Tänään vedettiin metsään kevään ekat verijäljet. Ei ollut aikaa vanhettaa kuin tunnin verran, joten tein laimennetulla verellä. Viimalle tuli n. 300m avo-jälki ja Tuikelle oma pieni 150m huvitusjälki. Pitää aloittaa talven jälkeen helpolla.
Viima nosti jäljen hyvin ja jäljesti hienosti tokalle makuulle. Siinä sille tuli tenkkapoo ja kiersi ympyrää. Tein sen virheen että koitin hoputtaa sitä, jolloin se meni passiiviseksi, eikä koittanut enää itse hakea jälkeä. Kun muistaisi vaan antaa koiran tehdä työn. No, jälki sieltä kuitenkin löytyi ja kaato ongelmitta. Ihan perusvarmaa menoa, oikeasti pitäisi vaan päästä tekemään vanhempia jälkiä.
Tuike veti omansa täydellä ilmavainulla ja hieman jäljen sivussa. Eli haju ei ollut painunut ja pystyi hyvin menemään nokka pystyssä. Mutta niin se vaan pikkueläin löysi joka kulman ja lopussa kaadon, jossa piti ihan syödä veristä sammalta. Se on kyllä aika pätevä ja menee sellaista varmaa mutta rauhallista vauhtia. Hitsi, pitäisköhän sekin saada kokeisiin, se on niin kamalan onnessaan :D.
Rieha teki samalla reissulla vielä vähän esineruutua. Tein pitkän kaistaleen, johon vein yhden esineen kerrallaan. Eka esine nousi nopeasti, käväisi pikaisesti ruudun ulkopuolella, mutta palasi samantien ja meni ilmavainulla suoraan esineelle ja palautus ihan täysiä. Hieno :). Toka esine oli hieman vaikeammassa paikassa ja pyöri sen ympärillä aika kauan. Mutta vaikka juoksee, niin käyttää koko ajan nenää ja esineen paikka tarkentui hienosti. Edelleen hyvä palautus. Oikein mukava esineruututreeni siis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti