Raisa tallasi meille jäljen vanhenemaan Hiihtomaahan, kiitos siitä! Sain puhelinopastuksen janalle, muuten en tiennyt jäljestä mitään. Vähän meinasi olla jännää, mutta päätin luottaa koiraan.
Rieha lähti etenemään janalta määrätietoisesti oikeaan (sen verran tiesin, että sinne jälki lähti). Ensimmäiseen keppiin törmättiin piakkoin ja niitä alkoi tippumaan tasaiseen tahtiin. Luovutukset oli tosi hyviä, revitin ensin kepillä ja sitten vaihdettiin se namiin. Alussa vauhti oli suht kova, mutta loppua kohden ei tarvinnut enää niin paljoa jarruttaa.
Viimeinen keppi oli merkattu krepillä ja siitä iso palkka ja leikit päälle. Loppusaldona 5/6 keppiä, eka ja vika nousivat, eli välille jäi joku. Kulmat meni hyvin, näki kuinka selkeästi vaihtoi suuntaa. Kokonaisuudessa siis ihan loistomeno!
Sports Tracker näytti matkaksi 550m ja aikaa sen selvittämiseen kului ihan hinasen päälle 10min. Eli lujaa mentiin, kun oikeasti palkkasin sitä kepeiltä aika hyvin. No, jääpähän kokeessa aikaa vetää jälki vaikka uudestaan :D.
Vaikka minua jännitti, niin kummasti se Riesku vaan osaa!
Jälkitilasto:
Matka 5100m
Kepit 73/82
Hukkia: 1
Jälkimetsästä mentiin tekemään hyppytekniikkaa ja tottista. Hyppytekniikassa korkeuden arviointia ja tein ihan niin rajun vedon, että nostin viimeisen esteen lopulta metriin. 80cm ja 90cm meni upeasti, mutta ekalla kerralla metristä hypätessä kaatoi esteen. No, eikun uusi yritys ja sen jälkeen muisti nostaa niitä takajalkoja. Minkäänmoista jännitystä ei jäänyt, se meinasi ihan väkisin hypätä metrisen takaisinpäin, vaikka kuinka ohjasin sitä kiertämään. Jätettiin se hetkeksi hautomaan.
Pienen tauon jälkeen alettiin sitten treenaamaan tottista. En löytänyt Riehan omaa ketjupantaa ja laitoin sille päähän ihan liian ison ketjupannan. Se onnistuikin saamaan jalkansa siitä läpi ja voi vitsit, minkälaiset raivarit se meinasi saada, kun tulin irrottamaan sitä. Kauhea ärinä ja rimpuilu. Oli suorastaan hupaisaa :D.
Tässä on taustalla se, että Rieha on "hieman" ehdollistunut ketjupantaan. Kun otan sen käteen, niin se alkaa hyppimään päin, koska haluaisi pannan päähänsä tai sitten vaihtoehtoisesti repiä sitä. Olen sen antanut sitä tehdä, koska pk-tottiksessa vire on kuitenkin todella tärkeää ja tuolla fiiliksellä Riesku on tulta ja tappuraa. Ainoa vaan, että samalla pannan poisottamisesta on tullut pienoinen taistelu. Ketjupanta on tosi pieni, koska Riehan kaula on niin pieni. Samalla sillä on kuitenkin isot korvat, eli panta jää herkästi niihin jumiin. Siitä seuraa sellainen kiskontahyppimisesitys, kun otan pantaa pois ja Rieha kiskoo samalla päätänsä päästäkseen käsiksi pantaan.
Pitäisi varmaan vähän treenata tuota, niin ei olisi niin kova show. On vaan niin hauskaa, kun se on niin järjettömän vireessä ja raivokkaalla asenteella. Tulee mieleen sen pikkupenturaivarit, kun se teki omasta mielestään jotain tärkeää ja sen meni keskeyttämään. Minusta tuo tietty periksiantamattomuus ja kovuus on vaan hyvä ominaisuus, koska tehdessä se on kuitenkin hanskassa ja pystyy keskittymään täysin. Mutta ilmentää juuri sitä pk-tottiksessa haettua voimaa ja asennetta. Muualla elämässä Rieha on kuitenkin ihmisiä rakastava maailman kiltein tyyppi ja kainaloeläin. Pikkupenturaivaritkin jäi nopsasti pois kun hiffasi, että ihmisten kanssa yhdessä tehdessä on paljon hauskempaa ;).
Mutta selvittiin pantaepisodista hyvin (lähinnä kun itse lopetin nauramisen) ja päästiin tekemään. Tehtiin seuruuta ammunnan kerran, jäävät ja luoksarit voittajan mukaan. Ampuminen perus-Riehaa, häntä heiluu, tiivistää ja innostuu vaan. Muutenkin oli aika keulivaisella päällä seuraamisessa, mutta se ei kuulemma näkynyt ulospäin. Jäävät meni hienosti ja ne kuulemma näyttikin hyviltä. Luoksetulot ok.
Sitten siirryttiin metriselle. Tehtiin ensin yksi toisto palkaten namilla kummaltakin puolelta. Pieni kolautus mennessä ja käskytin huonosti takaisin, jolloin koitti kiertää, palautin ja tuli hyvin yli. Tehtiin yksi hyppy vielä kapulan kanssa ja se oli ehdottomasti päivän paras. Kapula saa sen vireen korkealle ja ehkä se myös samalla miettii hyppäämistä paremmin. Makealla menolla yli ja ripeästi takaisin. Nyt tajusin, että Riehalle ruokapalkka on selkeästi tässä huonompi. Turhaan siis palkkaan namilla, hyppy on tehtävä joko lelulla tai sitten kapulan kanssa.
Loppuun tehtiin lyhyt paikkamakuu ammunnan kera, ei ongelmaa. Sen jälkeen vielä eteenmenoa, johon oltiin viety lelu valmiiksi treenin alussa. No, Riesku oli sen jo unohtanut. Lähti kuin tykin suusta, mutta kohti metristä. Leiskautti siitä yli ja sieltä mutkan kautta lelulle. Hieman meinasi naurattaa, taitaa keepi vähän tykätä haasteista :D. Tehtiin vielä kaksi muuta lähetystä, nyt siirrettiin metrinen syrjemmälle. Niissä oli hieno meno. Viimeisessä käskin maahan ja lakosi välittömästi. Juoksin leikkimään ja palkkaamaan koiran luokse ja siihen oli hyvä päättää treenit.
Olipa hauskaa, pk-jutut on vaan niin kivoja ja treeni-into on huipussaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti