maanantai 28. helmikuuta 2011

Lämpöä ja arskaa eilen ja tänään

Eiliset hallitreenit vedettiin taas Doggiella. Jokainen pääsi tekemään.

Tuike:

Tunnari: Liikkuroituna Jennyn avustuksella. Pikkaisen meinaa ottaa ottaa liikkuristä häiriötä, joten Jenny sai seistä tahallaan lähellä. Hyvin oma kuitenkin nousi, ei edes nuuski muita enää sen jälkeen. Kootulla laukalla kumpaankin suuntaan, oikein hyvä.

Kaukot: Eka setti oli ihan priimaa, olisi pitänyt jättää siihen, koska sitten jouduttiin vähän korjailemaan kun innostui. Mutta hyvällä mallilla.

Seuraaminen: Tehtiin vaan lyhyt pätkä, koska vire oli niin hyvä ja halusin sen jättää päällimmäiseksi.

Luoksetulo: Seisomisesta palkkaa, ok.

Rieha:

Kontaktia: Peruskontaktitreeniä, kun kierrokset meinasi olla tapissa. Hyvin rauhoittui ja hiffasi.

Seuraaminen & liikkeestä maahanmeno: Oikein kivalla ilmeella tekee ja paikka säilyy suurimmaksi osaksi niin kuin pitää. Maahanmenot sujuu jo aikasta kivasti, eikä tarvitse apuja.

Metallinouto: Ensin malttitreeniä kapulan lentäessä. Tämä oli vaikeaa ja ryntäsi kapulalle pari kertaa. Sitkeällä palkkauksella malttoi ja sai sitten vielä hakea. Kapula oli niin kiva, ettei olisi malttanut vaihtaa leluun ollenkaan.

Luoksetulo; Ensin paikallaan istumista ja siitä palkkaa, sitten lyhyellä matkalla eteentuloja. Tulee tiiviisti eteen, mutta aika herkästi kääntää takapuolta vähän vinoon, eli siihen saa kiinnittää huomiota.

Luoksepäästävyys: Tämä on kyllä hurjan vaikea liike :D. Pikkuhiljaa edistyttiin siihen, että namia syöttämällä Jenny pystyi käymään koskemassa penneä. Siiinäkin se oikein tärisi, mutta pysyi.

Viima:

Paikkamakuu: Nalan kanssa. Erinomainen, mitä nyt alkoi heiluttamaan häntää palatessa ja meinasi tehdä Pitkän Koiran, mutta ei tehnyt :D.

Hyppy: Ensin palkkaa hypystä, sitten istumisesta ja lopulta takaisin hypystä. Tosi hyvä!!!

Seuraaminen: Jenny liikkuroi pätkän. Alku ja loppu hyvää, keskellä meinasi tulla uskonpuute taa vasureissa. Erikseen niistä siis palkkaa.

Liikkeestä seisominen: Hieno, ei huomautettavaa!

Kaukot: Kympin settiä tämäkin.

Viima oli todella hyvällä päällä, kiemurteli onnesta häntä heiluen kun kehuttiin, pussaili ja hyppi. Se on niin ihana kun se on tuolla mielellä .

----------------------------------------------------------------------

Tänään treenailtiin ihanassa auringonpaisteessa pihatokoa.

Viiman kanssa olikin sitten ihan eri meno eilen, kokeiltiin noutoa ja ei olisi millään innostanut. Eikä seuraaminen, eikä oikein mikään. Ei sitten jankattu, kun ei se auta. Niin täydellinen on/off-koira ja sitä nappulaa ei välillä meinaa löytyä ollenkaan... Intoon saattoi vaikuttaa se, että oli käynyt juuri tosi pitkällä hiihtolenkillä ja olisi kai sitten mieluummin jo lepäillyt. Viima kun ei ole koira, joka vaan tekee ja tekee, vaikka varmasti jaksaisikin.

Tuike sai tehdä ensin ruutua, joka oli kaikinpuolin mahtava ja innokas. Hyvin löytyi keskikohta ja kuunteli. Erikseen otettiin sivulletuloja ja niissäkin oikein kiva meno. Seuraamisessa otettiin pidempi pätkä superpalkalla ja se oli PRO!! Vire säilyi ja paikka säilyi, ihanaa toivoa aina välillä kun viime aikoina tuntuu että fiilis ei ole löytynyt ollenkaan. Loppuun vielä liikkeestä istuminen, joka oli hieno sekin.

Rieha pääsi lopuksi testaamaan ruutua lyhyeltä matkalta. Ja voi hauskuus, miten hauskaa se olikaan. Menee sellaisella koikkaloikalla, mutta idea sillä oli hienosti mielessä. Ja kun en älynnyt palkata lelulla, niin kelpi kävi hakemassa naapurin koiran lelun niiden kuistilta... Pieni vinkki siis palkkaustavoista .. Lisäksi tehtiin stoppeja namipelillä, kumpikin sujuu hyvin. Maahanmenossa on suullinen käsku ja seisomisessa vielä käsimerkki että suullinen. Kokeilin pelkällä käsimerkillä ja sekin pelasi hyvin. Loppuun vielä luoksaria leluun lyhyeltä matkalta. Hyvin odotti ja tykkäsi kun sai mennä jalkojen välistä lelulle. Fiksu pieni ja tekemisen halu ihanaa!

lauantai 26. helmikuuta 2011

Tokoa, agia, tokoa, agia...

Kaikki kolme pääsivät hallille treenaamaan. Tällä kertaa taisi ulkona olla vähän lämpöisempää, mutta onneksi hallissakaan ei liian kylmä ollut.

Vimps tuli halliin eka. Hyvällä fiiliksella oli heti ja tulee halliin innoissaan. Tehtiin sen kanssa ensi puomin kontakteja. Aika hienosti pelasi, meni lujaa ja otti kontaktin varmasti. Tähän liitettin sitten pieni ohjauskuvio eli ensin putki-hyppy ja sitten puomille. Liikkui ihan ok ja tykkäsi. Puomille tykitti aina lujempaa, se on hyvä että siihen on motivaatiota. Kiva päästä sen kanssa nyt ryhmään testaamaan miten sujuu.

Lisäksi Viiman kanssa tokoiltiin. Ensin luoksetuloa ja sen stoppeja. Nyt pelasi oikein kivasti ja pääsin palkkaamaan hyvistä pysähdyksistä. Vastapainoksi täytyi sitten palkkailla muutamasta läpijuoksusta. Vesku liikkuroi meille pätkän seuraamista, joka meni ok. Pikkaisen meinasi vire laskea puolessa välissä, mutta stopin jälkeen paransi taas, eli ei paha. Nouto sujui oikein kivasti, palkkailin sitä suoraan nostamisesta. Loppuun vielä yksi liikkeestä seisominen, joka meni kympin arvoisesti.

Viiman vire ei näytä ollenkaan pahalta koetta ajatellen, toivotaan että se pysyy. Se sai oikein superhyper kehut ja rapsut sekä multa että Veskulta ja oli niin tyytyväisen oloinen itseensä. Sille pitäisi olla sellainen oma cheerleading-porukka kannustamassa, niin heti jaksaa paremmin .

Rieha pääsi sitten katselemaan menoa. Ensalkuun otettiin puomin ylösmenoja ja tosi hyvin se on asian hiffannut. Ehkä hinasen menee pompaten, mutta etutassut osuu kuitenkin vielä hyvin kontaktille. Ja malttoi odottaa hyvin lupaakin, vaikka virtaa riitti. Ainoa ongelma on tuossa se, etten oikein pääse kestosta palkkaamaan, kun puree oikeasti niin lujaa sormia, että pelottaa. Voisi ottaa käyttöön taas sen maksapasteijatuubin...

Toisena homma Rieha sai lätkiä keinua. En nyt oikein osaa sanoa, että kiihdyttääkö se itensä niin sfääreihin tuosta, vai mitä, mutta sille tuli taas viime kerrasta tuttu ahdistus, alkoi haukkumaan, hyppi ja lopulta tuli vaan nuolemaan minua naamasta ihan hurjana. Vissiin ei sitten pysty käsittelemään kaikkea jännää, joten tehtiin välillä seuraamista ja kontaktin ottoa ja palattiin sitten keinulle parin toiston verran. Pienen tauon jälkeen sujui taas hyvin ja kuitenkin malttoi tosi hyvin keskittyä tuohon tokoiluun, eikä häsännyt tai ääntänyt yhtään.

Olin eilen seuran pujottelukurssilla ja siellä perehdyttiin ohjureihin ja verkkoihin pujottelun opetuksessa. Riehalle taidan lähteä tuolla tavalla opettamaan, kun siihen pisteeseen päästään. Mietin myös, että opettaisinko Viimalle pujottelun alusta ohjureiden avulla, mutta katsotaan jaksaako. Sillä ei ole 100-varma tai täysin itsenäinen pujottelu, mutta en tiedä jos vaan harrastellaan riittääkö mielenkiinto opettaa. Riehalle varmasti sen sijaan sopii hyvin. Kassellaan.

Tuike käväisi hallissa viimeisenä. Se oli ihan pöhkön innoissaan, mutta olisi kai halunnut mieluummin agiloida kuin tokoilla. Sai se sitten pari kertaa juosta suorasta putkesta, mutta sitten valitettavasti tokoiltiin vaan. Kaukoja tehtiin kunnon matkasta ja ne on kyllä kivalla mallilla, eli hyvät niistä tulee. Liikkeestä istuminen sujui hyvin, vaikka seuraaminen oli tänään vähän hukassa. Luoksetulossa maahanmeno sujui, mutta seisominen valui, joten se otettiin työn alle takapalkan kanssa. Nopeasti löytyi siihenkin täpäkkä stop. Hieman oli keskittymiskyvytöntä, mutta innokasta touhua .

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Kirpeät pakkastokot

Jos eilen oli suhteellisen leppoisaa treenailla, niin tänään kiristyikin sitten taas. Mentiin kuitenkin treenaamaan, kun niin oltiin sovittu. Mentiin siis Terran parkkikselle ja saatiin seuraksi Irene&valkkari Sulo&saku Liina sekä Anna&Roki.

Viimalle olin suunnitellut kisamaisen treenin, että vähän nähdään tilannetta. Sillä meinasi paleltaa tassuja ja se vähän vaikeutti hommia. Vedettiin treeni nopeasti ja se sai aina väleillä mennä autoon odottelemaan. Hyvällä fiiliksella se kuitenkin tuli tekemään aina uudelleen, jossain vaiheessa piti vaan sitten tassuja nostella ja linkuttaa.

Paikkamakuu: Sulon ja Rokin kanssa rivissä. Ei todellakaan pitkää aikaa kylmyyden takia, mutta sen verran että näin, että pysyy taas vieraidenkin kanssa, juoksutauolla kun ei olla paikkamakuuta ryhmässä juuri tehty. Eikä siinä mitään ongelmaa ollutkaan, oikein hyvä.

Irene liikkuroi meille seuraavanlaiset setit:

  • Seuraaminen (&palkka): Avoimen pätkä. Kaksi kertaa pieni kontaktin tippuminen, ensin kun mentiin lumipenkan ohi, missä oli jotain ihania hajuja ja niitä olisi ihan vähän pitänyt haistaa. Toinen tuli, kun katsasti Rokia, jolle heitettiin kapulaa. Yksi perusasento taisi jäädä välistä, muuten ihan ok menoa. Hassua, kun itseä meinasi taas heti jännittää...
  • Liikkeestä maahanmeno: Ok seuruu, hyvä man ja hyvä sivu. Ei juuri valittamista.
  • Luoksetulo: Stoppi valui ihan liikaa ja kun vihdoin pysähtyi, niin vaihtoi raville. Stoppitreeniä siis.
  • Liikkeestä seisominen (&palkka): Hyvä seuruu ja stop, mutta ohi mennessä kääntyi mukaan ja istui. Ei ole siis seisomista vielä jankattu tarpeeksi, lisää sitäkin siis.
  • Kaukot: Nämä oli hyvät. Yhdessä istumisessa pikkaisen pylly nousi, muttei liikkunut. Kympin kaukot.
  • Nouto (&palkka): Hyvä vauhti, pieni saalistus ja ok luovutus. Vähän hidasteli takaisin tullessa, koska tassuja palelsi ja piti linkuttaa, mutta se poislukien oikein ok nouto.

Kokonaisuutena ihan ok menoa. Tällä fiiliksellä ykkönen on ihan täysin mahdollinen. Vimps tuli hyvin mukana liikkeiden välissä, muistin valmistella liikkeetä ja välillä pyörittää sitä, mikä innosti kovasti. Ennen liikkeitä sai palkkaa seuraamisen käännöksistä ja hyvin nosti virettä. Kylmyys nyt vaikuttii jonkin verran, toivotaan että kokeessa on lämpöisempää. Loppuun tehtiin vielä luoksarin stoppeja namipelillä ja johan sekin alkoi taas löytyä.

Rieha sai myös vähän kassella menoa. Hienosti se keskittyi minun kanssa tekemiseen, vaikka ihana Roki oli paikalla, puhumattakaan kaikista ihanista ihmisistä, joita se sai pussailla ennen treeniä. Leikittiin sen kanssa ja oli ihan asenteella mukana. Lisäksi pikkaisen seuraamista ja siinä pidempää suoraa. Hyvin pysyi paikka ja kättä laskemalla sain kivasti palkkailtua oikeasta paikasta. Asenne-plikka se on!

tiistai 22. helmikuuta 2011

Suunnitelmien toteutusta

Otettiin treeniä ihan vaan omalla parkkiksella. Ilma tuntui suorastaan lämpöiseltä kun miinusasteita oli vaan joku 15. Hassua muuten, että arktinen porokoira Viima meinasi nostella taas tassujaan treenatessa ja Tuike ei. Viimalla on tassujen pohjassa kunnon töppöset, että en tiedä onko se vaan jotain prinsessa-hömpötystä sen osalta. Tuikella ei ole tassuissa mitään ja se on muutenkin se herkempi palelemaan ja nyt se ei välittänyt mitään.

Viiman kanssa otettiin hiomis-/motivoimistreenit. Menin ilmoittamaan sen kokeeseen ja laadin meille aika tarkan treenisuunnitelman siihen saakka. Erityishuomiona virittelyt ja motivaation ylläpito. Saas nähdä, Vimpsin kanssa hommat menee joko ihan putkeen tai ihan päin jotain pimeää paikkaa...

Liikkeestä seisominen: Kiertelyä ja heti pois jos liikkui. Suurimmaksi osaksi oikein hyvä ja loppuvaiheessa tökötti paikallaan erinomaisesti. Nyt oli enemmän ongelmana perusasennon ennakointi kuin mukana kääntyminen, mutta tosiaan saatiin aika kivasti tuloksia.

Seuraaminen: Käännöksiä, joista sai ryysiä hyppimään. Kivasti nosti virettä ja lisänä tehtiin pitkää suoraa, joka sujui hyvin. Liike, joka on Viimalla hyvä, jos vire on hyvä.

Luoksetulo: Ekalla kerralla palkka pelkästä stopista. Tuli ihan täysiä ja stoppasi hienosti. Tokalla tehtiin koemainen ja nyt vähän ennakoi stoppia, mutta pysähtyi siis hyvin. Hienosti nosti siitä laukan ja tuli hyvin eteen. Ihan kivalla mallilla.

Nouto: Kaksi toistoa. Ekalla sai tulla suoraan palkkaan ja tiputtaa kapulan, tokalla vaadin luovutuksen. Hyvä ilme kummassakin ja luovutus oli tosi nätti.

Viima jaksoi työstää hyvin. Otin välillä tahallaan siirtymiä ym. ja niissäkin pysyi aika kivasti mukana. Pyörimään laittaminen pitää hyvin vireen yllä, se pitää muistaa. Ja virittelyt tehtiin joka liikkeeseen. Huomenna jos saataisiin tehtyä vähän koemaista treeniä, niin näkee siinä kokonaiskuvaa. Oma jännitys kun vielä pysyisi kurissa.

Tuike löysi lenkiltä kävyn ja se oli meidän superpalkka tänään. Toinen oli niin ylpeänä!

Luoksetulo: Stoppeja lentävällä palkalla. Seisominen oli hyvää, maahanmenoissa koitti alkuu sellaista puolittaista palkan toivossa, mutta sekin parani nopsaan. Koko ajan hyvä vauhti ja innokas ilme.

Liikkeestä istu: Istumista ja vapaamuotoista seuraamista. Oikein hyvä.

Seuraaminen: Tökkimiset sujui suurimmaksi osaksi. Suorilla pikkaisen meinasi irrota ja piti muistuttaa tulemaan lähemmäs. Kiva ilme tässäkin.

Paketiton elämä alkakoon!

Rieha kävi taas eilen eläinlääkärissä varvasta näyttämässä. Toivottavasti viimeistä kertaa! Ja paketti otettiin pois, jee!

Seuraavanlainen ohjeistus saatiin:

Rieha käyttää jalkaa hyvin paketin kanssa ja varaa jalalle hyvin myös paketin poiston jälkeen. Murtunut avrvas ei enää ole merkittävästi aristava ja murtumalinjan yli tuntuu kiinteää uudisluuta. Taivuteltaessa murtumalinja on tukeva ja varvaslinjan taipuvuus on alkanut jo hiukan palautua. Röntgenkuvassa murtumalinjan yli kulkee molemmissa suunnissa tarkasteltuna uudisluuta, joka alkaa jo kalkkeutua. Paraneminen on jo hyvässä alussa ja jos paranemisen tahti etenee samaa tahtia, varvas on kuukauden päästä normaali ja kestää tällöin normaalia liikuntaa. Varvas saattaa olla kuitenkin olla vauriokohdasta muita varpaita paksumpi useamman kuukauden ajan. Varpaan asento on normaali tai lähes normaali, joten varpaan ei pitäisi jatkossakaan aiheuttaa ongelmia.

Paraneminen on kuitenkin vielä kesken. Lastaa jalassa ei tarvita, mutta varpaalle ei yksinään saa kohdistua koko takajalan kuormitusta. Sisällä ja tasaisella lattialla tassua ei tarvitse enää suojata. Aina ulos mennessä tassu täytyy kuitenkin suojata kunnolla, koska epätasainen alusta, kivet, jäätiköt ja lumikokkareet vauroittavat varvasta. Tassuun kannattaa laittaa esim. ohut sukka + fleece- tai villasukka ja päällimmäiseksi lasten kurarukkanen. Ohut pehmeä lumi on paras kävelyalusta, jäätiköitä kannattaa välttää. Lenkit pidetään vielä melko lyhyinä (10min) vielä parin viikon ajan, sen jälkeen liikuntaa voidaan lisätä parissa viikossa normaaliksi. N. kuukauden verran kuljetaan ulkoillessa remmissä.

Rieha on selkeästi ihan innoissaan paketittomasta elämästä ja virtaa riittäisi. Ihanaa että pikkuhiljaa saa alkaa tekemään jo jotain, eikä paketin kastumisesta tarvitse enää huolehtia.

lauantai 19. helmikuuta 2011

Intopiukeat pakkastokot sisällä

Ulkona ei tarkene, joten sisätreeni on nyt pop. Videoita tästä illasta. Ei jaksa kauheasti analysoida, mutta videot puhuvat varmaan enemmän kuin tuhta sanaa - hyvässä ja pahassa.

Riehan kaukot on ehkä maailman hupaisimmat. Istu-maahan luonnistuu jo kivasti. Pikkaisen se meinaa istuessa kenottaa, mutta pakettijalkakin saattaa vaikuttaa asentoon. Asenne on kyllä ihan kohdillaan!

Sitten liikkeestä maahanmenot. Ihan ei ole vielä 100-varma, mutta ei sen pidäkään. Asenne on tässäkin kohdillaan ja liike on nopea.

Sitten noutoa. Malttaa jo tosi kivasti odottaa, vaikka kapula liikkuukin. Tässä auttaa myös jättikokoiset namit, joita saa rouskuttaa odottaessa ;). Nostaa oikein korrektisti ja nopeasti ja eteentuomisestakin alkaa olla idea kohdillaan.

Sitten seuruuta. Ajoittain aika tiivistä, mutta ilme on tosi kiva. Takapuolen käyttökin alkaa luonnistua käännöksissä.

Tuikkusen kaukot ovat tällä mallilla. Intoa meinaa olla välillä vähän liikaa, mutta aikasta kivasti pysyy jo paikallaan. Leikattu jalka on silläkin vähän kenossa ja sitä meinaa vähän siirrellä.

Sitten pienen innokasta seuruuta. Kunhan tuo into olisi aina noin kohdillaan niin muut virheet saa mennä läpi sormien. Pientä piippaustakin ilmassa kun on niin jänskää...

Viimeisimpänä vielä Viiman nouto,  joka on kaikin puolin Viimamainen. Kivaa sillä on ja niin tykkään kun se tekee noin hyvällä asenteella :).

Vimpsin seuraaminen oli myös ilmeeltään erinomaista. Pientä kauneusvirhettä toki tässäkin, mutta hyvä treeni.

Ja vielä liikkeestä seiso, joka sujui.

 

torstai 17. helmikuuta 2011

Tuike-tuikkunen

Täyttää tänään kokonaiset 7-vee. Ensimmäinen ikioma koirani, pieni ja pippurinen .

Tässä Salme Mujusen ottamia kuvia Tuikkusesta, se on niin prinsessa.

Tällä kuvalla se on edustanut mm. Koiramme-lehdessä

Photobucket

Ja vauhtia piisaa!

Photobucket

Kukkaistyttö

Photobucket

Photobucket

Tuike ja marjapensas rekvisiittana ei välttämättä ole paras yhdistelmä

Photobucket

Photobucket

Photobucket

 

keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Aivojumppaa ja kananmunatesti

Pakkasessa kun ei paljoa lenkkeillä, niin olen kehitellyt koirille kaikkea muuta tekemistä. Yhteiskaukojumppa on aika kivaa. Eli kaikki koirat riviin ja eikun kaukoilemaan. Tehdään toki vaan i-m-i-siirtymisiä, koska seisominen ei ole kahdella kolmesta hallussa. Mutta tuo sujuu! Rieha on kaikista kolmesta nopein, tosin se meinaa myös ylireagoida ja tärpättää herkästi jo seuraavaan asentoon, vaikka käskyä ei ole vielä tullut. Mutta uskomattoman hienosti se handlaa nuokin. Vimps ja Tuike tekee varmasti.

Lisäksi koirat on opetelleet siivoamaan lelujaan. Tässäkin näkee koirien luonne-erot niin hyvin. Tuike on ihan pätevin, se osaa hakea ja etsiä leluja eri huoneista ja tuo niitä onnessaan. Riehakin on aika hyvä, välillä se meinaa vaan vähän innostua ja koittaa väkisin tunkea ottamaan leluja jo tuotujen korista. Joskus se koittaa ottaa lelua myös Tuiken suusta, josta valitettavasti joudun sanomaan. Mutta pääasiassa se tuo hyvin, tosin vaan samasta huoneesta. Viima on yllättäen ihan omaa luokkaansa. Se ei suostu tuomaan muuta, kuin rakkaita siili-vinkulelujaan. Viimahan siis rakastaa siilen muotoisia muovisia vinkuleluja. Ja se oikeasti erottaa siilet muista myhkyräisistä muovileluista. Sillä on kokoelmissa useampi eri värinen siili, osa jo aika lailla palasina. Mutta siis, Viima ei tuo kuin siiliä. Jotta sillä olisi tekemistä niin hellyn ja heitän sille siilen aina uudestaan ja kehotan sitä etsimään siileä (ja se pitää sanoa että "missä siile?"). Sitten se tuo siilen ihan polleana kiemurrellen. Höperöä sakkia.

Sitten Rieha aivojumppaa levittämällä lelut taas ympäri kämppää...

Onhan kaikki myös testanneet koirillaan kanamunatestin? Eli annetaan koiralle kokonainen kananmuna ja katsotaan miten se toimii sen kanssa. Kolmen hyvin erilaisen koiran omistajana voin kertoa, että kaikki toimivat ihan eri lailla...

Tuike&kananmuna:

Tuike ottaa kanamunan tassujensa väliin tiukkaan otteeseen, ihan niin kuin joku pieni petoeläin luontodokumenteissä pitelee saalistaan. Siinä se sitten askartelee hetkisen, tekee etuhampaillaan kanamunan kuoreen pienen reiän ja lipittää sisälmykset siististi sitä kautta. Parhaimmassa tapauksessa munan kuori säilyy kokonaisena, lukuunottamatta pientä reikää. Tuike ei syö kuoria.

Aika: 2min Sotkua: Vähän

Viima&kananmuna:

Vimps ottaa kanamunan. Tuijottaa sitä maaten. Tuijottaa meitä, että voisko joku jelpata. Kun apua ei tule, koittaa se pureskella munaa poskihampailla, mutta koska se lipsuu niin se ei onnistu. Viima tuijottaa sekä meitä että munaa. Lopulta se onnistuu jotenkin lämäisemään munaa niin, että se rikkoontuu ja sisälmykset leviävät maahan, josta Viima ne nuolee. Viimakaan ei syö kuoria.

Aika: 10min Sotkua: Paljon

Rieha&kananmuna: 

Rieha ottaa kanamunan, jee, pallo!!! Se heittää sen komeassa kaaressa lattialle leikkiäkseen sillä, jolloin se tietysti läsähtää. Rieha innostuu, jee, ruokaa!!! Se syö kananmunan sisälmykset. Sitten se syö kanamunan kuoret. Sitten se menee ja syö Viimalta ja Tuikelta jääneet kuoret. Jee, voisko näitä saada lisää!!!

Aika: 30s Sotkua: Ei niin minkäänmoista

Ei kerrota Munamiehelle.

Pikkupakkastreenit

Ihan aamusta käytiin hallilla tsekkaamassa lämpötilat ja otettiin sitten ihan pikkutreeniä, koska pakkasta riitti hallissakin. Tosin melkein 15 astetta vähemmän, koska ulkolämpötila lähenteli -30 astetta. Eli sinänsä oli ihan lämpöistä :D.

Rieha teki eka hallissa vähän tokojuttuja. Upeasti se nostaa vireen ja mikä vaan kelpaa palkaksi. Pissatuksen ohessa mm. tänään tokoiltiin pihassa ja leluksi kelpasi pieni kumilenkki. Hulluna se sitä tarjosi revittäväksi ja oli ihan innoissaan. Tehtiin hallissa seuraamista ja siinä vähän pidempää suoraa. Ihan hinasen meinaa painaa, joten välillä helpotin namin avulla oikeaa paikkaa. Nopsaan se sitten parantaakin ja kun muuttaa oman kävelytahdin koiralle sopivammaksi niin vitsit, alkaa olla aika makeaa seuruuta! Se vire ja se ilme! Ainakin tälläisen seurakoira-tokoilijan silmään hyvällä mallilla mennää, varsinkin kun koira on vasta sen 7kk.

Kalsaritokoiltu ollaan myös. Noutokapulan kanssa ollaan otettu malttitreeniä, eli palkkaa siitä, kun pysyy sivulla kapulan lentäessä parin metrin päähän. Alkaa sujumaan oikein kivasti. Siitä on saanut sitten luvan kanssa hakea kapulan ja nostaa hyvin ja tuo jo aika kivasti oikeaan luovutusasentoon. Sisätreenissä on ollut myös takapuolen käyttöä vasemmalle käännyttäessä ja tuntuu, että lamppu on alkanut siinäkin syttymään. Kaukojumppa on myös ok mallilla.

Viiman juoksu on ohi, joten se pääsi ekaa kertaa halliin. Ja yllätti minut olemalla ihan innoissaan. Kylmyydestä johtuen ei tehty kuin kontakteja, mutta niissä olikin tosi hyvä meno. Olen välillä vähän lipsunut sen kanssa että Viiman ei tarvitse tulla 2on2off, mutta nyt päätin ottaa tiukemman linjan. Koska vaikka se vaan harrastelisikin, niin eiköhän se yhtenäinen linja ole koirallekin selkeämpää. Ja Vimps kyllä muisti hyvin tauonkin jälkeen miten kontaktit otetaan. Vauhti oli erinomaista ja kesti hyvin minun liikkeen. Loppuun se sai tehdä vielä yhden vauhtinoudon ja sen hyvää vireeseen olikin hyvä lopettaa.

tiistai 15. helmikuuta 2011

Meidän poppoo

Pakkaspäivänä piti poseerata. Kaikkia ei saatu samaan kuvaan, joten jokainen erikseen . Oma pärstä on onneksi niin harvoin esillä, että menköön nyt useampi kerralla...

Eihän näytä yhtään kylmältä?

Pienimmäinenkin osaa näyttää niin terävältä

Veskukin sai poseerata

Tälläistä se taitaa ennemminkin olla....

maanantai 14. helmikuuta 2011

Varvaskuulumiset

Rieha kävi lauantaina taas ortopedillä. Tässäpä selotus tutkimuksesta:

Rieha on käyttänyt jalkaa paketin kanssa normaalisti ja paketti on saatu hyvin suojattua kastumiselta.

Rieha varaa jo jalalle kohtuullisen hyvin paketin poistamisen jälkeen, vaikka se tunnustellessa aristaa vieä melko voimakkaasti murtunutta varvasta. Röntgenkuvissa murtumalinja erottuu vieä leveänä, vaikka murtumakohta on tunnustellessa tukeva. Tukeva uudisrusto ylittää murtumalinjaa, mutta murtumakohta ei vielä ole riittävästi luutunut. Rieha rauhoitettiin vielä paketin vaihtoon. Jalasta otettiin röntgenkuva myös sivusuunnassa varpaat harallaan, jolloin murtunut luu näkyy kunnolla sivusuunnassa. Murtumassa on ollut myös pitkittäinen halkeama varvasluun tyveä kohti. Tämän vuoksi luutuminen kestää pidempään.

Paraneminen on kuitenkin alkanut hyvin ja lopputuloksesta on odotettavissa myös hyvä. Lastahoitoa kuitenkin jatketaan toistaiseksi ennallaan.

Jos paketti pysyy jalassa, sitä voidaan pitää viikolle 8 asti.

Eli vielä jatkuu pakettielämä. Tuo pitkittäismurtuma näkyi nyt kuvissa ekaa kertaa, mutta se on kuulemma normaalia. Aiemmin murtumalinjat on saattaneet olla niin kohdillaan, että se ei ole näkynyt kuvassa, mutta uuden ruston kasvaessa, murtumalinja on alkanut erottumaan. Onneksi ennuste on kuitenkin hyvä edelleen. Erittäin hyvää on myös se, että minkäänlaisia pehmytkudovaurioita ei ole paketista tullut.

Rieha oli kuvattu ilman rauhoitusta ja hienosti oli mennyt. On se vaan niin ihana potilas!

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Treenejä

Illasta suunnattiin taas Doggielle treenaamaan kera Jennyn, Annan ja koirien. Tällä kertaa mukana Tuike lisäksi myös Rieha. Ajattelin, että sille tekee hyvää vähän päästä näkemään ja tekemään, toki jalan huomion ottaen.

Rieha tunnisti paikan heti ja vire nousi kattoon. Olikin erinomaisen hyvää treeniä sille odotella reunassa ja katsella. Se opetteli myös olemaan kevythäkissä. Metallihäkissä osaa olla, mutta kevythäkkiä on testannut vain kerran ja silloin se pyöritteli sitä eteenpäin n. 5 metrin matkan. Samaa yritti nytkin, mutta kielsin ja tolpattiin häkki niin, ettei se enää liikkunu. Niin se vaan sinne rauhoittui ja uskoi kiellot aikasta hyvin. Sai se sitten treenatakin:

Seuraaminen: Sivulle tuloja ja vähän pidempää pätkää. Oikein hienoa menoa. Pidemmälläkin pätkällä paikka pysyy ja ilme on hieno.

Nouto: Kapulan pitoa, pientä mälläystä oli havaittavissa, eli piti vähän rauhoitella. Vire oli aika korkea. Erikseen sitten kapulan heittoa ja palkkausta kontaktista. Sai kerran hakea kapulan, joka oli kivaa. Eteen piti ohjata ja meinasi tässäkin mällätä jonkin verran.

Luoksetulo: Lyhyellä matkalla eteentuloja. Tuntuu että idea on ihan kivasti mielessä.

Seisomiset&Maahanmenot&istumiset: Näitä tehtiin sivulla (i-m-i), pelaa erinomaisesti. Edessä tehtiin nameja heitellen seisomisia ja maahanmenoja, joissa hyvät heittäytymiset.  Lisäksi vielä kaukoja (i-m-i). Pelaa kivasti reippaan metrin matkasta. Kaukot on muutenkin edistyneet, jumpaten onnistuu s-m-s jo aika hyvin hissinä.

Loppuun Rieha sai vielä rämäytellä keinua. Keinu olikin täällä todella kovaääninen, koska siinä ei ollut ollenkaan mitään pehmustetta päässä. Pipsa teki keinua ensin ja Rieha joutui katsomaan häkistä. Olikin sitten totaalinen ylläri millaisella vireella se keinulle meni, oli nimittäin ihan raivoisana. Onko se sitten jo niin hyvin ehdollistunut rämähdykseen, että kierrokset menee tappiin pelkästä näkemisestä, mene ja tiedä.

Hienosti se sitten rämäytteli. Jossain vaiheessa tuli pieni ahdistus ja penne hyppi nuolemaan naamaa, eikä oikein pystynyt tekemään. Tuntui, että vieressä tehnyt Pipsa vähän ahdisti. Riehaa meinaa ärsyttää jos joku on liian lähellä hänen tehdessään ja sen tekisi mieli vähän sanoa, mutta tietää että ei saa, jolloin tulee tuo mielistelyefekti. Vaikutusta saattoi olla myös sillä, että Pipsa ja Tuike vähän rähisivät toisilleen, plus että Riehalla ja Pipsalla oli vähän jotain tuijotusjuttuja jossain vaiheessa. Hyvin se kuitenkin sieltä taas nousi ja teki vielä muutamat ylösmenon kontaktit naksutellen.

Penne oli kyllä kovasti väsynyt kotiin mentäessä. Huomaa ettei ole tehnyt kovinkaan paljoa ja vaikkei nytkään tehnyt kuin ihan lyhyitä pätkiä, niin pelkkä seuraaminen väsytti lapsen ihan reporangaksi.

Tuike teki sitten. Silläkin oli oikein kiva treeni ja hyvä mieli jäi.

Hyppynouto: Kivaa menoa ja otin vielä tuolin sivulle avustamaan tiivistä luovutusta. Hyvin pelasi.

Luoksetulo: Taidettiin tehdä pelkkiä maahanmenoja, ok. Sivulle tuloon otin tähänkin tuolin avuksi ja se tuottikin alkuun ihan omanlaisia variaatioita sivulle tulosta. Pikkuhiljaa löytyi kyllä se oikeakin paikka.

Kaukot: Hienot!! En oikeasti usko, miten hyväksi nämä on viime aikoina menneet. Tehtiin kaksi litaniaa n. 5 metrin matkasta, eikä etenemistä tullut. Erityisen upea on s-m-hissi, T menee ihan paikaltaan. Wau!

Liikkeestä istu: Yksi koemainen, joka oli hyvä. Ihan hinasen menee vinoon istuessaan, mutta suorittaa nopeasti.

Seuraaminen: Vire oli kohdillaan ja hyvää menoa! Tehtiin sekä käännöksiä, että vähän pidempää pätkää ja tykkäsin.

Paikkamakuu: Nousi kaksi kertaa ihan peräkkäin. Ihan ihme pöllöilyä, oliko vire liian korkea vai mitä. Toisen palautuksen jälkeen makasi taas ihan ongelmitta.

lauantai 12. helmikuuta 2011

Viima-viipsotin

Meinasi ihan blogista unohtua. Mutta Viima-pieni-porokoira täytti kokonaiset 5-vuotta.

Tästä lähdettiin. Ihan pienenä kasvattajan luona. Kuva Salme Mujunen

Photobucket

Vähän isompana, mutta kovin tomerana. Viima 8-viikkoa.

Photobucket

Photobucket

On se vaan ollut sulkku ja pienestä jo niin kaunis

Photobucket

Hieman on tullut kokoeroa "isosiskoon" vuosien varrella

Photobucket

Viima pärjäsi jo pienestä suomalaisella sisulla

Photobucket

Tässä 4-kuisena'

Photobucket

Misseily oli toki vaan sivubisnes, Tuiken rääkkäys se ykkönen

Photobucket

Tuike keksi yhtäkkiä tavan leikkiä pennun kanssa, sohvalta käsin. Sillä meni sellainen kuukausi ennen kuin salli Viiman lähestyä sitä :D.

Oiskohan se tässä samoja ikiä kuin Riehan nyt. Koipea ja korvaa :D. Taustalla myös edesmennyt Nikke-papparainen.

Photobucket

Kokoerokin kuroontui aika nopsaa

Photobucket

Niin siitä kasvoi välillä vähän hömelö

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Mutta maailman ihanin ja kaunein oma porokoira

Photobucket

tiistai 8. helmikuuta 2011

Treenatessa roiskuu

Tänään ajeltiin koko sakin kansa JATin hallille. Viima treenaili Killerin parkkiksella, mutta Tuike ja Rieha pääsivät halliin.

Riehan kanssa otettiin iisisti, mutta jotain mielenvirkistystä sillekin. Halli on pennun mielestä jo ykköspaikka maailmassa ja se on käynyt siellä nyt kaksi kertaa... Voi olla mielenkiintoista kun joskus pääsee kunnolla sinne aksaamaan. Harjoiteltiin sitten jo ennen sisälle menoa hallittua hallin lähestymistä...

Halissa R sai taas vähän tutustua kontaktiesteisiin. Se on sellaista sopivan rauhallista puuhaa, jossa ei tarvitse paljon liikkua. Siitäkin huolimatta R onnistui olemaan aika raivoisa. Ensin keinun rämäyttelyä ja sehän rämähteli lujaa ja korkealta. Sitten otettiin puomin ylösmenoa ja naksuttelua, kun tassut osui kontaktille. Idea on kummastakin hienosti hallussa ja malttoi jopa odottaa käskyä, vaikka aikamoisella raivolla kontakteja läiskikin. Tässä vaiheessa se myös puri minua peukalosta namia ottaessaan niin lujaa, että veri lensi. Voi sanoa, että autsis, tuli ihan pikkupentuajat mieleen, silloin kädet vuoti verta joka treeneissä.

Lisäksi Rieha treenaili vähän tokohommia. Saatiin häiriötäkin ja hienosti penne piti kontaktia ja teki hommia. Tehtiin lyhyitä seuraamispätkiä ja istu-maahan-jumppaa sekä edessä että sivulla. Muutamat liikkeestä maahanmenot testailtiin myös. Sellaista rauhallista, mutta on sillä vaan asenne kohdillaan!

Tuike treenasi sitten. Sillä oli tänään aivan ihana asenne ja hommat luisti!

Paikkamakuu: Kaksi kertaa makaili itsekseen kun kokosin ja purin ruutua. Ekalla kerralla nousi kerran, toinen oli hyvä. Selkeästi yksin makaaminen on vähän jännempää kuin kimpassa.

Ruutu: Heti ekana kisamainen lähetys. Todella hyvä bongaus, hieno vauhti ja erinomaiset stopit heti kun käskin. Tästä palkka ruutuun ja erikseen vielä sivulle tulo. Lisäksi ruutuun siirtelyjä ja asenne oli ihan mahtis. Hieno T!

Luoksetulo: Treenailtiin ensin pelkkiä sivulletuloja. Otin avuksi yhden aidan siivekkeen ja T sai tulla sen vierestä sivulle paikan tiivistämiseksi. Tämä toimi todella hienosti ja T käytti selkeästi takapuolta normaalia paremmin. Näitä lisää! Erikseen otettiin vielä stoppeja. Kumpikin pelasi ok.

Nouto: Toteutettiin tässä samaa siiveketekniikkaa kuin luoksetulossa. Kapulana oli tunnari. Ihan muutaman kerran koitti jäädä liian eteen istumaan, mutta tässäkin auttoi tuo siiveke todella paljon ja takapuolen käyttö parani huomattavasti.

Seuraaminen: Hieman meinasi ottaa kierroksia viereisellä radalla aksanneesta koirasta, mutta tuntui että paransi vaan asennetta loppujen lopuksi. Tökkimistä meinasi tulla oikein extrapaljon ja alkuun vähän piipitystäkin. Mutta paikka säilyi hienosti.

Kaukot: Kerran jouduin huomauttamaan eteenpäin liikkumisesta, sen jälkeen pysyi makeasti paikallaan. Matkaa oli jo lähemmäs 10m, eli hienosti sujuu!

Viiman juoksutuska meinasi olla tänään jo ihan ylimaallista, se piippasi aamusta saakka ja kaikki koirat aiheuttivat kiljuntaa. Mutta yllättävän hyvin se alkoi tekemään kun aletiin tekemään. Tehtiin kuitenkin aika helppoja hommia isolla palkalla, että motivaatio varmasti pysyi.

Seuraaminen: Pientä pätkää ja käännöksiä. Ok.

Liikkeestä seisominen: Hyvin on parilla treenillä parantunut ja pysyy paikallaan vaikka kiertelen ja kaartelen. Ilmekään ei ole kärsinyt, vaikka huomattamaan olen välillä joutunut.

Kaukot: Eri vaihdoista satunnaisesti palkaten.

Nouto: Ensin pari vauhtinoutoa suoraan palkkaan ja sitten yksi koemainen. Kiva fiilis ja hyvin nousi.

-------------------------------------------------------------

Treenien jälkeen isot koirat kävivät hakemassa vielä rabiesrokotteet eläinlääkärissä. Kumpikin oli normikunnossa perustarkastuksessa, Vimps sai kehuja sporttisuudestaan ja Tuike extrahienoista hampaistaan. Kuulemma harvoin näkee pikkukoirilla noin hyviä, vaikkei ihan nuori olekaan .

maanantai 7. helmikuuta 2011

Pakkaspäivän kuvakuulumiset

Aurinko paistoi ja olin kerrankin vapaalla, joten eikun kameraa ulkoiluttamaan. Kuvat jäivät pakkasen takia tosin nyt enimmäkseen vaan poseeraustasolle. Mutta tältä näyttää meidän pystykorvainen porukka helmikuussa 2011.

Rieha aloitteli ja se oli tänään erittäin innokas poseeraaja.

You talkin' to me or my ears?

Kelpie ja sen varjo

Jos sillä on isot korvat, niin on sillä vastapainoksi aika pitkä häntä

Sitten isot tytöt.

Ensin yhdessä.

Sitten Viiman katse

Sitten poseeraus

Sitten olikin vuorossa päivän hauskin kuva. Arktinen porokoira palelutti tassunsa poseeratessa, voiko katu-uskottavampaa enää olla :D?

Tuike veti vanhimman varmuudella ja arvokkuudella

Sellaista siis, ihana aurinko!

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Illalla oli vuorossa kotitokoa.

Viima on ollut hieman rasittava koko päivän. Se on piippallut ja volissut ja jokainen vastaantuleva poikakoira olisi sen mielestä maailman ihanin tapaus... No, intoa siinä riittää ja treenailtiin taas vähän seuraamisen käännöksiä, kaukojen varmuutta ja liikkeestä seisomista. Kaikissa tosi hyvä meno ja ei olisi malttanut lopettaa. No, odotellaan vaan valeraskautta, siinä vaiheessa meininki voi olla vähän eri.

Riehan kanssa toteutin noutosuunnitelman. Eli heitin kapulaa ja palkkailin pelkästään siitä että otti kontaktia. N. 10 toistosta ainoastaan kerran lähti kapulalle, silloinkin tuli itse takaisin. Piti hienosti kontaktia ja malttoi siis suurimmaksi osaksi todella hienosti. Loppuun tehtiin muutama toisto niin, että sivulla olemisen jälkeen sai sitten hakea kapulan. Hyvin toimi ja pienellä käsiavusteella toi kapulan hienosti eteen. Kaukojumppaa tehtiin myös. Jonkin verran se kiihdyttää sitä, mutta aika hyvin tekniikka pelasi kaikissa siirtymissä.

Tuike teki seuraamista, joka oli 100 kertaa parempaa kuin eilen. Kaukoja tehtiin myös ja niissäkin taas hyvä meno.

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Jotain osataan ja jotain ei

Sunnuntaina treenailtiin. Riehalle olkkaritokoja ja samalla vähän katsastusta missä mennään. Se on edelleen superpätevä, vaikka saikkarilla ei pystykään täysillä treenaamaan.

Seuraaminen&sivut: Sillä on edelleen seuraamisen paikka todella hyvin mielessä ja tekee niin hienolla ilmeella, ettei tosikaan. Jonkin verran saa olla tarkkana, ettei paina liikaa. Käännökset oikean kauttaa onnistuu jo ok, vasurille pitää imuttaa. Sivulle osaa tulla helpoista kulmista, edestä sivulle tuloa sen sijaan treenaillaan. Seuraamisessa vaan matkaa pidentäen ja eri tempojen mukaan ottaminen.

Stopit: Uskaltauduin tekemään vähän stoppejakin ja voi mahtavuutta, mikä meno niissä edelleen on! Lyö tassut maahan ihan täysiä ja näyttävät on. Eli sekä seiso että man on hyvällä mallilla edessä ja sivullakin onnistuu aika kivasti. Sivulla toki tarvitsee enemmän vahvistusta omaan liikkeeseen, että malttaa jäädä paikoilleen. Mutta noin periaatteessa luoksetulon stopit on jo aika hyvin hallussa ja liikkeestä jättävätkin aluillaan.

Noudot: Noudoissa treenailtiin pitoja ja aika hyvällä mallilla nämäkin. Into on kapuloihin kova, joten vähän saa välillä huomauttaa ettei ihan lähde hanskasta. Lyhyeltä matkalta osaa tuoda kapulan myös eteen istumaan ja pitää hyvin irrotuskäskyyn saakka. Tämä onnistuu sekä metalilla että puisella. Vauhtinoutoja ei saikkarilla olla tehty, mutta varmaksi voin sanoa että vauhti riittää. Saikkarille voisi vielä ottaa treenin alle kapulan heiton ja palkan siitä, että ottaa kontaktin. Tunnarissa ollaan edistytty yhdellä kapulalla, nuuskinta tulee jo aika automaattisesti.

Luoksetulo: Tulee täysiä, eteentulossa tarvitsee vielä vähän apuja. Malttaa myös hienosti odottaa vaikka otan etäisyyttä.

Paikkamakuu: On aluillaan, puolesta minuutista minuuttiin makaa sisällä ilman häiriötä jo hyvin. Sivulla menee maahan ja istuu ongelmitta ja ilman käsiapuja.

Kaukot: Istu-maahan onnistuu jo parista metristä ilman käsimerkkejäkin. Tosin tarkkana saa olla, ettei nosta liikaa kierroksia, silloin pylly pomppii. Mutta muuten tekee taas sellaisella raivolla, että näyttävyydestä ei ainakaan ole pulaa. Seisomista pitää jumppailla edelleen.

Näistä on hyvä jatkaa ja asenne on ainakin kohdillaan! Saikkarilla ruututreenit, ohjatun suunnat jne. on jääneet pois, mutta niistäkin toki ideaa ollaan mietitty. Alokkaan ja avoimen liikkeistä hyppy on oikeastaan ainoa, mitä ei olla treenattu, mutta agin parissa on saanut hyppäämiseen alkeet, enkä usko sen tuottavan mitään ongelmia.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------

Viima treenaili ongelmakohtia myös olkkaritokossa. Liikkeestä seisomisen paikallaan pysymistä vahvistettiin. Herkkä liike, ettei paineistu liikaa. Mutta kivalle mallilla päästiin ja kiertelin koiraa ympäriinsä, paikallaan pysymisestä palkiten. Seuraamisessa käännöksiä ja niistä hurjasti palkkaa. Oikein hyvää menoa! Kaukoissa ekan istumisen vahvistusta, tähän pitäisi ottaa mukaan extrahäiriö, että varmasti silloinkin kuuntelee. Pihalla otettiin vielä pari noutoa. Vähän meinasi hajut viedä, mutta toi lopulta hienosti ja varmasti jäi oikea fiilis.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tuike pääsi sitten mukaan Doggien treeneihin. Seurana Hanna ja Jenny koirineen.

Seuraaminen: Tänään ei ollut hyvä seuraamisfiilis. Koitin ajaa sisään loppupalkkaa, mutta oikeastaan se sai T:n vaan ihan sekaisin. Se piippasi, yliyritti ja palkkaa kohti mentäessä tuijotti sitä. Ilman loppupalkkaa oli parempi meno. Ehkä se ei ole T:n juttu.

Metallinouto: Voihan ääh, kun oli ällö kapula. Oikein millään en saanut siihen intoa, vaan aina mietti ennen ottamista, vaikka otettiin käyttöön namikuppi jne. Ei tämän päivän juttu ollenkaan.

Kaukot: No nämä oli hienot!! Tein koemaisen jätön ja matkaa n. 5m. Tehtiin kaikkia siirtymiä pitkissä pätkissä ja paikka pysyi hienosti. Hyvä pikku-T!

Paikkamakuu: Kitn ja Nalan välissä. Ei ongelmia. Lisäksi tehtiin vuorotellen maahan- ja sivullekäskyjä, T oli hyvin kuulolla ja reagoi vaan omiin käskyihin.

Hyppynouto: Ihan ok suoritusta. Tehtiin liikkuroituna ja kivalla vauhdilla meni ja tuli. Sivulle tuloissa oli petrattavaa taas kerran, joten otettiin niitä vielä erikseen.

lauantai 5. helmikuuta 2011

Tuike uimasilla

Tuike pääsi toista kertaa elämässään uimaan KoiraSportin sisäuima-altaalle. Alunperin Viimankin piti lähteä testaamaan, mutta se jäi nyt kyydistä pois.

Tuike ihan yllätti. Eka kerta oli siitä aika kauheaa, mutta nyt se meni uimaan vapaaehtoisesti. Toki, oli se välillä edelleen aikamoista räpiköintiä, mutta selkeästi tekniikkakin oli parempi. Uiskenteli sellaisen viitisen puolikasta kierrosta ja hyvin se kyllä pientä koiraa väsyttää. Tästähän tulee pian sen uusi leipälaji .

perjantai 4. helmikuuta 2011

Uusi halli!!

Pääsin tänään vihdoin käymään seuran uudella hallilla ja on se vaan makea! Ei tarvitse enää toisten nurkissa pyöriä ja kaikki on niin hienoa ja uutta. Nyt kelpaa kyllä treenata, harmi kun Viima on juoksussa ja Rieha saikkarilla, niin ihan ei pääse kaikkea potentiaalia hyödyntämään.

Rieha pääsi kuitenkin käymään hallissa. Pakko kehittää sille jotain mielenvirkistystä, alkaa nimittäin olemaan aikasta paljon vauhtia... Sehän oli ihan innoissaan hallissa, tajusi ihan selkeästi, että tämä on treenipaikka. Eipähän ainakaan tule vireen kanssa ongelmaa, kun tuo nostattaa itsensä vieraassakin paikassa ihan taivaisiin pelkästä treenaamisen ajatuksesta . Saihan se sitten vähän treenaillakin, tosin rauhallisia hommia. Seuraamista tehtiin ja paikka imee jalkaan kyllä todella tehokkaasti. Lisäksi se sai vähän lätkiä keinua, mikä oli niin hauskaa! Rämäyttelee sitä ihan täysiä alas jo melkein metristä ja meinaa ihan ärinäksi mennä kun on niin hauskaa.

Muuten Rieha on edelleen jatkanut tunnaritreeniä. Apuhajua ei tarvita enää juuri ollenkaan ja nuuskii kädessä olevaa kapulaa hienosti. Käden voi laittaa lattian tasoon ja nuuskii edelleen, pelkkää kapulaa en ole vielä uskaltanut laittaa, ettei vaan keitä yli.

Tuike oli myös ekaa kertaa hallissa ja treenattiin ihan huolella:

Seuraamista: Eri pituista pätkää ja palkkaa tökkimisestä. Välillä pientä huomautusta nokan tippumisesta, mutta suurimmaksi osaksi hyvää. T:ssä näkee uuden paikan vaikutuksen, hieman meinaa kaikki jännät maassa olevat jutut jne. viedä huomiota. Mutta petrasi koko ajan. Otettiin oikeastaan ekaa kertaa juoksupätkää tökköisyjen kera ja sujui oikein mainiosti.

Ruutu: Erinomainen bongaus, hyvä vauhti ruutuun ja hienot stopit. Kävin palkkaamassa sen maahan, josta otettiin vielä sivulle tulo. Ei huomauttamista tässä!

Liikkeestä istu: Oikein hyvä.

Kaukot: Ensin n. 5 metristä i-m-s-m ja oli tosi hyvä. Matkan pidennys 10 metriin ja siitä ensin palkka pelkästä hyvästä seisomisesta. Sitten litania s-m-i-s-i-m ja se oli niin hieno!! Tuolla suorituksella olisi tullut oikein hyvät pisteet, liiketta tuli ehkä maksimissaan muutamia senttejä. Meidän murheenkryyniliike alkaa olla hienolla mallillla, wuhuu! Mukaan vielä matkan pidennystä reilusti ja muutenkin varmennusta, mutta jee!

Loppuun ketjutus loppupalkan kera:

  • Metallinouto: Pieni mietintä kapulalla ennen suuhun nostoa ja vähän väljä palautus.
  • Luoksetulo: Seisominen olisi saanut olla ihan pikkaisen napakampi, maahanmeno oli hyvä. Hyvä vauhti läpi liikkeen.
  • Seuraaminen: Pitkä suora, josta sai mennä palkalle. Oikein hyvä ja vire säilyi!

Metallinotoa vahvistin vielä vauhtinoudoilla ja johan alkoi kapula nousta nopeasti. Oikein kiva treeni ja mahtis treenipaikka!

Viiman kanssa tehtiin treeni ulkona. Onneksi kentälle oli aurattu kunnon kaistale, niin hyvin mahduttiin. Vimps teki tänään koemaisen kahdessa osassa:

  • Seuraaminen: Pitkä pätkä. Toisessa juoksuosuudessa vähän jätätystä ja yhdessä täyskäännöksessä väljyyttä. Muuten oikein hyvä ilme ja meno. Antaisin arvosanaksi ehkä 8,5. Tästä sai palkan.
  • Liikkeestä maahanmeno: Minusta kympin liike, ei mitään huomautettavaa.
  • Luoksetulo: Erinomainen vauhti, hyvä stop ja eteentulo. Sivulletulo vähän väljä, siitä pieni miinus.
  • Liikkeestä seisominen: Kääntyi vähän mukana kun menin ohi ja ennakoi istumista. Tuo on se vaikein, kun saa pelata sen kanssa ettei paineistu ja että pysyisi paikallaan.
  • Kaukot: Ekaan istumiseen kaksoiskäsky, muuten erinomainen.
  • Nouto: Vauhtia ja iloa! Täysillä sinne ja takaisin ja erinomainen luovutus.

Varmasti irtoaisi ykkönen tällä suorituksella. Vire säilyi, teki ihan todella iloisena ja täysillä. Muutama haukahdus innosta liikkeiden välissä, mutta sou vat. Pyöriminen toimi hyvin välitekemisenä ja sai porokoiran naaman vielä enemmän nauramaan. Hyvä Vimps!