Viima on parantunut tosi hienosti leikkauksesta. Ei ole itkeskellyt yhtään ja painaisi jo menemään ihan miten päin vaan. Ollaan käyty jo ihan tunnin hihnalenkeillä ja se tykkäisi hillua fleksissä kovasti. Maha sillä on tietysti ihan paljas, joten takkia on joutunut pitämään, mikä on arktisen porokoiran mielestä ihan syvältä. Muutenkin se itse asiassa tykkää pitää mieluummin kauluria kuin haavansuojapukua, outo tyyppi. Se on saanut oleilla valvonnassa ilman mitään suojia, kun ei tunnu olevan haavasta yhtään kiinnostunut.
En tiedä johtuuko leikkauksesta, vai vähästä liikunnasta, mutta se on jo nyt ollut ihan tosi hyväntuulinen ja leikkisä. Tänään tein kaikkien koirien kanssa pienimuotoista temppukerhoa ja Vimps oli ihan liekeissä. Yleensä se inhoaa kaikkea temputtelua, missä joutuu jotain tarjoamaan, tykkäisi vaan tehdä niitä juttuja mitä se jo osaa. Nyt se oli ihan messissä, haukkui ja tarjosi, aivan ihana! Tehtiin sitten peruspyörimistä, jalkojen välistä pujottelua ja ylempien luokkien kaukoja (joissa Vimps on btw ihan luonnonlahjakkuus noin teknisesti).
Lisäksi meillä on uusi hieno temppu, jossa Viima seuraa vasemmalla ja Rieha jalkojen välissä. Vielä kun saisi Tuiken seuraamaan oikealla, niin meillä olisi oikea sirkusesitys valmiina :D. Tämä tuli itse asiassa ihan vahingossa, kun kelpie ei oikein kestänyt sitä, että Viima sai seurata ja kun se ei mahtunut sivulle, niin oli pakko tunkea jalkojen väliin. No, käyhän se niinkin :D.
Tuike temputti laatikolla. Sen saa jo ihan kivasti pyörimään laatikon päällä, mutta peruuttamista laatikon päälle se ei hiffannut yhtään. Kauhea yritys sillä on. Muut perustemput sillä onkin niin hyvin hallussa, että kyllä niistä pienimuotoisen koiratanssiesityksen saisi aikaan :).
Rieha opetteli antamaan tassua (niin, se ei osaa tätä tempuista perustavinta, raukka). Tassuihin koskeminen ei ole sen lempipuuhaa, joten päästiin treenisessiossa siihen, että se työntää jalkansa aina mahan alle piiloon. Onhan se temppu sekin, jalaton koira nimittäin :D.
--------------------------------------
Riehan kanssa käytiin illalla vielä vakkaritreenivuorolla Doggiella. Jenny käväisi paikalla vaan pikaiseen, joten jäätiin halliin ihan itseksiään. Kuvasin taas huvikseen videotakin.
Aloitettiin hyppynoudolla, joka sujui hirmu hienosti. Hieman tuo tosi pieni halli syö parasta vauhtia, mutta ok vauhdilla menee ja luovuttaa hyvin. Joukossa vähän vinojakin heittoja ja hyvin hyppäsi.
Siitä sitten meidän kokeiden murheenkryyniin, eli vajaaseen peruasentoon edestä tullessa. Vitsit että näkyy hyvin, miten nopeasti Rieha hiffaa, kun vaan viitsii opettaa. Ekan kerran kun tekee vinon pa:n niin ainoastaan ohottelen, eli en korjaa ja kerro sille mikä on oikea tapa. Tekee seuraavaksi taas vinon. Silloin ohottelen ja kehun kun korjaa ja avot, sen jälkeen kaikki pa:t on suoria.
Siitä sitten tehtiin merkkiä ja siinä kuuntelutreeniä. Heittelin siis ohjatun kapuloita häiriöksi. Kyllä näkee, että joutuu ihan oikeasti tekemään töitä, mutta niin se vaan malttoi ja merkki löytyi hyvin. Eiköhän me tällä saada aika varma merkki aikaiseksi ohjattuunkin :).
Loppuun se sai hakea kerran sekä oikean, että vasemman kapulan. Hirmu hienosti sujui, vaikka vauhti oli hieman hidas, edelleen siitä pienestä tilasta johtuen. Tämä ei tullut videolle, kun ei ne kapulat oikein mahtuneet paikallaan olevaan ruutuun. Hyvä treeni kuitenkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti