SM-treenilöt

Eilen saatiin isompi porukka kasaan ja tehtiin porukalla koemainen treeni, sm-kisat mielessä pitäen. Rakennettiin nurmikentälle vierekkäin kaksi kehää kehänauhan kanssa. Toisessa kehässä oli ruutu, hyppy, tunnari ja kaukot, toisessa luoksetulo, zeta ja ohjattu. Kehät olivat kiinni toisissaan, eli saatiin erinomainen häiriötreeni, isojen kisojen malliin.

Ruutu oli tosi vaikea. Punaiset merkin nurmikolla ei ole paras yhdistelmä ja varsinkin, kun toisen kehän keltaiset luoksarin merkit oli ihan kehänauhan vieressä, niin ne vaikeutti hommaa entisestään. Rieha teki hienon merkin, mutta ruutuun meno oli vaikeaa. Se ajautui pari kertaa ulos kehästä, juoksi ihan täysiä, mutta ei vaan bongannut ruutua. Yrityksen puutteesta ei kyllä voi sitä syyttää. Lopulta, kun bongasi, niin silti sinne meno oli haastavaa. Mietin, että maassa ollut kehänauha varmaan vähän hämäsi ja sen oli vaikea hahmottaa, missä ruutu itsessään oli. Aika haastava treeni, mutta hienosti Riesku selvisi siitä huolimatta. Palkkailin paljon ja lopuksi se sai juosta vielä ruutuun, jossa oli lelu valmiina.

Metallihypyssä paksumpi pito-osa oli Riehasta vähän ällö ja kapula kolisi. Mutta palautti reippaasti ja bongasi kapulan hyvin nurmikosta.

Tunnari oli vaikea, koska kapuloita ei näkynyt ollenkaan. Mutta Rieha teki aika täydellisen tunnarin, nosti oman välittömästi, eikä varmistellut yhtään. Hieno!

Kaukoja jumpattiin lopuksi, niissä ok meno, Riehalle tyypillinen.

Toisessa kehässä aloitettiin luoksarilla. Viereisessä kehässä oli samaan aikaan ruutu ja ruudun merkki oli ihan samassa linjassa luoksarin ekan stoppimerkin kohdalla. Väliä oli ehkä 5m. Tämä aiheutti Riehassa pienen kauhistuksen, kun naapurikehän koira lähti tulemaan suoraan kohti. Tämän takia teki pienen kaarteen, mutta stoppasi silti hyvin. Hurjan hyvä häiriötreeni siis. Loppu oli nätti.

Zetassa järjestys i-s-m. Hyvät jäävät, seuruu hieman keuli. Mutta ei ennakoinut liikkeelle lähtöjä, mikä oli vireen ottaen loistavaa.

Ohjatussa haettiin vasen ja Rieha teki hienon suorituksen. Merkki oli matala, mutta bongasi hyvin nurmikosta. Vasen nousi tosi hienosti ja varmasti. Luovutus oli himpan vino.

Erikseen tehtiin vielä vähän seuruuta ja lopuksi paikkikset kimpassa. Ja voi murr, Rieha meni maahan istumisessa. Sillä oli vaan vähän sellainen hälläväliä fiilis, kuuma ja kaikkea, niin kivempihan se on maata... No neiti istumaan ja loppu sujui hyvin. Paikkamakuussa makasi lonkalla, muuten ok makuu.

Loppuun piti sitten antaa neitokaiselle hieman haastetta ja tehtiin istuminen niin, että kaveri houkutteli sitä menemään maahan. Nyt skarppasi hyvin, vaikka aika vaikeaa olikin. Mutta hyvä fiilis jäi siitäkin.

Ei ne liikkeet nyt ihan pahalla mallilla ole, mutta ei ne ihan huippuunsa hiottujakaan ole. Näillä mennään, kiva oli treenata kimpassa ja kunnon häiriössä!

Aksa antaa siivet!

Rieha muuten täytti juhannuspäivänä 4-vuotta. On se vaan semmoinen paketti, minun koirani. Parhautta maailmassa.

 

 

Rieha reissasi juhannuksen Lapissa, joten treeni jäi taas vähälle. Täytyy tällä viikolla yrittää ottaa kiinni edes vähän... Pystykorvat sen sijaan kävi parinakin aamuna hallilla tekemässä hömppäaksaa. Pieni ohjauskuvioita, keppejä ja kontakteja. Kumpikin oli niin kovasti innoissaan, että oli aivan liikkistä. Se on välillä oikeasti niin kivaa vaan hömpätä menemään, ilman mitään paineita mihinkään. Samaa ajatusta koetan nyt siirtää myös ensi viikon SM-kisoihin. Pääasia, että on hauskaa. Elämässä on niin paljon muutakin, kuin tokosta tai jostain muusta nipottaminen, nyt ei vaan jaksa.

 

Tämä pidettiin mielessä, kun eilen treenailtiin himpan verran Annan kanssa. Alkuun tunnaria muutamalla toistolla, kovassa tuulessa. Ilme oli hyvä, meni ja tuli laukalla. Hieman varmisteli oman kanssa, eli nosti, mutta tiputti ja nuuski vielä muita. Tämä nyt vaan aina tulee esiin, kun ei treenaa. Pääasia, että oma nousee.

 

Sitten Anna liikkuroi meille seuraamista ja se oli kyllä aikamoisen hysteeristä. Minä en oikeasti osannut kävellä ollenkaan ja Rieha keuli. Minua alkoi naurattamaan ja Rieha keuli vielä enemmän. Oikein hyvältä vaikuttaa siis, mutta oli meillä ainakin hauskaa :).

 

Loppuun vielä vähän kiertoja ja stoppeja ja that's it. Sitten päästiin asiaan, eli agitreeneihin. Ihailkaa taas kätteni tuotosta ;) 

 

 

Tosi kiva rata ja vaikka se haastavalta tuntuikin paikka paikoin, niin tiiättekö, me vedettiin siellä aika päteviä pätkiä! Rieha oli tosi hyvä, enkä minäkään luovuttanut. Tiedä sitten oliko sillä vaikutusta, kun juuri ennen meidän vuoroa hallin pihaan kurvaili Red Bull-auto ja hörppäsin sitten hieman energiajuomaa ennen radalle menoa ;). Tosin viime viikollakin sujui, niin ehkä sitä voi itseäänkin hieman onnitella...

 

Alussa treenattiin pituudelle menoa, siihen ohjauksena vastakäännös. Aika hyvin R reagoi ja muutaman palkkauksen jälkeen kääntyi tosi hyvin. Neloselle pakkovalssi ja kepit sujui ihan täydellisesti, kun leijeröin keinun takaa. Siitä sain hyvin etumatkaa seuraavaan pätkään, jossa päällejuoksu seiskalle ja siivekkeen kiertoon. Sujui niin hyvin, kunhan en varmistellut liikaa!

 

Putkihässäkkä oli Riehan mieleen, mutta silti erotteli puomin ongelmitta. 15-18-pätkä tuntui haastavalta, mutta kun pistin töppöstä rohkeasti toisen eteen, niin sekin sujui. 15-hyppy kierrätettiin oikean siivekkeen kautta, sitten vaan persjättö 17-hypyn jälkeen ja sitten jaakotuksella eteenpäin. Loppusuoralle hyvä irtoaminen ja oikein hyvä treeni :).

 

Kiitos Hannalle tsempeistä, tää tuntuu taas välillä ihan agilityltä. Ja urheilulta, sen verran taas tuli juostua.

Mummelin terveiset

 Lupasin kuvia pentuturkkisesta 10-vee Tuikkusesta. On se vaan sellainen pieni ihanuus, ei paljoa ikä paina, pikemminkin mitä vanhemmaksi se tulee, niin sitä itseriittoisempi se on :).

 

Tässä maailman ihanin kuva mummelista ja jääkarhusta. Uni yllätti kesken leikkien, Tuike torkkui hetken lelu suussa ja jatkoi sen jälkeen retuuttamista ;). Jääkarhu on muuten ollut sillä ihan pennusta saakka, eli yli 10 vuotta. Siitä ei ole enää kuin kuori jäljellä, mutta silti se on ihana ja saa edelleen kyytiä säännöllisesti.

 

 

Mummon nenä

 

 

Ja vielä hymy ;). Pari alhaalta puuttuvaa hammasta ei juuri menoa haittaa, muuten hammasrivistö on aika priima. 

  

Still alive

 Onpas blogissa ollut hiljaista. Ei ole koskaan tainnut olla näin pitkää päivitystaukoa. Ollaan toki treenattu ja touhuiltu, mutta kieltämättä normaalia vähemmän. Olen aina ajatellut, että jaksan treenata loputtomiin, mutta nähtävästi joskus on tauon paikka. Riehalla oli tässä välissä myös juoksu, jotenkin toki sekin vaikutti treenitahtiin.

 

Nyt kuitenkin arvokisat lähenevät uhkaavasti, joten täytynee ryhdistäytyä. Toisaalta hyvä, että nyt on juoksutkin juostu ja voi rauhassa keskittyä kisaamaan kesällä. Ilmoitin Riehan Tokon SM:iin, pääsystä ei vielä ole tullut tietoa. Meillä oli viimeiseltä vuodelta alla kolme koetta, joista tuloksena kaksi ykköstä ja yksi kakkonen, jännä nähdä riittävätkö ne. PK SM ilmottautuminen lähenee myös loppua, kovasti kyllä kiinnostaisi, mutta katsotaan miten käytännön toteutus onnistuu. Mutta olisihan se kokemus, eikä siellä turhan montaa kelpietä kisaa, eli jo senkin takia olisi mukava käydä kokeilemassa siipiä.

 

Mutta jospa nyt palattaisiin treenipäivityksiin ja niiden osalta eilisiin agitreeneihin. Rata oli suunnilleen tälläinen:

 

 

Hieman jännitti miten kuulolla Rieha malttaisi olla juoksutauon jälkeen, mutta se oli turhaa. Se oli hurjan vauhdikas, muttat reagoi todella hienosti. Ja me saatiin hyvinkin onnistunutta pätkää aikaiseksi :).

 

Alussa jännitin, miten ehtisin 6-hypyn takaakiertoon, mutta ehdin hyvin leikkaamaan putken jälkeen ja takaakierto onnistui kivasti. Pujotteluun takaaleikaten, tosi hyvä meno. Vaikein kohta oli 9-12, siinä tuli turhaa kaarratusta ja varmistelua päällejuoksuun. Selvittiin kuitenkin. Kepeistä olin tosi ylpeä, toinen kierros onnistui mainiosti, vaikka aloitus oli ihan täydestä umpikulmasta. Oli hauskaa!

 

Aksan ohella tehtiin pihassa tokoa. Hiottiin seuraamisen käännöksiä ja mukavasti Rieha työsti, varsinkin kun hetsasi hieman takapään käyttöä. Se on hieman ehkä laiskistunut sen kanssa. Merkkiä ja ohjattua treenattiin yhdella kapulalla. Hetsilähtöjä ja vuorotellen yhden kapulan hakemista kummaltakin puolelta, tarkoituksena vaan vahvistaa voimakasta lähtöä. Lisäksi häiriömerkkiä eri suunnista, höystettynä häiriökapuloilla. Luoksarin stoppeja tehtiin peruutellen ja lelua heitellen. Muistin myös vahvistaa luoksetulon eteentuloja, niissä kun on ollut "hieman" soveltamista ilmassa.

 

Pystykorvat porskuttaa entiseen tahtiinsa. Tuike sai kesätukan, pitääkin ottaa sen pentulookista taas kuvia. Viima naatiskelee elämästä, eilen se mm. ajoi takaa hirviä (tai siis niiden jälkiä, itse hirvet olivat jo long gone). Semmoista, perusmenoa :).