HOTin koulutuksessa

Kolmen peräkkäisen viikonlopun tokokoulutusputken ensimmäinen päivä takana (olipas vaikea ilmaisu). Ajeltiin siis Orimattilaan, jossa järjestettiin Hollolan Tokotiimin koulutus. Paikkana maneesi, jossa oli onneksi aika kiva pohja, verrattuna esim. Laukaan maneesiin. Pohja oli tasainen, eikä pölissyt eli ihan mukavat olosuhteet treenipäivälle.

Treeni oli jaettu kolmelle kouluttajalle. Oltiin ensin Valkosen Lauran ryhmässä. Laura on kelpieohjaaja, mikä tietysti oli kiva juttu. Otettiin ongelmaksi ohjattu. Siinähän on ollut viime aikoina merkillä kuuntelemattomuus ja kapuloiden veto, joka on sitten aiheuttanut ongelmia myös suunnissa.

Tehtiin liikettä ohjattuna ja heti tuli esiin kapuloiden vetovoima. R pinkaisi reippaasti merkin ohi ja koitti mennä keskikapulalle. Stoppasi heti, kun kielsin ja palasi merkille. Puhuttiin sitten merkin arvon vahvistamisesta. Tähän saatiin vinkeiksi lelun viemistä merkin taakse, joko itse tai sitten liikkurin toimesta ja hetsilähtöjä. Ja ehdottomasti aina kapulat vievän liikkurin kanssa, koska siinä se merkin "tylsyys" tulee esiin. Kapuloiden tai lelujen heittely merkin ympärille ei tuota mitään ongelmia. Hetsilähtöjä voi tehdä ihan niin että vapauttaa koiran sivulta kehujen kera, kun fokusoi hyvin merkin suuntaan ja lähettää siitä lennosta sitten merkille. Tehtiin parit merkille lähetykset ja ihan hyvin toimi merkin takana olleen lelun kanssa.

Kun merkillä oli parempi keskittyminen, niin otettiin mukaan suuntia. Aloitettiin vasemmalla ja R meinasi taas mennä keskikapulalle. Stoppasin sen ei-käskyllä ja se palasi merkille. Tästä sain muistutuksen, että kannattaa ennemmin pysäyttää koira ja lähettää siitä uudestaan. Merkille palaamisesta liike saattaa mennä nollille eli sitä ei kannata opettaa. Totta, pitäisi sekin tilaisuus tietysti käyttää hyväksi. Tämän jälkeen vasuri nousi hyvin, samoin oikea.

Tehtiin loppuun vielä ajattelutreeniä, eli jätin Riehan seisomaan ihan keskikapulan viereen, josta sen piti lähteä oikealle. Tämä oli aika vaikeaa ja meinasi aiheuttaa Riehassa ajattelutiltin. Ekalla kerralla koitti kääntyä ja nostaa keskimmäisen. Sen jälkeen meni ruutuun, joka oli oikean kapulan takana, vaikka aiemmin se ei haitannut ollenkaan. Mutta se mietti ja lopulta oikea nousi. Tätä treeniä tekemällä saisi vahvistettua keskikapulan huomioimattomuutta. Lopulta olisi tarkoitus siirtää koira keskikapulan toiselle puolelle, jonka ohi sen on mentävä hakemaan oikea kapula. Tässä on muistettava pitää alkurutiinit selvänä, että koira oikeasti tietää mistä liikkeestä on kyse.

Loppuun Laura vielä kehoitti tekemään Riehalle istumis-/odottelutreeniä, koska sen tassut kuulemma elää hieman sivulla odotellessa. Eli rauhallisesti kiellettään tassujen liikkuttamisesta ja laitetaan tassu vaikka itse takaisin paikalleen. Tässä voi myös hieman töniä koiraa, että siis ymmärtäisi ihan oikeasti, että siinä kuuluu istua kuin tatti. Ihan hyvä huomio, otetaan treenin alle.

Tokana mentiin Marko Osalan oppiin, joka on myös kelpieohjaaja. Halusin katsoa tunnaria ja kerroin sen pienestä epätasapainosta. Valitin lähinnä kapulan puremisesta ja välillä hitaasta palautusvauhdista, joiden ajattelen johtuvan epävarmuudesta. Näytettiin ensin koemainen suoritus. R meni kapuloille tosi hyvin ja nuuski varmasti. Nosti oman, mutta jäi se se suussa tuijottamaan paikallaan. Kun en antanut mitään käskyä, tiputti oman, nuuski vielä muut ja nosti taas oman. Sanoin tuo ja R toi kapulan hyvällä laukalla ja ilman puremista. Pohdittiin, että kapuloille jämähtäminen johtui varmaan osaksi epävarmuudesta (piti vielä kerran tarkistaa kaikki) ja osaksi siitä, että olen palkannut sitä heti nostosta.

Marko ehdotti, että tekisin nyt sellaisia suht helppoja juttuja itsevarmuuden kasvattamiseksi. Tehtiinkin sitten kahdella kapulalla, jolloin R nosti oman heti ja lähti samantien tuomaan, jolloin pääsin palkkaamaan omaehtoisesta lähdöstä. Vauhdin lisäämiseksi Marko ehdotti myös sitä, että jättäisin koiran välillä kapuloiden toiselle puolelle odottamaan ja saisi ikään kuin tuoda kapulan suoraan luovutukseen. Puremista ei nyt esiintynyt, ei edes sillä ekalla kerralla, vaikka jäi arpomaan. Ehkä se mun puremattomuustreeni tällä viikolla toimi?

Sitten katsottiin luoksetuloa. Sepostin miten olen vaihtanut palkkaustapaa sekä käskyä ja homma on omasta mielestäni parantunut huomattavasti. Mutta silti jännäsin miten käy, kun lähdettiin esittelemään liikettä. No, Rieha teki aika lailla täydellisen koemaisen luoksarin :). Eipä siinä sitten ollut treenaamista, kuulemma saa olla todella tyytyväinen noihin stoppeihin ja vauhtiin.

Loppuun vielä kaukoja. R teki takapalkalla aika peruskaukot. S-I vaihdossa oli tullut vähän eteen ja sitten jossain toisessa saman verran taakse. Eli aloitus- ja lopetuspaikka oli aikalailla samat, mutta hieman liikettä tuli. Aika samoja ajatuksia oli kuin itselläkin: tekniikkaa, takajalkojen ajattelua ja etupalkan käyttöä. Eipä siinä auta kuin treenata.

Tässä välissä oli tauko ja kuunneltiin Huotarin Oilin luento vireestä ja kisavalmistautumisesta. Aika paljon tuttua juttua, mutta toki uuttakin ja ehdottomasti erittäin hyvää muistutusta. Tututkin asiat meinaa vaan välillä unohtua. Päällimmäisenä jäi mieleen perusasioiden kuntoon laittaminen. Eli ensin tulee vire, fokus ja motivaatio, vasta kun ne ovat kunnossa, niin voi treenata tekniikkaa. Eikä tekniikkaa treenata ikinä näiden asioiden kustannuksella. Tämä on niin totta.

Oili kysyi, että kuinka moni on tyytyväinen koiransa vireeseen ja kyllä mun täytyi myöntää, että yleensä olen tosi tyytyväinen Riehan vireeseen. Se tekee innokkaasti, halukkaasti ja minulle. Kun se on duunissa, niin sitä ei kiinnosta mikään muu. Se tarjoaa ja on itsevarma, mutta ei kuitenkaan häslää. Se ilmentää myös minusta sellaista voimaa ja asennetta, mistä tykkään. Toki huonompia hetkiä sattuu mille tahansa koiralle, mutta Riehalle olen ainakin osannut jotenkin rakentaa sellaista virettä kuin koiralle haluan. Yritetään pitää sitä myös jatkossa yllä, rikkomatta mitään osa-aluetta. Siinäpä onkin hommaa :).

Tauon jälkeen käytiin vielä Marko Vuorenmaan opissa. Katsottiin ensin seuruuta, jossa kerroin, että herkästi edistää innoissaan. Tehtiin koemainen liikkuroitu pätkä ja tulipa hyvin esiin koetilanteen jännitys, huhhuijaa :D. R työsti aikalailla tyypillisesti, oli todella innoissaan, häntä heilui ja kontakti hyvä. Välillä paikka oli edessä ja tunsin sen itsekin. Ilme oli Markonkin mukaan hyvä ja kuulemma R seuraisi maailman tappiin saakka. Paikka on välillä edessä ja samalla se hieman aukeaa takaa.

Lähdettiin työstämään seuraamista ensin treenillä, jossa otin kolme askelta ja käännyin paikallaan joko oikealle tai vasemmalle ja samantien stoppi. Jos Rieha jäi eteen, niin korjauskäsky ja sama uudestaan, kunnes onnistui. Toinen treeni tehtiin suoralla, jossa tein äkkipysähdyksiä. Tässä tuli hyvin eteen se paikan edessä oleminen. R jäi tosi herkästi eteen seisomaan, eikä korjannut paikkaa heti. Mutta kun tehtiin näitä muutamia, niin alkoi heti paremmin korjaamaan. Näitä täytyy nyt ottaa ohjelmistoon, että olisi paremmin kuulolla.

Toisena liikkeenä tehtiin ruutu. Ensin koemainen. Se oli aika hyvä, merkki olisi voinut olla nopsempi ja hinasen ennakoi maahanmenoa, mutta ei näistä kokeessa olisi paljoa rokotettu. Katsottiin kuitenkin vielä merkin vauhdin vahvistamista, lähinnä että saisi siihen ihan samanlaisen laukan kuin ruutuunkin. Tehtiin eka treeni, jossa laitettiin yksi matala törppö samaan linjaan merkin kanssa. Menin itse puoleen väliin ja lähetin Riehan ensin kiertämään toista merkkiä ja sen jälkeen lennosta toiselle merkille. Oma lähetys mahdollisimman neutraali ja koemainen. Toimi aika hyvin ja oli kivaa vaihtelua.

Tehtiin vielä toinenkin merkkitreeni. Tässä jätin Riehan istumaan, vein lelun merkin taakse ja tulin itse seisomaan matkalle lähemmäs merkkiä kuin Rieha. Kun lähetin merkille, niin juoksinkin itse nappaamaan lelun Riehan nenän edestä. Seuraavalla kiekalla sama juttu, mutta nyt annoin Riehan mennä itse nappaamaan lelun. Eli tähän haettiin kilpailumielessä vauhtia ja Riehalla oli niin kivaa. Tämäkin oikein hauska ja vaihteleva treeni, ehkä olen merkillä hieman jämähtänyt lähettämään vaan aina perusasennosta.

Mukava treenipäivä! Kolmen kouluttajan opissa sai erilaisia vinkkejä ja ainakin tarpeeksi treeniä. Koska homma pyöri kolmessa kehässä yhtäaikaa ja katsojia oli ja kulki ympärillä, niin tuli samalla myös mukavaa häiriötreeniä. Rieha työsti mahtavasti ja itselle sain tämän takia hyvää koefiilistä. Ainoa mikä pikkaisen ärsytti aikataulun venyminen. Olin nimittäin jo etukäteen kysynyt, että onnistuuko ryhmän ensimmäisenä olo, jotta pääsen ajoissa lähtemään ja sen piti onnistua, mutta sitten siihen tuli kuitenkin säätöä ja lähtö venyi. Onneksi ehdittiin tästäkin huolimatta. Ei ole aina helppoa tämä vuorotyöläisen harrastaminen.