Yövuoron jälkeinen sunnuntai hurahti mukavasti viettiluennolla. Kurssin veti SPJL:n maalimiesoppilas Onni Mäkinen yhdessä opettajansa Vesa Sepposen kanssa. Hyvää perusasiaa vieteistä ja niiden hyödyntämisestä koiran koulutuksessa. Jotain uutta ja jotain vanhaa. Eikä onneksi luisuttu pelkän suojelupuolen esimerkkeihin, vaan saatiin hyvää keskustelua aikaan muistakin lajeista.
Sain vinkkiä Riehankin treeniin, kun kysyin miksi se esim. agissa huonon ohjauksen jälkeen käy haukkumaan ja hyppimään minua päin. Lopputulema taisi olla että se on turhaumasta johtuvaa reaktiivista (vai aktiivista?) aggressiota, eli kun saalisvietissä oleva koira ei pääse viettipäämäärään, se turhautuu ja purkaa painetta aggressiolla. Tai ainakin jotain sinne päin :D.
No, ei termeillä niin väliä, idea kävi ainakin jotenkin selväksi. Aika lailla samasta asiasta taisi olla puhe viime ACEn kurssillakin, eli juuri sitä mitä tapahtuu itse tekemisen (tässä tapauksessa esteiden suorittamisen) väleissä. Ja tottahan se on, varsinkin agissa tulee herkästi jätettyä koira oman onnensa nojaan kun rata keskeytyy ja keskittyy kuuntelemaan kouluttajan ohjeita. Pahimmassa tapauksessa koira turhautuu em. tavalla ja vasta sen jälkeen aletaan kaivamaan palkkaa esiin. Käytännössä koira siis palkataan siitä turhaumasta, kun sen olisi voinut päästää viettipäämäärään eli saalistamaan lelua, käskeä se tekemään jotain duunia esim. paikkamakuuta ja samalla patoamaan viettiä ja tai antaa se vaikka ulkopuoliselle kävelytettäväksi että vire säilyy. Siinäpä siis mietittävää taas :).
Rieha pääsi käytännön osuuteen mallioppilaaksi. Tämä osio oli valitettavan lyhyt ja olin vähän pihalla siitä, mitä siellä oli tarkoitus tehdä, varsinkin kun oltiin ensimmäisenä koirana. Siitä johtuen tuntui etten ihan kauheasti kuitenkaan saanut irti. Aloitin leikittämään Riehaa ja sehän leikki heti ongelmitta. Lähinnä koitettiin keskittyä leikin loppuun, eli rauhoittumiseen lelun kanssa ja luovutukseen. Luovutustilanteissa koitan ikäänkuin käskeä sitä luovuttamaan, vaikka edelleen taistelen sen kanssa ja pidän lelua tiukasti käsissä. Ensin pitäisi antaa koiran voittaa, rauhoittaa sitä leluun ja sitten vasta käskeä irti. Ihan hyviä juttuja, ehkä tuossa tilanteessa olisin vaan kaivannut vähän enemmän aikaa. Lopputulemana Riehan leikissä ei kuulemma ole mitään ongelmaa, se on innokas ja aktiivinen. Pienen huomautuksen sain noista väleistä, eli kun kuuntelin ohjeistusta, niin Rieha alkoi muutaman kerran vähän nuuskimaan. Eli niistä pitäisi päästä eroon. Toki tuo outo tilanne teki sen, etten osannut toimia ihan normaalisti kun jännitin ja kuuntelin. Yleensä tokossa kuitenkin käskytän Riehan maahan odottamaan tmv. jos se ei ole ihan kuulolla silloin kun en ole aktiivinen.
Mutta joo, kokonaisuutena mukava kurssi! Ja ehkä tuo käytäntökin aukee enemmän kun pääsen katsomaan videota siitä. Jotenkin on vaikea lyhyessä ajassa kuunnella kaikkea ja samaan aikaan koittaa pelata uuden asian kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti