Riekkutokot

Kisatokovuorolla oli tänään osallistujakato, joten saatiin reenailla hallissa itsekseen. Päätin että Tuiken kanssa otetaan oikein kunnon riekuntapiletystreenit, ei mitään jankkausta, vaan hirmuisesti hihkuntaa ja leikkiä. Ja se oli ihan ihana!

Aloiteltiin ruudulla, johon vein namialustan. Kaikki jäkit unohtui ja Tuike juoksi hirmuisella innolla. Siitä naksuttelin seisomisia ja maahanmenoja ja loppuun Tuike sai juosta suoraan sivulle palkkaan. Tosi kivaa menoa. Sitten naksuttelin seuraamisesta ja oikeasta paikasta. Siirryttiin siinäkin lelupalkkaan ja into oli kova. Pikkaisen meinasi paikka kärsiä, mutta aika hyvin korjasi itse ja sai siitä heti lentävän lelun palkaksi. Loppuun otettiin kaukoja ja T oli niissäkin hieno. Keksin siihen uuden tavan rauhoittaa liikkeen ja tuntui pelaavan mukavasti. Onnistuneista kaukoista vielä hurjat leikit, eli oikein pätevä ja iloinen treeni iloisen pikkukoiran kanssa.

Treenien lopussa paikalle tuli toinen koirakko ja Tuike pääsi tekemään vielä paikkamakuun. Lähtöongelma ilmiintyi ja T nousi perään. Sen jälkeen hyvä makuu. Joku analyysi pitäisi saada siitä mitä lähdössä aina välillä tapahtuu... Koitin nytkin sanoa paikka-käskyn oikein painokkaasti, mutta onko se sitten liikaa... Mutta muuten oli nätti ja levollinen makuu.

Rieha sitten. Aina on puhetta siitä, miten tärkeää pennulle on rakentaan motivaatio treenaamiseen niin, että koira pääsee heti vireeseen tullessaan kentälle. Rieha on kyllä heti niin vireessä, ettei paljon enempää voisi vireessä olla. Se sai juosta irti halliin ja ehti autolta kävellessä juosta n. 10 kertaa minun ja hallin väliä "mitä tehdään, mitä tehdään?!?!"-ilme naamallaan. Ei paljon tarvitse siis ehdotella josko jotain tehtäisiin...

Ainoa ongelma meinaa tulla siinä, että Rieha alkaa vallan hurjaksi tekemisen innossaan. Sille on alkanut nyt tulla sellainen tapa, että namin kanssa alkaa räyhähtelemään tehdessään. Eli käytännössä tekee, mutta sanoo matkalla RÄYH. Eli ihan selkeää komennusta. Tuosta olen samantien jättänyt hommat kesken ja palkkaa tulee kun tekee hiljaa. Pikkuakka tulee sellaisella asenteella ettei tosikaan. Aika hullljaa, mutta joku raja sentään  .

Alkuun tehtiin sivulletuloja ja niissä erityisesti meinasi tuo RÄYH tulla esiin. Nopeasti kuitenkin hiljeni ja alkoi keskittymään. Ei se hirmuisen kauan jaksanut sivulla napottaa, mutta haki kyllä paikan nopeasti. Sitten tehtiin vähän seisomistreeniä, mutta namien heittely oli niin vaikeaa maneesin möyhyssä, että jätettiin se. Jatkettiin sitä illalla sisällä ja hienosti meni. Sitten pari ruutuun lähetystä ja Rieha oli aivan innoissaan. Loppuun kapulan nostoa ja hienosti penne kiersi kapulalle.

Välillä meno oli vähän hillitöntä, mutta kyllä se sitten taas keskittyikin. Jos Rieha saisi päättää, niin se tekisi pelkästään vauhtiliikkeitä ja palkka olisi aina lelu. Välillä joutuu vaan pikkukelpikin hiomaan ja harjoittelemaan sitä malttiakin.