tiistai 30. heinäkuuta 2013

Jälkeä ja lambeja

Eilinen oli taas niitä päiviä, kun tuntui, että kävin kaikessa vähän hitaalla. Meidän piti lähteä paimennustreeneihin, johon ajoin niin kiireellä kuin pystyin, vain huomatakseni ettei paikalla ole muita. Asiaa selviteltyäni kävi ilmi, että oli paikalla 2 tuntia liian aikaisin. Ja matkaa kotiin oli 50km, joten ei ihan äkkiä tehnyt mieli ajella kotiin.

Olin suunnitellut tekeväni Riehalle jäljen, joten se sopi hyvin tähän vaiheeseen. Olin ihan vieraassa paikassa, joten sopivan paikan etsiminen otti pienen hetken. Lopulta löysin ok paikan, suht aukean metsän. Muuten tuolla oli aika kaameaa ryteikköä. Tallasin Riehalle n. 400m pitkän jäljen, jossa oli 5 keppiä ja kaksi kulmaa. Namittelin sitä nyt parista paikkaa, että nenä pysyisi varmasti alhaalla. Matkalla oli useita metsäkoneen jäljen ylityksiä, muuten semmoista perusmetsää.

Rieha oli ihan liekeissä tajutessaan mistä oli kyse. Sain liinasta palovamman käteen, kun se lähti yhtäkkiä kuin tykin suusta. Jatkossa pitää varmaan ottaa hanskat käyttöön... Janalle lähetys sujui todella hyvin, pituutta oli n. 15m ja Rieha eteni varmasti, kunnes törmäsi jälkeen. Tarkisti takajäljen ihan askeleen tai parin verran, kääntyi ympäri ja lähti varmasti oikeaan suuntaan.

Eka keppi oli aika pian janan jälkeen, luovutus hieno. Toinen keppi myös ekalla suoralla, sekin tosi hyvä. Sitten kulmaan, jonka olin namittanut. Hyvä, tarkka jäljestys ja varmasti tokalle suoralle. Tokan suoran eka keppi nousi hienosti ja suoraan. Toisesta kepistä meni hieman ohi, mutta sai heti hajun ja häntä heiluen osui kohdalla. Toinen kulma taas hienosti. Viimeinen keppi oli jäljen päässä, siitä meni taas hieman ohi, mutta kiersi ja nosti hyvin.

Suorastaan hieno meno! Jana sujui, keppimotivaatio on todella hyvä ja muutenkin meno oli varmaa. Nenä pysyi maassa, eikä koittanutkaan ottaa ilmavainua eli tällä kertaa osasi hyvin erottaa jäljen esineruudusta. Itse hukkasin jäljelle yhden lelun, koitin sitä etsiäkin, mutta sinne se jäi. En viitsinyt ottaa Riehaa etsimään, sillä olisi varmasti saanut sen sopivasti sekaisin.

Jälkitilasto:

Matka 2300m
Kepit 35/38

Sitten päästiin vihdoin paimentamaan. Aloitettiin taas pyöröaitauksessa ja Riehalla oli intoa enemmän kuin järkeä. Viime kerralla asia oli sille uusi ja se oli suht rauhassa, nyt se oli ihan liekeissä. Tehtiin sitten pari rauhoittumisharjoitusta pyöröaitauksen sisällä ja aika kivasti Rieha niissä itsensä handlasi alun jälkeen.

Sitten mentiin liinassa isolle pellolle. Tehtiin kuljetusta ja kaaria. Into näkyi siinä, ettei ihan malttanut lähteä kaariin ja pukkasi itseään ihan liian lähelle. Viime kerralla lähti paljon paremmin. Sain käyttää sauvaa tosissaan, että sain sitä kaartamaan.

Päätettiin sitten tehdä kuljetus isommalle metsälaitumelle. Rieha sai siis kulkea lauman perässä, Anniinan oma koira toimi toisella puolella pysäyttäjänä. Täss äoli hyvä treenata sekä hallintaa, että etäisyyden pitämistä. Alkumatka meinasi olla aikamoista ryysintää, mutta loppuun pystyi jo menemään hiljaa. Siinä tuli Riehalle myös aika vaikea paikka, kun lampaat ei meinanneet kääntyä ja se joutui aika ahtaaseen paikkaan, mutta se hallitsi itsensä todella hyvin. Ei väistänyt tippaakaan, mutta ei ollut käymässä kiiinni.

Lampaat sai syödä metsässä, koirat levätä ja itse kerättiin vähän vadelmia. Tauon jälkeen Rieha sai vielä hetken liikutella lampaita metsässä. Tässä se meni hienosti, pysyi irti hyvin perässä ja uskalsi lähteä kiertämään lauman taakse, vaikka paikka oli ahdas. Itsepäisimmille lampaille se sanoi haukkuen kovan sanan, mutta ei siltikään ollut käymässä kiinni. Eli aika hauskasti tulee sen itsevarmuus, kovuus ja toimintakyky tässäkin esiin. Yhtään ei jännännyt ja pikemminkin oli todella siistiä.

Onnistuin itse kaatumaan tässä metsäkuljetuksessa ja eihän ne lampaat mihinkään pysähtyneet, kun koira oli perässä. Sainkin parista sorkasta, onneksi ne ei niin kauhean painavia kuitenkaan ole. Mutta vähän meinasi käydä olo ahtaaksi. Rieha oli tässä aika hauska, se selkeästi hiffasi, että jotain tapahtuu ja tuli lauman läpi lähemmäksi. Se blokkasi ainakin puolet laumasta. Osoitti siis ihan oikeasti jonkinmoista tilannetajua, mikä oli aika huikeaa. Mutta jotenkin mulle tyypillistä tälläinen, ei sitä tästäkään lajista ilman muutamaa mustelmaan selviä :D.

Tämän treenin jälkeen tuntui, että Rieha todellakin syttyi lampaille. Se olisi ihan kauheasti halunnut mennä uudestaan ja oli ihan erilailla kiinnostunut lampaista. Katsotaan nyt, milloin päästään kokeilemaan lisää vai jätetäänkö vaan hautumaan.



Ei kommentteja: