Tuiken tavoitteet vuodelle 2014 olivat:
- Rallytokon avoimesta luokasta hyväksyttyjä tuloksia jokunen. Iloista treenaamista.
- Temppuja ja kehonhallintaa enemmän.
- Fyysisen kunnon ylläpitoa edelleen kaikin keinoin. Säännöllistä huoltoa, että mummo pysyy terveenä ja reippaana vielä 10-vuotiaanakin.
Rallytokossa startattin kolme kertaa ja saatiin kaksi hyväksyttyä tulosta avoimesta luokasta. Se on teräsmummun kanssa todella hienosti. Temppuja ja kehonhallintaa ollaan tehty jonkin verran, enemmänkin saisi tehdä. Fyysisesti Tuike on kuitenkin ihan ok kunnossa, se on edelleen ihan täynnä intoa ja valmis tekemään mitä vaan, milloin vaan. Joinakin päivinä äreys vaivaa enemmän ja ylösnouseminen on hitaampaa, mutta kaikkiin kremppoihinsa nähden se on aivan hyvässä kunnossa.
Viiman tavoitteet vuodelle 2014 olivat:
- Tokossa edes se yksi kisa :). Mutta tärkeämpänä se kiva fiilis treenatessa. Koitan siis ylläpitää omaa reilua, mutta napakkaa linjaa sen kanssa. Tekemisestä ja yrittämisestä saa paljon palkkaa, passivoitumista ei sallita.
- Agissa satunnainen treenailu, hyvällä fiiliksellä. Kisatavoitteita ei laiteta.
- Mejää treenataan kun ehditään, koetavoitteita ei tässäkään aseteta, kun ei vaan aika riitä.
- Vimps täyttää helmikuussa 8-vuotta, ehkä niitä veteraanikehiä näyttelyissä voisi oikeasti katsella
- Viiman kanssa kokonaisuutena voidaan harrastaa kaikkea, kunhan sillä on hauskaa. Se taas on kiinni niin paljon siitä, miten itse suhtaudun sen tekemisiin. Eli muistan olla reilu, mutta vaatia asioita. Tämä koskee niin harrasteita, kuin esim. iltaisin pihalta sisälle tulemista ;).
- Lenkkeily ja kunnon ylläpito edelleen.
Tokossa ei startattu ja vähän luulen, että rouva porokoiran tokoura taitaa olla taputeltu. Rallytokossa Viima sen sijaan starttasi kerran ja sai hyväksytyn tuloksen alokasluokasta, omalla tyylillään. Agia ollaan tehty silloin tällöin ja sillä on ollut tosi kivaa. Mejä jäi tältä vuodelta oikeastaan kokonaan väliin, eikä näytelmiinkään jaksettu lähteä. Lenkkeillyt Viima on ahkerasti, niin meidän kuin muun perheen kanssa. Muutenkin Viiman kanssa elo sujuu mukavasti, se on seesteinen rouva, joka tietää oman arvonsa, mutta ymmärtää jossain määrin nykyisin myös, että omistajiakin kannattaa kuunneella.
Riehan tavoitteet 2014:
- Pennutuksesta palautuminen fyysisesti. Ahkeraa lenkkeilyä ja kunnon kasvatusta siis kevääksi! Jumppaa, venyttelyä ja hierontaa myös enemmän.
- Tokossa evl:n kisakokemuksen ja ennen kaikkea tulosvarmuuden kasvattaminen. Luulen, että se tulee osaksi iän mukana ja osaksi tietysti treenin kautta. SM-kisoihin osallistuminen ja sieltä tuloksen saaminen. Piirinmestaruuksissa voisi realistesti tavoitella paikkaa kolmen parhaan joukossa. Olen hieman haaveillut kisaamisesta ulkomailla, se olisi ainakin kokemus. Saa nähdä riittääkö vielä uskallus. Matkaseuraa, anyone :)?
- Pk-puolella VK3 ja JK1, jos vaan saadaan koepaikkoja. Ahkeraa treenausta, erityisesti jäljellä. Jos saadaan VK3 ennen SM-kisoja ja sillä pääsee kisaamaan, niin kai se on melkein pakko sinne lähteä :).
- Agissa satunnaista kisaamista ja suht säännöllistä treenausta. Nollia olisi tietysti kiva saada, mutta jos koittaisi tosissaan keskittyä tokoon ja pk-puolelle, niin en tiedä miten aika riittää.
- Rallytokoa huvituksena ja mielenvirkistyksenä, RTK1 nyt ainakin.
Pennutuksesta palautuminen otti aikansa, mutta palautui kuitenkin. Nisät sillä roikkui pitkään ja on ne vieläkin enemmän pakkasen armoilla kuin aiemmin. Kehonhuoltoa olisi saanut tehdä vieläkin enemmän, vaikka hierojilla ja fyssareilla käytiinkin. Kesällä uinti oli hyvää liikuntaa ja loppuvuotta kohden lenkkeilynkin määrä on taas kasvanut hyvin. Riehan pennuista on muuten kasvanut aivan ihania, eli siinä mielessä pennutus sujui hienosti!
Tokossa kisakokemusta karttui hyvin. Oikeastaan nyt vasta neljävuotiaana alkaa näkemään, millainen kisakoira se on kun sillä on enemmän ikää ja varmuutta. Aiemmin sillä oli vielä niin paljon nuoruuden hulluutta mukana ja vaikka nykyisinkin meno on iloista ja innokasta, niin sillä on tietynlainen varma ote hommaan. Käytiin tänä vuonna seitsemässä evl:n kokeessa (joista yksi oli SM-koe) ja saatiin kasaan yhteensä viisi EVL1-tulosta. Ei huono ollenkaan ja nyt takana on neljän ykkösen putki. SM-kisoista saatiin tulos, mutta ei ihan ylletty omalle tasollemme. Piirinmestaruuksissa oli kova taso ja vaikka tehtiin hienoa työtä, niin paikkaistumisen nolla vei mitalisijat ja oltiin neljänsiä. Ulkomaille ei vielä tänä vuonna päästy. Saatiin myös kelpieiden rotumestaruus.
PK-puolella vuosi oli huikea. Tavoitteena oli yksi VK3, saatiin kaksi ja kumpikin ykköstuloksella, vaikka jouduttiin vaihtamaan apuohjaajaakin. Tottikset oli yli 90p. kummassakin kokeessa ja muutenkin oli todella hienoa menoa. Valiokello tikittää siis ihan tosissaan! Viestillä oltiin myös PM-2 ja voitettiin rotumestaruus. SM-kisoihin ei päästy, vaikka ilmottauduttiin, koska mursin käteni. Jälkeä ei juuri treenattu, eikä siis myöskään kisattu.
Agissa kisattiin maltillisesti, alle 10 starttia. Mutta saatiin kaksi voittonollaa ja noustiin kakkosiin.
Rallytokosta saatiin RTK1 vanhoilla säännöillä ja kaksi hyväksyttyä tulosta avoimesta luokasta uusilla säännöillä. Kolmas kisa meni sivu suun, kun ohjaaja unohti kisakirjan kotiin...
Ja sitten ne ensi vuoden tavoitteet (jotka on vaan ajatuksia, kaikki tehdään koirien ehdoilla):
Tuiken tavoitteet vuodelle 2015:
- RTK2
- Iloisena ja terveenä mummokoirana porskuttaminen
Viiman tavoitteet vuodelle 2015:
- Joku rallytokokisa
- Rentoa fiilistä, iloista hömppäilyä ja terveyttä, pitkiä lenkkejä ja hyvää ruokaa
Riehan tavoitteet vuodelle 2015:
- Tokossa tulosvarmuuden säilyttäminen. SM- ja PM-kisoihin osallistuminen ja oman tasoisen suorituksen tekeminen. Uusien sääntöjen ja liikkeiden opettelu, että loppuvuodestakin saataisiin kisoja alle. Ehkä tänä vuonna se ulkomaanmatka, seuraakin olisi tarjolla.
- Viestillä toiveissa olisi KVA-arvo. Lisäksi toivottavasti pääsemme osallistumaan SM-kisoihin ja PM-kisoihin ja pystytään tekemään oman tasoinen suoritus niissäkin.
- Jälkeä treenataan oikeasti ja toivottavasti päästään kisaamaan.
- Agissa olisi mukava saada nollia kakkosista. Meidän meno on parantunut paljon, mutta edelleen haen itse sitä oikeaa tapaa ohjata supertykkiä.
- Rallytokossta RTK2 ja voittajaluokan starttaaminen
- Vepeily voitaisiin ottaa taas kuvioihin, jos vaan ehditaan ja koirafrisbeetäkin olisi kiva kokeilla
- Muuten kunnon ja terveyden ylläpito, niin kuin aktiiviselle harrastuskoiralle kuuluukin
- Varovainen mietintä siitä, tulisiko Riehalle vielä toiset pennut
Tämä vuosi on ollut hässäkkää ja muutosta, mutta niin vaan kaikesta on selvitty. On se vaan pakko oikeasti uskoa, että asioilla on aina tapana järjestyä. Ihan jokaisen kohdalla.
Ihanaa Uutta Vuotta kaikille!
Kuva Tiina Karvonen |