Päästin Riehan kanssa osaavien oppiin kun tokon maajoukkuerinkiläiset järjestivät alueellisen koulutuspäivän ihan naapurissa. Kouluttajina toimivat Katja Kiviaho ja Oili Huotari. Mulla oli hieman kurja tilanne kun jouduin lähtemään töihin kesken koulutuksen, mutta onneksi ehdin käydä Riehan kanssa kummankin kouluttajan opissa ja lisäksi alkuun oli luento, missä puhuttiin mm. kuplaantumisesta ja kisamaisesta treenistä. Oikein kivaa!
Riehan kanssa mentiin ensin Oilin oppiin. Aloiteltiin ruudulla, jossa kerroin siinä olleista ongelmista eli paikan hakemisesta oikeaan reunaan, syynä mahdollisesti merkkiin sekoittaminen. Katsottiin ensin voittajan ruutu ja siinä ei ollut mitään ongelmaa paikan kanssa, veti ihan tasan keskelle. Tosin ennakoi sitten maahanmenon, mutta kuten Oilikin sanoi, niin maahanmenoja ei kannata aina ottaa, vaan tehdä koko ruutu koiran seisoessa. Myös kuuntelutreeni ruudussa s-m-s-m, voisi tulla kyseeseen jos alkaa ennakoimaan kovasti. Erikseen sitten paikanhakua jos on tarvis, näyttöruutudulla tarvittaessa avustaen. Ja huomiona se, etten anna sen itse hakea paikkaa, vaan yksi korjauskäsky ja jos ei onnistu, niin sille näytetään paikka ja yritetään uudestaan.
Sitten otettiin mukaan merkki. Edelleen R tarjoili etupään alasmenoa, mutta asenne ja paikka oli priimaa. Merkiltä otettiin yksi ruutuun meno, joka oli sekin ihan priima, eli nyt ei tuntunut olevan mitään ongelmaa paikan kanssa.
Sen sijaan oli ihanaa kun saatiin meille tyyppillinen käytös esiin, eli Riehan komentaminen haukahtamalla kun homma ei sujukaan sen mielestä oikein. Tähän Oili kehoitti puuttumaan heti ja olemaan tosi mustavalkoinen. Olin hyvin samaa mieltä Oilin kuvauksesta Riehasta, se haluaa tehdä ja tehdä parhaansa, mutta osaa myös ottaa itse ohjat käsiin ja tykkäisi käskyttää minua toimimaan. Se siirtyy hyvin äkkiä kokeeseenkin. Kun säilytän mustavalkoisuuden, Rieha alkaa myös enemmän kunnioittaa minua. Eli ei suuttumista ja kilpaa huutamista, vaan tiukasti koira pois tilanteesta ja makaamaan kentän reunaan, eikä muuta sallita. Tiedän kyllä välillä olevani liian kiltti sille ja agin puolelta on tuo komentaminen siirtynyt myös tokoon. Se ei ole mikään herkkis, eli kestää kyllä tälläisen ruotuun laiton. Tehtiin tätä käytännössä pari kertaa eli kävelytin sen reunalle makaamaan ja siellähän se parin nousuyrityksen jälkeen makasi ihan rauhassa. Siitä kun tehtiin taas merkkiä, niin ihan kuin ilme olisi parantunut, eli fokus ei ollut enää merkissä, vaan siinä mitä minä teen.
Tuo fokusointi oli siis toinen, mihin Oili kehoitti puuttumaan. Eli R herkästi kenottaa kohti merkkiä/ruutua ja kyyristelee liikkurin käskyillä vielä enemmän kohti niitä. Tähän ihan treeniä, jossa saa palkan kun katsoo minua liikkurin käskystä. Hyvin sujui ja kuulemma ilme oli ihan erilainen heti.
Näytin Oilille vielä Riehan seuruun, koska halusin varmistuksen siihen että ollaan oikeilla raiteilla. Ja vissiin ollaan, oli kuulemma erinomaisen hienoa seuraamista. Ja olihan se, paikka oli priimaa ja kontakti lähes täydellinen (tiputti päätä kaksi kertaa, mutta se oli kuulemma niin pientä, että sillä ei ole mitään todellista merkitystä, jännästi sen vaan itse huomaa :D ). Ilmeestä tuli erityiskehut, häntä heiluu ja näyttää halukkaalta. Ei kuulemma tarvii mitään muuttaa. Hyvähyvä, paikkatreeni on siis toiminut.
Lisäksi puhuttiin tälläisen nollasta sataan sekunnissa-koiran vireen säätelystä ja siihenkin tuli ihan konkreettisiä treeni-ideoita. Eli opetetaan koira säätämään virettä ihan alhaalta ylös. Muuten saatiin kovasti kehuja yhteistyöstä ja asenteesta millä Rieha tekee. Noihin pieniin juttuihin kun kiinnittää huomiota, niin saa hiottua huippuunsa :). Olipa hassun hauskaa kuulla että potentiaalia olisi vaikka mihin :).
Sitten mentiin melkein samantien Katjan oppiin, jossa ekana teemana oli ohjattu nouto. Halusin tähänkin vaan varmistuksen siihen, että ollaan oikeilla raiteilla. Tehtiin niin kuin ollaan tehty, eli haettavat hieman lähempänä. Eka lähetys vasempaan meni pieleen, mutta siinä oli ylimääräistä hässäkkää. Uusinta oli hyvä, samoin oikea. Katja neuvoi käyttämään tässä vaiheessa vielä tosi selkeitä käsimerkkejä ja siirtämään kapulat samaan tasoon pian. Hakukaarista oli puhetta jo luennon aikana, mutta niihin ei kuulemma kannata liikaa keskittyä. Mutta suuntia voi treenata erikseenkin, esim. lenkillä. Lisäksi merkin vahvistaminen on edelleen listalla samaan malliin kuin ollaan jo tehty, eli esim. kapuloita heittämällä. Rieha on ohjatussa vielä hinasen epävarma, mikä näkyy vauhdissa, eli vauhtia voisi kasvattaa tekemällä välillä esim. narupalloja.
Loppuun katsottiin vielä luoksetuloa. Eka huomio, minkä Katja sanoi oli että painostan koiraa loppuasennossa. Eli katse ja leuka ylös, koira tulee itse eteen. Samoin meinaan avittaa sivulletulossa pienellä liikkeellä. Nämä taas niitä omia pieniä juttuja, joista on mahtavaa kun joku sanoo.
Sitten ne stopit. Rieha teki sellaiset sille tyypilliset, ei kovin napakat. Katjan neuvot oli suht perusjuttua, joita ollaan tehtykin, eli kahden lelun pelillä pelaaminen ja pakoonjuoksut. Niillä sille saa kyllä napakat, etupäällä tehtävät stopit. Jospa tekisi nyt vaan niitä, että saa vahvistusta siihen tekniikkaan.
Olipas kivaa ja Rieha on niin päheä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti