maanantai 30. maaliskuuta 2015

Palkitsevia treenejä ja kisoja

Viime viikolla käytiin torstaina itsekseen hallilla. Tehtiin paljon zetaa ja vähän tunnaria. Zetapeikko oli aika pahana. Ärsytti suunnattomasti, kun tuntui ettei vaan suju. Nyt tuli esiin se istumisen unohtelu ja lisäksi vielä normaali oman kävelyn vaikeus. Savu vaan nousi korvista ja siinä vaiheessa kannatti jättää treeni siihen. Tunnari onneksi sujui ja saatiin myös mukava paikkamakuutreeni Ruun ja Hupin kanssa. Samoin luoksarin stoppeja treenattiin onnistuneesti takapalkalla. Ehkä siis kuitenkin plussan puolella oltiin.

Maajoukkuekarsinnoista

Perjantaina käytiin kisatokovuorolla, jossa Närhen Hanna ehti katsomaan meidän menoa oikein huolella. Lämmittelyksi Rieha sai juosta ruutua, joka oli vaikea häiriömerkkien takia. Yhden häiriömerkin kautta se sinne kiersikin ekalla yrityksellä, mutta sen jälkeen ei ollut ongelmia. Hieman se pomppi mennessään, mutta sanoinkin, etten siihen lähde puuttumaan, koska kokeessa sitä ei näy. Pikemminkin johtuu kovasta innosta, kun pääsi melkein suoraan autosta tekemään.

Myös zetaa tehtiin, ylläri. Näytin eri versioita omasta kävelystä ja pohdittiin niitä. Rieha teki tosi hyvin, kertaakaan ei tehnyt väärää jäävää ja jaksoi jankata zetaa edestakaisin. Suurin ongelma oli katsojien mukaan oma kääntyminen vasemmalle, joka ei sekään ollut iso ylläri. Opettin sitten kävelemään ilman koiraa.


Tunnaria Riesku sai tehdä häiriössä, eli kapulat oli istuvien katsojien jaloissa. Hyvin se tämän selvitti.

Luoksetulossa Hanna vinkkasi stoppitreeniin kiertotreenin päälle vielä peruuttelua. Sitä joskus kokeilinkin, pitääpä ottaa taas työn alle. Eli siis koiraa kierrätetään tolpan tmv. ympäri, josta stoppeja ja välittömästi stopin jälkeen tulee peruutus, sitten taas kierto, stoppi ja peruutus. Saisi sitä ajatusta enemmän taaksepäin. Tämä ja takapalkkatreeni varmasti toisivat sen viime silauksen. Lisäksi mulle syötettiin ajatus siitä, että josko ottaisin Riehan tokossa suoraan sivulle, eteentulon sijaan. Kokeiltiin pariin otteeseen ja ajatus voisi olla ihan työstettävissä. Ja vähenisihän kokeissa yksi paikka menettää pisteitä. Sitten pitää vaan olla ok-puolella tarkkana.


Lauantaina päästiin sitten Huotarin Oilin oppiin. Ihanaa, kun nyt on päästy useamman kerran saman kouluttajan oppiin, se antaa niin paljon enemmän. Niin myös tänään, on mahtavaa kun kouluttaja muistaa mitä ollaan tehty ja miten edettiin!

Aloitettiin homma yhteistreenillä. Ensin istu-maahan-jumppaa ympyrässä. Rieha oli tosi hyvin kuulolla. Sitten perinteiset seuraamiset pujotellen, näissäkään ei ongelmia. Sitten paikkamakuun aloituksia rivissä, tosi pienillä väleillä. Tässä Rieha meni kerran lankaan viereisen koiran sivu-käskyyn, mutta sitten taas skarppasi. Uusien sääntöjen mukainen paikallaolo sujui onneksi tällä kertaa ilman ylimääräisiä koiria Riehan luoksetulossa. Rieha oli ihan super. Loppuun tehtiin vielä kimpassa seuraamista ja jääviä. Jäävissä Riehalla oli istuminen hakusassa, muut sujui. Kiva välillä touhuilla erilaisia juttuja.


Yksittäistreenissä olin valinnut aiheeksi, tadaa, zetan. Katsottiin ensin koemainen, hitaalla kävelyllä. Rieha teki hyvin ja näytti kuulemma ihan ok:lta. Sitten tehtiin sama normaalilla kävelyllä. Rieha teki edelleen hyvin, mutta nyt näytti kuulemma paljon paremmalta. Eli tempo saisi kuitenkin olla se normaali, muuten homma näyttää liian jähmeältä. Ja normaali tempo myös tuntuu itsestä paremmalta, varsinkin kokeessa, jossa jännitys vie jalkoja eteenpäin.

Sitten mietittiin miksi Rieha on tehnyt istumisessa virheitä. Pääteltiin, että joku koetilanteessa sen aiheuttaa. Tehtiin siis alle koemaisesti seuruuta, kaukot ja ruutu. Sitten zetaan. Se oli hieno, eikä Riehalla ollut ajatustakaan jättää istumista välistä. Eli näinkään ei saatu sitä kiinni.

Seuraavaksi tehtiin rikottua zetaa, eli Oili liikkuroi minun menoa. Välillä juostiin, stopit tuli yllättäen esim. kulmassa jne. Eikä Rieha tehnyt edelleenkään yhtään virhettä. Se oli ihan tosi hienosti skarppina ja kuulolla.

Oilin ohjeeksi saatiin nyt tehdä paljon kokonaista zetaa. Samalla tulee kävelytreeniä itselle ja koiralle ajatus siitä, että kyseessä on kokonainen liike, jonka kaikki osat pitää suorittaa. Jos Rieha tekee väärin, niin ei saa liikaa torua, käydä vaan laittamassa se oikeaan asentoon. Sen jälkeen jatketaan zetan tekoa, kunnes se onnistuu alusta loppuun. Silloin vasta (iso) palkka. 

Jääviä voi treenata myös erikseen, jolloin väärään asentoon voi puuttua isommalti. Näitä ei siis saisi liittää zetaan, että siinä säilyy varmuus. Mutta erikseen voisi tehdä vaikka 10 seisomista jättipalkalla, jonka jälkeen yksi istuminen ja jos onnistuu niin vielä isommalla palkalla. Eli vähän haastetta, mutta samalla myös motivaatiota. Lisäksi Oili kehotti miettimään sitä, että opettaisin Riehan katsomaan eteenpäin jäävissä. Silloin sillä olisi enemmän tehtävää, eikä fokus katoaisi. Nythän sen pää pyörii minun liikkeen mukana.

Toisena liikkeenä katsottiin merkkiä ohjatun noudon yhteydessä. Mielestäni Rieha herkästi himmaa siinä, kun odottelu on tylsää ja ajatus on kapuloilla. Tähän tehtiin treeninä sellaista, että juuri ennen kuin sanon käskyn merkille (tai melkein yhtä aikaa), kosketankin Riehaa kevyesti jalalla takakautta. Jalkakosketus on siis ikään kuin merkki, että lähdehän siitä. Testattiin ja kyllähän se toimi. Tosin Riehan ilme oli aikamoinen :D. Mutta minusta tuo oli oikein hyvä herättely.

Muutenkin puhuttiin siitä, että merkin arvoa pitää nostaa. Merkille voi tehdä hetsilähtöjä vaikka niin, että koira on hihnassa ja merkille ei pääse ennen kuin kiskoo kunnolla. Samoin koiran kanssa voi kisata merkille menosta. Hetsilähdöissä Oili piti tärkeänä sitä, että niistä ei saa palkkaa, koska vire on muutenkin korkea. Iso palkka tulee vaan niistä nopeista merkeistä, joihin se lähtee ilman suurempaa yllytystä. Ja jos Rieha himmaa, niin otetaan välittömästi uusiksi ja muistutetaan esim. tuolla jalkakosketuksella vauhdista. Tosin Riehan vauhti on himmattunakin aivan riittävä, itse vaan tykkäisin hioa sen täydelliseksi.

Tosi kiva treeni taas kerran! Ja kyllä muuten lämmitti mieltä, kun Oili sanoi, että eikun SM-kisoihin, tuolla koiralla on oikeasti mahdollisuudet finaalipaikkaan. Ja kyllähän sillä onkin, minun kultakimpale!


Treeniviikko päätettiin eilen tositoimissa, kun osallistuttiin kotikisoihin. Tällä kertaa lajina agility. Edellisestä kisasta olikin taas aikaa reilu neljä kuukautta. Agility, tuo meidän lapsipuoliharrastus.

Juostiin kaikki kolme rataa, joista yksi oli hyppäri. Vitsit, miten hyvä fiilis oli! Hyppäriltä saatiin harmittava vitonen, kun eka rima tippui. Tällä oltiin neljänsiä, nopeimmalla ajalla. Agiradoilta saatiin kummaltakin HYL, mutta niissäkin oli nolla niin lähellä. Kummallakin radalla sattui yksi moka, muuten radat meni ihan sairaan hyvin. Ekalla radalla jäin ihailemaan Riehan keinua (miksi???), enkä ehtinyt ohjaamaan sitä, jolloin suuntana oli putken väärä pää. Tokalla radalla jäin ottamaan Riehaa putkesta liian kauas, jolloin se sylki sieltä ulos täysiä ja suoraan, ajautuen seuraavan esteen väärälle puolelle.

Mutta olipa hauskaa, pakko tämän tokoparin on varmaan mennä taas uudestaankin :D! Todistusaineistoa:



keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Mietintää palauttelevien parissa

Maanantaina suunnattiin hallille ja otettiin työn alle edellispäivän kokeen ongelmat. Yritin saada niitä esiin, mutta ei onnistunut. Eli koetilanne, koepaikka tai joku muuttaa tilannetta.

Alkuun tehtiin zetaa. Tehtiin monta toistoa koemaisesti, eikä jäävissä ollut mitään ongelmaa. Näitä kuvattiin videolle, jotta voisin analysoida liikettä. Sinänsä, vaikka se nytkin teknisesti onnistui, niin onhan se vähän jäykän näköinen liike. Kokeessa kävelen ripeämmin, treeneissä huomattavasti hitaammin. Hitaassa kävelyssä seuruu ei pelaa ja varsinkin käännöksissä on ongelmia, eli Rieha yrittää istua. Muutenkin olen aika vaikean oloinen, en tee liikettä yhdessä koiran kanssa. Ehkä tästä on nyt tullut "se" liike, mitä jännitän ja jäykistelen, eikä se sitten onnistu kokeessa... Siinäpä pohdittavaa korjaussarjaan.



Sitten se tunnari. Tässä ei kyllä mielestäni ole mitään painetta tai ongelmaa kun tehtiin toistoja. Laitoin tunnareiden ympärille merkkejä, ei vaikuttanut. Eikä myöskään liikkuri kapuloiden vieressä. Tässä oikeasti luulen, että parkkihalli oli se vaikuttava tekijä. Mutta sitäkin voi treenata, tehdään jatkossa tunnaria vielä erilaisemmissa paikoissa.



Myös kaukoja jumpattiin ja niissä sitä, että pitää kuunnella. Vaikka en ikinä saisi Riehalle täydellistä maahan-istu-tekniikkaa, niin yhtään pisteitä ei ainakaan saisi lähteä tuplakäskyistä.

Loppuun tehtiin vielä vähän aksaa. Välistävetoja ja pujottelua pienellä radanpätkällä. Välistävedotkaan ei enää niin pahasti töki.

Eilen agivuorolla oli tälläinen rata:


Alun avokulma pujotteluu sujui superisti kutsuhypyllä. 4-7 oli aikamoinen pyöritys, haastetta riitti. Pujottelun jälkeen valssilla 4-hypylle, puolivalssi 6- ja 7- hypyille ja siitä vastakäännöksellä putkeen. Paljon oli itsellä mietittävää ohjauslinjojen suhteen, mutta ihan ok onnistuttiin. Edelleen paljon oli kiinni siitä, miten rohkeasti vein.

9-10 otettiin välistävedoilla. Näissä kun jätin turhat jarrutukset pois, niin rimat pysyi ja muuten Rieha ohjautui tosi hyvin. Takaaleikaten putkeen ja loppupätkä suoraviivaisesti ja hyvillä kontakteilla. Ihan oli pätevää menoa ja paljon hyvää. Mahtavaa, että onnistumisia alkaa olla joka treeneissä, vaikka tehtäisiin vaikeitakin pätkiä :).

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Kaikkea pitää kokeilla, tällä kertaa koetta parkkihallissa. Ja kannattihan se!

Eilen ajeltiin tokokokeeseen Hämeenlinnaan. Saatiin peruutuspaikka viime viikon puolivälissä ja otin sen tietysti innoissani vastaan. Sitten sain kisakirjeen ja siitä selvisi, että koe on parkkihallissa. Muistelin milloin viimeksi olen tehnyt jotain koirien kanssa parkkihallissa, kyllä siitä varmaan lähemmäs 10 vuotta on. Taisi olla joku mätsäri, jossa Tuike kävi. Saa olla niin iloinen näistä oman alueen hallimahdollisuuksista! Mutta siis, mietin asiaa hetken ja päätin, että ei se nyt niin paha paikka voi olla ja päätin lähteä kokeilemaan.

Aamulla oli pakkasta -13. Kun saavuttiin koepaikalle olin hyvin iloinen siitä, että autonkin sai ajaa parkkihalliin. Sitten mentiin katsomaan kehää ja olihan se aika jännittävän näköinen. Kaksi sivua oli matotettu, mutta esim. ruutu ja ohjattu tehtiin liukkaalla harmaalla lattialla. Lisäksi paikalla oli tosi paljon häiriötolppia, kaivonkansia ym., eikä merkit oikein erottuneet harmaasta lattiasta. Puhumattakaan muusta häiriöstä, musiikista, kulkevista autoista ym. Rieha ei onneksi ole tippaakaan häiriöherkkä, mutta liukas lattia jännitti, samoin merkkien huono näkyvyys. Ei tosiaan mikään helppo paikka nopealle ylempien luokkien koirakolle.

Tällä kertaa valmistauduin kehään menoon olemalla hyvin zen. En häsännyt, en leikityttänyt koiraa. Tehtiin ainostaan seuraamista, jossa olin aika nipo, mutta samalla sai myös isot ja rauhalliset kehut, kun teki oikein. Muun ajan makoili vieressä käskyn alla. Eli tavoitteena oli saada hallittu koira kehään. Tajusin, etten oikeastaan ole aiemmin miettinyt mitä tehdään ennen kehään menoa, lähinnä vaan syöttänyt koiralle nameja ja häsännyt.

Pisteet meni näin, ensin paikkikset, sitten yksilöliikkeet kahdessa osassa, ruudusta poikki:

Paikkaistuminen 9.5:  Kerran oli liikuttanut tassuja.

Paikkamakuu 9: Nuuskaisi maata tuomarin mukaan kolmesti. Kaksi näin minäkin, eli nuuskaisi kun tulin kehän laidalle ja sitten, kun olin takana. Rauhoitteleeko sitten, vai tuleeko vaan tylsää, en tiedä?

Seuraaminen 9: Me oltiin aika zen! Ei juuri painanut, käännökset oli pääasiassa ok, eikä pihaustakaan kuulunut. Hieman oli liukkaalla hankalaa parissa kohtaa, mutta ne huomioon ottaen meni kyllä oikein kivasti. Ei ollut Riehan pk-seuruuta, mutta sitä me ei nyt tokoon halutakaan, koska siitä lähtee pisteitä. Kaavio oli lyhyt, mutta noissa olosuhteissa se oli minusta hyvinkin kohtuullista.



Luoksetulo 9.5: Tämä tehtiin onneksi matolla. Kumpikin stoppi oli ok, matto oli aika tahmea, eli ihan täysiä ei vetänyt liinoja kiinni seisomisessa. Taas ennakoi edestä sivulle tulon, se on kyllä nyt koeongelma.



Hyppynouto 10: Mattokaistale oli aika lähellä kehän laitaa ja tuomari oli etukäteen varoittanut, että kapulaa pitää heittää kieli keskellä suuta ettei se lennä ulos kehästä. Olen tunnetusti loistava heittäjä, joten hieman jännitti. Heitin sitten tosi lyhyen heiton, mutta hyvin Rieha sen nosti. Otti muuten hienosti kapulan vinoon!



Ruutu 9.5: En nähnyt yhdenkään muun koiran löytävän merkille suoraan ja ruudussakin oli monella vaikeuksia. Vähän Rieha liukasteli sekä merkillä, että ruudussa, mutta osasi minusta aika hyvin sovittaa vauhtia. Hieno Rieha! Puolikas lähti maan nuuskaisusta ruudusta, muuten oli Talan mukaan kympin liike.



Ekassa setissä oli aivan huippufiilis! Toinen meni sitten näin:

Tunnari 5: Olin valmisteluksi tehnyt yhden luovutustreenin hallissa, mutta olisi ehkä pitänyt tehdä koko tunnari. Rieha oli hyvin skarppina ja lähti kapuloille reippaasti. Se nosti heti oman, mutta tiputti ja sitten pasmat meni ihan sekaisin. Nuuski kapuloita, nuuski merkkiä, nuuski maata niiden ympärillä. Vihdoin nosti oman, lähti tuomaan, mutta oli epävarman oloinen ja puri. Irrotuksessa hyppäsi vasten ja kun pyysin sivulle, niin meinasi lähteä uudestaan kapuloille, eli oli kyllä ihan sekaisin. Todella outo tunnari Riehalle, oliko hajumaailma tai alusta sitten niin erikoinen?



Kaukot 7: I-S-M-S-I-M Alku oli tosi hyvä, treeni on pelannut. Mutta sitten S-M-vaihdossa menikin istumaan, eli siihen tuplakäsky. Ollaan nyt niin paljon jankattu istumisen tekniikkaa, että tarjosi sitten sitä. Ja se oli muuten oikein hyvä siirtymä. Oikea S-I taas ei ollut, eli siinä tuli eteenpäin. Muuten vaihdot sujui.



Zeta 7: I-S-M ja ihan sama virhe kuin Seinäjoella, eli teki istumisen seisomisena. Fiilis oli hyvä ja levollinen, seuraaminenkin sujui. En vissiin vaan sanonut käskyä tarpeeksi napakasti. Treeneissä en saa sitä tästä kiinni ikinä, eli ilmeisesti joku eroaa koetilanteessa. Videolta kun katsoo, niin ei edes yritä istua ja on jotenkin epävarman oloinen. Tämä nyt niin paljon tehotreeniin.



Ohjattu 9.5: Saatiin vasen, joka oli onneksi matolla (tämäkään ei ihan reiluin asetelma, mutta onneksi meille sattui helpompi). Merkille mennessä varoi jo vähän liukkautta. Teki hieman banaania kapulalle lähtiessä, mutta luulen, että se halusi mennä matolle juoksemaan. Nosto hyvä, vähän pyöritti. Eteentulo ja sivulle tulo oli mun makuun hinasen vajaita.



Yht. 272p. EVL1, sij. 1/7

Hitsin hyvällä setillä lähdettiin liikkeelle! Muutamat virheet harmitti, mutta oikeasti olin todella tyytyväinen tulokseen tuollaisessa paikassa. Tämä oli erittäin hyvää kokemusta ja harjoittelua. Erityisen tyytyväinen olin fiilikseen. Ei ollut yhtään sellaista hiuskarvan varassa oloa, vaan tosi levollista ja rentoa. Tuomari tykkäsi meistä tosi paljon, mikä tietysti lämmitti mieltä. Oli kuulemma todella ilo katsoa :).

Kannatti siis lähteä. Ykkösputki jatkuu, nyt oli vuorossa EVL1 nro 7 :)!

Voittaja ja palkinnot. Meillä päin ei saa juuri koskaan tälläisiä ruokasäkkipalkintoja, eli siinäkin mielessä kannatti :)

lauantai 21. maaliskuuta 2015

Treeni kulkee, kirjoitus ei

Kirjoittelu menee taas viikon kertaukseen, vähän onnetonta. Mutta tehty on ja touhuttu. Auringosta olen päässyt nauttimaan harmittavan vähän, kun päivät on menneet harjoittelussa tai koulun penkillä. Onneksi tänään aurinko vielä paistoi ja hanki kantoi. Ehkä niitä kelejä riittää jatkossakin.

Tiistaina meillä oli normaalit agitreenit. Tehtiin rata, jossa oli teemana pituudelle irtoaminen ja sen oikea suorittaminen. Pitkästä aikaa mukana myös pussi.


Rieha suorastaan leijaili pätkän 1-7. Minä vaan lähetin ja kelpie irtosi. 8-pituus sujui hyvin, mutta sitten Rieha oli kovasti sitä mieltä, että aiempi suunnitelma piti paikkansa ja suuntasi putkeen. Vastakäännöksellä sain Riehan kääntymään. Pujottelun haki tosi hyvin. 15-hypyllä treenattiin omaa rytmitystä ja tein persjätön ennen putkea. 17-hypylle viskileikkaus, joka sujui ok, kunhan annoin koiralle tilan kääntyä. Välistävedot ei ole meidän vahvuus, mutta selvittiin lopustakin. Lopuksi koutsimme Hanna kokeili mennä Riehan kanssa loppupätkää ja aika hienon sujuvaa menoa se oli. Se on helppoa, kun sen osaa!

Tokohommia ollaan tehty isommalti tiistaina agin jälkeen, torstaina ja tänään aamuvuoroissa hallilla ja perjantaina kisatokovuorolla. Aika pitkälti samoja juttuja, seuraamista (rauhaa, paikkaa, käännöksiä), luoksetuloa (stopin vahvistusta), tunnaria (pito), zetaa (rauhaa, käännöksiä) ja kaukoja (tekniikkaa, rauhaa, lähtöjä). Hyviä treenejä ollaan saatu aikaiseksi ja kaikkiin liikkeisiin on mielestäni tullut parannusta. Jos ei muuhun, niin omaan asenteeseen.

Eilen kisatokovuorolla tehtiin liikkuroidusti liikkeitä ja hyvällä mallilla ne oli. Seuraaminen pursuili, mutta ilmeisesti palaute meni perille, koska tänään R teki aivan sairaan kaunista ja makeaa seuraamista, juuri oikealla paikalla! Ihanaa nähdä tuloksia siinäkin, kun se on niin kauhean vaikea liike. Kisatokovuorolla Rieha teki myös hienot paikkikset ja sai se juosta pari kertaa ruutuunkin.

Pääasiana Riehan treeneissä on ollut nyt mielentila. Olen laskenut omaa tekemistäni todella paljon, eikä Rieha ole saanut riehua treeneissä ollenkaan. Lelupalkkaa se on saanut hyvin minimaalisesti ja namejakin tavallista vähemmän. Sen sijaan kehuja se on saanut extrapaljon silloin kun onnistuu. Tuntuu, että nyt Rieha keskittyy enemmän minun kanssani tekemiseen, eikä odota palkkaa niin isosti tai tee töitä pelkästään sen takia, koska se on vaan niin siistiä. Hauskaa sillä edelleen on ja ilme on mahtava, mutta se tietty keskittyminen alkaa löytyä. Jatkamme siis tällä linjalla.

Tuike on ollut mukana kaikissa tämän viikon hallivuoroissa ja ollaan treenattu voittajaluokan rallyliikkeitä. Eli isoimpana juttuna sitä oikealla seuraamista. Kyllä on selkä kovilla ja hiki virtaa, kun imuttaa pikkukoiralle seuraamisen paikkaa. En muistanutkaa miten rankkaa hommaa se on verrattuna isompiin koiriin. Mutta hyvin Tuike on alkanut hiffaamaan ideaa. Ja on se ollut niin kovin iloinen, kun on päässyt mukaan. Eilen se myös näytti kuinka isommille koirille pidetään jöötä, kun kaverin kelpieuros pääsi karkaamaan sen luokse kesken treenin. Kyllä muuten antoi pikkumummo sellaiset lähdöt, että kelpie aivan järkyttyi. "Mitä pienempi koira, sitä isompi ego" pätee kyllä Tuiken kohdalla :D.

maanantai 16. maaliskuuta 2015

Viime viikolla

Palataan pikaisesti viime viikkoon. Opiskelu on vienyt tehokkaasti omaa aikaa, joten isommat treeni on olleet vähemmällä. Vähän harmittaa, kun otin vielä täksi kuuksi hallikortin ja nyt en työharjoittelun takia pääsekään päivisin niin hyvin. Ja kentätkin alkaa pikkuhiljaa sulaa. No, pitää yrittää vielä loppukuu käyttää tehokkaasti hyväksi,

Viime tiistaina oli normaaliin tapaan aksatreenit. Saatiin taas videota tekemisestä ja kyllähän siellä ne ongelmakohdat aika tehokkaasti näkyy.



Perjantaina treffattiin Salme ja kertailtiin viime kerran juttuja eli seuraamista, tunnaria ja kaukoja. Seuraaminen tehtiin alkuu ja treenien päätteeksi. Jälkimmäinen oli huomattavasti parempi, sekä oman rauhan, että Riehan vireen kannalta. Tämä edelleen tukee ajatusta siitä, että minun pitää vaan uskaltaa purkaa sitä enemmän, niin ylivire lähtee pois. Toinen tärkeä asia on oma mielentila, toisella kierroksella sain hyvä rauhan päälle, käänökset sujui ja muutenkin olin enemmän zen. Saman fiiliksen kun saisi aina. Tekniikkapuolelta hiottiin taas täyskäännöksiä oikealle ja niissä pään ja paikan pysymistä. Se on teknisesti Riehalle uusi juttu, joten paljon palkkaa.

Tunnari tsekkattiin ja se oli muuten täydellinen, mutta pyöräytti kapulaa palautuksessa pari kertaa. Pitotreenejä siis edelleen ja erityisesti pitkästä matkasta luovutuksia. Vauhti lisää Riehalla pyörittelyä, eli sitä pitää treenata.

Kaukoissa ollaan tehty paljon tekniikkaa. Mielentilaa olen yrittänyt myös muuttaa ja saadaa Riehaa ajattelemaan enemmän. Ehkä siellä pieni ajatus jos näkyy, eikä homma ole pompsahtelua joka suuntaan. Ensimmäisen vaihdon kuuntelu sen sijaan oli hyvällä mallilla, eikä saatu Riehaa kertaakaan mokaamaan. Siitä ansaittu palkka.

Lisäksi katsottiin vielä luoksetulo ja zeta. Luoksetulo on muuten hyvä, mutta ekan välin laukka on niin kova, että stoppi ei ole ihan täydellinen. Muihin väleihin hieman himmaa, joten maahanmeno on tosi hyvä. Tätä pohdittiin. Ainakin itselle tiukemmat käskyt. Lisäksi puhuttiin, että stoppeja voisi ottaa nyt kuurina heti kun lähtee liikkeelle. Josko sitä kautta saisi sen ajattelemaan hieman rauhallisempaa vauhtia. Takapalkka oli myös käytössä.

Zetassa Rieha teki hyvät vaihdot ja muutenkin hyvää työtä. Zetan ongelma olen minä. Minun pitää keskittyä hommaan ihan tosissaan ja rauhoittaa meno. Tempoa laskettiin ja oikeasti mietin jokaisella suoralla mitä teen, jolloin homma parani heti todella paljon.

Eli ohjaajalle rauhoittavia, tai ainakin henkistä meditaatiota ;). Puhuttiin myös kisarutiineista. Olen itse kisoissa aika paniikissa ja ruokin samalla Riehan sinkoilua ja intoilua. Niihinkin siis nyt paljon rauhallisempi meno. Mukavaa, kun joku katsoo ja sanoo, vaikka periaatteessa asiat tietääkin.

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Viikon treenit

Taas tälläinen pikainen treenipäivitys. Karsintakokeen jälkeen käytiin tekemässä Hennan kanssa palauttelevat hallilla. Lähinnä jääviä, luoksarin stoppeja, pieniä pätkiä seuruuta. Semmoista nollausta ja siltä se kyllä tuntuikin, pää löi tyhjää...

Tiistaina oli agitreenien vuoro. Tehtiin vähän lyhyempää pätkää, mutta siinä oli ihan mukavasti rytmityksiä, kännöksiä ja putki-puomi-erottelua. Lisäksi tehtiin, kunnon vauhtipätkää, jossa vähän kisattiin ehtiikö maaliin ensin koira vai ohjaaja. Ja minä muuten ehdin kerran ihan pikkaisen ensin :D. Tosin en tehnyt sitä toistoa Riehalle kovin helpoksi ja sen kaarrokset oli aika isoja. Kun vähän autoin ja linjasin, niin enää ei ollut mitään mahkuja.

Näitä treenejä saatte ihailla videolta:



Perjantaina oli kisatokovuoro. Alkuun tehtiin paikallaolot. Rieha on niissä kyllä ihan sairaan ihana. Se on niin skarppina ja niin sfinksinä nykyisin, loistavaa. Ainoa tuhmuus tuli kun meinasi reagoida viereisen koiran käskyyn istumisessa. No, ihan täydellinen ei vissiin voi olla.

Ekalla kierroksella tehtiin liikkeiden aloituksia kera liikkurin ja tunnaria. Muutaman kerran sai sanoa kontraktista, mutta aika hyvin se alkaa tulemaan liikkeisiin mukaan. Tunnarikin sujui oikein hyvin. Jääviä muistuteltiin edelleen, enkä saanut sitä kertaakaan kiinni väärästä. Ei vaikka, Kit tuli tekemään ihan viereen, silti Rieha teki aina oikein ja hienosti tekikin. Ärsyttävää, kun ei pääse puuttumaan virheisiin, joita kokeissa esiintyy.

Toisella kierroksella luoksetuloa kisamatkalta ja erityisesti stopin vahvistelua. Tein alkuun tehostettuja stoppeja ja sitten siirryttiin kisamaisempaan suoritukseen takapalkan kanssa. Hyvin minusta paransi ja kuunteli. Maahanmenot sujui. Ruutua tehtiin myös ja siinä halusin vahvistaa ruudussa olemisen tunnetilaa eli sitä, että olisi siellä skarppina, Tein kesken kävelyn kaikkea outoa ja Riehan oli ihan ??, mutta minusta se oli hyvä ilme. Ainakin parempi kuin sellainen, että hohhoijaa, onpa tylsää.

Eilen päästiin pitkästä aikaa Salmen oppiin. Teemana oli vireen hallinta ja paketin kasaaminen. Eli juuri sellainen, mihin minä tarvitsen takapuolelle potkimista. Alkuun tehtiin koemainen seuruu, tunnari ja kaukot. Seuruu oli taas vaihtelevaa, mutta korjaantui loppua kohden. Tehtiin todella pitkä pätkä ja Salme kertoi mitä tehdä, pikkuhiljaa se sieltä parani. Rieha teki hyvällä ilmeellä ja vireellä, mutta se liiallinen pursuilu alkoi kadota. Sovittiin myös, että treenaan käännökset ja oman kävelyn itse kuntoon ja että vaihdetaan täyskäännökset tehtäväksi oikealle. Vasen täyskäännös nostaa Riehan virettä ihan turhaan.

Tunnari meni hyvin hajuerottelun kannalta, nosti oman välittömästi. Pyöräytti kuitenkin kapulaa pari kertaa, joten siihen puututtiin. Pitotreenejä ja selkeä palaute, kun tekee väärin. Ei kuitenkaan yhtään leipomista ja jännitystä, vaan rentoa ja reilua.

Kaukoissa jumpattiin S-I-vaihtoa ja siihen tekniikkavinkkejä. Muuten tehtiin aloituksia korostetun löysästi, että saatiin Rieha tekemään virhe (ei nouse ekalla käskyllä) ja päästiin puuttumaan siihen.

Hyviä vinkkejä saatiin ja kokonaisuutena nyt olisi tarkoitus keskittyä harmoniaan ja rauhaan. Palkan odotusta pitäisi laskea ja palkaksi pitäisi riittää pelkästään minun kehut. Ja kehujen on tosiaan sitten tultava sydämestä. Muuten kaikki hillunta karsitaan pois ja laitetaan Rieha tekemään töitä minun kanssani. Katsotaan miten käy :).

Tänään käytiin vielä Haukkuvaarassa Kärnän Julian valmennuksessa. Tehtiin tälläistä rataa:


Tehtiin pätkä 1-23. Alkuun pakkovalssi-jaakotus. Rieha oli ihan menossa puomille ja jouduttiin tätä jankkaamaan muutamaan otteeseen. Putket tehtiin leijeröiden puomi. Rieha tarvitsi kerran palkan putkien jälkeen, koska muuten puomi veti puoleensa. Sen jälkeen sujui.

7-hypylle piti linjata reilusti ennen hyppyä. Silloin ei tarvinnut viedä takaakiertoon loppuun saakka ja pääsin lähtemään valssiin ajoissa. Seuraava vaikea kohta oli 12-15. Pujottelun jälkeen valssilla 12-hypylle. Siitä valssilla kääntö kohti seuraavaa hyppyä ja sylkkärillä 13-hypyn yli. Vielä yksi valssi 14-hypylle ja putkeen. Rytmitystä sai tässä treenata huolella ja samoin sitä, ettei ajautunut liian lähelle hyppyjä, jolloin sylkkäri ei toiminut. Mutta pikkuhiljaa onnistui.

16-hypylle vastakäännös. Putkilla leijeröitiin taas ja 22-hypylle ehti hyvin ottamaan vastaan hypyn taakse. Tässä tosin ekalla kierroksella unohtui putkijarru ja Rieha "hieman" irtosi ja kävi tekemässä pari ylimääräistä hyppyä edessä. Kiva ja tarpeeksi haastetta sisältänyt treeni!