Tottisoppeja eli vireen ja kävelyn hallintaa

Kokeen jälkeen käytiin heti seuraavana päivänä tekemässä palauttava treeni hallilla. Yritin mahduttaa treenisuunnitelmaan kaikki kokeen ongelmat.

Kiertohässäkkää ennen tehtiin ohjattu, koska se hämäsi Riehaa kokeessa, mutta treenissä ei sekoittanut näitä kahta enää. Lisäksi vahvisteltiin vinoja kapulan nostoja, eikä Rieha mennyt lankaan niissäkään. Hyppy onnistui, vaikka joutuikin tulemaan noutoon vaikeista kulmista. Muutenkin kierrot sujui hienosti.

Ruudussa tehtiin koemainen ja yritettiin saada Rieha reagoimaan liikkurin käskyihin. Ja menihän se lankaan eli pääsin palauttamaan. Sen jälkeen kesti houkuttelut hyvin. Lisäksi pääsin sanomaan sille nuuskimisesta ja ilme muuttui ihan erilaiseksi, kun oikeasti joutui sekä keskittymään että kuuntelemaan.

Muitakin pikkujuttuja vahvisteltiin, erityishuomio tuossa nuuskimattomuudessa. Rieha teki viime kokeessa hyvin, mutta oli vähän takki auki, mikä tarkoittaa että treenissä pitää antaa taas enemmän haastetta.

Lauantaina saatiin haastetta oikein kunnolla, kun ajeltiin Kana-Areenalle Outi Hermiön tottisoppiin. Olin kuullut Outista hyvää kouluttajana ja saatiin kyllä erittäin hyvää ohjausta. Loppupeleissä ohjaajassa taisi olla vaan enemmän koulittavaa. Rieha sai vaan kovasti kehuja, ihan ansaitusti.

Teemana meillä oli seuruu, edistämisongelma ja pk-tottiksen vire. Heti alkuun Outi sanoi, että jos haluan kaiken edistämisen seuraamisesta pois, on oltava todella mustavalkoinen, eikä sallia muuta. Myönnän, etten ehkä siihen pysty ja kokeneella koiralla se ottaisi todellakin aikaa, eikä kisaamista voisi ajatella. Mietittiin sitten muita vaihtoehtoja ja Outi sanoi, että Riehaa voisi herättää joissain kohti paikan pitämisestä. Kaikki edistäminen ei sillä välttämättä katoa, mutta yleisilme paranee kuitenkin. Samalla kun opin hallitsemaan virettä, niin paikka pysyy todennäköisesti ihan hyvin kuosiossa.

Ensin opeteltiin sitä, miten otan koiran tekemään ja millä asenteella. Eli lähdettiin tosiaa ihan perusasioista. Outi havainnollisti kuinka itse turhaan nostan Riehan virettä korkeaksi hätäilemällä ja samalla en edes anna sille mahdollisuuksia suorittaa itse. Eli treenasimme sitä, miten rauhoitan lähtötilanteita ja annan Riehalle enemmän vastuuta tekemisestä. Oli mukava huomata taas miten oma rauhallinen tekeminen sai Riehankin skarppaamaan eri lailla.

Sitten siirryttiin opettelemaan kävelyä ja sain kyllä paljon neuvoja siihen. Treenattiin lähinnä siis käännöksiä ja sitä, miten tekisin ne niin, että Rieha joutuu käyttämään takapäätään ja samalla korjaamaan myös paikkaa. Teen siis itse käännökset herkästi tosi jyrkästi sekä äkkinäisesti ja ikään kuin autan koiraa, kun ihanne pk-puolella olisi kuitenkin se, että koira tekee itse ne sähäkät käännökset. Kävelyn opetteleminen oli taas hyvinkin hankalaa, mutta Rieha vastasi siihen kyllä hyvin.

Vireen puolesta oli puhetta tuon oman rauhoittumisen lisäksi myös siitä, miten kiihdyttäviin rutiineihin kannattaa totuttaa koiraa. Riehallehan esim. ketjupanta, ampuminen ja vaikka ihmisten taputukset ovat kaikki merkki siitä, että nyt ollaan hauskan ytimessä. Eli enemmän siedätystreeniä niihin. Samoin puhuttiin siitä, että ei pidä pelätä vireen laskua, sitä kun ei todennäköisesti tämän tyyppisen koiran kanssa tapahdu. Koiran voi kuitenkin viedä sen oman mukavuusalueen ulkopuolelle, eikä esim. palkata sitä siitä, mistä se palkkaa odottaa saavansa. Itsevarman ja osaavan koiran kanssa tämä on erityisen tärkeää.

Rankan kävelytreenin lisäksi saatiin ottaa alkuun ja loppuun vähän tokoa. Tokihan vieras halli oli hyödynnettävä ja testattiin heti hässäkkää. Hyvinhän se pelasi. Toisessa setissä tehtiin alle ohjattu ja sitten hässäkkä toiseen suuntaan, eikä tämäkään hämännyt. Pientä korjailtavaa siellä oli, mutta pääasiassa Rieha suoriutui tosi hyvin. Myös eteenlähetyksiä vahvistelin ja saatiin vielä tehtyä evl:n paikallaolo porukalla. Antoisat treenit, kaikin puolin!

Hela hoito

Perjantaina vedettiin kisatokovuorolla 3-luokan pk-tottis alusta loppuun. Hyvällä vireellä sujui. Toisessa luoksetulossa meinasi kurvata suoraan sivulle, mutta uusinnassa muisti taas tulla eteen. Noudot ja esteet sujuivat ihan superhienosti, metrisestä Rieha leiskautti yli hipaisematta. Eteenmenossa se teki vähän banaania, eli sitä piti vahvistaa. Paikallaolon se teki parin muun koiran tehdessä, siinä ei ongelmia. Tottis siis vaikuttaisi olevan hyvällä mallilla ja erityisesti asenne on kohdillaan!

Eilen ja tänään vedettiin viestitreenit samalla teemalla kuin aiemminkin. Jotain hyötyä treenistä on ollut, koska Rieha haukahti eilen vain kerran. Haukku tuli eilen Raisan pään ekassa lähetyksessä, sen jälkeen oli hiljaa. Testattiin myös sitä, että tuleeko haukku aina ekaan A-pisteen lähetykseen, mutta kun otettiin loppuun vielä toinen lyhyt treeni, niin ei haukkunut enää. Ja tämän päivän treenissä Rieha oli ihan hipihiljaa. Seuraamiset ja odottelutkin sujui tosi kivasti.

Tämän päivän viestitreenin päätteeksi tehtiin vielä esineruutu. Viisi esinettä, joista haetutin neljä. En tiennyt esineiden paikkoja ja kaikki esineet oli Raisan. Tosi hienosti Rieha työsti. Kolme ekaa esinettä löytyi helposti, viimeiseen piti lähettää vähän useamman kerran. Mutta tärkeintä tässäkin oli asenne, teki koko ajan täysiä töitä, irtosi ja haki itsenäisesti.

Kokoelmapäivitys mm. tokon piirinmestaruudet

Kesä toi nähtävästi myös blogihiljaisuuden. Sen takia saattekin nyt sekalaisen postauksen viime viikkojen tekemisistä, höystettynä huonoilla kännykkäkamerakuvilla. 

Tuike, Riehan keppi ja Riehan järkyttynyt ilme

Toissa viikolla Rieha oli liikkurikoulutuksessa esittelemässä tokon uusia liikkeitä. Merkin kierto-noutoliike vaatii vielä paljon työstöä, vaikka aika hyvin Rieha sitä lähti ihan noin kylmiltään tekemään. Merkki on vaan niin kauhean kaukana ja matkalla on houkuttimena sekä hypyt, että kapulat, että sitä saa kyllä vahvistaa kovasti. Samoin kapulan luovutus tulee olemaan Riehalle hankala. Se luovuttaa kapulat eteen, mutta nyt tässä liikkeessä joutuu tulemaan niin jyrkästä kulmasta, että suoran asennon saaminen voi olla haastavaa. Mietinkin, että pitäisikö tähän liikkeeseen opettaa kapulan luovutus sivulle ja toivoa, että pk-kisoissa osaa ne erottaa.

Muuten uuden luokan liikkeet oli aika kivastikin hallussa, koska eihän niitä muutoksia loppupeleissä paljon ole. Jopa ruudun ympyrä löytyi ilman merkkiä ihan täydellisesti. Käytin siinä pk-puolen eteen-käskyä, mutta joku toinen käsky siihen on kehitettävä. Uusi paikallaolo on Riehalle helpon tuntuinen ja uskon, että jopa paljon kivempi kuin vanha. Rieha ei ota häiriötä muista ja tekee sähäkästi, joten en uskon sen olevan vaikea opettaa. Toivotaan vaan, että muidenkin koirat pysyy sitten kokeissa kuosissa.

Toinen hauska ja vähän erilainen juttu oli, kun Tuike ja Rieha pääsivät malleiksi Salmen tulevaan tokokirjaan. Kuvauksissa tehtiin erilaisia häiröjuttuja. Ohjelmassa oli mm. tunnaria ihmisten päältä, seuraamista erilaisten outouksien läpi (mm. käsillään seisova ihminen) ym. Lisäksi Rieha oli mallikoirana metrisen esteen hyppäämisessä. Urheasti se hyppäsi pitkän päivän päätteeksi monta toistoa, kun estettä nostettiin pikkuhiljaa ylemmäksi. On se vaan niin asennemimmi.

Asennemimmiä juhlistettiin ihan oikeasti, kun saatiin kylään kasa kavereita Riehan KVA-bileisiin. Se on muuten nyt ihan virallista, kun titteli löytyy Koiranetistäkin. Vieraat oli ihania ja koirat sai paljon lahjoja ja rapsuja. Minä sain lahjakortin henkiseen valmentautumiseen. Jännä.

Viima teurastaa yhtä lahjalelua

Treenattu ollaan muutamaan otteeseen. Kisatokoryhmän treeneissä käytiin kerran ja pari kertaa ollaan tehty kaverien kanssa. Riehalle tokoa ja pystykorville rallytokoa. Riehan tekeminen on ollut pääasiassa oikein hyvää, harvoin olen saanut kiinni mistään isosta virheestä. Ollaan siis hiottu pikkujuttuja. 

Tuiken ja Viiman rallytreenit on taas olleet niin hauskoja. Kumpikin on aivan liekeissä ja Tuiken voittajan jutut on edistyneet hurjasti. Sekä japseilla, että lappalaiskoirilla olisi syksyllä rallytokomestaruudet ja olen vakavasti harkinnut noiden ilmoittamista. Katsotaan miten yllytyshullu sitä onkaan.

Välillä on onneksi ollut näinkin kesäistä

Riehan vähäinen, mutta innokas treenaaminen tähtäsi viime viikonlopun tokon piirinmestaruuksiin. Täytyy myöntää, että olisin mieluusti ehtinyt treenaamaan enemmänkin. Lisäksi olin töissä koko aamun ennen omaa suoritusta ja siitä johtuen aika naatti, kun päästiin kehään. Päälle vielä koko päivän kestänyt vesisade. No, selitykset sikseen, pisteet puhukoon puolestaan. Piirinmestaruudet tuomaroi Salme Mujunen ja liikkeet oli jaettu viiteen osaan:

Paikkaistuminen 9: Oli liikuttanut tassuja kaksi kertaa.

Paikkamakuu 10

Seuraaminen 8: Rieha jätti yhden perusasennon tekemättä, mikä oli epätyypillistä. Paikka eli jonkin verran ja kontakti olisi saanut olla tuomarin mielestä parempi.

Zeta 8: Järjestys S-I-M. Jäävät onnistui hienosti. Makuussa Rieha nuuski todella porsaasti, siitä oikea huomautus. Lisäksi kuulemma käännökset olisi saaneet olla paremmat. Itsestä seuraaminen tuntui ihan hyvältä, eli olin hieman pettynyt, kun kaikki jäävät kuitenkin onnistui.

Luoksetulo 8,5: Alussa taas joku nuuskinta. Seisominen olisi voinut olla parempi, maahanmeno oli hieno ja loppu ok.

Ruutu 10: Se oli hieno!

Ohjattu 9: Vähennys siitä, kun pyöräytti kerran kapulaa. Muuten oli tarkka ja nopea.

Metallihyppynouto 9,5: Hieno vauhti kumpaankin suuntaan ja nosti nopeasti. Perusasento jäi vähän taakse, josta vähennys.

Tunnari 9: Ohitti oman kerran ennen kuin nosti ja luovutus olisi voinut olla tiiviimpi. Sade alkoi vähän haittaamaan, eikä selkeästi tykännyt kun korviin satoi.

Kaukot 7,5: Järjestys S-I-M-I-S-M. Sade yltyi ja heti ekassa seisomisessa Rieha ravisteli. Kuunteli kuitenkin istu-käskyn hyvin. Mutta seuraavassa maahanmenossa jätti kyynärpäät ilmaan ja jouduin antamaan tuplakäskyn. Siitä -2p. ja -0,5p. ihan minimaalisesta etenemästä. Tekniikka oli kunnossa, mutta sade vei voiton.

yht. 281,5p. EVL1, sij. 3/10, K-S piirinmestaruuspronssia

Kokeen tunnelmia

Pronssi oli tietysti hieno juttu, mutta kyllä se vähän harmitti. Parempaankin pystyttäisiin, mutta se vaatisi selkeästi enemmän treeniä ja parempaa kriteereistä kiinni pitämistä. Saa nähdä saanko tuosta sähikäisestä koskaan kymppirivin tekijää, ehkä sitten kun se on veteraani? Toki enemmän se taitaa olla minun koulutustaidoistani kiinni ja juurikin niistä kriteereistä. Olen alkanut miettimään, että taidan olla ihan liian suurpiirteinen tokon huipulle... Mutta mennään sillä, mihin pystytään, Riehan kanssa on kuitenkin niin kiva tehdä :).

No, pronssi tuli meille tällä kertaa selkeästi, samoin meni ykkönen ja kakkonen ihan selkeästi paremmille. Tosi päteviä koirakoita oli koko kisa täynnä, onnea vielä kaikille tuloksiinsa tyytyväisille! Kisaaminen oli tosi mukavaa, vaikka väsymys olikin ihan valtaisa kun vihdoin melkein 12h päivän päätteeksi kotiin pääsin. Kaikkea sitä tekeekin vapaaehtoisesti.

Kotiseuralle LAUKAlle tuli myös kaksoisvoitto joukkuekisassa. Meidän joukkue sai hopeaa. Joukkueessa oli mukana Riehan pentu Fiini, joka sai ensimmäisestä kokeestaan ALO1-tuloksen, haastavista olosuhteista huolimatta. Onnea vielä :)!

Nyt keskitytään ihan muihin juttuihin ja mietitään tokon uusia liikkeitä paremmin joskus elokuun puolella.

Viralliset valiokuvaukset ja takajälkiä

Keskiviikkona päästiin Tiinan kuvattavaksi. Nämä on nyt vähän niin kuin viralliset käyttövaliokuvat ja tulette näkemään näitä jatkossakin, koska niitä on paljon. Kiitos tuhannesti upeista kuvista, joista todella loistaa Riehan tekemisen ilo!

Tekemisen iloa, yhdessä

Oikeaoppinen nouto

Rieha oli innoissaan, kun kerrankin sai noutaa. Ja noutaa. Ja noutaa. Into on loputon.

Tässä pienen koiran esimerkkiä pk-esteiden ylittämisestä. Asenne ratkaisee!

Jälkitreeneissä on nyt ollut ongelmia janalla takajälkien muodossa. Mutta kepit on nousseet viikon treeneissä 100% varmuudella, mikä on mahtavaa.

Kuvauksen jälkeen kävin tallaamassa Riehalle yhden 500m jäljen ja kaksi janatreeniä. Yhdessä näistä haki takajälkeä, kahdessa lähti heti oikeaan suuntaan. Eteneminen janalla oli tosi hyvää, suoraviivaista ja reipasta. Kepit nousi sekä janatreeneistä, että pidemmältä jäljeltä 6/6. Pitempi jälki oli muutenkin tosi kiva, kulmat meni hyvin ja oli tarkkana.

Eilen ajeltiin treenaamaan Annan kanssa Vihtavuoreen. Anna oli tallannut meille valmiiksi yhden janan ja yhden 500m jäljen kuudella kepillä. Nämä vanhenivat n. 1h15min. Aloitettiin janalta. Lähti vähän vinoon, josta korjasin suoraan, mutta otti takajäljen. Kun en päästänyt etenemään niin kääntyi itse. Vauhti oli aika kova, mutta niin vaan nousi keppi.

Pidemmällä jäljellä janalla eteneminen taas hyvä ja suoraviivainen. Haki jälkeä kuitenkin tosi korkealla nenällä ja lähti takajäljen suuntaan. Mietin olisiko sade vaikuttanut? Kun päästiin jäljelle, niin keppejä nousi tasaiseen tahtiin ja kulmatkin selvitettiin. Kepit tältä jäljeltä 6/6. Hienosti  tehty vierailla kepeillä, jotka ei olleet hajustuneet kauhean kauaa.

Tänään päätin tehdä pelkkää janatreeniä. 3 janaa, kaksi oikealle ja yksi vasemmalle. Eteneminen ja takamerkkien bongaus tosi hyvä, mutta huoh, jokaisella tarkasteli väärää suuntaa. Näissäkin oli tosi korkealla nenällä liikkeellä, ennen kuin malttoi laskea nenän alas. Onko janalla etenemisestä tullut nyt se pääasia, eikä malta sitten nuuskia? Sitten kun korjasi, niin eteni hyvin ja kepit nousi näistäkin jokaisesta tosi hyvin.

Eli paljon on hyvää, mutta vähän nyt säätöäkin. Jatketaan harjoituksia.

Tyttöni mun :)

Esineitä ja jarrutusjälkiä tottiskentällä

Nyt keskitytään hetkeksi pk-juttuihin, ensi viikonloppuna on nimittäin kelpieden ja bortsujen pk-rotumestaruuskisat. Tokihan sinne pitää lähteä edustamaan ja tottakai olen myös järjestelyissä mukana koko viikonlopun ajan. Varmasti siis mielenkiintoinen viikonloppu edessä. Kelpieitä on mukana kaikissa muissa lajeissa paitsi etsintäkokeessa, mikä on tietysti tosi kiva juttu.

Viestin edustuskelpie

Eilen tallattiin esineruutu neljällä esineellä. Ruutu oli kohtuu haastavassa paikassa. Puolessa välissä alkoi jyrkkä rinne, eikä lähetyslinjalta nähnyt takalinjaa ollenkaan, Tuli siis haastetta sekä koiralle, että ohjaajalle. Hyvin Rieha kuitenkin irtosi takalinjalle ja rinteen alle. En nähnyt takalinjan esineiden nostoa ollenkaan, mutta nopeasti ne palautti. Vaikein esine oli vasemmassa etukulmassa. Siitä Rieha ei meinannut saada hajua ja ajatui aina oikealle. Lopulta se kuitenkin nousi ja siihen oli hyvä lopettaa isojen bileiden kera. 

Kolme ekaa esinettä nousi siis parissa minuutissa ja viimeinen toi sopivasti haastetta peliin. Rieha jatkoi työskentelyä sitkeästi, vaikka lähetyksiä jouduttiin tekemään useampi ja maasto oli aika rankkaa juosta. Juuri tälläiset treenit on parhautta, haasteita ja niiden selättämistä yhdessä!

Tänään nähtiin Tiinan kanssa viikonlopun hakuradan rakennuksen merkeissä. Koirat lämppäsi itsensä metsässä juosten, samalla kun me ohjaajat raahattiin hakupiilona toimivaa roskista ympäri metsää. Hiki tuli ja kieltämättä myös fiilis, että ei nämä koirahommat aina ihan fiksuimpia ole...

Siitä suunnattiin tottiskentälle. Aluksi vähän seuruuta ja Tiina ampui. Ei ongelmia. Sitten tehtiin jäävät ja luoksetulot. Ei voinut taas kuin nauraa tuon koiran vauhdille ja innolle. Jäävät oli ihan tosi hyvät ja luoksarit tuli semmoista vauhtia, että kiitin onneani Riehan pienestä koosta. Ekalla kerralla nimittäin törmäsi ihan reippaasti, tokalla veti liinat kiinni metriä ennen minua. Jarrutusjäljet jäi vaan maahan. Hurjaa menoa :D.

Sitten tehtiin noudot. Tasamaanouto kilon kapulalla oli hieno. Metrinen oli aivan super, meinasin ihan haljeta onnesta, kun Rieha leiskautti siitä niin hienosti yli ja takaisin. Vinoesteellä kapula meni vinoon ja Rieha yritti oikaista. Tästä huomautus ja uusinta oli siinäkin ihan nappi. Hyvä muistutus Riehalle siitä, että oikominen ei auta.

Loppuun vielä eteenmenon muistuttelua. Ekalla lähetyksellä palkka oli valmiina, tokalla otin koemaisen lähetyksen maahanmenon kera ja kolmannella näki, kun jätin palkan. Hyvä meno, vauhti ja asenne! Maahanmeno toimi hyvin ja hiekka vaan pöllysi, kun se heittäytyi.

Lisäksi kuivaharjoittelin vielä kapulan heittoa esteillä. Eli onpahan nyt sitäkin treenattu, vaikka olen todennut, että kokeessa kapulalla tuntuu olevan ihan oma tahto. Ei ole minun laji tuo heittäminen, voisikohan sen ulkoistaa jollekin muulle!

Mutta huikeita treenejä ja näissä fiiliksissä on hyvä jatkaa kohti pk-koekauden avajaisia!

LUVA ja huikeeta peekoota!

Nyt oli taas semmoinen hyvän mielen viikonloppu, ettei tosikaan. Lauantaina startattiin oman seuran agikisoissa kahdella radalla. Tuomarina toimi Minna Räsänen ja radat oli kyllä vaikeimmat, millä ollaan tähän mennessä oltu. Ekalla radalla oli edessä mm. meidän ainainen vaikeus, välistäveto.

Menin rataantutustumiseen vähän epäileväisenä, mutta niin ne vaan kuviot selkeni. Päätin tehdä yhteen kohtaan vielä pakkovalssin, mikä ei kuulunut alkuperäiseen suunnitelmaan. Mutta totesin, että se sopi Riehalle siihen paremmin, kuin se, että olisin vaan kierrättänyt hypyn takaa ja ottanut päällejuoksuna.

Radalla hyvällä fiiliksellä ja nollahan sieltä tuli. Täytyy sanoa, että nyt pistin itseni todella likoon ja juoksin ja ohjasin. Ja kaippa se siltä näyttikin, kun niin moni tuli kehumaan rataa heti suorituksen jälkeen. Rieha ohjautui todella hyvin ja se välistävetokin onnistui ihan nappiin!

Etenemä on aika hieno, varsinkin kun radalla tosiaan oli ohjauskuvioita. Vielä, kun Riehan puomin saisi hiottua sellaiseksi, että se juoksisi täysiä loppuun, niin etenemää tulisi huimasti lisää. Mutta ei voi olla kuin tyytyväinen! Ainoa mikä harmittaa on se, että rata ei tietenkään tullut videolle. Oli se vaan silti niin tiukkaa menoa ja tässä näki sen, että meillä on todella onnistuessa mahikset mihin vaan :)!

Toinen rata oli aika lailla edellisen peilkuva. Siellä oli edelleen se välistäveto, mutta näin päin tehtynä se syötti ihan suoraan takana olleeseen putkeen, enkä uskaltanut sitä enää siihen tehdä. Päätinkin mennä ekan hypyn taakse, tehdä työnnön tokalle hypylle ja siitä sitten päällejuoksuna toiseen putkeen päähän. Tämä oli vähän haastava paikka ja HYL sieltä sitten tulikin. Mutta ei haittanut, sen verran hyvä fiilis jäi ekasta radasta.

Äitienpäivän aamusta nähtiin Raisa, Janne ja Tiina esineruudun ja pk-tottiksen merkeissä. Ihana, aurinkoinen aamu ja huikean hyvä meno :).

Aloitettiin esineillä. Tallattiin kapea, mutta syvä kaistale. Sinne neljä esinettä. Rieha pääsi ruutuun eka. Tehtiin ilmottautuminen ja pysyi kuulolla ihan ok, vaikka intoa olikin vaikka kuinka. Sitten ruutuun. Eka etureunan esine nousi heti. Toisella lähetyksellä haahuili hieman ulos ruudusta, mutta kun lähetin uudelleen, niin upposi hyvin taakse ja toka esine löytyi. Kolmas esine sitten seuraavalla lähetyksellä ja se oli vielä kovamuovinen, jotka on välillä olleet vaikeita. Luovutuksetkin pelasi ja vauhtia piisasi, eli aika lailla hieno ruutu.

Sitten tottiskentälle. Päätin tehdä kaikki liikkeet läpi koemaisesti, mutta tarvittaessa palkaten. Ensin ilmottautuminen Piikan kanssa, ei ongelmia. Sitten paikkamakuuseen, samalla Piika teki ja ammuttiin. Rieha makasi hienosti, eikä reagoinut laukauksiin millään lailla.

Sitten omat suoritukset. Seuraaminen oli aika keulivaa, eli etutassut lensi kuin parhaallakin showhevosella. Mutta se saa niin paljon kiitosta ilmeestä, että pieni keuliminen ei haittaa. Seuraaminen meni muuten hyvin. Muistin siis tehdä kaikki käännökset ja tempon vaihdokset ja kävellä vielä henkilöryhmäänkin :D.

Sitten jäävät. Kaikki meni tosi hyvin, vauhdikkaita ja varmoja. Luoksetuloja vähän mietin, että osaako enää tulla eteen, kun tokossa ollaan siirrytty suoraan sivulle. Mutta kyllä se vaan osasi ja se vauhti millä tulee on jotain uskomatonta. Luulen, että kaulassa heiluva ketjupanta vauhdittaa sitä, ei se tokossa koskaan tule noin lujaa, vaikka lujaa tuleekin. Eteentulot siis sujui ja malttoi odottaa käskyjä sivulle tuloihin.

Tasamaanouto 2-kilon kapulalla oli itselle näytön paikka. No, ehkä se sen 10m juuri ja juuri lensi... Rieha teki tässäkin upeaa työtä. Vaikka se onkin pieni koira, niin kapula nousee välittömästi ja tuli laukalla takaisin. Ei ole nimittäin aina itsestään selvyys isommillekaan. Luovutus oli hyvä.

Sitten pystyeste, joka tehtiin ensin 80 sentillä, koska edellisestä kerrasta oli niin kauan. Ei ollut ongelmia. Vinoesteessä ei myöskään. Tehtiin sitten vielä pystyeste metrisenä ja edelleen meni ihan tosi hienosti, ei hipaissutkaan estettä. Ja osasin heittää kapulaa joka kerta!

Eteenlähetyksen päätin testata ilman palkkaa. Lähti hyvin ja vauhdikkaasti, hieman katseli taakseen, mutta eteni kuitenkin koko ajan laukalla. Maahan meni välittömästi. Tehtiin vielä toinen lähetys etupalkan kanssa, että sai vahvistusta suoraan eteen menoon.

Olipa ihan huikean hieno treeni! Ihan liioittelematta pystyi sanomaan, että tuolla tottiksella ei ihan kauheasti parantamisen varaa kokeessa jäisi. Rieha on vaan niin asennemimmi!

Kesä ja kesätreenit

Tällä viikolla ollaan keskitytty nurmikkotreeniin. Nurmikenttiä on harvemmassa, mutta onneksi muutama hyvä paikka löytyy, missä mahtuu tekemään myös isoja liikkeitä. Ja miten mahtavaa on, kun aurinko paistaa ja ilma lämpenee!

Maanantaina jatkettiin metalli+kissanruokatreeniä. Hyvällä fiiliksellä mentiin, tosin tuo iso nurmikenttä tuntuu nostavan Riehan virettä jo valmiiksi. Lisäksi tehtiin tunnaria liikkuroituna. Yksi onnistunut toisto, jossa oma palautui heti ja siihen oli hyvä lopettaa. Loppuun vielä ohjattua. Ei tuntunut nurmikenttä haittavaan näkyvyyttä ja sekä oikea, että vasen nousivat ongelmitta. Sen sijaan luovutusasennon suoruus pitää ottaa treenin alle.

Tiistaina nähtiin isommalla porukalla ja saatiin häiriötreeniä yleisön muodossa. Aloitettiin taas metskulla, joka oli hyvä. Sitten ruutuun juoksutus, joka oli ihan sairaan hyvä. Noissa jutuissa näkyy ne Riehan parhaat puolet, vauhti ja intensiivisyys kaikessa tekemisessä!

Zetaa käveltiin pariin otteeseen liikkuroituna. Ei saatu koekoomaa, eli kaikki vaihdot onnistui. Seuraaminenkin sujui ihan perushyvin.

Tunnarista tehtiin useampi toisto. Ekassa setissä oli levottomuutta, nosti väärän, seuraavalla kerralla oman, mutta tiputti ja kolmannella kerralla heti oikean. Eli epävarmuutta oli, mutta toistojen myötä parani. Tehtiin loppuun vielä yksi toisto, ihan uhallakin. Ja se oli ihan sairaan hieno. Eli toistoja ja varmuutta niiden kautta.

Loppuun vielä kaukoja. Oli ihan hyvin kuulolla, mutta vähän sellaista levotonta. Liike tassuissa oli enemmänkin sivulle kuin eteen, eli se ei välttämättä edes bäy tuomarille. Mutta hioa saa, edelleen.

Kun oltiin isolla kentällä, niin päätin tehdä vielä muutaman eteenmenon. Ensin palkalle, sitten ilman palkkaa maahanmenon kanssa ja loppuun vielä palkalle. Ja Rieha oli niin liekeissä, olin tosi tyytyväinen tekemiseen. Ketjukaulaimen päähän laitto saa sen jo ihan sfääreihin, hassu koira. Mutta silti reagoi maahan-käskyyn ihan täydellisesti heittäytyen. Hyvähyvä!

Tiistaina myöskin aksattiin:

Haastavalta tuntui, mutta tälläkin kertaa me selvittiin. Olen edelleenkin joka kerta ihan yllättynyt, kun tajuan, että me oikeasti osattiin monta juttua vaikealta agiradalta :D. Me kehitytään!

Riehalla ei ollut alun hypyssä tyhjyyteen niin minkäänlaista ongelmaa. Sehän hyppää, kun edessä este on. Olin itse takana lähettämässä ja pakkovalssilla putkeen. Sitä Rieha haki pari kertaa ja kävi mm. hyppäämässä putken päälle, mutta sitten alkoi oikea kohta löytyä. 

Putken jälkeen persjättö ja jaakotus 3-hypylle. Siinä haettiin hetki sitä omaa napakkaa ohjausta, että saatiin Rieha kääntymään paremmin. Siitä olikin mukavan vauhdikas meno pituudelle, jonka jälkeen linjattiin koiraa ja tehtiin vastakäännös 7-hypylle.

9-putki oli todellisuudessa puolet lyhyempi, sinne Rieha irtosi ongelmitta. Tärkeää oli putkijarruttaa, koska sinkosi muuten pitkälle lyhyestä putkesta. 10-hypylle pakkovalssi ja ennen 11-hyppyä vastakäännös. Tämä oli aika jännä paikka. Oli ihan tosi paljon Riehaa jäljessä, mutta kun vaan tein vastakäännöksen ennen Riehan ponnistusta, niin ihmeesti se vaan kääntyi ja 12-putki löytyi.

13-hypylle tein persjätön, sai oikeasti olla rohkea ja liikkua, mutta se toimi tosi hyvin ja ehdin ohjaamaan oikean putken pään. 16-hypylle hieman linjausta, niin kääntyi paremmin puomille.

Muurille tehtiin flippi, sekin pelasi hyvin, vaikka en kauheasti sitä ole tehnytkään. 20-hypyllä sai olla tarkkana, että sain Riehan takaakiertoon eikä se lähtenyt 3-hypylle. Mutta sekin onnistui, kun vaan otin vastakättä haltuunottoon. Pujottelussa ei ongelmia, kunhan jätin sille tilaa hakea aloituksen itse.

Tosi kiva rata ja hyviä onnistumisia!

Eiln suunnattiin taas nurtsille parin Riehan pennun ja bortsuvahvistusten kera. Nurmikko oli märkää, mutta se ei menoa haitannut. Metallilla aloitettiin, palautui ihan ok, vaikka kolisikin. Luoksetulossa yritettiin tsempata stoppien kanssa, koska Rieha niistä meinasi lipsua. Lisäksi vahvistelin sivulletuloa ja tuntui, että alkoi tulla suorempaa.

Zetaa käveltiin taas liikkuroituna ja tulihan siellä taas yksi seisominen istumisen sijaan, mur. Sen jälkeen kyllä taas onnistui. Muuten seuruu oli hyvää ja kulmat meni hyvin. Ihan hieman meinasi reagoida liikkurin käskyyn viimeisellä kerralla, joten käveltiin vielä kerran koko kuvio läpi ilman jääviä. Tässä taas ei näkynyt yhtään reagointia.

Tunnarissa varmuus tuli taas esiin toistojen kera. Alkuun tiputti omaa, mutta loppuun nosti aivan suoraan ja toi varmasti. Kaukoja jumpattiin myös.

Eteenmenoa otettiin taas tiistain malliin ja edelleen, huikea meno ja asenne!

Vähän ennen ja jälkeen joulun

Ennen joulua treenattiin pariin otteeseen agia. Käytiin myös JATin epävirallisissa kisoissa juoksemassa pari rataa. Ekalta radalta HYL ja tokalta 5, kun yksi rima tipahti. Ekalla radalla varmistelin ihan liikaa, enkä luottanut koiraan ja väärälle esteellehän se meni. Huomasin myös sen, että vaikka juuri oltiin treenattu itsenäistä puomia ja se Riehalta onnistuu, niin nyt en antanut sen tehdä puomia itse. Karjuin sille kiipee-käskyä naama punaisena ja koska se nykyisin jopa välillä kuuntelee, niin puomihan hidastui huomattavasti, kun alkoi hiipimään lopussa. Kun antaisi vaan sen käskyn ja luottaisi koiraan... Muuten meno oli hyvää ja toka rata varsinkin aika pätevää menoa.

Puomia käytiin sitten treenaamassa erikseen seuraavana päivänä ja toki pientä ohjauspätkääkin. Ja eihän siinä ollut mitään ongelmaa. Millä siis muistaisi sen kisoissakin...

Tapaninpäivänä kuvailin Riehaa hieman. Valo oli mitä oli, mutta kyllä sinne pari onnistunuttakin otosta mahtui mukaan. Tämä on erityisesti mieleinen, Rieha on niin itsensä näköinen. Loputonta iloa ja intoa, sitä tuo koira kyllä on.

Tapanina oli myös kinkunsulattelutreeni kilpatokoryhmän kanssa. Ohjaajalla meinasi ruuat vielä painaa, joten keskityin lähinnä heittelemään kapulaa. Treenattiin pk-tottiksen noutoja, kilon kapulalla ja hypyllä. Ajattelin, että talven aikana voisi ottaa tehotreeniä näillä ja tottutaisi sitä kunnolla vaan painavien kapuloiden kanssa liikkumiseen. Riehalla ei koskaan ole ollut ongelmaa isoissa kapuloissa, joten kisoihin on menty aika vähällä treenillä. Mutta olisihan se koirallekin reilumpaa, kun pääsisi kunnolla pelaamaan ison kapulan painon kanssa ja tottuisi siihen. Tai ei siitä ainakaan haittaa ole,

Tasamaanoudossa tein treeniä, jossa Rieha jäi istumaan kapulan edessään selin minuun. Käskystä vaan nappasi kapulan ja hyvästä vauhdista palkka. Ja hyvää vauhtia Riesku piti, laukka pysyi hyvin. Luovutuksia treenattiin erikseen, niissä oli ensin nytkähtelyongelmaa. Se katosi aika pian ja pystyi ottamaan kapulasta kunnolla kiinni, eikä nytkähtelyä tullut. Tässä kapulan paino näkyy jonkin verran ja Riehan pää menee väkisinkin hieman vinoon. Eli treeni ei ole pahasta.

Hyppynoutoa tehtiin vaan tokoesteellä, johon saatiin korkeutta ehk joku 60-70cm. Siinä ihan vaan heittoja ja noutoja. Halli on muuten hyvä paikka treenata heittämistä näin ohjaajallekin. Kapula pitää saada just eikä melkein esteen yli, muuten se kolahtaa kattoon. Vähän otettiin myös vinoja heittoja, niissä ei ollut ongelmaa. Palkkailin pääasiassa lennosta, mutta myös muutamasta luovutuksesta.

Tokopuolen jutuista treenattiin paikallaolot porukassa. Kumpikin sujui hyvin. Lisäksi testattiin Annan kanssa uutta evl:n paikkamakuuta, jossa siis kutsutaan koiran rivistä luokse. Tarkka suoritustapa ei vielä ole tiedossa, mutta tuskin treenistä haittakaan on. Rieha oli ekalla kerralla vähän ihmeissään, että noinko makuusta saa lähteä, mutta toisella kerralla tuli jo varmasti. Annan käskt jätti hyvin huomiotta. Siitä se uusien liikkeiden treenaaminen siis lähtee ;).

Tässä vielä pari kuvaa pallohullusta

Semmoinen pieni liitokelpi se on

Tottisoppeja ym. treenintynkää

Alkuun tämän viikon traagisin tapahtuma.

Joku ei vissiin tykkää pandoista #pandasscre

Viime perjantaina oli tehotreenipäivä. Aamupäivällä oli Jatin ratatreenit ja tälläinen rata me rakennettiin:

Aika haastavahan tuo meille oli. Alkuun meinasin ensin persjättöjä, mutta loppupeleissä taidettiin mennä lähinnä valsseilla. Kiire oli ja varsinkin 6-hypyllä olin jatkuvasti myöhässä ja käännös pujotteluun venyi tämän takia. Muuten Riehalle sopi hyvin takaaleikkaus pujotteluun, vaikea kulma ei haitannut.

Toinen kohta, mitä jankattiin oli 14-17. Rieha pääsi kerran livahtamaan väärään putkeen ja sitä oli aika hankala kääntää enää oikeaan. Alunperin tämä johtui toko omasta huonosta ohjauksesta, mutta vaikka kuinka hiottiin, niin Rieha ei meinannut enää unohtaa väärää putkea. Tein voimakkaan linjauksen ja merkkauksen 15-hypylle ja 16-hypylle vastakäännöksen. Alkuun tein vastakäännöksen liian pitkälle, mikä tietysti työnsi Riehan väärään putkeen. Vastakäännös oli tehtävä melkein 15-hypyllä, että oli edes jotain mahdollisuuksia saada Rieha kääntymään.

Kiitos treenikamuille taas tsemppauksesta ja neuvoista. Ei oo aina helppoa, mutta kuten eräs päivän kanssatreenaaja sanoi, Rieha on nin makea, se vaan vaatii vähän enemmän asennetta välillä.

Perjantain treenirupeaman kruunasi illan kisatokovuoro hallilla. Aloitettiin paikkiksilla, joissa Rieha oli tosi hieno. Namiansat toimi taas hyvin, eikä nuuskimista esiintynyt. Skarppi ja pätevä, tykkäsin.

Ekassa setissä tehtiin ohjattua ja tunnaria. Niihin otettiin mukaan häiriötä. Ohjattua tehtiin suoraan odottavien koirien eteen. Tämä ei Riehaa häirinnyt ja kumpikin puoli nousi hienosti. Rieha myös skarppasi ihan hyvin eteentuloissa, mikä oli hyvä juttu.

Tunnarissa otettiin extrapitkää matkaa. Hyvin tuli esiin se mitä hainkin. Juokseminen kiihdyttää ja se näkyi heti sekoiluna. Tuli siis maistelua. Tätä korjailtiin. Riehan ilme ei kuitenkaan kärsinyt uusinnoista ja yritti silti tosi hyvin.

Toisella kierroksella tehtiin rallytokoa. Se oli jotain järkkyä, Rieha oli ihan irti. Hieman sai ohjaaja hengitellä syvään. Se ei malttanut odottaa yhtään esim. edessäoloa, tarjosi vaan kiertämistä. No treenattiin sitten lähinnä odottelua. Ihan hyvä idea sekin, ei siinä mitään.

Lauantaipäivän vietin Haukkuvaarassa Kiviahon Miian tottisoppeja kuuntelemassa. Paljon oli tuttua asiaa, mutta myös muutama uusi juttu. Rieha oli aika erityyppinen kuin muut koulutuksessa olleet koirat, joten sille piti kaivella vähän erilaisia metodeja

Riehan treenissä katsottiin läpi seuraamista, eteenmenoa ja noutoa. Seuraamisen edistämiseen saatiin neuvoksi palkan suunta. Olen itse palkannut paljon oikeasta kädestä niin, että koira kiertää taakse. Miia kehoitti siirtämään palkan kainaloon tai vasempaan käteen niin, että käsi on koiran pään toisella puolella. Hyvä pikkuvinkki, mikä pitää ottaa käytäntöön. Kiertämään lähtiessään koira kun herkästi kiepsahtaa eteenpäin, mikä tietysti vie paikkaa väärään suuntaan.

Eteenmenossa saatiin vinkiksi lähinnä toistot. Ja tottahan se on, taakse vilkuilu johtuu lähinnä vaan siitä, että Rieha ei ole ihan varma. Nyt tehdyt kaksi toistoa oli kyllä hienoja. Miia sanoi aina palkkaavansa koiran itse, jos käskee sen maahan, eikä silloin ole etupalkkaa ollenkaan. Itse olen käskenyt välillä maahan ja vapauttanut silti etupalkalle. Tätäkin voisi siis miettiä.

Noudoissa Miia neuvoi lähinnä totuttamaan koiraa raskaan kapulan painoon, sillä se saa parhaan asenteen koko liikkeeseen, kun ymmärtää miten kapulaa pitää. Tehtiin pari treeniä, jossa jätin Riehan istumaan kapulan kanssa ja kutsuin siitä tuomaan. Näissä todettiin, että paremmin toimi se, kun jätin Riehan selkä minuun päin ja kapula oli sen edessä. Hetken mietti, että mitäs nyt, mutta toi hyvin ja siinä se pääsee ottamaan kapulan samaan tyyliin kuin kokeessakin.

Olipa jännää olla suojeluihmisen opissa ja kun paikalla oli muutenkin paljon kokeneita pk-ihmisiä. Tuli ihan kisafiilis, ehkä se olikin tämän treenin paras osuus, kun sai treenata omaa jännitystä. Onneksi Rieha oli oma innokas itsensä ja ei se ainakaan ketään kylmäksi jätä menonsa kanssa.

Pimenevän illan viestitreeni, esineitä ym.

Perjantaina kävin Laukaassa vetämässä treenin kisaamaan tähtäävien ryhmälle ja Rieha teki sen jälkeen vähän tottista/tokoa. Lähinnä kertailtiin jääviä (ja uskalsin juosta samalla kentällä, missä mursin käteni!) ja tehtiin muutama nouto kilon kapulalla. Loppuun tehtiin vielä paikallaolot isossa rivissä, niissä ei ollut moitittavaa, vaikka häsläystä ympärillä olikin. Paitsi  se, että reagoi viereisen koiran istu-käskyyn paikkamakuun lopussa, murr. Paikkisten jälkeen se sai vielä juosta ruutuun kummastakin suunnasta ja muistella paikkaa.

Laukaasta ajettiin viestitreeneihin. Saatiin seuraksi Raisa ja Tiina, sekä Ipi, Naakka ja Piika. Tarkoitus oli tehdä lyhyt ja napakka treeni, mutta se yllättäen venyikin niin, että saatiin kävellä pois ihan pimeästä metsästä.

Rieha juoksi viisi matkaa minun ja Lauran välillä. Hallinta oli se isoin ongelma tänäänkin, kun vire on niin mielettömän korkea. Minun päässäni treenattiin tuomariin reagoimattomuutta ja korrektia seuruuta. Ei karannut kertaakaan, mutta nyki alkuun kovastikin tuomarin käskyllä. Juoksemisessa ei ollut mitään ongelmaa, muutama haukahdus kuului ekalla pätkällä, mutta hiljeni kun karjaisin.

Lauran päässä Rieha olikin sitten sikaillut vähän enemmän. Toisella lähetyksellä se karkasi ilman lupaa, eikä ollut kuunnellut takaisin huutoja ollenkaan. Tällä matkalla se otti myös mukaansa matkalle jääneen Naakan. Parivaljakko saapui vähän oudosta suunnasta, mutta saapui kuitenkin. Karkaamisen jälkeen harjoittelivat lähetystä a-pisteellä oikein huolella ja ilmeisesti aika hyvin tuloksin. Toisten perään lähteminen vaan nostaa Riehaa entistä enemmän, jolloin hallinnan täytyy olla todella tiukkaa.

Lopuksi Rieha juoksi vielä kaksi lyhyttä pätkää Piikan kanssa, ihan vaan, että saivat a-pisteellä vielä yhden lähetyksen. Intoa riitti edelleen ja lähetys oli sujunut hyvin.

Olipa hyvä treeni, saatiin esiin koemaisen menon ongelmia ja treenatuksi niitä. Juoksuvarmuus näyttää olevan ainakin näissä treeneissä 100% ja vauhtia riittää. Kunhan vaan ei mössitä koko hommaa niin tylsällä asialla, kuin lähetyksestä karkaamisella...

Sunnuntaina pidettiin lepopäivä, lukuunottamatta pientä sisätreeniä kaukoista ja jäävistä.

Tänään nähtiin Lauraa ja Nastaa pitkästä aikaa. Olipas sekin kasvanut, pitkäjalkainen tyttö edelleen. Rieha treenasi esineruutua, tallattiin joku 20x50m kaistale ja sinne kolme esinettä, kaksi ihan taakse ja yksi eteen. Meno oli tosi hyvää, kaikki esineet nousi muutamassa minuutissa. Takareunan esineet nousi eka, eli irtoamisessa ei ole ongelmaa. Etureuna oli hieman haastavampi, mutta upealla nenätyöskentelyllä nosti senkin. Luovutukset toimi, eli sai olla tyytyväinen.

Tämän jälkeen vielä pikaiset tottikset. Rieha oli vähän nuupahtanut alkuun, mutta paransi loppua kohden. Jäävät ja eteenmenot lähinnä treenin aiheena.

Nyt ollaan muuten treenattu...

Blogin päivityksissä treenaaminen ei toki tietenkään näy... Kerrataan siis pikaisesti.

Viime torstaina treenattiin tuplasti. Ensin aamulla Killerillä tokoa Tuikelle ja Riehalle sekä agia Viimalle ja Riehalle. Tuiken ja Viiman treenit oli mielen virkistystä ja sujuivat hauskasti, erityisesti Viiman agi oli taas superkivaa. Vedettiin rataa ja porokoira oli onnellinen :).

Riehan tokot tiivistetysti:

• Tunnari: Kolmisen toistoa extrakapuloilla. Ekalla häsläsi ja nosti oman viereisen, sen jälkeen keskittyi. Hyvä vauhti!
• Merkki&ruutu: Ruutu oli keskellä ja merkkejä niin, että pystyin lähettämään kolmesta suunnasta. Todella hyvin haki merkin ja ruudun, eikä suunnan vaihtaminen vaikuttanut millään lailla. Hieno!
• Seuruuta: Lähtöjä ja hyvää meininkiä. Pään pysyminen lähdöissä ykköskriteeri ja saatiin hyviä pätkiä.
• Eteenmenoa: Ok meininki.

Aksassa tehtiin puomin ja putken erottelua. Sujui ihan tosi hyvin. Tein extrapitkiä lähetyksiä, jostain 15 metristä ja silti ei mennyt lankaan. Puomia myös leijeröitiin. Samoin keppeihin haettiin pitkiä lähetyksiä ja tehtiin pientä irtoamispätkää. On se vaan nykyisin niin hieno.

Illalla Rieha treenasi Killerillä vielä tottista. Lisäksi se pääsi testaamaan rallytokorataa ihan uuden ohjaajan kanssa, oli aika hauskan näköistä menoa. Hyvin se toimii kenen kanssa vaan. Viima sai leikkiä uuden porokoiratuttavuuden kanssa ja hyvin sillä ja nuorella miehellä meni leikit yhteen.

Lauantaina oli vuorossa JATin epäviralliset agikisat. Kisa oli joukkuekisa ja me oltiin oman treeniryhmän joukkueessa. Tiistain tehotytöt veikin kilpailevien luokan voiton kotiin, aika pätevää!

Riehan kanssa tehtiin oikeasti mahtava suoritus. Mulla oli vielä kipsi kädessä, mutta hyvin sujui ohjaaminen silti. Nollalla maaliin ja vaikka kyseessä olikin vaan epävirallinen kisa, olin niin iloinen. Onnistumiset antaa toivoa, että virallisissakin on sama mahdollista. Ja onhan se viime aikoina treeneissäkin tuntunut siltä, että ollaan samalla radalla.

Kaiken huipuksi Riehalla oli kilpailevien koirien nopein aika, mikä oli ihan huikeaa, mukana oli kuitenkin meidän seuran huippuja, sm-tasolla kisaavia kolmosluokkalaisia. Ei mikään turha kelpie tuo minun pikkutykki. Näistä onnistumisista tulee vaan niin hyvä mieli. Harmi, kun homma ei tullut videolle teknisten ongelmien takia, tämä olisi ollut voimarata pitkäksi aikaa. Mutta hyvä fiilis! Ja on meillä huippu treeniryhmä ja koutsi Hanna :).

Kisojen jälkeen yritettiin olla Annan kanssa reippaita ja treenattiin rallytokoa. Tosin reippaus jäi vähän puolitiehen, Tuike oli aika häiriöherkällä päällä ja en jaksanut sitä oikein tsempata. Rieha taas oli ihan irti ja rata meni ihan pelleilyksi, kun se komensi ja painoi ja edisti ja häntä vaan heilui... ei oikein jaksanut olla kovin tiukkana, niin parempi oli jättää homma siihen. Aina ei tämäkään "helppo" laji ihan suju.

Sunnuntaina treenatiin Killerillä tottista. Ensin tasamaanoutoa kilon kapulalla, ihan ok meno. Sitten metristä. 80 ja 90cm meni ihan ongelmitta, mutta metripä meinasikin vähän jänskättää. Aika yllättävä veto Riehalta. Sitten tehtiinkin hetsitreeniä ja parin semmoisen jälkeen keepie leiskautteli taas metristä kuin vettä vaan. Vähän se takaisin hypätessä saattaa koskea, mutta se sallittakoon. Loppuun eteenmenoa, jossa eka yritys oli ihan vino, mahdollisesti oli menossa hypylle. Sitten suoristeltiin hetki palkan kanssa.

Maanantai levättiin ja tiistaina olikin taas agitreenien vuoro. Hanna oli suunnitellut kivan treenin (lainattu Veeran blogista):

Puomin päähän irtoamista autettiin palkan kanssa. Sitten saikin olla tarkkana, että hyppäsi renkaan kunnolla. Vastaanottaminen renkaan takaa auttoi siihen. 8-10 oli aika haastava, kaarros venyi ihan väkisin. Sitä haettiin hetken verran ennen kuin alkoi hieman paremmin kääntymään. Pituudelle irtosi hienosti ja putkijarru toimi. 16-20 pätkä oli aikamoista taiteilua, mutta selvittiin. Siihen tuli pari pakkovalssia ja ne sujui kivasti. Mukava treeni, taas kerran. Minähän alan suorastaan taas innostua agilitystä, varmaan joku hetkellinen mielenhäiriö.

Eilen treenattiin taas Killerillä tokoa/tottista, nyt vähän isommalla porukalla. Ja kaatosateessa osan treeniä. Rieha teki:

• Tunnari: Oma nousi varmasti, mutta märkyys ja lätäköt hidasti vauhtia.
• Ohjattu: Haettiin vasen, oikeastaan ihan sama kuin tunnarissa.
• Luoksetulo: Himmaili stoppeja, luultavasti taas märkyys. Kiertojen kautta tehdessä paransi taas.
• Zeta: Hyvä seuruu, ekan maahanmenon teki seisomisena. Sen jälkeen sujui.
• Seuraaminen: Pitkä, liikkuroitu pätkä, olin tyytyväinen. Pää pysyi ja häntä heilui.
• Ruutu: Yksi nopea hetsilähetys, hyvä vauhti. Ilmeisesti alkoi tottua märkyyteen...
• Eteenmenoa ja jääviä: Jäävät toimi hyvin, myös juoksusta. Eteenmenossa tehtiin pari lähetystä palkalle ja yksi ilman. Hyvin eteni, mahaanmeni oli hieman nihkeää.
• Paikallaolot: Istuminen hyvä, makuussa oli mennyt lonkalle.

Tänään treenattiin vielä viestiä, toista kertaa Lauran kanssa. Viisi lähetystä, matkaa muutamia satoja metrejä. Pimeää ja märkää oli myös, eli ihan oikea meininki metsätreeneihin.

Rieha oli taas aivan liekeissä. Lauran suuntaan lähti ihan yhtä innoissaan kuin aina. Tänään ongelmat oli enemmänkin hanskaamisessa, meinasi karata sekä Lauralta, että multa kerran. Lisäksi tuli haukahduksia, jotka kyllä loppui, kun karjuin "hiljaa" niin, että metsä raikasi. Vauhti oli uskomaton ja virtaa riitti odotellessakin, olisi hallunut repiä hihnaa jatkuvasti. Seuraamiset sujui ekan karkaamisyrityksen jälkeen tosi hyvin, sama juttu Laurankin päässä. Vire on siis kova, onneksi oikeasti kolmosluokan viesti vähän jo väsyttää, eli kokeessa ei ihan samanmoista menoa ole todennäköisesti luvassa. Motivaatio ja vauhti on ainakin kohdillaan, hallintaa voidaan vielä vähän hioa ;).

Siinäpä pikainen kertaus. Ensi viikolla onkin luvassa kokeita oikein tuplasti. Jännää!

Nyt treenataan

Nyt alkaa treenaaminen, uskokaa mua :D. Sairaslomakin lähenee loppua ja koulussakin pitäisi aloittaa. Sitten kun on täysipäiväinen opiskelija, niin on aikaa treenata, vai mitä ;).

Viime viikon lomailin ja koirat oli hoidossa. Kiitos siitä kaikille! Rieha kävi Raisan luona ja oli päässyt tekemään hieman tottista ja esineitä. Hyvin oli kuulemma mennyt, sekä hoitoreissu, että treenit, mikä on tietysti kiva kuulla.

Eilen jatkettiin esineillä. Kolme esinettä ehkä 20x30 ruudussa. Tuike sai tallata ja etsiä myös yhden esineen. Rieha tykitti kolme esinettä ehkä minuutissa ja oli aivan onnessaan. Ensi kerralla jos tekisi vaikka ihan oikean kokoisen kaistaleen, nyt vaan muistuteltiin. Ja mikä hienointa, ei pelaillut esineillä yhtään ja luovutukset oli nättejä. Niin pätevä koiruus!

Tänään aamusta ajeltiin Killerille koko sakin kanssa. Ensin lenkki ja sitten hallille treenaamaan. Rieha sai aloittaa aksalla, jossa tehtiin pientä radanpätkää, missä oli mm. niitä haastavia välistävetoja. Täytyy sanoa, että oli vähän hassu fiilis ohjata kipsikädellä, mutta sujuihan se joten kuten. Eniten jännitti se, ettei Rieha juossut tai hypännyt suoraan käteen. No, selvittiin vammoitta ja ratakin sujui aika kivasti. Pätkällä oli myös puomi ja kontaktit sujui hyvin. Lisäksi tehtiin hieman pujottelua ja keinua. Olipas hauskaa, pitkästä aikaa!

Rieha meni tauolle ja myös Viima pääsi aksaamaan. Se mietti hetken hallin ovella, että oliko tämä taas hyvä juttu, mutta päätti tulla testaamaan. Ja sehän suorastaan villiintyi. Tehtiin ihan pitkää radanpätkää ja Viima halusi vaan tehdä uudestaan. Tuo on niin parasta, kun näkee miten se nauttii, eikä tarvitse yhtään miettiä innostaako sitä vaiko ei. Tämmöinen hömppäily vaan sopii meille, kummallekin jäi niin hyvä mieli :). Ja Viimahan osaa, virheitä sille ei satu, kunhan se moottori vaan käynnistyy.

Sitten oli vuorossa mummokoiratoko/-rallytoko. Ja edelleen, niin hyvän mielen treeniä. Otin mukaan sekä metallikapulan, että ohjatun kapulan ja Tuike karkasi niille ihan jatkuvasti, koska se vaan halusi niin noutaa. Ja pikkusaparo vaan heilui. Rallyjututkin oli hyvin mielessä. Kun vaan pääsisi niihin kokeisiin tässä joskus... Tuike esitti noudoista myös tälläisen bravuuriversion, johon ei moni pystykään:

 

Viikon kertausta

 Taas on viikko vierähtänyt sutjakkaasti. Nopea treenikertaus siis paikallaan.

 

Sunnuntaina treenattiin Lauran ja Sonjan sekä Riehan pentujen Fiinin ja Priman kanssa Killerillä. Teemana pk-tottis. Tehtiin henkilöryhmää, kapulan hakua ja heittoa, jääviä ja eteenmenoa. Mukavasti sujui. Seuraaminen alkaa heti totuttuun tapaan hieman keulimaan, kun saa ketujpannan kaulaan, mutta antaa keulia. Noudossa olin tosi tyytyväinen siihen, että nostaa hyvin kontaktin heiton jälkeen. Eteenemenot sujui myös hyvin.

 

Prima ja Fiini treenailivat ohessa ja ne on kovasti päteviä pieniä. Leikki sujuu ja vauhtia riittää. Riehasta ne on hyvin ällöjä, kun juoksevat ja mielistelevät äippää minkä ehtivät.

 

Tiistaina oli agiryhmän treenit, tämmöisellä radalla:

 

 

Alun välistäveto oli vaikea, mutta pienen jankkauksen jälkeen alkoi sujumaan. Muuten rata meni yllättävänkin kivasti. Pientä kaarratusta tuli pariin paikkaan, mutta muuten Rieha oli mainiosti kuulolla ja itsekin onnistuin tekemään välillä aika oikeaaikaista ohjausta. Hyvä minä :).

 

Agin ohessa tehtiin taas pk-juttuja. Eteenmenoa, seuruuta, jääviä. Eipä niissä ihmeempiä. Nauratti vaan taas Rieha ketjupantansa kanssa. Se ravistaa lelua niin lujaa, että ketjupanta lentää päästä kaaressa. Miten niin vaikeaa löytää pienelle koiralle sopivaa ketjupantaa... joko ne on niin tiukkoja että ei mahdu suurien korvien ohi kuin väkisin, tai sitten ne on niin löysiä, että lentävät päästä....

 

Muuten ollaan lenkkeilty ja uitu normaaliin malliin. Viima on lähinnä tyytynyt seisomaan järvess lämpiminä päivinä, mutta jo se on saanut sen turkin haisemaan hieman. Sillä ei edes ole muhkein turkki, mutta muhkea se on silti. Se olisi niin näyttelykunnossa, jos vaan joku jaksaisi viedä. 

Hyvä päivitysyritys

Päivitykset taas laahaa, mutta yritetään. Ensiksi on laitettava esiin Tiinan upeita otoksia koirista. Käytiin poseeraamassa ja hienosti sujui sakilta studiokuvaus. Koirat on ihan itsensä näköisiä näissä kuvissa :). Kiitos vielä Tiinalle!

 

 

 

 

 

 

Tokon SM-kisat sujahti ohi myös viime lauantaina. Meillä on joku huono karma noihin skaboihin, Rieha ei taaskaan ollut ihan kunnossa. Ehkä jatkossa voisi oikeasti jäädä kotiin, jos yhtään epäilyttää koiran kunto. Tehtiin sellainen ok suoritus, mutta Rieha ei vaan ollut yhtään Riehamainen. Toki kuumuuskin verotti, mutta outo fiilis alkoi jo edellisenä iltana. No, ei voi mitään.

 

En ole saanut vielä kisakirjaa kaverilta, joten en tarkkoja pisteitä liikkeistä muista, mutta kyllä siellä hyviäkin suorituksia oli. Ruutu, luoksari, tunnari, ohjattu ja hyppynouto sujuivat hyvin. Paikkamakuussa R nousi vasta tokalla ja  makasi vinossa, siitä lähti pisteitä ja zetassa eka asento meni väärin. Harmittavasti nollattiin kaukokäskyt kolmella tuplakäskyllä ja nelosen kertoimella oleva liike tietysti verottaa pisteitä kovasti. Tämä oli harmi myös sen takia, koska kaukoista sai pisteitä tosi helposti. Seuraaminen ei myöskään enää viimeisessä kehässä lähtenyt ollenkaan. Yhteensä saatiin kasaan 3-tulos 221p. sij. 80/103.

 

Mukava reissu ja hienoja suorituksia nähtiin. Katsellaan taas ensi vuonna uudestaan :).

 

 SM-reissun jälkeen ollaan treenailtu pienesti, nyt lähinnä mielessä on pk-puoli. Eteenemenoa ollaan treenattu useampana iltana, jospa vaikka oikeasti vähän panostaisi. Riehan ja Viiman kanssa aksailtiin myös yksi aamu hallilla ja Tuike teki rallytokoa pätevänä.

 

Tiistaina oli meidän agiryhmän treenit, jossa hieman selkävaivaisena väänsin yllättävänkin hyviä ohjauksia ja Rieha oli pätevä. Yllättävästi on agilityn oloista ollut tämä toiminta viime aikoina :).

 

 Siinäpä pikapäivitys viime päivistä.

 

 

Peekoota

Tajusin, että meillä on kohta edessä kokeita. Pk-kokeita. Eikä olla juuri treenattu. Eikun itseä niskasta kiinni. Maanantaina treenattiin siis Raisan ja Tiinan kanssa tottista, että esineitä.

Riehan kanssa otettiin ensin työn alle jäävät. Eipä siellä virheitä tullut, juoksusta jäävät onnistui ja muutenkin meno oli napakkaa. Luoksetuloissa oli vauhtia ja vähän törmäilyä, mutta innon puutteesta ei voi ainakaan moittia.

Noudoissa tasamaa sujuu hienosti, kapulan koolla ei väliä. Metrinen meinasi taas jännittää ohjaajaa, mutta ei Riehaa. Hyppyytin eka kerran, pari matalampaa ja sitten nostin metriin. Ekalla kerralla metrin takaisinhypyssä kaatoi pressuesteen, mutta uusinnassa hyppäsi paremmin myös takaisinpäin. Oisko se vaan ollut ajatusvirhe, kun alla oli matalampi hyppy... Hyvä asenne sillä kyllä on, kaatunut hyppy ei vauhtia hidastanut. Vinoeste ei tuota ongelmia, sen se tekee vaikka unissaan ja ihan täysiä. Eniten taas jännittää ne omat heitot. Treenasin niitäkin ihan itsekseen muutamaan otteeseen :).

Paikkamakuun Rieha teki Narun suorittaessa. Ei ongelmia, ammuttiin myös. Loppuun eteenmenoa. Ekalla kerralla meinasi lähteä vinoon (sinne oli juuri heitetty kapulaa), josta toruin ja uusi lähetys olikin nappi. Muutama toisto suoraan kentän laidalla olevaan palkkaan ja meno oli oikein hyvää. Ihan hyvällä mallilla tuo tottis siis tuntuisi olevan.

Sitten ajeltiin tekemään esineitä. Mulla oli vähän kiire, niin Tiina ja Raisa tallasivat ruudun meille valmiiksi, iso kiitos! Ruutu oli samassa paikassa kuin viikonlopun ek-kokeessa, eli jälkiä riitti.

Eka esine nousi oikeastaan välittömästi, ekalla pistolla. Se oli silmälasikotelo ja luovutus oli hyvä. Toisen esineen kohdalla ihmettelin, kun Riesku juoksi normaalia enemmän, mutta se päättikin käydä kakalla ruudun ulkopuolella ennen kuin jatkoi hommia. Että semmoista :D. Olin siinä vaiheessa hieman luottamaton Riehan menoon. Koitin kutsua sitä pois, mutta eihän se tullut kun sillä oli selkeä haju tokasta esineestä, jonka nostikin matkalla. Siinäkin ok luovutus.

Kolmas esine oli ollut kuulemma kokeessa vaikea, se oli oikeassa etureunassa. Ei Riehalla siinäkään kovin kauaa mennyt, olin tosin taas jo kutsumassa sitä pois, kun takaisin tullessa se sai siitä hajun ja nosti. Tässä oli hieman huonompi luovutus ja vähän pureskelua.

Mutta kolme esinettä. Varmaan jäi vielä aikaakin, kakkatauosta huolimatta. Olipa kiva tehdä oikeasti kisamainen ruutu. Isoin ongelma on varmaankin siinä, etten muistanut taas luottaa koiraan. Pitää muistaa antaa sen tehdä hommia rauhassa, eikä turhaan huudella. Sillä riittää vauhti ja nenäkin on hyvin auki, eli ongelmia ei pitäisi olla kolmosluokassakaan.

Eilen treenattiin tottista toisen Tiinan kanssa Aholaidassa. Ensin taas jäävät hyvällä ilmeellä. Sitten telineisiin. Pressueste meinasi olla vähän hutera tuulen kanssa, mutta Riesku hyppäsi hyvin. Kunnes sitten palkkasin sitä narupallolla ja neiti reikäpää päätti pompata pallon perään esteen yli. Ja sehän oli hieno hyppy ja este nurin ja koirakin tuli alas vähän miten sattuu. Ei aina paljon järki tuon päätä pakota... No tehtiin vielä sen jälkeen yksi palautetteleva, jolloin se keskittyi ja hyppy sujui. Luulen kyllä, että hyppyä on nyt ihan turha treenata sen enempää. Asennetta riittää, jos tulee arviointivirhe, niin se on tullakseen. Onneksi sellaista ei vielä kokeissa ole tullut, kop, kop.

Loppuun makuutiin Riehaa hetken Haltin tehdessä ja sitten otettiin vielä eteenmenot. Tässä vaiheessa pressueste oli jo kaatunut tuulen voimasta, mutta päättihän kelpi sen käydä hyppäämässä kuitenkin... No, kai se on kiva juttu, että metrinen on siitä noin kiva. Tehtiin vielä pari toistoa ja nyt enää vaan harkitsi hyppyä, eteneminen oli muuten hyvää. Loppuksi yksi toisto kera maahanmenon, se oli oikein hyvä.

Tuike oli myös mukana ja sen kanssa tein rallyliikkeitä. Hyvällä mallilla, jännintä oli varmaan Tiinan suursnautserit. No, niistäkin pikkukoira selvisi, kun tein sen sille selväksi :).

Pieni palveluskoira unilla. Tyyny hyvin?