Yksityistreenit

10 tunnin työpäivän jälkeen mieli rentoutui oikeasti, kun treenasi jokaisen koiran kanssa erikseen ja heitti pienen lenkin samalla. Itselle kaivattua liikuntaa ja raitista ilmaa maan alla istumisen jälkeen ja koirille ihka omaa aikaa.

Tuike pääsi vanhimman oikeudella mukaan ensimmäisenä. Sen kanssa käpsittiin läheiselle kääntöpaikalle, jossa otettiin seuruuta. Tehtiin pitkää pätkää, tökkäisyistä kehuja ja satunnaisesti palkkaa, muuten ignoorasin kaiken muun. Ja sehän paransi koko ajan! Loppupalkka odotteli reunalla ja kai se pikkujapsikin alkaa skarppaamaan kun ei sinne pääsekään. Alkuun paikka nimittäin löyseni huomattavasti, mutta loppua kohti tarjosi tökkäisyä todella hyvin ja jopa pientä turhaumaa saatiin aikaiseksi, mikä heti parantaa menoa. Hyvä Tuike! Sille nyt nimittäin oikeasti pitäisi taas rakentaa kestoa tuohon seuraamiseen, muuten ei ikinä tule mitään.

Omalla parkkiksella tehtiin vielä kaukoja. Taas sama meininki kuin seuraamisessa, loppupalkka sivuun ja jos liikkuu niin ignooraus ja alusta. Kyllä se ainakin yrittämään pistää ja loppuun saatiin oikein nättejä s-m-siirtoja.

Viima jatkoi ikärasismiin perustuvaa treenausta. Sen kanssa eka lenksu ja sitten omalla parkkiksella treenausta. Sille loppupalkat kaikissa liikkeissä. Ensin seuraaminen, jossa paljon käännöksiä. Tosi hyvä, tykkäsin. Sitten nouto. Ihana!! Vauhti hirmuinen ja naama loisti. Saalistusta oli, mutta palautus hieno. Siitä sitten vielä nämä yhdistäen ketjutus:

• Kaukot: Ekaan istumiseen tarvitsi useamman käskyn, muuten hyvä.
• Nouto: Ihana tämäkin! Ilme loistava, saalistuksesta ja vinosta sivulle tulosta miinusta, mutta ei se mitään.
• Seuraaminen: Suurimmaksi osaksi erinomaista. Vasemmalle käännöksessä meinasi tulla jäkkiä, mutta tehtiin sitten niin paljon käännöksiä, ettei enää haitannut. Oikeasti siis oli pitkä pätkä ja Viima jaksoi tosi hyvin. Siitä oli hyvä vapauttaa onnistuneen vasurin jälkeen loppupalkalle.

Rieha-pentueläin lähti mukaan viimeisenä. Samalle kääntöpaikalle kuin Tuikenkin kanssa. Siinä saatiin vähän häiriötä vieraasta koirasta, mutta hyvin Rieha keskittyi. Aloiteltiin noudolla ja siinä treenattin nyt pelkästään takaa kiertäen nostamista. Tehtiin n. 10 toistoa ja älyttömän hyvin se alkoi hiffaamaan. Ja vaikka kapula ei lennä, niin silti se on ehkä maailman siistein! Sitten seuraamisen imuttelua ja sivulle tuloja. Seuraamisessa pitää olla tarkkana, ettei mene vinoon, asenne ja ilme erinomaisia. Sivulletulot oli Riehasta aivan mahtavia kun otettiin namipelillä. Se juoksee ihan täysiä ihan kiinni jalkaan ja tärpättää siinä. Loppuun vielä naksuttelua siitä että tuli eteen, luoksetulon loppuasentoa ajatellen. Edelleen asennepentu, pakko sitä on vaan aina hehkuttaa!