihin mennä, vaikka on niissä vielä varmennettavaa. Huomasin erityisesti sen, että ylösmenon se ottaa, kunhan en liiku itse pidemmälle. Eli tässä on selkeästi jäänyt vaan liikkeen treenaaminen. Alastulolla se kestää oman liikkeen hyvin, jotenkin en ole älynnyt ylösmenolla tuota ollenkaan. Liian monimutkaisia asioita. Meinasi itsellä vähän kiristellä, kun en tajunnut että se johtuu ihan vaan tästä. Eihän sitä voi koiralta vaatia, ennen kuin on opetettu. Loppuun tehtiin vielä hieman pujottelua yhdistettynä kahteen 65 senttiseen rimaan. Hieno meno, kertakaikkiaan!
Viima pääsi tekemään vauhtiympyrää (hyppy-pujottelu-hyppy-hyppy-hyppy-suora putki-mutkaputki), jossa lopussa aina palkka. Hienosti toimi tämä ja vire oli hyvä. Toivottavasti jäisi kisoihin nyt fiilistä että loppuun kannattaa yrittää. Se meinasi saada pienen ahdistuskohtauksen viereisen kentän naksusta, mutta kun otin sen vaan takaisin ja tehtiin, niin teki itse asiassa parhaalla vauhdilla, oikein raivolla. Hyvä niin.
Tänään Rieha teki vähän tunnaria pihalla. Kaksi toistoa, koemaisesti mukaillen. Kummallakin kerralla oma nousi hienosti, eikä vääriä edes harkittu. Luoksarin stoppeja tehtiin kierrosta (hahaa, ei ihme että koira tykkää kiertää, kun sitä tehdään joka välissä), erinomaista menoa, huolimatta märästä maasta. Lisäksi tehtiin kaukotreeni ja pitkästä aikaa erillinen peruuttelutreeni. Yhdessä treenissä sain sen jo peruuttamaan portaisiin, oisko tavoitteena koko portaikon peruuttelu :)?
Tuike jumppasi myös, sain senkin peruuttelemaan tyynylle. Hirmuisen jännää se oli Tuiken mielestä, mutta pikkuhiljaa tuli ideaa. Lisäksi vähän seuraamistreeniä ja siinä oikein pätevä meno.
Kontaktit itsessään sujui aika kivasti. Kyllä mie näillä uskallan kisoihin mennä, vaikka on niissä vielä varmennettavaa. Huomasin erityisesti sen, että ylösmenon se ottaa, kunhan en liiku itse pidemmälle. Eli tässä on selkeästi jäänyt vaan liikkeen treenaaminen. Alastulolla se kestää oman liikkeen hyvin, jotenkin en ole älynnyt ylösmenolla tuota ollenkaan. Liian monimutkaisia asioita. Meinasi itsellä vähän kiristellä, kun en tajunnut että se johtuu ihan vaan tästä. Eihän sitä voi koiralta vaatia, ennen kuin on opetettu. Loppuun tehtiin vielä hieman pujottelua yhdistettynä kahteen 65 senttiseen rimaan. Hieno meno, kertakaikkiaan!
Viima pääsi tekemään vauhtiympyrää (hyppy-pujottelu-hyppy-hyppy-hyppy-suora putki-mutkaputki), jossa lopussa aina palkka. Hienosti toimi tämä ja vire oli hyvä. Toivottavasti jäisi kisoihin nyt fiilistä että loppuun kannattaa yrittää. Se meinasi saada pienen ahdistuskohtauksen viereisen kentän naksusta, mutta kun otin sen vaan takaisin ja tehtiin, niin teki itse asiassa parhaalla vauhdilla, oikein raivolla. Hyvä niin.
Tänään Rieha teki vähän tunnaria pihalla. Kaksi toistoa, koemaisesti mukaillen. Kummallakin kerralla oma nousi hienosti, eikä vääriä edes harkittu. Luoksarin stoppeja tehtiin kierrosta (hahaa, ei ihme että koira tykkää kiertää, kun sitä tehdään joka välissä), erinomaista menoa, huolimatta märästä maasta. Lisäksi tehtiin kaukotreeni ja pitkästä aikaa erillinen peruuttelutreeni. Yhdessä treenissä sain sen jo peruuttamaan portaisiin, oisko tavoitteena koko portaikon peruuttelu :)?
Tuike jumppasi myös, sain senkin peruuttelemaan tyynylle. Hirmuisen jännää se oli Tuiken mielestä, mutta pikkuhiljaa tuli ideaa. Lisäksi vähän seuraamistreeniä ja siinä oikein pätevä meno.
sunnuntai 18. maaliskuuta 2012
Paljon meininkiä ja vähän meteliä
Nyt aloitetaan tehokas voivoin treenaus Riehan kanssa. Tai sillähän on kaikki muut liikkeet kivalla mallilla paitsi kaukot ja tunnaria pitää vahvistaa. Tunnaria reenailtiinkin aamusta omassa pihassa ja oma nousi hienosti. Pidin kapuloiden joukossa nameja, että nenä aukesi ja toimi hienosti. Koitin jopa hieman nostaa sen virettä ja siitä huolimatta oma löytyi. Pakkohan se on opetella tämä tekemään korkeassa vireessä, se kun on kuitenkin Riehalla se todennäköinen fiilis kehässä. Tunnari on varmasti aika nopeasti koekunnossa.
Mutta ne kaukot. Miten voikin olla joku liike niin yöks. Siis ohjaajan mielestä, Riehastahan kaukot on sairaan siisti liike. Se on vaan niin pirun nopea ja innoissaan että en pysy sen perässä. Ja kun nämä vaatisivat sen miljardi toistoa. Vapaaehtoisia opettamaan innokkaalle kelpille? Ei vaan, kai se vaan täytyy vääntää ja jotenkin saada hulluna tarjoavasta koirasta irti jotain järkevää...
Illalla oli vuorossa treenit Doggiella kera Jennyn ja Annan. Rieha aloitti ekan settinsä jättävillä. Istuminen ja maahanmeno olivat priimaa, mutta seisomisessa meni pari kertaa maihin. Korjailtiin ja alkoi taas muistamaan. Kokonaisuudessa olen tosi tyytyväinen sen kykyyn erotella liikkeet, varsinkin kun ottaa huomioon treenimäärät. Pienellä työllä saadaan varmasti oikein pätevä zeta. Toisena liikkeenä tehtiin hyppynoutoa liikkurin kera. Alkuun hieman nyki liikkurin käskyillä, mutta nopeasti alkoi ottamaan kontaktia ja sain siitä palkattua. Itse nouto oli hirmu pätevä, hyvä vauhti ja luovutukset sujui.
Tuike tuli sitten hömppäämään. Tehtiin sivussa kaukoja. Ja jos Rieha on innoissaan kaukoista, niin sitä on myös Tuike. Se oli ihan mahdoton, teki vaihtoja ihan koko ajan, peruutteli ja heilutti häntää. Alkuun koitin saada sen vaan rauhoittumaan ja malttamaan hetken paikallaan jossain asennossa. Pikkuhiljaa saatiin jotain järkevääkin aikaiseksi. Hauska tuo peruuttelu, kun tarjoaa sitä joka väliin... Siitä muutamat metallin pidot, oikein hyvä ja reipas ilme, samoin seuraamiseen oli tyytyväinen (käännöksiä ja paikallaan siirtymiä).
Liikkuroituna tehtiin ensin hyppynouto. Viime aikoina T on herkästi reagoinut liikkuriin käskyyn, mutta treeni on tuottanut vissiin tulosta, kun nyt napotti hienosti vierellä loppuun saakka. Liike olikin kaikin puolin priima. Tunnari sujui myös hienosti. Se nuuski aika kauan kapuloiden ympärilllä, mutta oma nousi varmasti ja luovutus oli nätti. Pätevä pieni oli!
Riehan toinen setti aloiteltiin metallilla. Ensin vauhtinoutoja suoraan leluun, jotka sai Riehan fiiliksen aika kattoon. Kapula sinkoili ja Rieha sinkoili perässä, mitä enemmän kolinaa, sitä kivempaa! Siitä sitten pari luovutukseen saakka ja sujui tosi hyvin. Toisena liikkeenä tehtiin luoksarin stoppeja hypyn kautta. Tämä oli Riehasta tosi siistiä myös ja vire oli korkea. Seisomiset oli ihan priimaa, oikein kunnon lukkojarrutuksia. Maahanmenoissa jäi alussa herkästi puolitiehen ja korkeassa vireessä meinasi turhautua kun ei onnistunut eli alkoi komentamaan. Eikun uutta putkeen ja vaatimalla alkoi ne maahanmenotkin luonnistua.
Ihan mukava treeni ja palauttelua eilisisestä. Riehalla tuntui intoa riittävän. Hieman häiritsi se, että se koittaa nykyään komentaa niin herkästi liikkeiden väleissä. Tuohon pitää nyt oikeasti ottaa tiukka linja, koska se siirtyy kokeisiinkin. Vaikka onkin siistiä ja kivaa, niin tekemään komentaminen ei silti sovi. Tämä on kyllä selkeästi agin tuomaa hömpötystä, siellä kun saa radalla ihan huomaamatta komentaa ja ehkä siellä muutenkin sallii enemmän.
Mutta ne kaukot. Miten voikin olla joku liike niin yöks. Siis ohjaajan mielestä, Riehastahan kaukot on sairaan siisti liike. Se on vaan niin pirun nopea ja innoissaan että en pysy sen perässä. Ja kun nämä vaatisivat sen miljardi toistoa. Vapaaehtoisia opettamaan innokkaalle kelpille? Ei vaan, kai se vaan täytyy vääntää ja jotenkin saada hulluna tarjoavasta koirasta irti jotain järkevää...
Illalla oli vuorossa treenit Doggiella kera Jennyn ja Annan. Rieha aloitti ekan settinsä jättävillä. Istuminen ja maahanmeno olivat priimaa, mutta seisomisessa meni pari kertaa maihin. Korjailtiin ja alkoi taas muistamaan. Kokonaisuudessa olen tosi tyytyväinen sen kykyyn erotella liikkeet, varsinkin kun ottaa huomioon treenimäärät. Pienellä työllä saadaan varmasti oikein pätevä zeta. Toisena liikkeenä tehtiin hyppynoutoa liikkurin kera. Alkuun hieman nyki liikkurin käskyillä, mutta nopeasti alkoi ottamaan kontaktia ja sain siitä palkattua. Itse nouto oli hirmu pätevä, hyvä vauhti ja luovutukset sujui.
Tuike tuli sitten hömppäämään. Tehtiin sivussa kaukoja. Ja jos Rieha on innoissaan kaukoista, niin sitä on myös Tuike. Se oli ihan mahdoton, teki vaihtoja ihan koko ajan, peruutteli ja heilutti häntää. Alkuun koitin saada sen vaan rauhoittumaan ja malttamaan hetken paikallaan jossain asennossa. Pikkuhiljaa saatiin jotain järkevääkin aikaiseksi. Hauska tuo peruuttelu, kun tarjoaa sitä joka väliin... Siitä muutamat metallin pidot, oikein hyvä ja reipas ilme, samoin seuraamiseen oli tyytyväinen (käännöksiä ja paikallaan siirtymiä).
Liikkuroituna tehtiin ensin hyppynouto. Viime aikoina T on herkästi reagoinut liikkuriin käskyyn, mutta treeni on tuottanut vissiin tulosta, kun nyt napotti hienosti vierellä loppuun saakka. Liike olikin kaikin puolin priima. Tunnari sujui myös hienosti. Se nuuski aika kauan kapuloiden ympärilllä, mutta oma nousi varmasti ja luovutus oli nätti. Pätevä pieni oli!
Riehan toinen setti aloiteltiin metallilla. Ensin vauhtinoutoja suoraan leluun, jotka sai Riehan fiiliksen aika kattoon. Kapula sinkoili ja Rieha sinkoili perässä, mitä enemmän kolinaa, sitä kivempaa! Siitä sitten pari luovutukseen saakka ja sujui tosi hyvin. Toisena liikkeenä tehtiin luoksarin stoppeja hypyn kautta. Tämä oli Riehasta tosi siistiä myös ja vire oli korkea. Seisomiset oli ihan priimaa, oikein kunnon lukkojarrutuksia. Maahanmenoissa jäi alussa herkästi puolitiehen ja korkeassa vireessä meinasi turhautua kun ei onnistunut eli alkoi komentamaan. Eikun uutta putkeen ja vaatimalla alkoi ne maahanmenotkin luonnistua.
Ihan mukava treeni ja palauttelua eilisisestä. Riehalla tuntui intoa riittävän. Hieman häiritsi se, että se koittaa nykyään komentaa niin herkästi liikkeiden väleissä. Tuohon pitää nyt oikeasti ottaa tiukka linja, koska se siirtyy kokeisiinkin. Vaikka onkin siistiä ja kivaa, niin tekemään komentaminen ei silti sovi. Tämä on kyllä selkeästi agin tuomaa hömpötystä, siellä kun saa radalla ihan huomaamatta komentaa ja ehkä siellä muutenkin sallii enemmän.
lauantai 17. maaliskuuta 2012
BH Nallikallion Laulunlahja
Rieha sai tänään ensimmäisen oikean tittelinsä, vähänkö on ohjaaja nyt ylpeä :D.
Käytiin siis Pieksämäellä käyttäytymiskokeessa. Jännitti ihan hirveästi, jotenkin tälläinen uusi juttu on taas tosi kauheaa. Liikkeiden jälkeen piti oikein puhaltaa, kun tuntui että taju menee... Onneksi Rieha on siitä niin mainio, että se melkeinpä tuntuu nykyään parantavan suoritusta kun itse olen outo. Vissiin on hauskaa kun on jännää (jotenkin Riehalle tyypillistä...). Tottikseen jouduttiin koko sakin ensimmäisinä. Ei paljon auttanut jännitykseen, kun en ehtinyt nähdä kenenkään muun suoritusta...
Hihnassa seuruu oli suurimmaksi osaksi tosi hyvää, hieman ekalla suoralla tippui kontakti reunalla olleiden agiesteiden takia, mutta muuten hienoa ja olin tyytyväinen. Perusasennot oli tuomarinkin mukaan hyviä ja henkilöryhmä sujui. Irti seuraamiseen mennessä en edes huomannut että meidän parina ollut koira oli lähtenyt hiipimään kohti ohjaajaa ja kun tultiin seuraamisessa heidän kohdalleen, niin tuomari antoi toisen koiran ohjaajalle käskyn kytkeä koira. Tässä Riehalla tipahti kontakti, kun toinen oli sitten niin lähellä, mutta muuten oli taas hyvä meno. Seuraamisien välissä se taisi haukahtaa kerran, kun komensi minua tekemään jotain :D.
Jäävät tehtiin uuden säännön mukaan, eli että pysähdytään ja annetaan käsky. Näissä ei Riehalla ollut minkäänlaista ongelmaa, hyvät seuruut ja istui sekä makasi hienosti. Luoksari oli sekin aikalailla täydellinen, hieno vauhti, eteentulon paikka tosi hyvä ja sivulletulo sähäkkä. Paikkamakuu meni ihan täydellisesti, tosin annoin tietoisesti jätettäessä paikka-käskyn, mitä ei tietenkään pk-puolella saisi tehdä. Mutta itse makuu oli super (pystyin näkemään Riehan seinässä olleen heijastuksen kautta).
Tottisosuus siis läpäistiin hienosti ja tuomari kiitteli että siinä oli erinomainen esimerkki muille. Sanoi myös että oltaisiin ihan valmiita 1-luokan tottikseen näiden liikkeiden osalta :).
Sitten kaupunkiosuudelle, joka tehtiin Pieksämäen keskustassa. Kyllä muuten riitti kulkijaa tuon kokoisessa kaupungissa. Kaupunkiosuuden aikana meni ohi tavallisten kävelijöiden ja koiranulkoiluttajien lisäksi mm. rullatuoli, perässä vedettävä matkalaukku ja kaiken kukkuraksi vielä yksi juoppo tuli haastamaan riitaa henkilöryhmälle. Aikamoista :D. Rieha oli kaupunkiosuudessa ihan lunkisti, ei tosin kauhean kauniissa kontaktissa (miten niin meidän hihnakävely on vähän niin ja näin), mutta ei reagoinut mihinkään millään lailla. Kaupan edessä se oli ollut nätisti, mitä nyt oli vähän koittanut seistä takajaloilla ja katsoa kaupan tuulikaappiin lasien läpi :D.
Kokonaisuudeessaan hyvä koe ja kannustavaa porukkaa, mikä oli kiva juttu. Koirista 9/10 pääsi kokeen läpi (yksi jäi tottiksesta kiinni).
Riehan käyttäytyminen testattiin vielä kokeen loputtua, kun metsässä meidän luokse karkasi toinen koira. Ja Rieha oli niin fiksu, heilutti häntää ja that's it. Saa olla taas ylpeä pienestä kelpiestään, kaikin puolin!
Käytiin siis Pieksämäellä käyttäytymiskokeessa. Jännitti ihan hirveästi, jotenkin tälläinen uusi juttu on taas tosi kauheaa. Liikkeiden jälkeen piti oikein puhaltaa, kun tuntui että taju menee... Onneksi Rieha on siitä niin mainio, että se melkeinpä tuntuu nykyään parantavan suoritusta kun itse olen outo. Vissiin on hauskaa kun on jännää (jotenkin Riehalle tyypillistä...). Tottikseen jouduttiin koko sakin ensimmäisinä. Ei paljon auttanut jännitykseen, kun en ehtinyt nähdä kenenkään muun suoritusta...
Hihnassa seuruu oli suurimmaksi osaksi tosi hyvää, hieman ekalla suoralla tippui kontakti reunalla olleiden agiesteiden takia, mutta muuten hienoa ja olin tyytyväinen. Perusasennot oli tuomarinkin mukaan hyviä ja henkilöryhmä sujui. Irti seuraamiseen mennessä en edes huomannut että meidän parina ollut koira oli lähtenyt hiipimään kohti ohjaajaa ja kun tultiin seuraamisessa heidän kohdalleen, niin tuomari antoi toisen koiran ohjaajalle käskyn kytkeä koira. Tässä Riehalla tipahti kontakti, kun toinen oli sitten niin lähellä, mutta muuten oli taas hyvä meno. Seuraamisien välissä se taisi haukahtaa kerran, kun komensi minua tekemään jotain :D.
Jäävät tehtiin uuden säännön mukaan, eli että pysähdytään ja annetaan käsky. Näissä ei Riehalla ollut minkäänlaista ongelmaa, hyvät seuruut ja istui sekä makasi hienosti. Luoksari oli sekin aikalailla täydellinen, hieno vauhti, eteentulon paikka tosi hyvä ja sivulletulo sähäkkä. Paikkamakuu meni ihan täydellisesti, tosin annoin tietoisesti jätettäessä paikka-käskyn, mitä ei tietenkään pk-puolella saisi tehdä. Mutta itse makuu oli super (pystyin näkemään Riehan seinässä olleen heijastuksen kautta).
Tottisosuus siis läpäistiin hienosti ja tuomari kiitteli että siinä oli erinomainen esimerkki muille. Sanoi myös että oltaisiin ihan valmiita 1-luokan tottikseen näiden liikkeiden osalta :).
Sitten kaupunkiosuudelle, joka tehtiin Pieksämäen keskustassa. Kyllä muuten riitti kulkijaa tuon kokoisessa kaupungissa. Kaupunkiosuuden aikana meni ohi tavallisten kävelijöiden ja koiranulkoiluttajien lisäksi mm. rullatuoli, perässä vedettävä matkalaukku ja kaiken kukkuraksi vielä yksi juoppo tuli haastamaan riitaa henkilöryhmälle. Aikamoista :D. Rieha oli kaupunkiosuudessa ihan lunkisti, ei tosin kauhean kauniissa kontaktissa (miten niin meidän hihnakävely on vähän niin ja näin), mutta ei reagoinut mihinkään millään lailla. Kaupan edessä se oli ollut nätisti, mitä nyt oli vähän koittanut seistä takajaloilla ja katsoa kaupan tuulikaappiin lasien läpi :D.
Kokonaisuudeessaan hyvä koe ja kannustavaa porukkaa, mikä oli kiva juttu. Koirista 9/10 pääsi kokeen läpi (yksi jäi tottiksesta kiinni).
Riehan käyttäytyminen testattiin vielä kokeen loputtua, kun metsässä meidän luokse karkasi toinen koira. Ja Rieha oli niin fiksu, heilutti häntää ja that's it. Saa olla taas ylpeä pienestä kelpiestään, kaikin puolin!
perjantai 16. maaliskuuta 2012
Kenraalit ja Pitkän Koiran paluu
Kisaryhmän treeneissä vedettiin kenraalit Riehalle ennen bh-koetta. Miten pystyi treenaminenkin jännittämään niin kauheasti?!? Ja ajatus kokeesta vielä enemmän... Onneksi Rieha teki hienosti.
Ensialkuun seuruuta ja henkilöryhmää. Kummassakin hieno meno, hieman keulimista, mutta eikös se pk-puolella ole vaan hienoa :D. Ei vais, mutta nyt ei puututtu tekniikkaan, kunhan ilme oli kohdillaan ja sehän oli. Siitä sitten "jättävät" ja luoksari uuden säännön mukaan. Hyvä meno kummassakin. Paikkamakuuseen tuomarille ilmottautumisen kautta ja Ruu teki samaan aikaan. Hyvä makuu, hieman oli terävöitynyt luoksetulossa, mutta pysyi hienosti. Hyvillä mielin autoon!
Viima pääsi tekemään pitkästä aikaa porokoiratokoa. Ekassa setissä vähän seuruuta ja noutoa. Vire ei ollut paras ja tuli vähän hömppää, mutta koitin saada sitä tarjoamaan ja tekemään ja siitä vapautus loppupalkalle. Vimps kävi välillä tauolla ja sen jälkeen vire oli huikeasti parempi, ihana! Paikkamakuuseen kahden muun koiran kanssa. Oli maannut kuin suolapatsas, mutta het kun tulin piilosta niin meinasi esittää Pitkän Koiran häntä heiluen. Nyt pääsin puuttumaan ja sanoin että höpöhöpö ja maahan, niin juurtuihan se sinne, eikä Pitkä Koira saavuttanut täyttä mittaansa :D. Siitä vielä seuruuta ja nyt oli ilme ihan sairaan hyvä. Samoin luoksarissa hurjan hieno vauhti ja se oli niin täynnä iloa. Jospa sitä taas avoimeen tässä jossain vaiheessa :D.
Tuike ei päässyt treenimään, koska se oli ollut kumman vaisu. Ja treenien jälkeen vaisuus jatkui, ei pitänyt häntää ylhäällä ja liikkui haluttomasti. Mitään ei aristanut ja söi ja joi kyllä, kunhan tarjosi namin naaman eteen. Seurailtiin tilannetta ilta ja pikkuhiljaa se siitä taas reipastui. Mietittiin että olisiko voinut johtua edellispäivän barf-ateriasta, joka oli ehkä hieman "kypsää". Jos sen maha oli vähän kipeä tms. Pääasia että on nyt kunnossa ja ihan normaali itsensä!
Ensialkuun seuruuta ja henkilöryhmää. Kummassakin hieno meno, hieman keulimista, mutta eikös se pk-puolella ole vaan hienoa :D. Ei vais, mutta nyt ei puututtu tekniikkaan, kunhan ilme oli kohdillaan ja sehän oli. Siitä sitten "jättävät" ja luoksari uuden säännön mukaan. Hyvä meno kummassakin. Paikkamakuuseen tuomarille ilmottautumisen kautta ja Ruu teki samaan aikaan. Hyvä makuu, hieman oli terävöitynyt luoksetulossa, mutta pysyi hienosti. Hyvillä mielin autoon!
Viima pääsi tekemään pitkästä aikaa porokoiratokoa. Ekassa setissä vähän seuruuta ja noutoa. Vire ei ollut paras ja tuli vähän hömppää, mutta koitin saada sitä tarjoamaan ja tekemään ja siitä vapautus loppupalkalle. Vimps kävi välillä tauolla ja sen jälkeen vire oli huikeasti parempi, ihana! Paikkamakuuseen kahden muun koiran kanssa. Oli maannut kuin suolapatsas, mutta het kun tulin piilosta niin meinasi esittää Pitkän Koiran häntä heiluen. Nyt pääsin puuttumaan ja sanoin että höpöhöpö ja maahan, niin juurtuihan se sinne, eikä Pitkä Koira saavuttanut täyttä mittaansa :D. Siitä vielä seuruuta ja nyt oli ilme ihan sairaan hyvä. Samoin luoksarissa hurjan hieno vauhti ja se oli niin täynnä iloa. Jospa sitä taas avoimeen tässä jossain vaiheessa :D.
Tuike ei päässyt treenimään, koska se oli ollut kumman vaisu. Ja treenien jälkeen vaisuus jatkui, ei pitänyt häntää ylhäällä ja liikkui haluttomasti. Mitään ei aristanut ja söi ja joi kyllä, kunhan tarjosi namin naaman eteen. Seurailtiin tilannetta ilta ja pikkuhiljaa se siitä taas reipastui. Mietittiin että olisiko voinut johtua edellispäivän barf-ateriasta, joka oli ehkä hieman "kypsää". Jos sen maha oli vähän kipeä tms. Pääasia että on nyt kunnossa ja ihan normaali itsensä!
Lukemisia
Lueskelin pikaisesti Niina ja Kenth Svanbergin kirjan Tavoitteena täysi kymppi. Kirjoittelin huvikseen ylös muutaman ajatuksen. Paljon ollaan kirjan mukaan treenattukin, erityisesti Helmisen Hannan ja Pullaisen Riikan koulutuksissa on käyty läpi paljon samoja asioita. Tässä pari ajatusta, osaksi muistuttelua, mikä on tietysti aina hyvä juttu. Jännästi ne asiat vaan tuppaa aina unohtumaan...
- koira on itse vastussa palkasta, sen pitää keskittyä tekemiseen ja vain tekemällä se saa palkan
Riehan kanssa toteutunut hyvin, mutta tunnustan erityisesti Viiman kanssa sortuvani siihen, että annan sille paljon apukeinoja ja palkkaan liian helposta. Se ei yritä, koska tietää saavansa palkan muutenkin. Tiedostan tämän ja koitan sitä korjata.
- mihin asettaa rima palkitsemisessa, ettei palkitse liian usein tai liian harvoin?
- tunnari
- väärästä suorituksesta kertominen neutraalisti
Olen käyttänyt Riehan kanssa lähes alusta saakka ja se on opiinut siihen hienosti, ohottelu tarkoittaa että uusi ja parempi yritys. Ei laske sen virettä, ennemminkin vaan nostaa.
- kilpailunomainen tekeminen, hiljaa on hyvä, höpötys on huono
Tätäkin olen pyrkinyt tekemään, toki vieläkin meinaa lipsahtaa kehuja kun pitäisi olla vaan suolapatsas ja antaa sen toimi merkkinä oikeasta suorituksesta. Ohottelu ja höpöttely väärästä suorituksesta sen sijaan toimii kuten edellä kerroin.
- kun palkkaat, älä jää ulkopuolikseksi, pistä itsesi likoon ja ole aktiivinen jo ennen lelua/namia -> voit hyödyntää sosiaalista palkkaa paremmin kokeissakin
Edelleen pitäisi kiinnittää tähän enemmän huomiota. Toki pyrin aina siihen, että ensin kehu ja sitten palkka, mutta vielä enemmän voisi ensin vahvistaa sitä soisaalista palkkausta ennen lelun tahi namin saamista. Lelupalkan kanssa olen kyllä mielestäni aika hyvin aktiivinen, liikun ja elän, nami sen sijaan tuppaa tipahtamaan suuhun liian helposti...
- opettele palkkaamaan koira uudella tehtävällä (tylsempi liike, jonka jälkeen välittömästi kiva liike, josta sitten vielä "oikea" palkka)
Rihealle hyvin hyödynnettävissä oleva juttu, pitäisi ehdottomasti tehdä enemmän ja suunnitella se tekeminen etukäteen!
- yhdistele: vaihteleva palkkaus (osista, kokonaisista liikkeistä, eri leluilla, nameilla jne.), kokeenomainen palkkaus (kehuminen rapsuttelu, sallitut temput jne. ja) ja uudella tehtävällä palkkaus
- yliharjoittele, mutta älä lannista koiran itseluottamusta
Tätä ollaan pyritty tekemään häiriöharjoitusten muodossa. Mutta mukaan myös välillä ylipitkät liikkeet ja vaikka ohjaajan outo käytös (hauska vinkki tuli siitä että porukassa määrättäisiin ohjaajalle joku "vamma" eli vaikka linkkaus tai kädet selän takana käveleminen)
- analysoi kokeet: listaa hyvät asiat ja asiat joita haluat parantaa
Jepjep, tätä analsyointia pitäisi harrstaa enemmän. Samalla kokeista tulee osa harjoitteluprosessia. Tuppaan tekemään jonkinlaisia suunnitelmia, mutta ne on ehkä enemmän sellaisia lyhyen tähtäimen juttuja
- muista rutiinit kokeessa (esim. kaukoissa lähtöpaikalle parilla askeleella peruuttaminen)
Näissä olen edistynyt huomattavasti, tosin melkein kaikki rutiniit meillä on suullisia/käsimerkkejä. Ihan hyvä yksittäinen huomio siitä, että menemällä lähtöpaikalle tiettyä kautta voisi toimia rutiinina.
- koira on itse vastussa palkasta, sen pitää keskittyä tekemiseen ja vain tekemällä se saa palkan
Riehan kanssa toteutunut hyvin, mutta tunnustan erityisesti Viiman kanssa sortuvani siihen, että annan sille paljon apukeinoja ja palkkaan liian helposta. Se ei yritä, koska tietää saavansa palkan muutenkin. Tiedostan tämän ja koitan sitä korjata.
- mihin asettaa rima palkitsemisessa, ettei palkitse liian usein tai liian harvoin?
- määrittele koiran keskimääräinen suoritus ja pyri palkitsemaan sitä paremmat suoritukset, eli ei pelkästään niitä huippuja
- alussa suuripiirteinen palkka ja pidemmälle ehtiessä voi palkata myös vaan huippusuorituksista, kun koira tuntuu juurtuneen tietylle tasolle -> koiran käsitys palkan ansaitsemisesta muuttuu
- harjoitus ei vaan toimi -> miksi toistaa sitä kunnes saadaan onnistunut suoritus
- ohjaaja ei uskalla tehdä toistoja, peläten epäonnistumista
- lasketaan palkitsemiskriteeriä että saadaan onnistunut suoritus -> koira saa palkkion suorituksesta, joka on tavoiteltua huonompi
- keskity niihin hyvin menneisiin toistoihin!
- tunnari
- namien kanssa, ensin pelkkien namien haistelua kapulakasan vierestä -> naksuttelua kun namit on syöty ja nuuskii omaa, palkka niin nopeasti ettei ehdi nostaa -> pikkuhiljaa namien vähennystä, edelleen palkka ennen nostoa -> kun nuuskinta on varma, niin mukaan oman nosto spontaanisti, ilman apuja ja siitä nostetaan kriteeriä pikkuhiljaa luovutukseen saakka
- väärästä suorituksesta kertominen neutraalisti
Olen käyttänyt Riehan kanssa lähes alusta saakka ja se on opiinut siihen hienosti, ohottelu tarkoittaa että uusi ja parempi yritys. Ei laske sen virettä, ennemminkin vaan nostaa.
- kilpailunomainen tekeminen, hiljaa on hyvä, höpötys on huono
Tätäkin olen pyrkinyt tekemään, toki vieläkin meinaa lipsahtaa kehuja kun pitäisi olla vaan suolapatsas ja antaa sen toimi merkkinä oikeasta suorituksesta. Ohottelu ja höpöttely väärästä suorituksesta sen sijaan toimii kuten edellä kerroin.
- kun palkkaat, älä jää ulkopuolikseksi, pistä itsesi likoon ja ole aktiivinen jo ennen lelua/namia -> voit hyödyntää sosiaalista palkkaa paremmin kokeissakin
Edelleen pitäisi kiinnittää tähän enemmän huomiota. Toki pyrin aina siihen, että ensin kehu ja sitten palkka, mutta vielä enemmän voisi ensin vahvistaa sitä soisaalista palkkausta ennen lelun tahi namin saamista. Lelupalkan kanssa olen kyllä mielestäni aika hyvin aktiivinen, liikun ja elän, nami sen sijaan tuppaa tipahtamaan suuhun liian helposti...
- opettele palkkaamaan koira uudella tehtävällä (tylsempi liike, jonka jälkeen välittömästi kiva liike, josta sitten vielä "oikea" palkka)
Rihealle hyvin hyödynnettävissä oleva juttu, pitäisi ehdottomasti tehdä enemmän ja suunnitella se tekeminen etukäteen!
- yhdistele: vaihteleva palkkaus (osista, kokonaisista liikkeistä, eri leluilla, nameilla jne.), kokeenomainen palkkaus (kehuminen rapsuttelu, sallitut temput jne. ja) ja uudella tehtävällä palkkaus
- yliharjoittele, mutta älä lannista koiran itseluottamusta
Tätä ollaan pyritty tekemään häiriöharjoitusten muodossa. Mutta mukaan myös välillä ylipitkät liikkeet ja vaikka ohjaajan outo käytös (hauska vinkki tuli siitä että porukassa määrättäisiin ohjaajalle joku "vamma" eli vaikka linkkaus tai kädet selän takana käveleminen)
- analysoi kokeet: listaa hyvät asiat ja asiat joita haluat parantaa
Jepjep, tätä analsyointia pitäisi harrstaa enemmän. Samalla kokeista tulee osa harjoitteluprosessia. Tuppaan tekemään jonkinlaisia suunnitelmia, mutta ne on ehkä enemmän sellaisia lyhyen tähtäimen juttuja
- muista rutiinit kokeessa (esim. kaukoissa lähtöpaikalle parilla askeleella peruuttaminen)
Näissä olen edistynyt huomattavasti, tosin melkein kaikki rutiniit meillä on suullisia/käsimerkkejä. Ihan hyvä yksittäinen huomio siitä, että menemällä lähtöpaikalle tiettyä kautta voisi toimia rutiinina.
torstai 15. maaliskuuta 2012
Uimamasterit
Tänään käytiin taas uiskentelemassa Koirasportissa. Hauskasti tässäkin jutussa oppii kikkoja ja koirat parantaa uimista joka kerta. Tuike ui alkuun lelun perässä ja oli taas oma reipas itsensä, viime kerralla kun oli oudon vaisu. Taisi tosiaan johtua siitä että oli saanut juosta pidempiä matkoja laukalla ja oli mennyt jumiin. Nyt se on mennyt taas kiltisti fleksissä ravaten ja uintikin sujui heti paremmin. Se on muuten alkanut heiluttamaan häntää uidessaan, on aika hauskan näköistä kun valkoinen kippura jää veden pinnalle ja vetää hurjaa kieppiä puolelta toiselle.
Rieha otettiin kehiin keskimmäisenä ja huomattiin että Tuikea alkoi kovasti korpeamaan kun Rieha pääsi altaaseen. Tuike saikin sitten olla irti ja kovasti sen mieli teki altaaseen. Kerran se uskaltautuikin ihan omatoimisesti kastautumaan. Ehkä tämä kateuskortti otetaan jatkossakin käyttöön.
Viima otettiin altaaseen yhtäaikaa Riehan kanssa ja Ansku liittyi vielä porukkaan uittamaan Viimaa. Selkeästi Vimps ottaa Anskusta paljon tukea ja ui tosi hyvin kun sai taas pitää päätä Anskun kädellä. Se on kyllä niin liikkis ja ui tosi hienosti. Ja uinnin jälkeen se oli niin levollisen ja hyväntuulisen oloinen. Rieha polskutteli siellä joukossa omia rundejaan, se on kyllä niin saukko, pujotteli Anskun ja Viiman välistä, välillä ui edessä, välillä vieressä ja sillä oli niin kivaa. Jatkossa taidetaan otta Rieha samantien altaaseen ja se saa vetää omaa rundiaan niin kauan kuin sielu sietää :D. Ja sehän sietää, nyt ui varmaan sellaisen reilu 15min, josta kävi 2 kertaa rampilla n. 5s ajan. Ja kun sillä kunto tuohon riittää, niin mikäs siinä. Samanlaista rundia se vetää kesälläkin järvessä. Urheiluhullu, mikä urheiluhullu :D.
Rieha otettiin kehiin keskimmäisenä ja huomattiin että Tuikea alkoi kovasti korpeamaan kun Rieha pääsi altaaseen. Tuike saikin sitten olla irti ja kovasti sen mieli teki altaaseen. Kerran se uskaltautuikin ihan omatoimisesti kastautumaan. Ehkä tämä kateuskortti otetaan jatkossakin käyttöön.
Viima otettiin altaaseen yhtäaikaa Riehan kanssa ja Ansku liittyi vielä porukkaan uittamaan Viimaa. Selkeästi Vimps ottaa Anskusta paljon tukea ja ui tosi hyvin kun sai taas pitää päätä Anskun kädellä. Se on kyllä niin liikkis ja ui tosi hienosti. Ja uinnin jälkeen se oli niin levollisen ja hyväntuulisen oloinen. Rieha polskutteli siellä joukossa omia rundejaan, se on kyllä niin saukko, pujotteli Anskun ja Viiman välistä, välillä ui edessä, välillä vieressä ja sillä oli niin kivaa. Jatkossa taidetaan otta Rieha samantien altaaseen ja se saa vetää omaa rundiaan niin kauan kuin sielu sietää :D. Ja sehän sietää, nyt ui varmaan sellaisen reilu 15min, josta kävi 2 kertaa rampilla n. 5s ajan. Ja kun sillä kunto tuohon riittää, niin mikäs siinä. Samanlaista rundia se vetää kesälläkin järvessä. Urheiluhullu, mikä urheiluhullu :D.
keskiviikko 14. maaliskuuta 2012
Selkäjuttua ja päivän treenit
Ensiksi vähän terveysjuttuja. Riehan selkäkuvat kävivät Kennelliitossa Anu Lappalaisen arvioitavana. Kyseessä oli isomman kelpieporukan tempaus, jolla oli tarkoitus kartoittaa selkäjuttuja yleisesti (kiitos Katjalle organisoinnista!).
Riehan kuvat on aiemmin arvoinut terveeksi kuvannut eläinlääkäri, mutta halusin kuitenkin toisenkin arvion ja samalla yhteneväistä dataa näistä selkäjutuista Selkäkuvissa tuntuu olevan vähän sama juttu kuin muissakin kuvissa, eläinlääkärien taidot vaihtelevat ja itse asiassa aika harva osaa oikeasti tulkita luustokuvia. Meillä tuomio säilyi edelleen samana, eli Riehalla on terve selkä. Suosittelen kyllä kovasti etsimään asiantuntijaa katsomaan kuvia, eikä tuo Kennelliittoon saaminenkaan tuntunut olevan vaikeaa. Ja muutenkin, selkäkuvat pitäisi saada viralliseksi Kennelliiton tutkimukseksi, ihan samaan tapaan kuin lonkat ja kyynärät. Silloin vältetään ne mutut ja saataisiin oikeasti asiantuntevaa ja ennen kaikkea samanarvoista tietoa, nyt kun selkälausuntoja ei oikein voi vertailla keskenään millään lailla, kun ei ole tietoa minkälaisella kokemuksella ell niitä arvioi.
Mutta tässä vielä Riehan diagnoosi sanasta sanaan:
Löydökset: Lannenikamien lukumäärä, muoto ja asento ovat normaalit. Normaali ristiluu ja lanneristiluuliitos.
Röntgendiagnoosi: Normaali tutkimus.
Eli terveellä rangalla mennään jatkossakin!
-----------------------------
Sitten treenijuttuihin. Tänään käytiin aamupäivästä hallilla. Sopivasti saatiin häiriötä, kun pari tuttua tuli treenaamaan myös.
Rieha teki ensalkuun hieman aksaa. Eli lähinnä kontakteja ja niissäkin lähinnä puomin ylösmenoa. Hain vauhtia putkesta tai hypyiltä ja naksuttelin vaan ylösmenosta. Pari ekaa kertaa pomppasi yli, mutta sitten alkoi hakemaan hienosti. Ylös- ja alasmenojen suhde pitää nyt pitää tiukasti ainakin 80:20, muuten into vie järjen ja ylösmeno unohtuu. Puomilla ja keinulla alasmenot on kuitenkin kivasti hallussa. A:lla sen sijaan treenattiin alasmenoa, koska sillä jää herkästi himmaamaan. Saatiin siihenkin parannusta.
Sitten tokohommiin. Ensin ruutua. Seisominen ruudussa oli ihan hakusassa, eli tarjosi maahanmenoa tai leikkiinkutsuasentoa. Pienen muistuttelun jälkeen taas priimaa. Ruutu löytyy kyllä hienosti. Seuraaminen oli ihan ok, hieman meinasi juoksupätkän käännöksissä irrota, mutta niihinkin saatiin parannusta. Luoksetulo oli hyvä. Paikkamakuuta tehtiin sivussa muiden tokoilessa häiriönä. Kaksi hyvää makuuta, ei ongelmaa.
Viima teki aksaa loppupalkalla. Tehtiin ympyrää, jossa oli rengas, 2 hyppyä vierekkäin eli takaakiertona, puomi ja mutkaputki. Oikein hyvää menoa ja testailin noille hypyille hieman eri ohjauksia. Intoa oli kovasti, loppupalkka toimii tosi hyvin. Loppuun vielä vähän pujottelua ja A:ta ja päälle jäi hyvä into.
Lopuksi Tuike pääsi tokoilemaan. Se oli ihan innoissaan ja hyppi ja pomppi. Aloitetettiin ruudulla, joka löytyi tosi hienosti, mutta stopin kanssa oli ongelmaa. Se vaan heilutti häntää ja hömppäsi ruudussa... No vahvisteltiin sitä heittelemällä palkkaa. Siitä liikkeestä istumista, jossa seuruu oli priimaa, mutta pari ekaa istumista meni maahanmenoksi. Sen jälkeen muisti taas homman nimen. Tunnarista tehtiin kaksi toistoa, kumpikin meni ihan nappiin ja hyvällä ilmeellä. Loppuun vielä kaukoja, jossa oli aika hieno meno. Tuntuu että peruuttelun oppiminen on parantanut sen kaukojakin ja on alkanut jotenkin enemmän hahmottamaan takaosansa käyttöä. On se vaan niin symppis kun on niin innoissaan!
Treenin päätteeksi käytiin vielä lenkillä Sadun ja Naavan sekä Sannan ja Bettyn kanssa. Aika hienosti tuli sakki toimeen. Viimakin leikki välillä Naavan kanssa ihan urakalla, vissiin se leikkaus on pehmentänyt porokoiran tälläkin saralla. Rieha ja Naava viilettivät yhdessä myös ihan vanhaan malliin. Tuike keskittyi ärisemään ja komentamaan, erityisesti Bettyä, joka oli jollain jännällä tavalla Tuikesta ihmeen mielenkiintoinen, vaikka äristä pitikin. Hauska sakki :D.
Riehan kuvat on aiemmin arvoinut terveeksi kuvannut eläinlääkäri, mutta halusin kuitenkin toisenkin arvion ja samalla yhteneväistä dataa näistä selkäjutuista Selkäkuvissa tuntuu olevan vähän sama juttu kuin muissakin kuvissa, eläinlääkärien taidot vaihtelevat ja itse asiassa aika harva osaa oikeasti tulkita luustokuvia. Meillä tuomio säilyi edelleen samana, eli Riehalla on terve selkä. Suosittelen kyllä kovasti etsimään asiantuntijaa katsomaan kuvia, eikä tuo Kennelliittoon saaminenkaan tuntunut olevan vaikeaa. Ja muutenkin, selkäkuvat pitäisi saada viralliseksi Kennelliiton tutkimukseksi, ihan samaan tapaan kuin lonkat ja kyynärät. Silloin vältetään ne mutut ja saataisiin oikeasti asiantuntevaa ja ennen kaikkea samanarvoista tietoa, nyt kun selkälausuntoja ei oikein voi vertailla keskenään millään lailla, kun ei ole tietoa minkälaisella kokemuksella ell niitä arvioi.
Mutta tässä vielä Riehan diagnoosi sanasta sanaan:
Löydökset: Lannenikamien lukumäärä, muoto ja asento ovat normaalit. Normaali ristiluu ja lanneristiluuliitos.
Röntgendiagnoosi: Normaali tutkimus.
Eli terveellä rangalla mennään jatkossakin!
-----------------------------
Sitten treenijuttuihin. Tänään käytiin aamupäivästä hallilla. Sopivasti saatiin häiriötä, kun pari tuttua tuli treenaamaan myös.
Rieha teki ensalkuun hieman aksaa. Eli lähinnä kontakteja ja niissäkin lähinnä puomin ylösmenoa. Hain vauhtia putkesta tai hypyiltä ja naksuttelin vaan ylösmenosta. Pari ekaa kertaa pomppasi yli, mutta sitten alkoi hakemaan hienosti. Ylös- ja alasmenojen suhde pitää nyt pitää tiukasti ainakin 80:20, muuten into vie järjen ja ylösmeno unohtuu. Puomilla ja keinulla alasmenot on kuitenkin kivasti hallussa. A:lla sen sijaan treenattiin alasmenoa, koska sillä jää herkästi himmaamaan. Saatiin siihenkin parannusta.
Sitten tokohommiin. Ensin ruutua. Seisominen ruudussa oli ihan hakusassa, eli tarjosi maahanmenoa tai leikkiinkutsuasentoa. Pienen muistuttelun jälkeen taas priimaa. Ruutu löytyy kyllä hienosti. Seuraaminen oli ihan ok, hieman meinasi juoksupätkän käännöksissä irrota, mutta niihinkin saatiin parannusta. Luoksetulo oli hyvä. Paikkamakuuta tehtiin sivussa muiden tokoilessa häiriönä. Kaksi hyvää makuuta, ei ongelmaa.
Viima teki aksaa loppupalkalla. Tehtiin ympyrää, jossa oli rengas, 2 hyppyä vierekkäin eli takaakiertona, puomi ja mutkaputki. Oikein hyvää menoa ja testailin noille hypyille hieman eri ohjauksia. Intoa oli kovasti, loppupalkka toimii tosi hyvin. Loppuun vielä vähän pujottelua ja A:ta ja päälle jäi hyvä into.
Lopuksi Tuike pääsi tokoilemaan. Se oli ihan innoissaan ja hyppi ja pomppi. Aloitetettiin ruudulla, joka löytyi tosi hienosti, mutta stopin kanssa oli ongelmaa. Se vaan heilutti häntää ja hömppäsi ruudussa... No vahvisteltiin sitä heittelemällä palkkaa. Siitä liikkeestä istumista, jossa seuruu oli priimaa, mutta pari ekaa istumista meni maahanmenoksi. Sen jälkeen muisti taas homman nimen. Tunnarista tehtiin kaksi toistoa, kumpikin meni ihan nappiin ja hyvällä ilmeellä. Loppuun vielä kaukoja, jossa oli aika hieno meno. Tuntuu että peruuttelun oppiminen on parantanut sen kaukojakin ja on alkanut jotenkin enemmän hahmottamaan takaosansa käyttöä. On se vaan niin symppis kun on niin innoissaan!
Treenin päätteeksi käytiin vielä lenkillä Sadun ja Naavan sekä Sannan ja Bettyn kanssa. Aika hienosti tuli sakki toimeen. Viimakin leikki välillä Naavan kanssa ihan urakalla, vissiin se leikkaus on pehmentänyt porokoiran tälläkin saralla. Rieha ja Naava viilettivät yhdessä myös ihan vanhaan malliin. Tuike keskittyi ärisemään ja komentamaan, erityisesti Bettyä, joka oli jollain jännällä tavalla Tuikesta ihmeen mielenkiintoinen, vaikka äristä pitikin. Hauska sakki :D.
maanantai 12. maaliskuuta 2012
Viikonloppu ja vähän päälle
Onpas ollut rankkaa yövuorojen kanssa. Olen nukkunut sellaisia reippaan 12h yöunia siihen päälle. Oisko siinä jotain kevätväsymystäkin?
Sunnuntaina treenasin Riehan kanssa kotikotona pihalla. Seuraamista, tolpan kierroista sivulle tuloja ja eteentuloja ja paikkamakuuta. Kaikki oli kovin priimaa ja meno hyvää. Paikkamakuussa nyt erityishuomio ja pysyi kyllä hyvin, vaikka aiheutin itse häriötä mm. liukastelemalla kovasti. Saisi muutenkin kyllä nuo jäät sulaa, niin pääsisi paremmin treenaamaankin.
Tänään tehtiin lenkin jälkeen paikkamakuu Veskun valvonnassa/häiriössä. Se oli erinomainen. Illalla käytiin vielä uudella parkkiksella tokoamassa Raisan kera, taas seuruuta, luoksaria ja paikkamakuuta. Seuruussa oli hieman hömppäämistä, jostain syystä otti porokoirista kovasti häiriötä. Luoksari täydestä matkasta oli hieno ja paikkamakuukin ok.
Tokottelun päätteeksi tehtiin vielä viestin motivaatiota ja edelleen R juoksi erinomaisesti. Menin mutkan taakse, joten suoraa näkölinjaa ei ollut, eikä jäänyt yhtään katselemaan minun perään. Se on kyllä ihan hullu kun juoksee, aivan uskomaton vauhti. Toivottavasti nämä motivaatiojutut nyt saa sille ideaa selkeämmäksi ja varmuutta siihen että en katoa toisesta päästä mihinkään.
Ollaan me toki jotain tehtykin. Lauantaina koirat pääsivät Tiinan kuvattavaksi ja mahtavia kuvia tulikin, kiitos tuhannesti Tiinalle! Tuntuu että jokaisesta koirasta tuli filmille sitä omaa ilmettä. Ennen kuvausta Rieha juoksi pikkaisen viestiä, eli ihan motivaatiotreeniä. Kyllä muuten riitti motivaatiota ja vauhti oli sen mukainen. Raisa ja keppi tuntuvat olevan nyt aivan pop. Jokainen koira vähän tokottelikin kuvausrekvisiitaksi, kuten kuvista näkyy. Mutta sitten niitä kuvia, myöhemmin ehkä lisää.
Ensin kimppakuva, joka pääsi heti blogin banneriinkin. Aika pätevän näköinen lauma.
Riehan katse
Paimenleikkiä
Simpsakka tyttö
Seruu ja sen ilme <3
Viima jolkottaa
Tämä on niin Viimaa, ei voi kun nauraa
Kapulalle mennään näin...
Pieni-rimprenssa <3
Se on myös hurja lelunsaalistaja
Ja päheä tokokoira
Sunnuntaina treenasin Riehan kanssa kotikotona pihalla. Seuraamista, tolpan kierroista sivulle tuloja ja eteentuloja ja paikkamakuuta. Kaikki oli kovin priimaa ja meno hyvää. Paikkamakuussa nyt erityishuomio ja pysyi kyllä hyvin, vaikka aiheutin itse häriötä mm. liukastelemalla kovasti. Saisi muutenkin kyllä nuo jäät sulaa, niin pääsisi paremmin treenaamaankin.
Tänään tehtiin lenkin jälkeen paikkamakuu Veskun valvonnassa/häiriössä. Se oli erinomainen. Illalla käytiin vielä uudella parkkiksella tokoamassa Raisan kera, taas seuruuta, luoksaria ja paikkamakuuta. Seuruussa oli hieman hömppäämistä, jostain syystä otti porokoirista kovasti häiriötä. Luoksari täydestä matkasta oli hieno ja paikkamakuukin ok.
Tokottelun päätteeksi tehtiin vielä viestin motivaatiota ja edelleen R juoksi erinomaisesti. Menin mutkan taakse, joten suoraa näkölinjaa ei ollut, eikä jäänyt yhtään katselemaan minun perään. Se on kyllä ihan hullu kun juoksee, aivan uskomaton vauhti. Toivottavasti nämä motivaatiojutut nyt saa sille ideaa selkeämmäksi ja varmuutta siihen että en katoa toisesta päästä mihinkään.
perjantai 9. maaliskuuta 2012
Kisaryhmän treeneissä
Riehan kanssa käytiin pikaisesti pyörähtämässä kisaryhmän treeneissä ennen töihin menoa. Tarkoituksena oli treenata bh-juttuja ja saatiinkin hyvin tehtyä.
Aloitettiin tuomarille ilmottautumisella. Tehtiin ilmottautuminen kahdelle eri tuomarille ja kerran vielä koirakaverin kanssa. Sujui oikein hienosti, ei kiinnostanut tuomari eikä koirakaveri (vaikka ihanalle Ruu-labbikselle pitikin käydä hepuloimassa ennen treenin alkua). Siitä tehtiin sitten seuruuta henkilöryhmään, tässä ihan tosi hyvä meno sekä ilmeeltään ja paikaltaan.
Luoksetulo sujui myös hyvin, otin ihan pitkästä matkasta. Sitten siihen paikkamakuuseen. Ruu teki samaanaikaan treeniä. Jätön jälkeen R oli ollut levoton ja nuuskinut ympärilleen kovasti, siinä sitten samalla nousi seisomaan vähän alle kahden minuutin kohdalla. Toruin sen takaisin ja jäi heti paljon paremmin ja nyt tuli hyvä makuu, josta palkka. Tehtiin vielä kolmas makuu, joka oli kaikin puolin priima, eikä nuuskimista enää esiintynyt. Se ikäänkuin unohti maata, mutta onneksi palaute näytti menevän perille hyvin. Ruun tekemiseen ei reagoinut millään lailla, vaikka pyysin heitä olemaan mahdollisimman kovaäänisiä ja Ruuta palkkailtiin jne. Ihan vaan sellaista pientä pöllöilyä siis.
Aloitettiin tuomarille ilmottautumisella. Tehtiin ilmottautuminen kahdelle eri tuomarille ja kerran vielä koirakaverin kanssa. Sujui oikein hienosti, ei kiinnostanut tuomari eikä koirakaveri (vaikka ihanalle Ruu-labbikselle pitikin käydä hepuloimassa ennen treenin alkua). Siitä tehtiin sitten seuruuta henkilöryhmään, tässä ihan tosi hyvä meno sekä ilmeeltään ja paikaltaan.
Luoksetulo sujui myös hyvin, otin ihan pitkästä matkasta. Sitten siihen paikkamakuuseen. Ruu teki samaanaikaan treeniä. Jätön jälkeen R oli ollut levoton ja nuuskinut ympärilleen kovasti, siinä sitten samalla nousi seisomaan vähän alle kahden minuutin kohdalla. Toruin sen takaisin ja jäi heti paljon paremmin ja nyt tuli hyvä makuu, josta palkka. Tehtiin vielä kolmas makuu, joka oli kaikin puolin priima, eikä nuuskimista enää esiintynyt. Se ikäänkuin unohti maata, mutta onneksi palaute näytti menevän perille hyvin. Ruun tekemiseen ei reagoinut millään lailla, vaikka pyysin heitä olemaan mahdollisimman kovaäänisiä ja Ruuta palkkailtiin jne. Ihan vaan sellaista pientä pöllöilyä siis.
torstai 8. maaliskuuta 2012
Huisia treeniä
Riehan kanssa aloiteltiin uudessa ryhmässä, jonka vetäjinä toimivat Laura Mättö ja Jari Hokkanen. Varmasti antoisia treenejä tiedossa!
Odoteltaessa lämmiteltiin viereissä kentällä ja otettiin samalla vähän tokoa. Seuraamisessa oli aivan huikean hieno vire, tehtiin pitkää pätkää ja täyskäännöksiä. Ihan mahtista! Lisäksi tehtiin taas luoksetuloja, niissä hyvät eteentulot, eli eilisen eteentulotreeni toimi. Pikkaisen jättäviä myös, eikä niissäkään valittamista. Mikäs siinä tehdessä kun koira tekee ihan täysillä :).
Päivän ratatreeni oli tälläinen:
Päästiin aika hienolla menolla pituudelle saakka. Siinä en linjannut tarpeeksi ja Rieha meni edessä olleeseen putken päähän. Mutta olin huikean tyytyväinen alkuun. 2-hypyllä otettiin koira vastaan, merkattiin hyppy ja samantien lähdettiin etenemään kolmoselle (vissiin jonkinlainen jaakotus?). Ehkä mie olen vähän oppinut liikkumaan rohkeammin, koska tämä toimi ihan sikahyvin ja uskalsin lähteä liikkumaan heti kun koira ponnisti. Samoin 4- ja 5-hyppyille tehty sokkoleikkaus sujui tosi kivasti, kunhan vaan olin rohkeasti heti kääntämässä koiraa. Riehan kaarroksetkin oli hyvin hallussa kun olin ajoissa liikkeellä.
7-8 saatiin sujumaan myös, kunhan tosiaan linjasin putken jälkeen paremmin ja herättelin Riehaa kääntymään pituuden jälkeen. Siitä ehdin hyvin vastaanottamaan koiraa 9-hypylle vastakkaisella kädellä ja pakkovalssilla putkeen. Keppikulma oli suht haastava, mutta R handlasi sen joka kerta erinomaisesti. Siitä on tullut jo aika hyvä hakemaan pujottelua, pystyin hyvin lähettämään sen hieman kauempaankin. Koitettiin myös olisiko se kestänyt puolenvaihtoa kesken pujottelun, mutta se oli vielä liikaa. Samalta puolelta siis vein ja siitä takaaleikkauksella 12-hypylle. Tässä kohden puolenvaihto olisi ehkä toiminut paremmin, koska irtoaa niin hyvin, niin takaaleikkauksella haki sitten herkästi jo putkea.
Kulman hyppykimaralle haettiin jonkin verran ohjausta. Lähinnä siis sitä omaa liikettä. Tämä tehtiin sokkareilla 13- ja 14-hypyille. Kyllä sai ohjaaja vääntää ja olla rohkea. Rieha kyllä lukee noita erinomaisesti, kunhan vaan olen selkeä, eli myös muistan kääntää katseen jne. Tuntui että opittiin tässä tosi paljon! Loppusuoran se meni ongelmitta, ohjailin oikeastaan ihan takaa ja kyllä se kääntyy, vaikka edellä meneekin.
Tosi kiva treeni ja paljon ideoita!
Odoteltaessa lämmiteltiin viereissä kentällä ja otettiin samalla vähän tokoa. Seuraamisessa oli aivan huikean hieno vire, tehtiin pitkää pätkää ja täyskäännöksiä. Ihan mahtista! Lisäksi tehtiin taas luoksetuloja, niissä hyvät eteentulot, eli eilisen eteentulotreeni toimi. Pikkaisen jättäviä myös, eikä niissäkään valittamista. Mikäs siinä tehdessä kun koira tekee ihan täysillä :).
Päivän ratatreeni oli tälläinen:
Päästiin aika hienolla menolla pituudelle saakka. Siinä en linjannut tarpeeksi ja Rieha meni edessä olleeseen putken päähän. Mutta olin huikean tyytyväinen alkuun. 2-hypyllä otettiin koira vastaan, merkattiin hyppy ja samantien lähdettiin etenemään kolmoselle (vissiin jonkinlainen jaakotus?). Ehkä mie olen vähän oppinut liikkumaan rohkeammin, koska tämä toimi ihan sikahyvin ja uskalsin lähteä liikkumaan heti kun koira ponnisti. Samoin 4- ja 5-hyppyille tehty sokkoleikkaus sujui tosi kivasti, kunhan vaan olin rohkeasti heti kääntämässä koiraa. Riehan kaarroksetkin oli hyvin hallussa kun olin ajoissa liikkeellä.
7-8 saatiin sujumaan myös, kunhan tosiaan linjasin putken jälkeen paremmin ja herättelin Riehaa kääntymään pituuden jälkeen. Siitä ehdin hyvin vastaanottamaan koiraa 9-hypylle vastakkaisella kädellä ja pakkovalssilla putkeen. Keppikulma oli suht haastava, mutta R handlasi sen joka kerta erinomaisesti. Siitä on tullut jo aika hyvä hakemaan pujottelua, pystyin hyvin lähettämään sen hieman kauempaankin. Koitettiin myös olisiko se kestänyt puolenvaihtoa kesken pujottelun, mutta se oli vielä liikaa. Samalta puolelta siis vein ja siitä takaaleikkauksella 12-hypylle. Tässä kohden puolenvaihto olisi ehkä toiminut paremmin, koska irtoaa niin hyvin, niin takaaleikkauksella haki sitten herkästi jo putkea.
Kulman hyppykimaralle haettiin jonkin verran ohjausta. Lähinnä siis sitä omaa liikettä. Tämä tehtiin sokkareilla 13- ja 14-hypyille. Kyllä sai ohjaaja vääntää ja olla rohkea. Rieha kyllä lukee noita erinomaisesti, kunhan vaan olen selkeä, eli myös muistan kääntää katseen jne. Tuntui että opittiin tässä tosi paljon! Loppusuoran se meni ongelmitta, ohjailin oikeastaan ihan takaa ja kyllä se kääntyy, vaikka edellä meneekin.
Tosi kiva treeni ja paljon ideoita!
keskiviikko 7. maaliskuuta 2012
Kaupunkitreenit
Raisan kanssa treffattiin Tokmannin pihassa treenien merkeissä. Käytin tilaisuutta hyväksi ja vähän kaupunkikäveltiin, tosin porukkaa oli aika vähän liikenteessä. Mutta pitää maalaiskoirankin päästä välillä kaupungille :D.
Itse treeni sitten. Tehtiin alkuun seuuruta, joka oli priimaa. Siitä parit luoksarit, joissa hieman ennakoi sivulletuloa, joten loppuun tehtiin eteentuloja tolpan kierron kautta, ettei aina tarvitse tehdä koko luoksaria. Näissä eteentulo pelasi taas tosi hienosti. Kierroista tehtiin myös seuraamisen aloituksia, niissäkin hyvä meno.
Raisa teki meille tuomarille ilmoittautumisen ja kättelyn kanssa sai olla tarkkana, kun pieni keepi oli sitä mieltä että käsissä vaihdetaan jotain suurta herkkua. No, ei siinäkään ongelmaa sitten loppujen lopuksi. Tehtiin myös pieni seuruu yhden hengen henkilöryhmässä, ihan ok menoa, tosin nyt viereen rakennettu ruutu meinasi hieman kiinnostaa. Mutta ihan perushyvää menoa.
Ruudussa Rieha sai käydä kerran ja se oli ihan priima kaikin puoli. Sitten paikkamakuuta, Naru teki samaan aikaan häiriökoirakkona. Tässä olikin sitten haastetta, tuntui ettei R meinannut millään pysyä maassa. Se ei liikkunut, mutta nousi istumaan, seisomaan tai vähintäänkin koitti maata kyynärät ilmassa. Käskyihin tai Narun tekemiseen ei minusta reagoinut. Lopputulema minusta tähän oli se, että sillä oli kylmä. Pakkanen kiristyi iltaa kohden ja sillä on vielä valeraskauden jäljiltä isot ja paljaat nisät. Temputin ja lämppäsin sitä huolella ja tein sen jälkeen ihan lyhyitä makuita ja niissä pysyi hyvin.
Loppuun tehtiin vielä pari merkkiä. Ohjatun kapulat oli ympärillä häiriönä, mutta hyvin haki paikan ja vauhti oli hieno. Ihan pätevää siis.
Itse treeni sitten. Tehtiin alkuun seuuruta, joka oli priimaa. Siitä parit luoksarit, joissa hieman ennakoi sivulletuloa, joten loppuun tehtiin eteentuloja tolpan kierron kautta, ettei aina tarvitse tehdä koko luoksaria. Näissä eteentulo pelasi taas tosi hienosti. Kierroista tehtiin myös seuraamisen aloituksia, niissäkin hyvä meno.
Raisa teki meille tuomarille ilmoittautumisen ja kättelyn kanssa sai olla tarkkana, kun pieni keepi oli sitä mieltä että käsissä vaihdetaan jotain suurta herkkua. No, ei siinäkään ongelmaa sitten loppujen lopuksi. Tehtiin myös pieni seuruu yhden hengen henkilöryhmässä, ihan ok menoa, tosin nyt viereen rakennettu ruutu meinasi hieman kiinnostaa. Mutta ihan perushyvää menoa.
Ruudussa Rieha sai käydä kerran ja se oli ihan priima kaikin puoli. Sitten paikkamakuuta, Naru teki samaan aikaan häiriökoirakkona. Tässä olikin sitten haastetta, tuntui ettei R meinannut millään pysyä maassa. Se ei liikkunut, mutta nousi istumaan, seisomaan tai vähintäänkin koitti maata kyynärät ilmassa. Käskyihin tai Narun tekemiseen ei minusta reagoinut. Lopputulema minusta tähän oli se, että sillä oli kylmä. Pakkanen kiristyi iltaa kohden ja sillä on vielä valeraskauden jäljiltä isot ja paljaat nisät. Temputin ja lämppäsin sitä huolella ja tein sen jälkeen ihan lyhyitä makuita ja niissä pysyi hyvin.
Loppuun tehtiin vielä pari merkkiä. Ohjatun kapulat oli ympärillä häiriönä, mutta hyvin haki paikan ja vauhti oli hieno. Ihan pätevää siis.
tiistai 6. maaliskuuta 2012
Treeniä ja videota vol. jotain. Ja taas uintia.
Aurinkoinen päivä ja vielä vapaapäivä, eli lenkille ja treenaamaan. Videokamerakin raahautui mukaan.
Rieha teki ekassa setissä tokoa/tottista. Seuraamista, täyskäännöksiä ja hieman suoraa. Mutta lyhyttä pätkää ja ilmeellä. Ja ilmeellähän se tekee, ihana <3. Siitä parit liikkeestä istumiset, jotka näyttävät videolla ihan ok:lta, ehkä voisin hinasen nopeampi olla? Loppuun vielä luoksaria, joka oli oikein kivaa ja paikka löytyi edestä hyvin. Ja sama videolla:
Tokosetin jälkeen tehtiin vähän kontakteja ja pujottelua. Puomin ylösmenot oli ihan hukassa, tai silloin kyllä stoppasin kun karjuin naama punaisena, mutta onko sekään itsesarvoista kuitenkaan... Sillä oli ihan hirveä hinku loppuun, eikä edes olisi syönyt namia noilla ylösmenoilla. En päästänyt sitä menemään koko puomia, vaan sai lelun pelkästä ylösmenosta. Pujottelu sen sijaan skulasi hienosti:
Rieha tauolle ja Vimps kentälle. Tehtiin ACE:n treenin loppuosaa loppupalkan kera. Viima oli ihan liekeissä, haukkuin ja heilutti häntää ja sama meno jatkui radalla. Yllättävän hyvin sain sille tehtyä ohjauskuvioitakin, twistit sujui erinomaisen hyvin. Viskileikkaus oli hieman haastava, hyppäsi kyllä, mutta leikkauksen jälkeen tuppasi aina hyppäämään saman tien takaisin. Namin kanssa saatiin treenattua tätäkin. Loppusuoralla oli hieno vauhti ja loppupalkka pelasi hyvin. Tarkoituksena on nyt opettaa sille tuota loppusuoralla irtoamista, että saataisiin se viimeinenkin vauhti puristettua. Hyvä meno!
Tuike kävi hallissa myös. Tehtiin tunnaria, vaihdellen aina hieman järjestystä jne. Nelisen toistoa ja oma nousi hyvin. Vahvistelin myös vierellä oloa, koska oli niin kovasti innoissaan. Sen lisäksi temputeltiin. Peruuttelu sujuu jo niin kivasti että peruuttelee sellaisen 3-4m yhteensoittoon. Pätevää.
Rieha tuli vielä lopuksi treenaamaan viskileikkausta. Lelun kanssa saatiin hyviä toistoja ja ilman leluakin, kunhan vaan muistin olla tarpeeksi selkeä. Tämä oli ihan hyvä treeni, takaaleikkaamista pitäisi treenata enemmän.
Iltapäivällä käytiin vielä Koirasportissa polskimassa. Tuike oli tänään normaalia vaisumpi, joten ei tehty sille paljoa. Vimps sen sijaan oli extrareipas, tosin todettiin että Ansku saa jatkossa uittaa sen, koska Viima tuntuu hakevan Anskusta tosi paljon tukea. Mie en ole niinkään tärkeä ;). Rieha veteli tyylilleen uskollisena koko ajan laidasta laitaan. Alettiin suunnittelemaan josko sen treenaisi koirauinnin SM-kisoihin, sen verran vauhdilla se vetää että olisi hyvät tsäänssit pärjätä.
Rieha teki ekassa setissä tokoa/tottista. Seuraamista, täyskäännöksiä ja hieman suoraa. Mutta lyhyttä pätkää ja ilmeellä. Ja ilmeellähän se tekee, ihana <3. Siitä parit liikkeestä istumiset, jotka näyttävät videolla ihan ok:lta, ehkä voisin hinasen nopeampi olla? Loppuun vielä luoksaria, joka oli oikein kivaa ja paikka löytyi edestä hyvin. Ja sama videolla:
Tokosetin jälkeen tehtiin vähän kontakteja ja pujottelua. Puomin ylösmenot oli ihan hukassa, tai silloin kyllä stoppasin kun karjuin naama punaisena, mutta onko sekään itsesarvoista kuitenkaan... Sillä oli ihan hirveä hinku loppuun, eikä edes olisi syönyt namia noilla ylösmenoilla. En päästänyt sitä menemään koko puomia, vaan sai lelun pelkästä ylösmenosta. Pujottelu sen sijaan skulasi hienosti:
Rieha tauolle ja Vimps kentälle. Tehtiin ACE:n treenin loppuosaa loppupalkan kera. Viima oli ihan liekeissä, haukkuin ja heilutti häntää ja sama meno jatkui radalla. Yllättävän hyvin sain sille tehtyä ohjauskuvioitakin, twistit sujui erinomaisen hyvin. Viskileikkaus oli hieman haastava, hyppäsi kyllä, mutta leikkauksen jälkeen tuppasi aina hyppäämään saman tien takaisin. Namin kanssa saatiin treenattua tätäkin. Loppusuoralla oli hieno vauhti ja loppupalkka pelasi hyvin. Tarkoituksena on nyt opettaa sille tuota loppusuoralla irtoamista, että saataisiin se viimeinenkin vauhti puristettua. Hyvä meno!
Tuike kävi hallissa myös. Tehtiin tunnaria, vaihdellen aina hieman järjestystä jne. Nelisen toistoa ja oma nousi hyvin. Vahvistelin myös vierellä oloa, koska oli niin kovasti innoissaan. Sen lisäksi temputeltiin. Peruuttelu sujuu jo niin kivasti että peruuttelee sellaisen 3-4m yhteensoittoon. Pätevää.
Rieha tuli vielä lopuksi treenaamaan viskileikkausta. Lelun kanssa saatiin hyviä toistoja ja ilman leluakin, kunhan vaan muistin olla tarpeeksi selkeä. Tämä oli ihan hyvä treeni, takaaleikkaamista pitäisi treenata enemmän.
Iltapäivällä käytiin vielä Koirasportissa polskimassa. Tuike oli tänään normaalia vaisumpi, joten ei tehty sille paljoa. Vimps sen sijaan oli extrareipas, tosin todettiin että Ansku saa jatkossa uittaa sen, koska Viima tuntuu hakevan Anskusta tosi paljon tukea. Mie en ole niinkään tärkeä ;). Rieha veteli tyylilleen uskollisena koko ajan laidasta laitaan. Alettiin suunnittelemaan josko sen treenaisi koirauinnin SM-kisoihin, sen verran vauhdilla se vetää että olisi hyvät tsäänssit pärjätä.
maanantai 5. maaliskuuta 2012
Nopeasti hallilla
Tänään oli ihana hankikanto jäällä. Kicksparkilla pääsee ihan älyttömän hyvin menemään ja vauhtia riittää. Ihan miun laji, hiihdosta kun en erityisemmin välitä :).
Rieha pääsi oman koulutusvuoron jälkeen halliin vähän tekemään. Aloiteltiin tottiksella, ensin liikkeestä istumista ja seuruussa täyskäännöksiä. Liikkeestä istuminen sujui kuin vettä vaan, nopeasti ja terävästi. Seuruussa paikka ja kontakti priimaa ja testailtiin käännöksiä sekä oikealle että vasemmalle. Vasemman kautta ollaan tehty vähemmän, mutta kun R pitää paikan niin tuskin sitä ihan kauheasti tarvii treenata. Ihan loppuun tehtiin vielä paikkamakuu, pari minuuttia, oikein hyvä.
Kontakteja muistuteltiin myös. Ensin A:ta, jossa koitin vahvistaa sitä että tulee alas vaikka olisin itse missä kohden. Ihan hyvää menoa ja oivallusta. Puomilla ja keinulla ylösmenon stopeista sai muistutella ensin, mutta sitten alkoi sujumaa. Näillä alasmeno on nopeampi kuin A:lla, yksinkertaisesti siitä syystä, että ollaan treenattu niitä enemmän. Lisäksi vielä parit pujottelut, joissa hyvä meno.
Rieha pääsi oman koulutusvuoron jälkeen halliin vähän tekemään. Aloiteltiin tottiksella, ensin liikkeestä istumista ja seuruussa täyskäännöksiä. Liikkeestä istuminen sujui kuin vettä vaan, nopeasti ja terävästi. Seuruussa paikka ja kontakti priimaa ja testailtiin käännöksiä sekä oikealle että vasemmalle. Vasemman kautta ollaan tehty vähemmän, mutta kun R pitää paikan niin tuskin sitä ihan kauheasti tarvii treenata. Ihan loppuun tehtiin vielä paikkamakuu, pari minuuttia, oikein hyvä.
Kontakteja muistuteltiin myös. Ensin A:ta, jossa koitin vahvistaa sitä että tulee alas vaikka olisin itse missä kohden. Ihan hyvää menoa ja oivallusta. Puomilla ja keinulla ylösmenon stopeista sai muistutella ensin, mutta sitten alkoi sujumaa. Näillä alasmeno on nopeampi kuin A:lla, yksinkertaisesti siitä syystä, että ollaan treenattu niitä enemmän. Lisäksi vielä parit pujottelut, joissa hyvä meno.
sunnuntai 4. maaliskuuta 2012
Viettiä, viettiä
Yövuoron jälkeinen sunnuntai hurahti mukavasti viettiluennolla. Kurssin veti SPJL:n maalimiesoppilas Onni Mäkinen yhdessä opettajansa Vesa Sepposen kanssa. Hyvää perusasiaa vieteistä ja niiden hyödyntämisestä koiran koulutuksessa. Jotain uutta ja jotain vanhaa. Eikä onneksi luisuttu pelkän suojelupuolen esimerkkeihin, vaan saatiin hyvää keskustelua aikaan muistakin lajeista.
Sain vinkkiä Riehankin treeniin, kun kysyin miksi se esim. agissa huonon ohjauksen jälkeen käy haukkumaan ja hyppimään minua päin. Lopputulema taisi olla että se on turhaumasta johtuvaa reaktiivista (vai aktiivista?) aggressiota, eli kun saalisvietissä oleva koira ei pääse viettipäämäärään, se turhautuu ja purkaa painetta aggressiolla. Tai ainakin jotain sinne päin :D.
No, ei termeillä niin väliä, idea kävi ainakin jotenkin selväksi. Aika lailla samasta asiasta taisi olla puhe viime ACEn kurssillakin, eli juuri sitä mitä tapahtuu itse tekemisen (tässä tapauksessa esteiden suorittamisen) väleissä. Ja tottahan se on, varsinkin agissa tulee herkästi jätettyä koira oman onnensa nojaan kun rata keskeytyy ja keskittyy kuuntelemaan kouluttajan ohjeita. Pahimmassa tapauksessa koira turhautuu em. tavalla ja vasta sen jälkeen aletaan kaivamaan palkkaa esiin. Käytännössä koira siis palkataan siitä turhaumasta, kun sen olisi voinut päästää viettipäämäärään eli saalistamaan lelua, käskeä se tekemään jotain duunia esim. paikkamakuuta ja samalla patoamaan viettiä ja tai antaa se vaikka ulkopuoliselle kävelytettäväksi että vire säilyy. Siinäpä siis mietittävää taas :).
Rieha pääsi käytännön osuuteen mallioppilaaksi. Tämä osio oli valitettavan lyhyt ja olin vähän pihalla siitä, mitä siellä oli tarkoitus tehdä, varsinkin kun oltiin ensimmäisenä koirana. Siitä johtuen tuntui etten ihan kauheasti kuitenkaan saanut irti. Aloitin leikittämään Riehaa ja sehän leikki heti ongelmitta. Lähinnä koitettiin keskittyä leikin loppuun, eli rauhoittumiseen lelun kanssa ja luovutukseen. Luovutustilanteissa koitan ikäänkuin käskeä sitä luovuttamaan, vaikka edelleen taistelen sen kanssa ja pidän lelua tiukasti käsissä. Ensin pitäisi antaa koiran voittaa, rauhoittaa sitä leluun ja sitten vasta käskeä irti. Ihan hyviä juttuja, ehkä tuossa tilanteessa olisin vaan kaivannut vähän enemmän aikaa. Lopputulemana Riehan leikissä ei kuulemma ole mitään ongelmaa, se on innokas ja aktiivinen. Pienen huomautuksen sain noista väleistä, eli kun kuuntelin ohjeistusta, niin Rieha alkoi muutaman kerran vähän nuuskimaan. Eli niistä pitäisi päästä eroon. Toki tuo outo tilanne teki sen, etten osannut toimia ihan normaalisti kun jännitin ja kuuntelin. Yleensä tokossa kuitenkin käskytän Riehan maahan odottamaan tmv. jos se ei ole ihan kuulolla silloin kun en ole aktiivinen.
Mutta joo, kokonaisuutena mukava kurssi! Ja ehkä tuo käytäntökin aukee enemmän kun pääsen katsomaan videota siitä. Jotenkin on vaikea lyhyessä ajassa kuunnella kaikkea ja samaan aikaan koittaa pelata uuden asian kanssa.
Sain vinkkiä Riehankin treeniin, kun kysyin miksi se esim. agissa huonon ohjauksen jälkeen käy haukkumaan ja hyppimään minua päin. Lopputulema taisi olla että se on turhaumasta johtuvaa reaktiivista (vai aktiivista?) aggressiota, eli kun saalisvietissä oleva koira ei pääse viettipäämäärään, se turhautuu ja purkaa painetta aggressiolla. Tai ainakin jotain sinne päin :D.
No, ei termeillä niin väliä, idea kävi ainakin jotenkin selväksi. Aika lailla samasta asiasta taisi olla puhe viime ACEn kurssillakin, eli juuri sitä mitä tapahtuu itse tekemisen (tässä tapauksessa esteiden suorittamisen) väleissä. Ja tottahan se on, varsinkin agissa tulee herkästi jätettyä koira oman onnensa nojaan kun rata keskeytyy ja keskittyy kuuntelemaan kouluttajan ohjeita. Pahimmassa tapauksessa koira turhautuu em. tavalla ja vasta sen jälkeen aletaan kaivamaan palkkaa esiin. Käytännössä koira siis palkataan siitä turhaumasta, kun sen olisi voinut päästää viettipäämäärään eli saalistamaan lelua, käskeä se tekemään jotain duunia esim. paikkamakuuta ja samalla patoamaan viettiä ja tai antaa se vaikka ulkopuoliselle kävelytettäväksi että vire säilyy. Siinäpä siis mietittävää taas :).
Rieha pääsi käytännön osuuteen mallioppilaaksi. Tämä osio oli valitettavan lyhyt ja olin vähän pihalla siitä, mitä siellä oli tarkoitus tehdä, varsinkin kun oltiin ensimmäisenä koirana. Siitä johtuen tuntui etten ihan kauheasti kuitenkaan saanut irti. Aloitin leikittämään Riehaa ja sehän leikki heti ongelmitta. Lähinnä koitettiin keskittyä leikin loppuun, eli rauhoittumiseen lelun kanssa ja luovutukseen. Luovutustilanteissa koitan ikäänkuin käskeä sitä luovuttamaan, vaikka edelleen taistelen sen kanssa ja pidän lelua tiukasti käsissä. Ensin pitäisi antaa koiran voittaa, rauhoittaa sitä leluun ja sitten vasta käskeä irti. Ihan hyviä juttuja, ehkä tuossa tilanteessa olisin vaan kaivannut vähän enemmän aikaa. Lopputulemana Riehan leikissä ei kuulemma ole mitään ongelmaa, se on innokas ja aktiivinen. Pienen huomautuksen sain noista väleistä, eli kun kuuntelin ohjeistusta, niin Rieha alkoi muutaman kerran vähän nuuskimaan. Eli niistä pitäisi päästä eroon. Toki tuo outo tilanne teki sen, etten osannut toimia ihan normaalisti kun jännitin ja kuuntelin. Yleensä tokossa kuitenkin käskytän Riehan maahan odottamaan tmv. jos se ei ole ihan kuulolla silloin kun en ole aktiivinen.
Mutta joo, kokonaisuutena mukava kurssi! Ja ehkä tuo käytäntökin aukee enemmän kun pääsen katsomaan videota siitä. Jotenkin on vaikea lyhyessä ajassa kuunnella kaikkea ja samaan aikaan koittaa pelata uuden asian kanssa.
torstai 1. maaliskuuta 2012
Päivitykset laahaa
Toisaalta ei olla ihan kauheasti treenattukaan, yövuorot kummasti verottaa. Tiistaina koko sakki kävi taas Koirasportissa uimassa ja mukavaa oli. Selkeästi alkavat pitää ihan normimenona tätä. Viimaa uitettiin fleksissä ulkopuolelta, Tuike sai hakea lelua ja Rieha vaan uiskenteli omaan tahtiin.
Eilen oli sitten vuorossa viestitreeniä Jannen ja Raisan kanssa. Ei mikään paha matka ja eka väli menikin taas niin hienosti kuin olla ja voi. Toka lähetys oli viime kerran toisinto, lähti ihan täysiä, mutta stoppasi puoleenväliin, katseli siinä ja koitti palata takaisin. Käskin sen menemään ja lähti. Kolmannella lähetyksellä stoppasi taas, mutta lähti paljon nopeammin liikkeelle. Pohdittiin taas sitä, miten Raisan päästä saisi mielenkiintoisemman. Rieha juoksee sinne aina ekalla kerralla tosi hyvin, mutta sen jälkeen se ikään kuin toteaa että se on nähty ja alkaa kyttäämään sitä liikunko minä. Selkeästi tykkää hirmuisesti juosta, mutta minun pää vaan vetää tällä hetkellä voiton.
Siitä ajeltiin läheiselle parkkikselle treenaamaan. Tosi hyvää häiriötreeniä, kun siinä kulki koko ajan hiihtäjiä ihan vierestä.
Rieha teki eka ruutua. Vieressä ollut kapulakasa hämäsi alkuun, mutta sitten tosi hyviä ruutuun menoja. Otin kerran maahanmenon ruudussa ja sen jälkeen koitti tarjota sitä joka kerta. Eli älä treenaa maahanmenoa :D. Seuraaminen oli hyvällä mallilla ja häiriö ei haitannut ollenkaan. Loppuun paikkamakuu bh-maisesti kun Naru teki luoksetuloa. Tosi hieno makuu, ei reagoinut luoksetulokäskyihin millään lailla.
Viima teki noutoa, jossa piti hieman nostattaa fiilistä. Mutta mielellään meni kapulalle ja toi reippaasti. Siitä kaukoja, jotka on priimaa ja loppuun seuruuta. Seuruussa koitin nyt pitää extratarkasti huolta siitä, etten itse korjaa kohti koiraa, Viima kun on hieman oppinut siihen. Ihan kivasti se lähti tarjoamaan itse ja oli muutenkin hyvällä päällä.
Tuike teki loppuun hieman ruutua, joka oli hirmuisen iloista ja tärppää menoa. Loppuun tehtiin vähän seuruuta ja muutamia rallytoko-juttuja. Olen ilmoittanut T:n rallytokokurssille, siitä tulee meidän veteraanilaji!
Eilen oli sitten vuorossa viestitreeniä Jannen ja Raisan kanssa. Ei mikään paha matka ja eka väli menikin taas niin hienosti kuin olla ja voi. Toka lähetys oli viime kerran toisinto, lähti ihan täysiä, mutta stoppasi puoleenväliin, katseli siinä ja koitti palata takaisin. Käskin sen menemään ja lähti. Kolmannella lähetyksellä stoppasi taas, mutta lähti paljon nopeammin liikkeelle. Pohdittiin taas sitä, miten Raisan päästä saisi mielenkiintoisemman. Rieha juoksee sinne aina ekalla kerralla tosi hyvin, mutta sen jälkeen se ikään kuin toteaa että se on nähty ja alkaa kyttäämään sitä liikunko minä. Selkeästi tykkää hirmuisesti juosta, mutta minun pää vaan vetää tällä hetkellä voiton.
Siitä ajeltiin läheiselle parkkikselle treenaamaan. Tosi hyvää häiriötreeniä, kun siinä kulki koko ajan hiihtäjiä ihan vierestä.
Rieha teki eka ruutua. Vieressä ollut kapulakasa hämäsi alkuun, mutta sitten tosi hyviä ruutuun menoja. Otin kerran maahanmenon ruudussa ja sen jälkeen koitti tarjota sitä joka kerta. Eli älä treenaa maahanmenoa :D. Seuraaminen oli hyvällä mallilla ja häiriö ei haitannut ollenkaan. Loppuun paikkamakuu bh-maisesti kun Naru teki luoksetuloa. Tosi hieno makuu, ei reagoinut luoksetulokäskyihin millään lailla.
Viima teki noutoa, jossa piti hieman nostattaa fiilistä. Mutta mielellään meni kapulalle ja toi reippaasti. Siitä kaukoja, jotka on priimaa ja loppuun seuruuta. Seuruussa koitin nyt pitää extratarkasti huolta siitä, etten itse korjaa kohti koiraa, Viima kun on hieman oppinut siihen. Ihan kivasti se lähti tarjoamaan itse ja oli muutenkin hyvällä päällä.
Tuike teki loppuun hieman ruutua, joka oli hirmuisen iloista ja tärppää menoa. Loppuun tehtiin vähän seuruuta ja muutamia rallytoko-juttuja. Olen ilmoittanut T:n rallytokokurssille, siitä tulee meidän veteraanilaji!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)