perjantai 16. syyskuuta 2011

Muutaman päivän reenilöt

Kotipihatokoilu on jatkunut hyvällä menestyksellä lähes joka päivä. Luksusta etten sanoisi. Kehityskin näkyy, Riehan paikkamakuu on esim. parantunut todella paljon.

Eilen ajeltiin Killerille, jossa ensi tokoiltiin parin kaverin kanssa. Rieha aloitti liikkuroidulla seuraamisella, paljon käännöksiä ja lyhyttä pätkää. Se oli ihan erinomaista! Vire ei ollut ihan niin korkea kuin se välillä on ja paikka säilyi osaksi varmaan senkin takia paremmin. Liikkeestä seisominen sen sijaan oli aika löysää, Rieha oli jotenkin vähän nuutuneen oloinen ja seisomisessa tuli liikettä.

Luoksepäästävyys sujui ongelmitta. Paikkamakuu tehtiin kolmen muun koiran kanssa kahteen otteeseen. Ekalla kerralla Rieha oli reunassa, sitten keskellä, kumpikin n. pari minuuttia. Ja kumpikin oli ihan todella hienoja! Ei välittänyt ohikulkijoista ja makasi rauhassa paikallaan. Hyvähyvä!

Tuike tokotteli myös. Ollaan hömpötelty sen kanssa nyt paljon temppuja ja sai ensin tärpättää niitä kun ne on niin kivoja. Sitten seuraamista. Siinä on ollut hirmuisen hyvä fiilis kotipihatreeneissä ja sama jatkui nyt. Liikkeestä istuminen sujui myös hienosti. Luoksetulossa iloinen ja vauhdikas meno, stopitkin onnistui ok. Loppuun kaukoja, joissa piti vähän muistutella, mutta sitten hyviä siirtymiä.

Sitten mentiin agihalliin, vuorossa Viiman ryhmä. Rata oli tämännököinen:

Ensin pätkä 1-12. Ihan ok meno. Alku meni paremmin kun ohjasin ekan putken oikeaa puolta, silloin ei tarvinnut takaaleikata kakkosputkeen. Kuuliaisesti se teki ja haukkukin raikasi.

Toinen pätkä oli 9-18. Perushyvää tämäkin. Oli ihan yllättynyt miten hyvin Viima ohjautui 13- ja 14-hypyillä, yleensä se ei tykkää tuollaisista. Loppuun kun saatiin vielä iso kissanruokapalkka, niin johan vauhtiakin riitti!

Rieha kävi vielä hallissa tekemässä kontakteja. Tein puomilla eläinkokeen, eli koitin mitä tekee jos en pysäytä ylösmenolle. Ja sehän hyppäsi hienosti yli. Eli ei kun stoppaamaan. Hirveä meno sillä tuossa on ja välillä sai oikeasti sanoa, että kuunteli, mutta sitten kyllä kuunteli ja malttoi paremmin. Tosi hyviäkin toistoja saatiin, kyllä tästä vielä hyvä tulee!

Keinulla oikeastaan sama meno. Se ei kyllä pelkää pätkääkään, yhdessä vaiheessa varasti ylösmenon ja en päästänyt menemään loppuun asti, jolloin jäi keikkumaan keskelle, rämäyttäen itse keinua edestakaisin hirmuisella raivolla :D. Menee hienosti matalana ja alastulon muistaa kyllä ottaa.

Tuikekin kävi hallissa vielä tokottamassa. Seuruuta, luoksaria ja liikkeestä istumista. Edelleen hieno meno, vaikka halli ja agiliitävät koirakot pientä vähän kiihdyttääkin.

------------------------------------------------------

Tänään oli vuorossa Laukaan kisaavien ryhmä. Otin mukaan vaan Riehan, kun oli hieman kiirus töihin. Alkuun tehtiin noutoja. Ensin tavan tasamaanoutoa, joka on hienosti hanskassa luovutuksineen. Sitten ohjattua. Tämäkin sujui niin napisti kuin vaan voi. Keskimmäinen kapula ei ole vielä mukana, mutta kahta lukee ainakin todella hyvin. Vuorottelin oikeaa ja vasenta, eikä kertaakaan edes meinannut mennä väärälle. Luovutti nämä myös hienosti.

Saatiin sitten seuraa ja samalla alkoi myös kunnon rankkasade. Sadehan ei ole Riehan elementti, koska on ällöä kun korviin sataa vettä. Tehtiin ensin seuraamista liikkuroituna ja häiriköitynä. Todella kivasti työsti, vaikka välillä ravisteli päätään hurjana kun vettä meni korvaan. Mutta paikka kymppi ja ilmekin hyvä, vaikka vähän ällöttikin. Ei juuri ottanut häiriötäkään.

Luoksetulossa alkoi sade vähän bäkymään siinä, ettei olisi malttanut odottaa. Jätin sen ja alkoi pikkuhiljaa lakoamaan matalammaksi, korvat sojottaen sivulle. Ekalla kerralla reagoikin liikkurin käskyyn ja tokalla nousi myös. Kolmas olikin sitten ihan nappi, nopeasti se tajuaa ettei kannata varastaa, koska palkkaa ei tule. Erikseen treenattiin edestä sivulle tuloja, koska jää herkästi nojamaan minuun tai sitten toinen tassu jää minun jalojen väliin. Tässäkin hyvä muistutus siitä, että ei kannata antaa käskyä heti liikkurin käskyn jälkeen, nopeasti oppiva pieni eläin oppii pian ragoimaan siihen.

Loppuun paikkamakuu kahden muun koiran kanssa ja sade vaan yltyi. Ällötys näkyi. Nousi kaksi kertaa istumaan itsekseen ja kerran kun viereisen koiran ohjaaja käski omaansa istumaan. Eu ikkut mitenkään levoton, näki vaan että ällötti hirmuisesti. Loppuvaiheessa painoi päänsä maahan ja makasi niin, siitä oli hyvä palkata, ilme oli tosi hyvä.

Mutta että voihan sade! Ei ole hörökorvaisten koirien keli se.

Ei kommentteja: