Riehan agiryhmä

Hanne oli suunnittelut radaksi tänään tällättisen:

Ekalla kierroksella saatiin oikein kiva puhdas rata noihin välistävetoihin saakka. Tiesin että niissä tulee ongelmaa ja vaikeaahan se olikin. Mun pitää itse keskittyä niin pirusti että saan ehdin ohjaamaan Riehan. Vastakkaisella kädellä ottaminen toimii, mutta jos ottaa liian voimakkaasti, niin tiputtaa riman. Niin herkkää... Mutta saatiin me onnistumaankin.

Muuten rata oli oikein kiva. Puomin kontaktit oli ekalla kerralla ihan superit. Tokalla kerralla meinasi vähän laukkoa, mutta kun muistuttelin ylösmenosta, niin malttoi ottaa senkin. 5-hypyllä treenattiin sylivekkiä, koska R leiskaisi siinä tosi pitkälle ennen kääntymistä. Se toimi hyvin Riehalle herättäjänä ja kaari hypyllä pieneni huomattavasti. Pussiin tein takaaleikkauksen ja se toimi hienosti.

A:lla todettiin, että Riehalle pitää ottaa joku hidastekäsky, koska muuten vetää sen niin lujaa, että fyysisesti stoppaaminen on vaan tosi hankalaa. Suhisin sille sitten hieman heti kiipeämiskäskyn jälkeen ja se hidasti vauhti juuri sen verran, ettei mennyt harjan yli sellaisella hullulla loikalla ja pystyi sitten pysähtymään paremmin 2o2o. Ylösmenoa mietittiin myös ja todettiin että ei sitä varmaan kannatta A:lla alkaa pysäyttelemään, osui kuitenkin hyvin kontaktille.

Itsenäisesti treenattiin vielä puomia ja erityisesti sitä vasemmalta ohjausta. Otin siihen avuksi yhden siivekkeen, ettei päässyt ylösmenolla kääntymään minua kohti. Se toimi hyvin.

Lisäksi treenittiin vähän kaukoja ja palkkailin kovasti ekasta istumisesta eri matkoilta. Se sujui tosi kivasti. Ollaan nyt myös kovasti jumppailtu ihan tekniikkaa ja tuntuu että sillä alkaa olla ideaa myös seisomisissa. Seuraamista tehtiin myös, häiriö on aina agihallissa hyvä, eikä se tuntunut Riehaa haittaavaan. Tehtiin erityisesti juoksupätkää ja tykkäsin kovasti sekä ilmeestä että paikasta.

Tokokuvia

Tässä muutama kuva Pulliaisen Riikan tokokoulutuksesta. Kaikki kuvat on ottanut Henna Kyllönen, kiitoksia kovasti!

Ensin pikku-T hirmuisen pätevänä ja innokkaana. On se vaan niin suloinen pieni eläin! Takki sillä on niskassa, koska tosiaan sen selkä on ollut aika jumissa, koska Rieha hyppäsi sen niskaan sohvalta. Pätevästi se tokottaa silti!

Kahdella jalalla on hyvä edetä

Pienen koiran ihana karvalelu!

Sitten Rieha. Ruudussa pitää olla tarkkana

Kreisipallo

Ohjatun hieno palautus

Pallo siintää silmissä

Riikan puntissa

Merkillä ja samalla näyttelyposeeraus ;)

Ja samaan syssyyn vielä pari kuvaa Viimasta Lappalaiskoirien TOKO-kokeessa. Nämä kuvat on ottanut Ritva Janhunen.

Viima pohtii paikkamakuussa...

Semmoisia tokokavereita miulla :).

Kyllä me niin sit tykätään treenata

12h työpäivän jälkeen suoraan Vihtavuoreen. Paikalla oli muutama muukin kisaryhmäläinen, mutta vedettiin omatoimitreeninä.

Mun on pakko sanoa taas Riehasta, että on se vaan huisin kiva koira. Mitään se ei pelkää, arastele tai hidastele, kaikki tehdään ihan samalla intensiteetillä, eli täysiä. Mietin että jos haluaisin harrastuskoiran, niin haluaisin kyllä sellaisen kuin Rieha. Eli on mulla käynyt tuuri ;).

Riehan settiin kuului:

Noudot: Sekä tavallisella että metallilla. Kummastakin yksi vauhtinouto ja yksi luovutuksen kera. Eipä ollut mitään valittamista, menee ja tulee täysiä ja luovutti tosi nätisti. Riehalle on ihan sama onko kapula metallia vaiko puuta vai mitä.

Luoksetulon stopit: Riikan neuvoilla lähdettiin työstämään. Tosi nopeasti se hiffasi ja pääsiin vaiheeseen, jossa voin peruutella juosten ja se menee sekä maihin että seisomaan hienosti.

Tunnari: Ensin pari toistoa pelkällä tunnarilaudalla. Ekalla koitti hieman töniä muitakin kuin omaa, mutta sen jälkeen muisti taas nuuskia. Lisäsin laudan ympärille 6 irtonaista väärää ja otettiin vielä kaksi toistoa. Niin se vaan oma nousi kummallakin kerralla hienosti, eikä irtonaisia tökitty. Jee!

Kaukot: Avoimen kaukoja, vaihdellen matkaa. Ekaa istumista pitkästä matkasta pitää vahvistaa, muuten hyvä meno.

Merkki: Erkki oli hienosti mielessä viikonlopusta. Alkuun tarjosi pari kertaa tassulla läpsimistä, mutta sitten alkoi menemään ihan oikeaan paikkaan merkin taakse.

Seuraaminen: R kävi välillä tauolla ja otettiin vielä nämä. Koitin tehdä vähän erilaista treeniä, eli ensin juoksu-kävely-juoksu-suoraa, pari askelta kumpaakin. Hyvin sujui. Sitten tehtiin pelkkää juoksuseuraamista evl:n mukaan. Todella hyvin pysyi paikka kaikissa käännöksissä ja suoralla, juoksu sopii Riehalle hyvin. Sitten tehtiin samaa pätkää hitaassa kävelyssä, mutta se oli vaikeampaa, R alkaa herkästi poikittamaan kun ikäänkuin vaanii mitä seuraavaksi tulee. Pistin sen sitten tekemään "pohkeenväistöä" eli pientä volttia vasemmalle ja johan alkoi poikittaminen vähenemään. Ilme oli super koko ajan.

Tuike teki myös ja se oli ihan innoissaan ja touhotti menemään:

Metalli: Pari toistoa, eka sai tulla suoraan palkkaan ja sitten luovutuksen kera. Tosi iloinen ilme ja hyvällä laukalla sinne ja takaisin. Ei ällöttänyt metsku yhtään, hyvä T!

Tunnari: Enin helppo normitunnari, kympin suoritus. Sitten vaikeutin tuomalla kapuloiden ympärille kaikemoista sälää ja se selkeästi pisti pikkukoiraa sekaisin ja nosti kerran väärän, ei oikeastaan edes nuuskinut. Palkatta jäi siitä, joten uusinta oli taas rauhallisempi ja oma nousi varmasti. Pitäisi muistaa tuoda näitä kikkoja peliin, eikä aina tehdä helpon kautta.

Kaket: Vaihtelin matkaa ja joka siirtymästä palkkaa. Oikein kivaa menoa, hieman ennakoi seisomisesta maahamenoa, mutta muuten paikka säilyi.

Luoksarin stopit: Lähdin työstämään samalla lailla kuin Riehalle. Tuikellehan stoppaaminen on tosi haastavaa, se kun tykkäisi aina tulla mahdollisimman lähelle. Tällä saatiin kuitenkin aika kivoja toistoja, eli ehkä tässä voisi olla pikkukoirallekin ideaa.

Merkki: Tuikekin sai muistutella ja hyvinhän se muisti. Hieman se meinaa kiertää liian sivulle, mutta naksuttelemalla saatiin paikkaa parannettua.

Oikein kiva treeni kummaltakin!

Pesimistä, lenkkiä ja liitelyä

Aamulla Rieha pääsi pitkästä aikaa Naava-snautserin kanssa lenkille. Mentiin läheisille hiekkamontuille, jossa olikin hyvä rallattaa. Rieha juoksi oikeastaan koko ajan, oli niin kivaa. Kyllä muskelit kasvaa kun pehmeässä hiekassa revittää ;).


Illalla oli vuorossa Viiman agitreenit ja otin myös Riehan mukaan. Aino oli suunnitellut tälläisen radan:

Viima on ollut koko viikon tosi kummallinen. Se vaan makaa häkissään, eikä juuri suostu sieltä poistumaan. Lisäksi se vahtii koko huonetta ja leluja Riehalta ja tytöillä on ollutkin pari rähinähässäkkää (joiden jälkeen ne aina leikkivät hulluna). Selkeää valeraskausoireilua (tarkistin vielä kalenterista ja sopisi ajallisestikin tosi hyvin). Sen takia vähän epäilytti mitä se sanoo agilitystä.

Mutta mitä vielä, Vimps oli selkeästi todennut että oli erakoitunut tarpeeksi ja teki oikein kivaa rataa. Taidettiin saada ekalla yrityksellä lähes puhdas rata ja sillä oli kiva fiilis. Haettiin vaan loppuun vielä vauhtia ja uusittiin kohta 7 -12 ja siinäpä se sitten olikin kun meno oli kivaa. Lisäksi tehtiin Viiman kanssa puomia ja putkea superpalkaten ja vauhdin lisäämiseksi. Mukava meno niissäkin. Loppuun Vimps sai hakea pari kertaa noutokapulaa ja jumpattiin vielä hallissa.

Riehan kanssa treenasin ensin erikseen pujottelua ohjureilla. Väleistä taisi puuttu neljä ohjuria. Suurimmaksi osaksi oikein hyviä toistoja, mutta välillä meinasi mennä överiksi ja silloin unohtui myös keskittyä. Pujotteluikiliikkuja meinasi käynnistyä ja välillä sai oikeasti käskeä sen olemaan paikallaan kun koitti tunkea pujotteluun ihan koko ajan.

Sitten tehtiin puomia. Ylösmeno oli nyt ihan hukassa, luultavasti sen takia, että oli jo niin kiihdyksissä tuosta pujottelusta. Eli sitä sai muistuttaa. Lisäksi huomasin taas miten paljon huonommin se toimii oikealta ohjaten. Tokokoira, mikä tokokoira...

Rieha sai tehdä vielä tuota samaa rataa kuin Vimps. Oikean puolen ohjauksen huonous näkyi keinulla, vasemmalta osasi hakea sinne heti, mutta oikealta meinasi tulla ohi. Treeniä, treeniä... Muuten radalla oli kiva meno. 9-11- hypyt oli suht haastavia, mutta kun otin vastakäännöksen ysille, niin johan alkoi kääntymään. Loppusuora toimi hienosti, tein takaaleikkauksen muurille ja R luki tosi hyvin.

Hieman meinasi olla kiihkeää menoa, mutta saatiin onnistumisiakin. Nyt tuo oikeain puolen ohjaus pitäisi ottaa erikoistarkasteluun. Erityisesti kontakteilla on kovasti hukassa siltä puolelta vietäessä.

Rieha epiksissä ja eka voitto agin saralla!

Tänään juostiin kaksi rataa JATin möllikisoissa. Luokkana möllimaxit, eli radalta puuttui keinu, rengas ja pujottelu.

Rata oli hyvin suoraviivainen perus-serpentiini ja helppoahan se on Riehan kanssa mennä, koska se irtoaa niin hyvin. Itselle ei edes tule hiki kun ei tarvii juosta (vrt. Viima, joka olisi tuollakin radalla pitänyt viedä joka esteelle loppuun saakka). Hurja vauhti sillä olikin. Kontaktit meni ok, tosin onhan niissä vielä paljon treenattavaa että ovat varmat. Varmasti joku sanoo nyt, että miksi menen koiran kanssa "kisaamaan" jos ne ei ole ihan satavarmat, mutta minusta Riehalla on niistä idea hyvin selvillä, ainoastaan omaa liikettä ym. pitää kasvattaa. Eikä me muutekaan oteta tätä liian vakavasti, mie en ole tottunut tuollaiseen tykkiin, joten mulle melkein kelpaisi tuollaiset kontaktit, koska silti Rieha on sata kertaa nopeampi kuin mihin olen tottunut :D. Ja tämä on kuitenkin se meidän kakkoslaji, missä ohjaaja obn poissa siltä mukavuusalueeltaan ;).

Ekalta radalta saatiinkin sitten nollatulos, ihannaika alittui yli 25 sekunnilla ja sillä irtosi sitten voitto. Rata näytti tältä:



Käytiin vielä uusimassa sama rata, mutta siinä käännän Riehan pituudella liian aikaisin ja se tekee kiellon. Kontakteja saatiin paremmin treenattua tällä yrityksellä.



On se vaan hurrjan hieno!

Erkkiä, pomppuja ja näyttelyposeerausta

Pullaisen Riikka kävi taas Laukaassa kouluttamassa ja mehän tungettiin oitis mukaan Tuiken ja Riehan kanssa. Kiva koulutus taas kerran ja paljon hyviä vinkkejä aina kannustavalta Riikalta!

Tuike pääsi tekemään yhden setin valvovan silmän alla. Halusin että katsotaan sille juttuja, millä saisi vireen pysymään kokeissa yllä. Tähän otettiin aseeksi temput. Tuike tykkää hyppiä vasten joten alettiin naksuttelemaan siitä. Hyvin pian se hiffasi ja alkoi pomppimaan innoissaan. Otettiin seuraamista liikkuroituna, josta sitten aina pompun kautta palkka. Tarkoituksena siirtää tämä kokeisiin: saa tehdä liikkeiden välillä jonkun kivan ja palkkaavan jutun. Toinen temppu mitä testattiin oli pyöriminen ja se saattaisi olla se meidän juttu, koska Tuike alkoi hieman pomputtamaan jalkaansa kaiken hyppimisen jälkeen :(. Kauhean iloinen se oli, mutta ei viitsi pientä palleroa rikkoa...

Lisäksi treenattiin koemaista sisääntuloa, josta ekasta perusasennosta vapautus ja tempun kautta palkka. Näitä pitäisi treenata kovasti, että saataisiin kokeessa heti alusta saakka vire säilymään. Treenien lopuksi Tuikkunen sai vielä pelata pallolla ja tehtiin seuraamista, luoksarin stoppeja ja kaukoja. Kovasti oli pieni innoissaan ja pallopalkka kelpasi (tosin minun piti se aina kalastaa kiinni, koska ei halua luovuttaa palloa vapaaehtoisesti ilman namia ja namit oli loppu). Semmoin pieni hömpäkehärpäke se on.

Rieha teki ekassa setissä ruutua ja luoksarin stoppeja. Ruutu oli valmiiksi rakennettu, otettiin suoraan bongaus ja lähetys. Mahtavasti se bongaa!! Ruutuun meni ekalla kerralla aika etureunaan, mutta kun en antanut stop-käskyä, niin korjasi heti itse keskemmälle ja siitä stopin kautta palkka. Toka yritys oli kerralla nappi ja eipä siinä oikein treenattavaa ollut.

Luoksarin stoppeja lähdettiin työstämään peruuttamisen kautta. Koira istumaan, lähden itse peruuttelemaan, josta kutsun ja stop-naks-palkka lentää. Riehalla siis on ollut ongelmana se, että stoppaa kyllä jos minulla on lelu ja pystyy vähän ikään kuin lukemaan vartalosta apua. Tämän avulla lähdetään hakemaan neutraalimpaa stoppia ilman vartaloapuja. Alkuun tehtiin stoppi niin, että pysähdyin samalla kun annoin käskyn, sitten jatkoinkin liikettä. Hyvin hiffasi ja viimeinen toisto tehtiin niin, että juoksin ja siitä stoppi. Tähän vaan vahvistus ja vauhti, niin hyvä tulee.

Tokassa setissään Rieha teki merkkiä ja ohjattua. Ensin ohjattua. Kerroin miten oltiin tehty ja päätettiin ottaa heti mukaan myös keskimmäinen kapula. Riikka vei väärät ja käytiin yhdessä viemässä oikea. Sitten laitoin sen merkille ja lähetys. Yhden kerran lähti hakemaan keskimmäistä, muuten aivan supermeno sekä oikealle että vasemmalle. Väärälle kapulalle lähtöön saatiin myös hyvä vinkki, miten saa noutohullun kääntymään, eli seis-käsky ja samaan aikaan lentää narupallo kenttään niin lujaa, että siitä kuuluu kunnon ääni. Johan kääntyi kelpiekin :).

Merkkiä ei olla juuri tehty aiemmin, joten lähdettiin lähestymään sitä sheippaamalla. Rieha älysi idean todella nopeasti ja tarjosi monta kertaa täydellisen merkin. Oli siellä joukossa mm. merkin läiskyttelyä tassulla, sen päällä seisomista jne., mutta hirveän hienosti se tajusi mistä on kyse ja pystyin lähettämään ja muutamasta metristä. Fiksu pieni eläin! Ai niin, meidän merkin nimi on tästä lähtien Erkki. Tämä siitä että kun lähdin sanomaan mmerkki, niin pikkukelpie veti mmaahan, koska kuulosti niin samalta. Erkki sen sijaan sopi heti hienosti.

Kolmannessa setissä tehtiin kaukoja. Rieha oli tässä eniten ulapalla ja mukaan tuli jonkin verran haistelua ja haahuilua esim. jätettäessä. Mietin että eihän se vaan ole juoksua tekemässä, kun kovasti hajut kiinnostaa.. Mutta jättöihin saatiin vinkisi tehdä apuohjaajan (tai peilin) kanssa, niin että appari näyttää kun Rieha jää kunnolla ja terävänä, jolloin vapautan sen suoraan leluun. Tarkoituksena saada  koiran mielenkiinto minuun katkeamattomana eikä vaan sellaista sinne päin-juttua. Avoimen kaukot oli muuten hyvällä mallilla.

Sen sijaan voivoi-kaukojen jumppa oli kovin haastavaa. Riehahan osaa jumpata niitä, mutta kiihtyy siitä tosi nopeasti ja alkaa tekemään sellaista seiso-maahan-ikiliikkujaa ilman mitään järjen hiventä. Nyt pitäisi siis kasvattaa jokaiseen asennonvaihtoon malttia. Tässä piti ihan käyttää odota-käskyä ja kun malttoi olla paikallaan pari sekuntia niin palkka. Pikkuhiljaa...

Tosi kiva treeni ja Riepu sai paljon kehuja! Voi että mie ootan että päästä ylempiin luokkiin, siellä pitkissä vauhtiliikkeissä nuo sen taidot tulee oikeasti esiin :).

Viima kävi pyörälenkillä Veskun kanssa ja ajoivat kentälle katsomaan menoa. Samalla käytettiin tilaisuus hyväksi ja Raisa treenasi sen kanssa näyttelyjuttuja (Raisa on luvannut viedä sen näytelmiin). Miehän olen noissa ihan käsi, mutta niin Raisa vaan sai Viiman heti kulkemaan tosi hienosti. Viimalla oli vielä jopa tosi hauskaa, eikä sitä juuri edes käynyt ahdistamaan. On sillä vaan kaunis liike kun ravaa sujuvasti, meidän kauneusprinsessa :D.

Parin päivän agit ja tokot

Torstaina ajeltiin Killerille, vuorossa Viiman agiryhmän treenit. Ennen sitä oli sopivasti aikaa ja vapaa kenttä, joten treenasin sitten Riehakin. Nyt oli tarkoituksena keskittyä vaan tekniikkaan, eikä rillutella rataa.

Aloiteltiin puomilla. Tosi hyvä meno, malttoi ottaa myös ylösmenon, enkä joutunut palauttamaan kertaakaan. Samoin alastulo oli hienoa, joten liitettiin vauhtia eli mentiin puomille parin hypyn kautta. Edelleen hyvä meno, kesti liikettä ja stoppasi hyvin. Tehtiin myös keinua ja siinä sama meininki.

Tekniikkana otettiin kahdella hypyllä välistävetoa. Koitin linjata koiraa, että saisin sen mahdollisimman optimaalisella kaarella. Silti se meinasi loikkia niin pitkälle, että teki monta takaakiertoa. Piti palkata useamman kerran pelkästä käteen tulosta, että alkoi reagoimaan, eikä vaan kaahottanut onnessaan. Niin se vaan kaksikin hyppyä voi kiihdyttää... Saatiin lopuksi onneksi hienoja onnistumisia, pitää nyt vaan oikeasti treenata tuota käteen tulemista ja lähelle hyppäämistä.

Loppuun otettiin vielä putkijarruja ja tuntui että Riehalle alkoi idea selvitä. Alkuun pidin lelua putken vieressä, mutta lopussa otin sen pois ja edelleen reagoi hyvin jarrukäskyyn. Ehkä me vielä saadaan hallituja putkia, eikä putkesta 20m päähän sinkoamisia ;).

Viiman treeni oli vähän erikoisempi. Tehtiin kolme eri pätkää n. 7-12 estettä. Saatiin itse suunnitella niihin kohtia, mitkä tuntuivat vaikeilta ja vastaavasti mitkä tuntuivat helpolta. Ekassa pätkässä vaikea kohta oli pujottelusta putkeen meno, eli suoraan edessä oli väärä pää. Tämä ei tuottanut Vimpsille vaikeuksia ja saatiin onnistumaan kerralla. Ainoastaan loppuun haettiin lisää vauhtia ja sitä saatiin loppupalkan kanssa.

Toisen pätkän vaikean kohdan suunnittelin itse. Siinä oli puomin alla putki, ensin mentiin kahden hypyn takaakierron kautta putkeen ja sitten kahden hypyn takaakierron kautta puomille. Yllättävästi tämä oli Viimalle vaikea ja se meni puomin sijasta putkeen ekalle kierroksella. Sen jälkeen kun vein selkeämmin, niin sujui. Loppupätkässä treenattiin linjaamista, se sopii Viimalle, koska ei ole irtoavaa sorttia ja tykkää että mennään yhdessä.

Viimeisessä pätkässä vaikea kohta oli pujotteluun meno. Viimalle tämä oli helppoa ja se pujotteli hyvällä menolla ja sai vielä revittää loppusuoralla. Oikein pätevä treeni Vimpsiltä!

----------------------------------------

Tänään käytiin kisaryhmän tokotreeneissä, paikalla Marjo bortsuineen. Tulin suoraan töistä, joten en jaksanut ottaa mukaan kuin Riehan. Tehtiin:

Ruutu: Vieras ruutu ja otin suoraan bongausta. Kentällä oli ekaa kertaa muitakin merkkejä ja Rieha selkeästi skannasi niitä. Mentiin vähän lähemmäksi, niin johan ruutu taas löytyi. Vaihtelin lähetyksen suuntaa ja tosi hienoa menoa oli. Useampi stoppi ja yksi maahanmeno ja kaikki sujui. Jatkossa voisi ottaa noita hämymerkkejä kentälle, niin oppii erottelemaan.

Nouto: Marjo liikkuroi, tarkoituksena taas vahvistaa sitä että liikkurin käskyyn ei reagoida. Ja eihän se reagoinutkaan, vaan napotti hienosti. Tehtiin pari vauhtinoutoa ja yksi luovutuksen kanssa ja kympin liike on tämä.

Hyppy: Avoimen hyppyä. Jotenkin oli hassua, nimittäin Rieha ei meinannut hypätä ekalla käskyllä. Oisinko sitä sitten liikaa pidätellyt, ettei reagoisi liikkuriin? Samoin istuminen oli vähän hukassa, joten treenattiin sitä erikseen. Ehkä sillä on vielä mielessä alokkaasta että hypyn takana kuuluu seistä. Sillä on muuten luonnostaan aivan sairaan makea tekniikka seisomisesta istumiseen, peruuttaa ihan automaattisesti, eli kaukoja ajatellen todella hyvä juttu :).

Toisessa setissä tehtiin:

Metalli: Pari vauhtinoutoa ja yksi luovutuksen kanssa. Ilme on hieno ja nosto nopea, tosi hyvä. Luovutuksessa hieman himmaili, joten metallin kanssa pitää sitä vahvistaa.

Kaukot: Marjo liikkuroi tätäkin. Eka istuminen tuotti ongelmia, mutta sitten Marjo sanoi että annan ekan käskyn ihan eri sävyllä. Se kun korjattiin, niin johan alkoi sujumaan. Kympin kaukot tämän jälkeen.

Fyssarilla

Tuike ja Rieha pääsivät pitkästä aikaa Maaritin käsiteltäviksi. Tuiken halusin tsekattavaksi, koska viime viikolla Rieha hyppäsi sen selkään sohvalta ja se on ollut jäykän näköinen sen jälkeen. Tuike antoi käsitellä toisen puolen hienosti, mutta vasen puoli selästä oli todella jumissa. Etutassun ja olkavarren antoi vielä käsitellä, mutta siitä alaspäin mentäessä alkoi heti kipristelemään ja kääntyilemään, vaikka muuten makaa käsiteltäessä rauhassa. Varattiin sille heti uusi aika ja nyt saa lenkkeillä rauhassa takki päällä. Jumpata pitää itsekin taas ahkerasti. Lihaksisto sillä on onneksi hyvä, leikattu jalka ihan vähän huonompi kuin leikkaamaton, mutta ero on pieni.

Rieha sitten. Se oli alkuun sitä mieltä että paikallaan makaaminen oli tosi tylsää ja koitti venkoilla, mutta loppuvaiheessa käsittelyä se nukkui ihan täyttä häkää. Riehan lihakset sai kehuja ja onhan se sellainen pieni vinttari. Takaosa sillä oli hyvässä kunnossa, alaselässä jotain pientä, mutta sen sai hyvin käsiteltyä. Etupäässä sillä oli jonkin verran jumeja, luultavasti johtuen ihan sen paimenkoiran liikkumisesta ja sen hurjasta riekkumisesta. Pitää itse alkaa nyt kunnolla venyttelemään sitä, niin saadaan sekin vetreäksi.

Maanantain agit

Rieha käväisi taas omassa ryhmässään. Aloiteltiin keinulla, jossa meno on hurjaa, mutta hyvin malttoi stopatakin. Silti, haluaisin kehittää tuohon ylösmenoon jotain muuta kuin ainaisen pysäyttämisen, mutta en oikein tiedä että mitä...

Rata oli tänään tälläinen:

 Aloitettiin eka hyppysuoralla. Apuohjaaja oli lelun kanssa suoran päässä. Se sujui alkuun, mutta sitten R alkoi sukeltamaan viimeisen hypyn ali. Totesin että lelu on sille liian suuri palkka lopussa jos se on näkyvillä ja tehtiin ilman loppupalkkaa. Se sujui hienosti, Rieha kyllä irtoaa ja nyt malttoi sitten hypätäkin kun ei tarvinnut saalistaa lelua matalana.

Radan alku oli hirmuisen haastavaa, Rieha sinkoili kaikkiin muihin putkiin paitsi sinne minne piti. Vein sitä kyllä huonosti. Kun menin rohkeasti hyppyjen lähelle kuljettamaan niin alkoi oikeakin putki löytyä. Muuten loppu sujui tosi hyvin. Tässä pätkä treeniä, ihan lopusta ja R on jo vähän väsynyt (tuo putkesta ulostulo oli ihan ihme, sitä ennen se oli syöksyillyt noita putkia varmaan 20 kertaa):




Erikseen tehtiin vielä pujottelua. Verkkoja puuttui neljä ja sujui tosi hyvin. Tässä vielä pätkä siitä (viimeinen toisto on niin, että olen itse paikallani n. 10m pujottelun sivussa):

Kisaviikonloppu

Minulla ja Viimalla oli aikamoinen urakka kun startattiin oman seuran kisoissa neljä kertaa. Ei ehkä kummoista monelle, mutta Viiman kanssa ei voi aina tietää miten käy. Olin itse vielä kumpanakin päivänä loppupäivän kisoissa töissä, joten siinäpä se viikonloppu hujahti ja voi sanoa että väsyttää.

Lauantaina oli vuorossa kaksi agirataa, jotka tuomaroi Johanna Nyberg. Ekalla radalla tulokseksi HYL, meni jostain syystä yhden hypyn ohi kohti ratatyöntekijää ja hyppäsi sen hypyn sitten väärin päin. Muuten hyvä rata ja hyvä fiilis! Ja ihmettelijöille, Viima osaa pujotella kyllä ihan ilman käsiapujakin, mutta monesti kisatilanteessa se saa siitä lisävauhtia kun ikään kuin härnää sitä "namikädellä". Ja kun hyvin ehdin ja kuitenkin joudun Viiman kanssa yhdessä juoksemaan, niin eipä se mitään haittaa.



Lauantain toisella radalla oli nolla niin lähellä, mutta valitettavasti Vimps tiputti yhden riman loppuvaiheessa, eli tuloksena 5 (aika -3,55) ja sillä sijoitus 5. Voi hitsi, voi harmi, Vimpsillä oli hyvä meno ja aika olisi riittänyt kivasti.



Sunnuntaina oltiinkin sitten ehkä vähän väsyneitä kumpikin ja se näkyi menossa. Eka rata oli agirata, jossa tuomarina Minna Väyrynen. Siinä Viimalle tuli ihan ihme tenkkapoo ennen kolmatta estettä, eli putkea ja jäi suoranaisesti haahuilemaan. Loppuradallakin meno oli vähän nihkeää, vaikka välillä ihan kivaakin. Mutta jos Vimps päättää jolkottaa, niin se jolkottaa. Tuloksena siis nolla, mutta neljä sekuntia yliaikaa...



Toinen sunnuntain rata oli hyppäri (tuomari Väyrynen), tuloksena HYL. Vimps päätti edelleen jolkottaa ja koko rata meni oikeastaan käsille itseltäkin. Ehkä nämä neljä rataa on Viimalle kuitenkin vähän liikaa. Ja yksi juttu, mitä sille pitää treenata on radalla olevat ihmiset, koska jos jolkottaa, niin meinaa mennä moikkailemaan ratatyöntekijöitä.



Mutta kokemuksia rikkaampia ollaan taas ja lauantai todisti, että saadaan me tarvittaessa ihan kivaakin menoa aikaiseksi. Varsinkin kun ottaa huomioon että Viima on vasta nyt 5-vuotiaana alkanut olemaan sitä mieltä että agi on ihan hauskaa hommaa ;).

-----------------------------------------------------------------------

Mulla oli kumpanakin päivänä muutkin koirat mukana ja lauantaina päästiin omien ratojen välissä tekemään vähän tokoa häiriössä. Eli Killerillä oli samaanaikaan Lappalaiskoirien tokotreeni, jota Raisa veti ja tarvitsivat sinne esimerkkikoirakon avointa luokkaa esittelemään. No, sinnehän Rieha on seuraavaksi menossa, joten eikun esimerkiksi vaan (eihän se haittaa, vaikka ei olla kaikki liikkeitä edes tehty ;) ).

No, Riehahan ylitti kaikki odotukset taas kerran. Tehtiin siis liikkeet liikkuroituna, mutta palkkasin niiden väleissä:

Seuraaminen: Tosi hieno kontakti, hieman painoi. Mutta paljon parempaa kuin kokeessa. Helposti ainakin ysin seuruu.

Liikkeestä maahanmeno: Hyvä seuruu ja hieno man. Kympin liike!

Luoksari: Stoppasi vasta toisella käskyllä, eli sitä pitää treenata. Loppuosa suoraan sivulle ja oli ihan nappi.

Liikkeestä seisominen: Hieman meinasi kääntyä mukana kun menin ohi ja ennakoi pa:n, joten se nyt erityishuomioon.

Nouto: No, tämä oisi ollut nolla, koska lähti liikkurin käskystä. Muuten hieno nouto. Ja juuri eilen treenattiin sitä, ettei liikkurin käskyyn reagoida... Mutta saa treenata siis lisää, koska nouto on vaan Riehasta niin kivaa, ettei aina malta.

Kaukot: Tehtiin ekaa kertaa koematkasta. Ekaan istumiseen kakoiskäsky, muuten ihan sairaan hienot kaukot. Ei muuta kuin varmuutta matkaan, niin sujuu.

Hyppy: Tämä tehtiin valehtelematta ekaa kertaa avoimen mukaan. Ja se oli kertasuorituksella kympin hyppy!! Ei kai sitä muuta tarvitse, kun osaa hypätä, istua ja tulla sivulle (ja Riehan tuntien se hyppää esteen AINA kun on mahdollista, eli sitä ei luultavasti kauheasti tarvitse treenata) niin siinähän se kympin hyppy on ;). Ja tuntuu toimivan hienosti tuo suoraan sivulle tulo.

Eli ihan SUPER avoimen treeni. Hiontaa, niin siellä ollaan. Liikkeiden välejä pitää treenata erityisesti, koska taas tuli haukkuja kun vähän innostui liikaa. Pitää varmaan itse ottaa ihan tyynen rauhallinen linja ja kehua hyyyvin hillitysti. Häiriöstä se ei välittänyt mitään, tekemistä katsoi ihan vierestä 6 ihmistä, vieressä oli skeittiramppi ja agikisaajat kävelyttivät koiriaan ympärillä.Eli kokeet, kokeet, here we come!!

Tuike oli häiriökoirakkona parille koiralle. Tehtiin kaukoja, jotka oli ihan super. Seuraaminen sujui myös hyvin, samoin kuin liikkeestäs istuminen. Lisäksi se temputti ja oli kokonaisuudessaan tosi hyvällä päällä, vaikka häirittävän ollut koira meinasikin sille rähistä. Ihku T!

Sunnuntaina treenattiin Riehan kanssa vielä tuota noutoa liikkuroituna. Selkeästi se nyt keksi sen, että liikkurin käskyllä voisi lähteä. Mutta kun sitkeästi sitä palautin kolmisen kertaa, niin johan alkoi pysyä.

Hyvä treeni ja huippufiilis!

Ihmisiä varmaan jo kyllästyttää tämä ainainen hehkutus, mutta kun se vaan on niin. Oli nimittäin taas niin makeat treenit, ettei tosikaan.

Niin, oltiin siis kisaryhmän treeneissä Vihtavuoressa. Rieha teki:

Kaukot: Avoimen kaukot parista metristä, takana liikkuri huitomassa. Eipä siinä ollut mitään, tosi tärpät ja hienot vaihdot. Kerran koitti ennakoida maahanmenoa, mutta muisti sen jälkeen taas hienosti odottaa käskyä. Liikkuri ei härinnyt.

Metallinoutoa: Tässä aloitus liikkuroituna, mutta otin suoraan leluun. Liikkuritreeni on aina plussaa, ettei ala reagoimaan käskytykseen. Yksi varastaminen tuli, en muistanut sanoa odottaa ennen liikkeen alkua. Sen jälkeen muistui taas sekin. Itse liike on niin mahtava, menee täysiä, mutta nostaa korrektisti ja nopeasti ja takaisintulo on yhtä nopea kuin menokin. Ihan mahtava! Otin vielä pari luovutustakin ja hienosti napotti metalli suussa.

Ruutua: Ei mitään apuja, suora bongaus. Erinomainen ruutuunmeno joka kerta. Hakee hyvin paikkaa ja pysähtyy terävästi. Kerran ennakoi maahanmenoa, mutta sen jälkeen taas hienoja seisomisia. Asenne, millä menee on aivan loistava!

Tunnaria: Tunnarilaudalla nelisen toistoa. Ekalla koitti maistella muita, sen jälkeen muisti nuuskia ja oma nousi ilman maisteluita sekä keskeltä että reunalta.

Paikkamakuun: Kahden muun koiran kanssa, parisen minuuttia. Kävin ekaa kertaa piilossa ja kesti sen hienosti. Hyvä ja levollinen makuu.

Seuruuta: Otin yhden pidemmän pätkän siankorvapalkalla ja se oli tosi hieno. Kontakti katkeamaton ja ilme kymppi. Ei siitä oikein muuta voi sanoa.

Tuike-pieni pääsi hömpöttämään. Tehtiin nimittäin Rally-Tokoa. Kaukalossa oli oikein Rally-Toko-rata, kyltteineen päivineen. Tämä olisi niin meidän laji, Tuike oli ihan innoissaan kun sai tehdä rennosti ja minä sain kehua ja kannustaa. Rataan kuului mm. seuraamista eri muodoissa käännöksineen, liikkeestä maahanmeno, törppöjen pujottelua, peruuttamista koira edessä, koiran kiertämistä jne. Olipa meillä hauskaa! Alettiin jo suunnittelemaan mummo-osaston kanssa kisaamista tässä lajissa :).

Lisäksi Tuike sai tehdä ruutua, siinä haettiin lähinnä oikeaa paikkaa. Loppuun Janne liikkuroi meille yhden tunnarin, joka oli ihan kympin suoritus. Hyvä pikku-T!

Linjaamassa

Tänään osallistuttiin Riehan kanssa Tiia Vitikaisen agilitykurssille. Kurssi oli tosi antoisa, erityisesti muiden treeniä seuraamalla sain paljon irti, meidän oma treeni kun oli aika pätkittäistä.

Tiia keskittyi treenissä linjaamiseen. Tämä oli tosi hieno juttu, koska olen juuri itse paljon miettinyt miten saisin Riehaa vietyä niin, että sillä olisi optimaaliset linjat ja että se ei rikkoisi itseään tiukoissa käännöksissä. Puhuttiin alkuun siitä minkälaista agiohjaaminen monesti on (ja kuulemma Suomessa erityisesti), koiraa viedään tiukassa kontrollissa, sen pitää kääntyä ja olla juuri siinä missä ohjaaja haluaa. Usein meno onkin sellaista että mennään täysiä, jarrutetaan ja taas mennään täysiä. Linjaamisessa tarkoituksena on viedä koiraa mahdollisimman optimaalisesti ja koiralla on ehkä enemmän vapauksia. Jännä juttu, kuulostaa ihan peruskauralta, mutta ei se käytännössä mene niin.

Saatiin tutusta rataan ensin itse ja sitten katsottiin yhdessä. Jokaisella ohjaajalla oli eri kohtiin omia kuvioita: niistoja, ihmisnuolia, pakkovalsseja, vastakäännöksiä (minulla oli jotain rävellystä, mutta ryhmän kokeneemmat veti ties mitä hienouksia). Sitten käytiin rata läpi Tiian kanssa ja Tiia ehdotteli muutamiin kohtiin linjaamista. Yksinkertaisesti että viedään koira oikeaan linjaan tiukasti hanskassa pitäen ja terävästi askeltaen. Oli hauska nähdä kun 3-luokan koirille kellotettiin eri ohjauksia ja niin se vaan tuo perusohjaus voitti useammalla sadasosalla aikavertailussa hienot kikkailut. Ja itselle erityisen hienolta näytti se, miten paljon paremmin koirat liikkuivat. Niille ei tullut yhtään töksähtävää käännöstä tai epämääräistä hidastus-kiihdystä. Niin simppeliä. Ja kieltämättä itseäkin hieman lohdutti se, ettei joka kohtaan välttämättä tarvitse osata kikkailla.

Mites meidän oma treeni (me tehtiin mustaympyräistä rataa). No, Rieha oli aivan liekeissä. Se sai heti ihan hirmuisesti kehuja asenteestaan, vauhdistaan ja innostaan. Mutta sitten samaan syssyyn tuli kommenttia, että ei sitä ole kyllä helppo viedäkään, koska on niin nopea ja vauhdikas ja samalla irtoava. Ihan ekana meille tuli läksyksi taas se putkijarrutus. Edelleen pitäisi treenata ja treenata sitä, ettei koira sinkoa putkesta kymmentä metriä suoraan sinne minne nokka näyttää. Toisena juttuna Tiia sanoi, että sille pitäisi opettaa perusohjauksia parilla esteellä, koska sen vire nousee niin ylös radalla, ettei se ehdi ajatella. Plus silloin käyttää namipalkkaa vireen laskemiseksi. Toistoja se kyllä kestää, eli siinä ei ole ongelmaa. Riehan kanssa oisi kuulemma hauskaa testailla ohjausjuttuja :).

Saatiin me sujuvaakin kohtaa tehtyä. Linjaus tuntuisi sopivan Riehalle tosi hyvin, sille vaan pitää opettaa nyt mitä tarkoittaa kun vien sitä tietyllä lailla. Se lähti tosi herkästi takaakiertoihin jne., kun ei osannut lukea minua. Linjaamalla vietiin alun 1-8. Ja 8-hypyllä tehtiin yksi niistokin ;). Siitä taas loppuun saakka oikeastaan vaan linjaamalla. Tosi kiva treeni ja paljon ajateltavaa!

Mejäilijät

Ajeltiin koko porukka metsään ja eikun vetämään jälkeä. Tehtiin kaikki jäljet laimennetulla verellä, koska vanhennusaikaa ei nyt ollut.

Samalla reissulla tuli testattua Riehan ääniherkkyyttä. Paikka mihin mentiin oli ihan Vihtavuoren ruutitehtaan vieressä ja loppuvaiheessa siellä alettiin räjäyttelemään ihan tosissaan. Oma sydän hyppäsi kurkkuun joka kerta ja Vesku oli jo maastoutumassa pahimpien räjähdysten aikaan. Rieha oli irti ja ei välittänyt hommasta mitään, siinäkin mielessä hyvin järkevä pieni elukka :).

Tuike pääsi aloittamaan jäljestyksen. Sille sattui tosi kiva maasto, sammalepohjaista ja tasaista metsää. Pituutta jäljelle tuli sellainen 250m. Pikkukoira jäljesti koko jäljen hyvin varmasti, mutta tuulesta ja maaston tasaisuudesta johtuen meni aikalailla ilmavainulla ja välillä selkeästi jäljen sivussa. Plus että vauhti oli välillä aika lujaa, yleensä Tuiken kanssa saa mennä suht rauhassa. Mutta hienoa ja varmaa menoa silti. Kaikki makaukset löytyi ja tutkittiin ja kaadolla olleen hirven luun kantoin ylpeänä autoon natusteltavaksi. Pätevä pieni koira!

Viiman jälki oli vuorossa seuraavaksi, sillä oli jo haastavampaa maastoa ja pituutta tuli n. 400m. Viima veti jäljen ihan uskomattoman hienosti. Vauhti oli juuri sopiva, maavainulla ja nuuski kaikki makaukset ja harha-askeleet tarkasti. On se vaan mahtava, työskentelee niin intensiivisesti ja varmasti, hötkyilemättä. Hitsi kun pääsisi pian kokeisiin!!

Ja lopuksi Rieha pääsi testaamaan verijälkeä, ensimmäistä kertaa elämässään. Tehtiin sille n. 60m pitkä jälki yhdellä kulmalla. Se oli ihan innoissaan ja jäljesti meidän jälkiä koko matkan hirveällä kiskonnalla. Sama olikin sitten ongelmana itse jäljellä (ja Vesku saikin viedä sen, kun omat kädet ei kestäneet). Verta ei pelännyt yhtään ja lähti kaahottamaan jäljelle nelivetoa ja liinassa sai roikkua ja jarruttaa ihan tosissaan. Se vetikin sitten kulmasta ohi. Uusintayrityksellä löysi kuitenkin perille kaadolle, vaikka meinasi siitäkin vetää yli innostuksissaan. Mutta voi sitä onnea kun metsästä löyty luu, kyllä oli ylpeää pientä kelpiä! Mutta ehkä vielä into korvaa järjen...

Neljän suora

Tänään treenasin omien lisäksi myös Naakan. Vierailevan tähden kanssa tehtiin evl:n seuruuta liikkuroituna, zeta, merkkiä, metallinouto ja kaukot. Hienosti Naru pelitti minun kanssa ja mielelläänhän sitä hyvin treenatun koiran kanssa tekee :).

Tuike aloitteli kaukoilla, jotka oli tänään aivan supereita. Ei puhettakaan liikkumisesta tai sekoilusta, ainoa mitä sai vähän muistuttaa oli s-i. Mutta hieno! Sitten vahvisteltiin sivulletuloa ja tehtiin yksi nappi liikkeestä istuminen. Lisäksi Tuike sai kiertää tolppaa, josta tehtiin sekä seisomisia että maahanmenoja, joissa oli oikein kiva meno.

Rieha teki palauttelevan. Lyhyt pätkä seuruuta ja jättävät, joista seisominen meinasi mennä maahanmenoksi, mutta saatiin sekin korjattua. Lisäksi R hupaili myös tolpan kierrolla stoppeja (supereita!), sivulletuloa (hyvähyvä) ja noutoa (ensin alkuun vähän ihmeissään, että miksi kapulan kanssa piti kiertää, mutta sitten oikein hyvä). Otettiin myös yksi tavan nouto, josta sai tulla leluun (vaihtoi kapulan leluun lennosta ja vaihtoi vielä takaisin kapulaan, jonka halusi välttämättä luovuttaa :D). Loppuun vielä avoimen kaukoja, jotka sujuu parista metristä jo vähän liiankin innokkaasti, eli pikkukelpie meinaa pompsahtaa asennosta toiseen jo pelkästä huokaisusta. Kestoa, kestoa.

Viima kunnostautui esittämällä noudosta kolme täysin erilaista variaatiota. Joka kerta se meni kapulalle täysiä loikkien, mutta sitten jäi mm. puoleen väliin heiluttamaan häntää ja kantoi kapulaa laipasta häntä heiluen ravaten ja tiputtaen sen minun varpaille. Viimeinen oli onneksi ihan nappi ja Viimalla oli ihana into vaikka vähän jankattiinkin. Loppuun Raisa liikkuroi meille seuruun, joka oli tosi hyvä. Jopa juoksupätkä onnistui normaalia sähäkämmin, joten palkkasin sen heti siitä.

Maanantain treeniä ja pohdintaa

Riehan treeniryhmän vuoro. Viereinen kenttä oli kivasti tyhjillään, joten lämmiteltiin siinä tekemällä pikkujuttuja. Ensiksi testailtiin vähän toko-hommia. päätin nyt ottaa luoksariin toisen käskyn, jolla tulisi suoraan sivulle ja sitä testailin. Rieha tajusi idean heti ja pyörähti sivulle vähän liiankin innokkaasti (törmäten). Kädellä avustamalla saatiin parempaa kaarrosta. Mutta hyvä, että ei tunnu ainakaan vaikealta hommalta. Lisäksi tehtiin avoimen kaukoja parista metristä ja hyvin pelasi agihäiriössä.

Yksittäisinä tehtiin rengasta (lelu palkaksi, sitten takaaleikkauksia renkaalle ym. ja pelasi tosi hienosti), puomia ja keinua (hihnassa, että sain varmasti heti stopin ylösmenolle, oikein hyvä oli, alastulo moiteetonta) sekä pujottelua. Pujottelussa oli verkot, mutta otin heti alkuu siitä kolme verkkoa pois ja niin sujui tosi hyvin. Neljäskin verkko veks ja edelleen sujui kivasti toiselta puolelta, toiselta oli vaikeampi. Treeniä, treeniä.

Rata oli tämännäköinen:

Mitäs siitä. Toivoin rallattelurataa ja sellainen saatiin, kivaa! Ja Riehahan rallatteli. Itse asiassa rata meni tosi hienosti aina 11-hypylle. On niin mahtavaa mennä koiran kanssa joka irtoaa ja pystyn itse pinkomaan samalla eteenpäin. 8-putkelle lähti hienosti vaikka oli pimeä putki ja käytännössä vaan työnsin sen sinne. Jos alkurata sujui, niin loppu olikin haastavampi. Eli meni väärään putken päähän, vaikka kuinka yritin vekittää ennen 11-hyppyä. Vasta kun aloin ohjaamaan koiraa niin, että kuvittelin että mennään 13-hypylle, alkoi oikea putkikin löytyä.

Yhtä asiaa olen nyt miettinyt Riehan kanssa liitelyssä. Se on ensimmäinen koirani, mikä oikeasti voi rikkoa itsensä tuossa lajissa. Tälläkin radalla nähtiin lopussa yksi sellainen hyppy, että heikompaa hirvitti. Rieha menee niin lujaa ja silti se koittaa tasan tehdä sen minkä käsken ja kun en osaa ajoissa kertoa käännöksistä ym. niin sehän koittaa kääntyä ihan mahdottomista lähtökohdista. Olen kyllä koittanut miettiä ennakoivaa ohjausta oikein urakalla, koska tälläisellä koiralla sen tärkeys korostuu. Vielä kun sen osaisi viedä käytäntöön :(. Enkä sano etteikö se olisi kaikilla koirilla tärkeää, mutta Tuiken ja Viiman kanssa ehdin niin paljon paremmin ja kumpikaan niistä ei lähde tekemään itsemurhakäännöksiä vain koska minä käsken. Riepu-raukka taas kaikessa vauhdin huumassaan menee tasan niin kuin sitä käännän :(. Onneksi sillä on kuitenkin hyvä hyppytekniikka, ei roiski rimoja jne., mutta kyllä se vaan meinaa hirvittää. Yritetään, yritetään...

Huippukoe: Rieha ALO1, KP ja luokkavoitto!

Otsikossa tulikin jo kaikki oleellinen :D. Sankari ja pokaalit:

Ei vaan, avataan vähän fiiliksiä (jotka on kyllä niin hyvät). Jostain syystä tuo eka koe ihan uuden kisakaverin kanssa on aina ihan hirmuisen jännää. Toki tiesin, että sillä menolla mitä se on treeneissä tehnyt, niin ykkönen on ihan odotettavissa. Mutta koskaan ei voi tietää, varsinkaan kun sitä kokemusta ei ole. Jos Viiman kanssa viime koe oli hauskaa, niin nyt olin kyllä niin pyörtymisen partaalla ettei tosikaan...

Rieha teki lähes kaikki liikkeet niin hyvin kuin treeneissäkin. Kyllä siellä jonkin verran näkyi se, että jännitin ja se heijastui sitten koiraan mm. nuuskimisena, mitä se ei juuri normaalisti tee. Ja se, että on siinä vielä kovasti nuoruuden intoa, mikä näkyi erityisesti liikkeiden välissä.

Rivistö oli tämän näköinen, tuomarina Katja Rautiainen:

Luoksepäästävyys 10: Hienosti napotti ja nuoli tuomaria kädestä :).

Paikkamakuu 9,5: Tässä oli kyllä tiukka tuomari, R nuuski kerran ja siitä vähennys.

Seuraaminen hihnassa 8: Alussa ja lopussa nuuskintaa, välissä ok menoa.

Seuraaminen irti 9,5: Paransi huomattavasti, mutta ei ollut kyllä silti ihan parasta Riehaa.

Liikkeestä maahanmeno 10: Alku olisi voinut seuruultaan olla parempi, mutta itse liike hyvä.

Luoksetulo 9,5: Vähän vino pa (taidetaan alkaa muuttamaan tämä suoraan sivulle tuloksi).

Liikkeestä seisominen 8: Saisi olla kuulemma täpäkämpi ja lisäksi ennakoi perusasennon.

Hyppy 8: Tämä oli niin hilkulla, ettei ollut nolla... R reagoi minun valmis-käskyyni, nytkähtämällä eteenpäin. Tajusi itsekin onneksi samantien mitä teki ja jäi siihen istumaan. Käskystä hyppäsikin sitten ihan kympin hypyn.

Kokonaisvaikutus 9,5: Kuulemma iloista ja täpäkkää menoa. Nuoruuden into vähän tiputti, saisi olla liikkeiden välissä rauhallisemmin (mm. haukahti pari kertaa).

Yht. 182,5p AVO1, kunniapalkinto ja luokkavoitto (1/8)

Nuuskiminen oli ihan epätyypillistä Riehaa, ehkä siis koitti jonkinverran rauhoitella jäykkää ohjaajaa. Mutta on se vaan päheä ja kesti iloisesti loppuun saakka, vaikka ohjaaja pyörtymisen partaalla olikin.  Seuraavaksi suunnataan avoimeen, mutta ei pidetä kiirettä ;). Varmuutta pitää vielä kerätä että uskalletaan ylempiin lähteä, noin periaatteessa avoimen jutut on jo hallussa.

Ja tässä vielä video:

Koko sakki möllitokossa

Otsikko kertoo kaiken. Hieman myrskyissässä säässä Vihtavuoren kentällä.

Rieha osallistui mölliluokkaan, eli helpotettuun alokasluokkaan:

Luoksepäästävyys 10: Hyppäsi kyllä aika reippaasti tuomaroivaa Raisaa vastaan eli ehkä ihan kympin liike.

Paikkamakuu 9: Tämä oli kyllä ihan kympin makuu, ei mitään ongelmaa ja oltiin ainoita, jotka meni vähän kauemmaksi. Mutta tuomari oli tiukkana meille tänään ;). Kesti hyvin isoakin häiriötä, yksi koira haukkui ja viereinen nousi istumaan jne.

Seuraaminen kytkettynä 8: Vesisade hieman haittasi ja tuli hieman pään ravistelua ja yksi pa jäi tekemättä. Minun mielestäni alokasluokassa kuitenkin helposti ysin seuruu.

Liikkeestä seisominen 10: Niin oli.

Luoksetulo 9: Hieman vino pa, mutta muuten hieno.

Hyppy 9: Minusta kympin hyppy aivan täysin. Nuuski hieman maata seisomisessa, mutta ei liikkunut mihinkään, itse hyppy loistava, samoin stoppi.

Kokonaisvaikutus 9

109/120 sij. 1/6

Niin se Riepu meni ja voitti ekan kisansa, vaikka epävirallinen olikin. On se kiva treenikaveri, ei voi muuta sanoa!! Onhan siinä vielä hiottavaa, häiriökestävyydessä ym. mutta kyllä se vaan hienosti tekee. Ja vielä tuulessa ja sateessa.

Tässä vielä video



Viima osallistui avoimeen:

Paikkamakuu 0: Jouduin ottamaan sen suoraan autosta ja oli pikkaisen korkeassa vireessä (niin, Viima!!). Ei suoranaisesti noussut, mutta teki heti Pitkän Koiran kun jätin sen ja oli sitä hyväkseen käyttäen aina venytellyt, vetänyt jalkansa alle, venytellyt, vetänyt jalkansa alle eli ryöminyt sellaiset pari koiran mittaa... Lisäksi se alkoi haukkumaan ja heiluttamaan häntää makuulta kun tulin piilosta ja ENNAKOI perusasennon. Voi Viimaa, mistä se näitä aina kehittää :D.

Seuraaminen 9,5: Se oli kyllä nätti, pientä irtoamista ja ei se juoksu edelleenkään mikään huippu ole.

Liikkeestä maahanmeno 10: Hyvä Vimps!

Luoksetulo 8: Väljä eteentulo ja vino pa.

Liikkeestä seisominen 10: Ja samaa mieltä.

Noutaminen 8: Pieni saalistus ja ihan vähän vino pa.

Kauko-ohjaus 10: Jee!

Estehyppy 7: Kaksoiskäsky takaisintullessa, vino pa.

Kokonaisvaikutus 8: Viima haukkui aika paljon liikkeiden välillä, oli hieman innoissaan!

yht. 148p. sij. 3/8

Viima on siis aivan sikamakealla päällä nykyisin! Se ei meinaa melkein pysyä hanskassa kun on niin innoissaan. Tosin tuossa paikkamakuussa ei vielä tarviisi olla. Nyt kokeisiin, mutta maltilla! Viiman video:



Ja loppuun avointa luokkaa parin vuoden tauon jälkeen pääsi testaamaan Tuike-tuikkunen:

Paikkamakuu 0: Ekassa yrityksessä kolme koiraa nousi, mukaanlukien Tuike. Uusinnassa nousi taas samat kolme, Tuike ensimmäisenä. Minusta tuntuu ettei se vaan enää uskalla olla makuussa, on mennyt jotenkin ihan epävarmaksi.

Seuraaminen 7,5: Töhötystä, paikan irtoilua, suht kiltti tuomio. Mutta ilme oli kiva suurimmaksi osaksi, vaikka lopussa joku unohdus tulikin.

Liikkeestä maahanmeno 7,5: Tuplakäsky (ja muistin antaa heti perään!)

Luoksetulo 5: Nätti ja iloinen läpijuoksu.

Liikkeestä seisominen 10: Hyvä Tuike!

Noutaminen 9,5: Pikkaisen väljä luovutus.

Kauko-ohjaus 0: Voi Tuike. Ensin se nuuskutti niin paljon ympärilleen ettei kuunnellut ja sitten ihmetteli Raisaa loppuajan.

Estehyppy 0: Tämän mössin kyllä ihan itse. Unohdin mikä käsky Tuikulla oli takaisintuloon ja sanoin hyppy, jolloin T hyppäsi takaisin, mutta päätti hypätä vielä kerta kielon päälle. Se on TÄNNE, sori Tuike.

Kokonaisvaikutus 10

Yht. 94p. sij. 8/8

Ei pisteillä juhlittu, mutta Tuikella oli hauskaa. On se vaan sellainen hömppä, taitaa olla meidän tokoura tälläistä hömpöttelyä jatkossakin. Suloinenhan se on kuin mikä ja silloin kun onnistuu niin on ihanan innokas ja tärppä. Hauskaa mentiin pitämään ja hauskaa meillä oli! Video:

Päivätreeni

Tänään treenattiin ennen 12h työpäivää, vaihteeksi :D. Ja ihan kotipihalla, vettä satoi, mutta Riehaakaan ei haitannut.

Riepun kanssa tehtiin Hannan eilen ehdottamia juttuja. Ensin intervalliseuraamista: pari askelta kävelyä, pari juoksua, pari kävelyä. pari juoksua... Aika hyvin piti paikkaa ja alkoi hiffaamaan. Sitten tehtiin parit vauhtiluoksarit, joista sai palkan jalkojen välistä. Loppuun yksi eteentulo, joka oli tosi hyvä. Sitten piti ihan vaan varmistaa yksi liikkeestä seisominen, että ei vaan sekoile maahanmenon kanssa. Ja se oli ihan nappi. Jatkettiin vielä seuruulla, ensin hihnaseuruu ja siitä ketjuttaen perään irti seuraaminen, josta vasta lelupalkka. Hyvin pysyi kontakti. Loppuun paikkamakuu, joka oli valpas ja hyvä, ei korvatkaan valuneet, vaikka satoi vettä :D.

Viima treenasi pihalla suoraan sivulle tulemista luoksetulossa. Tämä vaatii kyllä aika paljon toistoja pienelle porokoiralle, niin kovasti se tarjoaa eteen istumista. Mutta yritämme.

Tuike treenasi yhdistettyä luoksari-kaukot-settiä. Ensin kaukoja, joista lentävä palkka, josta luoksetulo joko suoraan tai stopin kanssa. Hyvin pysyi fiilis ja tehtiin tälläistä ikiliikkujaa vaihaten aina puolta 5-6 kertaa. Ja tekniikkakin oli kuosissa.

Tsekkaus

Taas Vihtavuoressa (ja taas 12h työpäivän jälkeen :D). Saatiin Hanna kera Kitn meidän seuraksi ja samalla tsekkauksen tasoon ja hyviä vinkkejä. Kiitos Hanna!!

Seuraamiset: Hihnassa meni tänään paremmin. Ainoa missä irtosi hieman oli juoksupätkä. Siihen Hanna ehdotti intervalli-treeniä eli tehdään pätkä, jossa vuorotellen juostaan ja kävellään pari askelta useampaan otteeseen ja lopusta palkka. Tarkoituksena opettaa että vaikka mun jalat liikkuu eri lailla, niin keepien paikka pysyy. Kokeiltiin ja toimikin hyvin. Irti seuraamisessa tuli enemmän kontaktin tippumista, agikenttä ja maassa olleen merkit kiinnosti jonkin verran. Mutta ei se paha ollut. Näihin nyt ketjutusta että Riehalle jää mieleen, että kannattaa tehdä koska irti seuraamisen jälkeen tulee palkka.

Liikkeestä maahanmeno: Lähtö oli huono (en sanonut valmis-sanaa, jolla R nostaa aina kontaktin), mutta parani nopeasti. Itse liike on kuulemma makea ja hyvinhän R sen tekee.

Luoksari: Nyt tuli ihan höpötystä. Meillä oli ekaa kertaa käytössä merkit sivussa ja ne oli Riehasta hirmu mielenkiintoisia. Jäikin sitten istuessa tuijottelemaan niitä ja tuli vasta toisella käskyllä tosi vinoon eteen. Tähän nyt superpalkkaa jalkojen välista että vahvistaa eteentuloa ja sitä vauhtia.

Liikkeestä seisominen: Tämä oli tosi hupaisa. Lähti hyvin mukaan, mutta kahden askeleen jälkeen vetäisi suorilta jaloilta maihin, eli vissiin ennakoi maahanmenoa, kun äskenkin tehtiin. No, se lähti siitä samantien mukaan ja seisominen onnistui tosi hyvin. Hyvä että tulee tälläisiä oudompia juttuja esiin, pääsee niitä miettimään.

Hyppy: Kympin hyppy.

Paikkamakuu: 2min Kitn kanssa ja agiliitäjien häiriössä. Erinomainen!

Perustat on kuulemma meillä tosi hyvällä mallilla. Nuoren koiran kanssa vaan pitää rakentaa sitä uskoa että kannattaa jaksaa ihan loppuun asti. Esim. seuruussa, vaikka pitää paikan ja kontaktinkin tosi hyvin, niin tulee muutamia sellaisia pään laskuja, joita voi hioa ihan erikseen kaulajumppana namin kanssa. Mutta kiva ilme sillä on tekemiseen!

Iltatreeni

Urheasti taas raahauduin treenaamaan 12h työpäivän jälkeen, vaikka vähän väsyttikin. Tosin otettiin kyllä aika pikatreenit, mutta R vaikutti oikein tyytyväiseltä siihenkin ratkaisuun. Eli Vihtavuoren kentällä.

Seuraamisessa käännöksiä. Oli tosi innokkaalla päällä ja paikka oli aika edessä ja jouduin kävellessä sitä vähän "potkimaan", kun ei oikein mahtunut. Ilme super. Sitten eroteltiin jättäviä, eli vuorotellen seisomista ja maahanmenoa. Kumpikin tosi päteviä, ei puhettakaan sekoittamisesta. Luoksetulossa pari eteentuloa, oikein hyvä. Loppuun paikkamakuu agitreeniläisten häiriössä, reilu pari minuuttia. Se oli ihan kympin makuu, valpas ja varma, hieno R!

On se kyllä innokas...

Näillä sanoin kuvaili eilen yksi käyttis-bortsujen kanssa kisaava ihminen Riehan treeniä katsoessaan. No, onhan se :D. Kuvaa jotenkin hyvin sen meininkiä, että sai mennä puomia kerran, jonka jälkeen vaan tuijotti sitä, toiveissa päästä tekemään sitä uudestaan, niin kauan että siirryttiin tekemään jotain muuta. Miun kiltti tokokoiranikin alkaa olla ihan kadoksissa agiradalla: kun sen pyytää sivulle niin kuuluu vaan räyh tai seuraamisesta koittaa singota jollekin esteelle. Saa olla kyllä aika tiukkana välillä... Ratana meillä oli tänään tämmöttinen:

Ohjaaja oli ehkä hinasen poikki 12h työpäivän jälkeen ja se näkyi lepsuiluna. Ei meinattu saada alku onnistumaan sitten millään. 3-hypyn tuli joko ihan järkyttävä kaarre ennen putkea (plus tosi karseita laskeutumisia, kun koitti kääntyä ilmassa) tai sitten vekitin liian innokkaasti, jolloin koira meni hypyn taakse tai sitten käänsin liian ajoissa, jolloin koira meni hypyn ohi. Hitto, että voi nuo linjat olla vaikeita... No, saatiin me se onnistumaankin.

5-hypylle testattiin takaleikkaukseen Janitan koulutuksessaan näyttämää vippausta ja se alkoikin sujumaan ok. A:n meni ihan ok, mutta sitä pitää vielä vahvistella paljon, että menee reippaasti alas asti ja että kestää oman liikkeen. Loppusuora meni ihan ok. Mutta tänään oli aika tahmeaa, vaikka Riepu hieno olikin.

Treeniä ja videota

Rieha reenasi tänään hallilla pujottelua ja kontakteja. Pujottelussa laitettiin ohjurit paikalleen, otettiin niitä pari kertaa ja sen jälkeen poistettiin väleistä muutama. Meno oli oikein mukavaa, tosin loppua kohden alkoi kelpie kiihtymään sen verran, että järki unohtui ja tuli niitä pomppimisiakin. Pitää muistaa lopettaa ajoissa, se on niin liekeissä tuosta pujottelusta ettei tosikaan. Tässä vähän makua:



Sitten tehtiin puomia. Aika tiukan asenteen saii ottaa että malttoi, mutta sitten tuli hyviäkin toistoja. Sain nyt vihdoin raahattua kotiin laatikonkin, voisi siellä nyt edelleen vahvistaa kontaktien ottamista.

Viima kävi hallissa tekemässä pientä pätkää (jota ennen se oli syönyt treenirepusta puolet nameista...). Sillä oli ihan ältsin hyvä meno, testailin erilaisia ohjauksia hypyille ja kaikki sujui. Jopa putki veti sitä tänään niin hyvin, ettei vauhti hidastunut edes sen sisällä. Ja pujottelu oli hieno. Hyvä Vimps!

Koska treenattava on, niin tehtiin vielä pihalla tokoa. Tuike teki ruutua, jossa koitin taas vaan vahvistaa sitä seisomista. Ihan ok meno. Sitten ihan simppeliä sivulletulo-treeniä. Ajattelin että jospa sille nyt vaan vahvistelisi näitä pikkujuttuja ja miettisi sitten milloin mennään kokeeseen.

Rieha pääsi vielä tekemään ruutua ja sehän oli siitä aivan innoissaan. Ja on se siinä hyväkin. Bongaa pyynnöstä, menee täysiä ja stoppaa hyvin. Yksi maahanmenokin otettiin ja sekin pelasi. Loppuun vähän seuruuta, joka sekin oli pätevää. Tässä videota siitä:

Tapahtumarikas päivä; Viima lappalaisten kokeessa ja normisähläystä

Tänään oli vuorossa Lappalaiskoirien rotumestaruustoko, johon osallistuttiin Viiman kanssa avoimessa luokassa. Ei olla treenattu ja se näkyi hyvänä fiiliksenä, mutta ehkä hienoisena epätarkkuutena :D. Mutta saatiin meidän tähän mennessä paras avoimen tulos 153,5p ja siis 2-tulos. Eli ei ollut kaukana se ykkönen, hitsi vieköön!

Parasta oli kuitenkin se, että Viima teki tosi kivalla ilmeella läpi koko kokeen ja itselläkin oli oikeasti mukavaa. Tämä on ihan uusi fiilis minulle, kaikkea sitä tuleekin eteen, kun vaan tarpeeksi jankkaa ;)!

Tuomarina Aino Juhantalo ja rivi oli tälläinen selityksineen:

Paikkamakuu 7: Viima ei ole ikinä istunut paikkamakuussa, mutta nyt se oli n. 20s ennen ajan loppumista alkanut rapsuttamaan ja noussut siitä istumaan. Voihan dääm, muuten oli ollut kuin sfinksi. Tämä oli oikeastaan ainoa liike, mikä harmitti ja ykkönen katosi siis tämän myötä...

Seuraaminen 9: Juhantalo tykkää Viiman seuraamista ja olihan se itsestäkin mukavan tuntuista. Kaavio oli aika pitkä, mutta Vimps jaksoi työstää tosi hienolla ilmeellä. Perusasennot ja käännökset oli kaikki hyviä, ainoa missä irtosi oli juoksupätkä.


Liikkeestä maahanmeno 5: Ohjaajan moka. Annoin kaksoiskäskyn, mutta kuulemma liian hitaasti. Nopeammalla käskytyksellä olisi ollut kasi, koska muuten oli ihan nappi.

Luoksetulo 9: Tuli kivalla tempolla kummatkin pätkät ja stoppi oli hyvä (ja käsimerkkikin kuulemma ok). Vino pa vähensi pisteitä.

Liikkeestä seisominen 10: Niin oli!


Noutaminen 8,5: Jee, meidän parhaat pisteet noudosta ikinä!! Se olikin iloinen, hieman saalisti ja viimeinen perusasento oli taas vino, eli siitä vähennykset.

Kauko-ohjaus 6,5: Alku oli tahmea, ekaan istumiseen kaksi käskyä, samoin ekaan maahamenoon. Mutta sitten porokoira muistikin homman nimen ja teki pätevästi.

Estehyppy 6,5: Kaksoiskäsky hyppyyn ja taasen se vino perusasento sivulla...


Kokonaisvaikutus 8: Eristyisesti ohjaajan kaunis käskytys sai kehuja.

Hirmu hyvä fiilis jäi!! Tuo perusasento on asia mitä pitäisi treenata oikeasti. Muuten meidän ei varmaan edes ihan hirveästi kannata treenata, fiilis säilyy paremmin ja perusjutut Vimps osaa. Hitsi, kun oli lähellä

Aamu oli muuten aika uskomaton. Olin taas liikkeellä 1,5h yöunilla 12h työvuoron jälkeen. Ajelin koepaikalle hyvissä ajoin, vain huomatakseni että kilpailukirja oli jäänyt kotiin... No, eikun hakemaan sitä kotoa 15km päästä, vain huomatakseni, että minulla ei ole avaimia mukana. No, sisko tuomaan vara-avaimia 10km päästä. Siitä ajoin kauhealla kiirellä takaisin koepaikalle läpi kaupungin ja olin paikalla n. 15min ennen luokan alkua. En ollut ehtinyt tämän hässäkän takia käyttää koiria kunnolla ulkona (alkuperäisessä suunnitelmassa tähän oli ruhtinaallisesti aikaa). Sisko oli ohimennen maininnut että Riehalla oli muuten eilen vähän maha löysänä, mutta unohdin sen aika nopeasti...

Kisapaikalle saapuessani ajattelin, että juoksen äkkiä kisakirjan ilmottautumiseen n.100m päähän. Tähän meni siis n. 2min. Palatessani autolle, huomasin heti että jotain oli pielessä. Viima istui kontin perimmäisessä nurkassa ahdistuneen näköisenä. Avasin oven ja vastaan lehahti tuulahdus paskaa. Rieha oli hyvin iloisena ja kontti paskassa (mm. kokoontaitettu retkituoli ihan siinä itsessään). Viima oli iloinen kun pääsi ulos, Rieha edelleen vaan iloinen, niin kuin aina... Sellaista siis, hieman tuntui jo siltä että kannattaako mennä koko kokeeseen :D. Iltapäivällä pesinkin sitten autoa painepesurilla...

Riehan vatsan löysyys oli ohimenevää ja treenailtiin vielä illa kotipihalla. Seuraamisessa juoksuun lähtöjä, edelleen jäävien erotteluja ja luoksetulosta sivulle tuloa. Loppuun vielä paikkamakuu n. 3min, joka hieno.