Patit, tassut ja vaikea vasen

Tänään kuskasin Tuiken ja Viiman eläinlääkärille saamaan rabiesrokotusta, koska se oli mennyt kummaltakin vanhaksi. Paitsi ettei ollut. Eläinlääkäri katsoi vanhoja rokotuksia ja sanoi, että nämä ovat vielä vuoden voimassa. Niin,  jos rokotus on annettu 2011, se on voimassa kolme vuotta ja nyt on 2013, niin jännästi ensi vuodellehan se menee... Kotona kun niitä tavasin olin ihan varma, että ovat vanhentuneet. Ilmeisesti liian vähän unta viime aikoina? Päätettiin kuitenkin laittaa rokotukset, koska sitten seuraavalla kerralla voidaan antaa nelosrokote samaan aikaan. Kivempi mennä samassa syklissä niiden kanssa.

Halusin tietysti, että samalla reissulla katsotaan myös muut "pikkuviat". Ensin tutkittiin Tuiken kainalossa oleva patti. Ell oli sitä mieltä, että se ei ole imusolmuke, koska on niin irtonainen. Kehoitti seurailemaan sitä ja jos muuttuu tai kasvaa, niin sitten katsotaan uudestaan, muuten on todennäköisesti ihan vaaraton. Muuten Tuike oli hyvässä yleiskunnossa ja erityisesti sen hampaat sai taas extrakehuja. Harvoin on pienillä mummokoirilla kuulemma noin puhtaita ja hyväkuntoisia hampaita :).

Sitten tsekattiin Viiman tassut. Ne on parantuneet hyvin ja eläinlääkärikään ei löytänyt niistä huomauttamista. Iho on vielä ohuempaa toki, mutta siitä se pikkuhiljaa paksunee. Muuten Viimakin oli hyvässä kunnossa.

Nyt on sitten kaverit tsekattu ja rokotuksetkin on ihan varmasti voimassa :D.

Illalla käytiin Annan kanssa treenaamassa Vihtavuoren kentällä, joka oli ihan sula ja vielä kuiva. Lämmintä oli sellainen 10 astetta, eli kyllä se kesä sieltä tulee. Riesku teki:

Merkkiä ja ohjattua: Merkillä ensin hetsitreeniä. Kasvatti kyllä vauhtia, mutta oli aika veitsenterällä odotellessa, eli meneekö jo överin puolelle. Mutta eipä näitä jatkuvasti ole tarkoitus tehdäkään, kunhan välillä muistuttelee mieleen sitä asennetta.

Sitten niitä suuntia. Voi Rieha, voi Rieha... Se on ihan hukannut vasemman, mikä on tosi kiva juttu ennen lauantain koetta. Vasen on ollut meillä tosi varma ja nyt se on ihan hajalla, nyyh. Eli meni keskikapulalle ja vaikka stoppasin ja lähetin uudestaan, niin edelleen meni keskelle. Se ei vaan yksinkertaisesti enää käänny ja kun bongaa keskimmäisen, niin sinnehän se laukkaa onnellisena.

Tehtiin sitten keskikapun edestä lähetyksiä ja edelleen meinasi kääntyä ympäri ja ottaa sen. Väänsin rautalangasta ja vasta sitten alkoi kirkastumaan vasemman kapulan olemassaolo. Onneksi saatiin siitä sitten onnistuneita toistoja, vaikka selkeästi oli aika vaikeaa. Oikea sen sijaan ei tuottanut ongelmia. Katsotaan miten käy kokeessa... Ihan treenin lopuksi naksuttelin Riehalle pelkästään kääntymisistä, eli siitä että lähti merkiltä oikeasti sivulle, eikä taaksepäin. Toivotaan, että se vahvisti mielikuvaa.

Luoksari: Viimeksi tehtiin koemainen, niin nyt halusin vahvistaa osia. Tehtiin ensin läpijuoksu vauhdin ylläpitämiseksi. Sitten takapalkka kummastakin stopista ja ne sujui aika hienosti.

Tunnari: Kolmella kapulalla liikkuroidusti. Nosti oman varmasti ja lähti tuomaan välittömästi, josta naks ja palkka. Olin tosi tyytyväinen asenteeseen, ei ollut pätkääkään epävarmuutta.

Seuraamista: Äkkistoppeja ja käännöksiä paikan parantamiseksi. Tosi hyvin R työsti ja alkoi siirtämään paikkaa taaemmas ihan itse. Onnistui myös hitaassa kävelyssä ja juoksussa, mitkä on niitä haastavampia.

Kapuloiden palautusta: Ohjatun kapulalla kiertojen kautta. Työn alla siis lähinnä luovutusasennon suoruus. Autoin Riehaa kierron jälkeen hieman käsimerkillä, että teki pienen kaaren ja lähestyi lopussa enemmän kohtisuoraan. Noin kun sen saisi itsekin korjaamaan, niin ei olisi koskaan ongelmia. Luovutuspaikka oli muutenkin hyvä.

Juujuu, ihan viksu se on