Alkuun perussarjaa. Yksi toisto ilman kannettavaa esinettä ja sitten otettiin mukaan ohjatun kapula. Aika kiva meno. Varsinkin kun sain palkatuksi lelulla maahan, niin pää painui vielä paremmin. Hyvin askelsi ja ponnisti muuten.
Toisena harjoitteena tehtiin pk-hyppyharjoitusta. Nyt oli käytössä vaan neljä apuhyppyä, koska enempää meiltä ei löydy (alkuperäisessä treenissä kuusi hyppyä). Toki niitä pitikin alkaa vähentää, niin aloitetaan nyt sitten samantien. Pk-hyppy itsessään oli ihan matalana. Tässäkin olisi pitänyt tehdä eka toisto ilman kapulaa, koska selkeästi ekalla kerralla joutui vähän mallaamaan. Sen jälkeen meno parani ja pystyi tulemaan kapulan kanssa hyvällä rytmillä ja pää alhaalla.
Hyppytreeneistä ajettiin vielä maastoilemaan. Raisa tallasi Riehalle jäljen ja sen vanhentuessa tehtiin esineitä. Esineruutu oli n. 30x50, siellä kolme esinettä, joista haetutin kaksi. Tultiin tekemään ihan ilmottautumisen kautta. Rieha oli ihan liekeissä ja juoksi ihan täysiä. Esineet kuitenkin löytyivät nopeasti (ensin etureunan esine, sitten takareunan esine). Luovutukset oli myös ihan priimoja, eli eipä siinä ollut valittamista millään muotoa.
Sitten se jälki. Pituutta sille tuli varmaan n. 400m ja siellä 5 keppiä ja neljä kulmaa (jälkikäteen selvitettynä). Jana n. 30m. Minua vähän epäilytti, että noinkohan Riehan sotkee jäljen ja esineruudun, koska sillä on aiemminkin ollut siihen taipumusta. Janalle se lähti kuitenkin ihan ok, tosin itse oli kovasti epäileväinen sen oikeellisuudesta. Raisa kuitenkin ystävällisesti vinkkasi, että koirasi on menossa ihan oikeaan suuntaan, jolloin minäkin älysin lähteä perään.
Rieha jäljesti tosi korkealla nenällä, mikä minusta kertoi sitä, että esineruutu oli mielessä. Se menikin ekan suoran kepistä ohi, en huomannut sitä itsekään. Ekaan kulmaan tuli ok, mutta pyörittiin siinä jonkun aikaa. Siitä jatkettiin ja nosti ekan kepin, joka oli siis kakkoskeppi. Siitä taas korkealla nenällä eteenpäin ja aloin oikeasti epäilemään, että ollaanko jäljellä. Stoppasin sen yhdessä vaiheessa, jolloin se kääntyi takaisin ja pienen jäljestyksen jälkeen nosti kolmoskepin.
Kolmoskepiltä se lähti määrätietoisesti etenemään suoraan alaspäin, ikään kuin siinä olisi ollut kulma. Tässä vaiheessa arvasin, ettei mennä enää jäljellä. Se meni nuuskimaan maassa ollutta linnun raatoa. Pienen hetken päästä jatkoi taas yhtä määrätietoisesti matkaa ja nosti kepin, joka oli siis jäljen viimeinen keppi.
Ykköskeppi ja neloskeppi jäivät siis metsään. Muut löytyivät, vaikka kieltämättä hieman erikoisin menetelmin. Raisa piirsi minulle jäljen kuvion, ja se oli jotain tälläistä (ei se kyllä ihan noin jyrkästi janalta lähtenyt ja oltiin alussa ihan jäljella, keppi vaan jäi :D):
Oma analyysi oli, että ekasta kepistä mentiin ohi, koska kiire. Ja kun meni nenä ylhäällä, niin ei ehtinyt. Kolmannesta kepistä mentiin myös ohi, edelleen nenä ylhäällä. Tässä vaiheessa varmaan itse mokasin, koska en luottanut koiraa ja stoppasin sen. Sen takia se ei enää edennyt, vaikka oli todennäköisesti vielä menossa jäljellä. Rieha ratkaisi asian kääntymällä ja keppi nousikin sen takia. Sitten oikaistiinkin tuo yksi sakara kokonaan ja se pääsi takaisin jäljelle vasta viimeisellä suoralla.
Nyt on ainakin kaksi selkeää asiaa, mitä pitää treenata. Eli esineruutua ja jälkeä samaan aikaan. Jos tekisi vaikka ensin jäljen ja sitten esineet, niin oppisi sitä kautta paremmin erottelemaan niitä? Toinen, mitä tarvitaan on toisten tekemät jäljet. Tämä lähinnä minulle, koska oli kertakaikkisen kamaa, kun en tiennyt, missä jälki edes suunnilleen menee. En siis kuitenkaan uskaltanut luottaa Riehaan, varsinkin kun se veti niin nenä ylhäällä.
Jälkitilasto:
Matka 4050m
Kepit 58/67 eli kepinnostoprosentti tällä hetkellä 86,6%
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti