Tuike kävi tänään ortopedin tarkastuskäynnillä. Polvileikkauksesta on nyt siis kulunut 4 kuukautta. Tuikella oli siis traumaperäinen patella luksaatio vasemmassa polvessa ja väärän jalankäytön takia myös oikea polvi on hieman kärsinyt. Leikkauskertomuksen ym. löytää vanhoista kuulumisista.
Mutta siis tämän päiväinen käynti lupaili oikein hyvää, tässä eläinlääkärin lausunto:
Lihaksisto on edelleen hieman ohuempaa vasemmalla. Polvilumpio pysyy hyvin syvennetyssä telaurassa ja polven liikeradat ovat normaalit. Tällä hetkellä polvilumpion liukumisessa ei erotu ylimääräistä rahinaa. Siitä huolimatta syvennetyssä telaurassa on aina ylimääräistä kitkaa vielä tässä vaiheessa paranemista. Nivelkapseli on edelleen paranemassa arpeutumalla ja ompeleet liukenevat vielä leikkausalueella.
Paraneminen on edennyt hyvin ja lopputulos vaikuttaa toimivalta. Paraneminen ja lihasten palautuminen jatkuu edelleen. Polven koukistaminen ja ojentaminen painon alaisena aiheuttaa melko suuren kontaktin polvilumpion ja syvennetyn telauran välillä ja nyt vielä paranemisen edetessä telaurassa tuntuu tällöin myös kipua. Tämä selittää hyvin tokossa ilmenevät oireet (oma huomautus: epäpuhtaat liikkeet on näkyneet lähinnä tokoillessa, irti tai hihnassa lenkkeillen ei niitä juuri). Polvilumpioon liittyvä kipu aiheuttaa myös reiden etuosan lihasten lievän kireyden. Näitä lihaksia kannattaa fysioterapialla pitää venymiskykyisinä niin, että koko lonkkanivelen liikerata säilyy.
Oikeassa polvessa on 1.asteen luksaatiotaipumus polven ulkosivulle. Oikea polvi voi luksaation sattueassa aiheuttaa kipua. Normaaliliikkeessä oikea polvi toimii kuitenkin normaalisti.
Normaali liikunta ja tokoilu sopivat jo hyvin. Liukastelua ym. kannattaa kuitenkin välttää ja agility on todennäköisesti liian kuormittavaa polville.
Jatkohoitona aloitetaan nivelen kitkaa vähentävä ja niverikkomuutoksia estävä Cartrophen-lääkitys.
Tällä hetkellä paraneminen näyttää hyvältä.
Lääkäri ei saanut leikattua polvea luksoitumaan edes rankasti provosoimalla. Eli tosiaan Tuike saa nyt vielä Cartophen-kuurin ja muuten seuraillaan vaan paranemista. Vuoden päästä voi jalan vielä kuvata ja katsoa onko nivelrikkoa kehittynyt. Toiselle polvelle ei näillä näkymin tarvitse tehdä mitään. Agility (eli hypyt ja pujottelu) on nyt vielä pois treenauslistalta, mutta ensi keväänä asiaa voi vielä harkita, eli katselemme sitten. Ell huikkasi vielä ovelta terveiset Jyväskylään ja sanoi, että on todella tyytyväinen siihen miltä polvi nyt näyttää. Hieno homma siis 
Rieha pääsi eilen taas painimaan Roki-bc:n kanssa. Hienosti pari taas veteli menemään. Rokilla meinasi mennä hermo, kun ei pysynyt isompana juosten Riehan perässä, mutta korjasi tilanteen viemällä Riehalta kaikki lelut. Hyvä pari siis 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti