Tehtiin se kahdessa osassa, ensin 1-10 ja sitten 9-18. Viima oli ekalla kierroksella hieman paineistunut, joten aloitettiin helposta eli lähdettiin ketjuttamaan takaperin. Viima innostui ja saatiin tehtyä koko pätkä. Vauhti hidastui oikeastaan ainoastaa 9-hypyn takaakierrolle, se ei niitä kauheasti arvosta, varsinkin kun vienti sille oli suht pitkä, eikä se juuri irtoa.
Toka pätkä olikin jo mukavan vauhdikas. Pieniä kauneusvirheitä tuli, mutta niiden annettiin olla koska fiilis oli kohdillaan. Siihen oli hyvä lopettaa kun porokoiran naama loisti ja haukku irtosi.
Rieha kävi hallissa ensin tokoilemassa. Hyvin keskittyi, vaikka viereisillä radoilla tehtiin agia. Aika kuumana se on, mutta vielä hyvin hallussa. Seuraaminen oli erinomaista, paikka oli hyvä ja ilme mahtava. Luoksarissa meinasi ennakoida, joten palkkailin sitä vaan istumisesta lelupalkalla. Liikkeestä seisomisessa huomasin, että olen liian paljon palkannut sitä heti seisomisesta, eli meinaa lähteä palkan toivossa liikkeelle. Pitää siis vahvistaa myös seisomisen kestoa, eikä pelkkää nopeutta. Saatiin tähän hyviä toistoja.
R kävi välillä autossa ja tultiin vielä ihan lopuksi tekemään samaa agipätkää kuin Vimps. Keskityttiin vaan alkuun eli numeroihin 1-7. Hypyt oli maksikorkeudessa. Alku meinasi heti muodostua ongelmaksi. Veti taas renkaan alta, jos juoksin itse mukana. Ilman ohjausta hyppeli rengasta huvikseen kumpaankin suuntaan ihan oikein. Sen lisäksi kun kekkasi renkaan ali juoksemisen, niin alkoi juosta myös ekan hypyn alta. Se on katsokaas hirmu kätevää, kun valmiiksi alkaa jo lähdössä kenottamaan niin voi vetää tosi matalana ja ihan täysiä esteiden ali. Laitoin renkaalle apukepin alaosaan, ettei pääse siitä menemään ja keskityin ekan hypyn ohjaukseen, niin johan alkoi pomppu taas löytyä.
Ekoista esteistä kun selvittiin, niin ei voinut kuin ihalla tuo koiran vauhtia ja ohjattavuutta. Jäin käytännössä itse renkaan tasolle ja pystyin lähettämään sen siitä kahdelle seuraavalle hypylle ja putkeen. Ihan uskomatonta miten se kääntyy, vaikka edessä on ihan suoraan putken suu. 6-hyppy oli seuraava haastava kohta. Jos jäin yhtään eteen, niin meni ohi tai hyppäsi riman päälle. Siitä kun selvittiin niin vitsi että meni hyvin. Pöytäkin oli hyvin mielessä ja vetää sinne heti maihin. On se vaan mahtis.
Hieman saa asettaa itsensä eri moodiin noiden mustien kanssa. Kumpikin tekee parhaansa, mutta ne on vietävä niin eri lailla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti