maanantai 15. heinäkuuta 2013

Hyppytekniikkaa pk-lajien näkökulmasta

Hyppykurssi jatkui eilen ja Riehan kanssa päästiin tekemään jatkokurssin harjoitteita. Halusin, että hyppytekniikkaa katsotaan enemmän pk-hypyn kannalta. Agiharjoitteita ollaan jo tehty ja niitä suurin osa kurssilaisista teki, joten sitä kautta sai niihin vinkkejä. Ja toisaalta, kaikki harjoitteet tukee hyppäämistä, lajista riippumatta. Riehalla ei sinänsä ole ollut pk-hypyn kanssa ongelmaa, mutta haluan auttaa koiraa mahdollisimman vähän kuluttavaan hyppytekniikkaan, jos siihen kerran on mahdollisuus.

Kirjoittelen tiivistelmät noista Riehan jatkokurssin harjoitteista, peruskurssin jutuista voi lukea aiemmasta hyppykyrssi-postauksesta.

Aloitettiin Riehan kanssa tekemällä perussarjaa, Ulla halusi nähdä miten se sujuu. Perussarjassahan on tarkoituksena, että koira oppii kokoamaan itseään ja samalla rytmittämään hyppyjä. Se meni hyvin ja päästiin heti jatkamaan harjoitusta.

Otettiin mukaan noutoesine, tällä kertaa lelu. Ensin jätin Riehan istumaan hyppyjen taakse lelu suussa ja menin kutsumaan. Kun tämä sujui, niin lelu vietiin valmiiksi hyppyjen taakse ja tarkoitus oli, että koira tulisi myös paluuhypyt lelu suussa. Kumpikin sujui aika kivasti ja Ulla tykkäsi, että Rieha pitää hyvin pään matalalla, eikä asento juurikaan kärsinyt lelun kantamisesta. Ainoa ongelma tuli palkkauksesta. Jos seisoin suorana, niin silloin Riehan pää nousi hypätessä, koska yritti tulla luovutusasentoon. Tähän pitäisikin treenata palkkaus niin, että lelu on valmiina maassa eli vaikka seisonkin, niin koiran katse pysyisi matalampana. Harjoitusta olisi tarkoitus jatkaa, niin että pikkuhiljaa siirrytään painavempiin esineisiin ja lopulta isoon kapulaan.



Toisena harjoituksena tehtiin ihan uutta juttua, joka on erityisesti tarkoitettu pk-esteen treenaukseen. Siinä on keskellä hyppy ja apuhyppyinä oli ponnarit/speedbumbit:



Tätä voi tehdä joko ilman kannetavaa esinettä tai sen kanssa. Riehalla on perushyppytekniikka ok, eli sen kanssa aloitettiin suoraan esineen kanssa. Keskimmäistä hyppyä korotetaan pikkuhiljaa, aina jonnekin 80 senttiin saakka. Ullan mukaan keskimmäisena hyppynä käytetään ensin agihyppyä ja kun sen kanssa ujuu, niin otetaan sen tilalle pk-este. Ihan metristä ei tällä harjoitteella pysty suoraan tekemään, apuhyppyjen paikkoja on silloin siirrettävä ja sovitettava koiran mukaan. Aluksi hypyt tehdään vaan yhteen suuntaan ja kun se sujuu, niin myös paluuhypyt mukaan.

Riehalla harjoitus sujui ihan ok, tosin väsymys alkoi jo näkymään, eikä ihan jaksanut skarpata niin hyvin. Tässäkin minun oli palkkattava se kyykyssä, koska muuten pää lähti nousemaan ja silloin hyppytekniikka kärsi.

Loppuun tehtiin vielä korkeuden arviointia (liikkuva hyppy). Tässä Rieha oli jo aika poikki. Ei käyty kuin 45 sentissä, kun tuntui ettei kunnon ponnistusta enää oikein lähtenyt. On nämä vaan yllättävän rankkoja harjoitteita, selkeästi uudet jutut väsytti kelpin pään ihan todella. Mutta korkeuden arviointi on edelleen se, mitä treenataan myös. Siihen voi ottaa viimeiseksi esteeksi umpihypyn ja kasvattaa sitä sitten lähelle metriä.

Kolmas harjoitus, mitä Ulla erityisesti palveluskoirille suositteli oli set point, joka treenaa sitä takajalkojen käyttöä ponnistukseen lyhyeltä matkalta (makseilla speedbump 4 jalkaa). Sitä ollaan peruskurssin jälkeen tehty aina silloin tällöin.





Siinä onkin vähäksi aikaa hyppäämistä purtavaksi! Mennään syyskuussa uudestaan hyppykurssille, katsotaan mihin asti ollaan edetty. Rieha on onneksi aika perushyvä hyppääjä, eli sen kanssa ei suuremmin tarvitse mitään ongelmia korjata, parannetaan vaan jo olemassaolevaa.

Rieha lepäili autossa jonkin aikaa, joten uskalsin tehdä sen kanssa kentällä vielä pari tokojuttua. Seuraamisessa pitkää suoraa, jossa oli todella hyvä ja tasainen meno. Pitkästä aikaa oli tuollainen fiilis, Rieha ei keulinut ja malttoi hyvin. Tehtiin myös yksi tunnari, joka oli mainio. Loppuun vielä luoksarin stoppeja.

Tänään treenattiin pikasesti Raisan kanssa meidän pihassa lapsihäiriössä. Liikkuroitu tunnari meni ihan ok, tosin pientä mälläystä oli havaittavissa palautuksessa. Luulen, että sillä oli vaan niin jännää kun kaikkia kivoja ihmisiä oli kylässä. Metskunouto sujui hypyn kanssa nyt ihan ok, eli ei tarvinnut jankata. Ote oli vähän löysä, mutta piti. Ohjatusta tehtiin kumpikin suunta, niissä ei huomauttamista, tosin luovutuksessa oli hieman vinoutta mitä piti korjailla. Loppuun kiertojen kautta stopit ja kaukot. Intoa piisaa, järjestä en osaa sanoa...

Ei kommentteja: