Kuuntelutreeniopissa

Tänään treenattiin nuorten koirien ringin koulutuksessa Angelica Leimanin ohjauksessa. Kiva oli päästä kelpieohjaajan oppiin. Yleiseksi teemaksi Riehan treeniin toivoin kuuntelu-/häiriötreeniä.

Ekassa setissä katsottiin ohjattua. Liikkeessä ei sinänsä ole ongelmaa, mutta siinä näkyy herkästi Riehan tietty asenne, eli että se tietää nämä hommat ja odotellessa ehtii touhuilla. Se ei siis ole alussa kuulolla ja herää vasta, kun sen mielestä hauskuus alkaa, eli kun kapulat on viety. Tämä tuli hyvin esiin esimerkissä. Ehti pyörittää päätä sivulla ollessaan, vaikka itse liike sujuikin hyvin.

Tehtiin tähän treeniä, jossa liikkuri otti lelun ja kun katsoi skarppina kapuloiden vientiä, niin saikin vapautuksen lelulle. Rieha terästäytyi jo ekan toiston jälkeen huomattavasti, eikä enää ehtinyt kuikuilla muualle. Lisäksi tehtiin yllätyksellisyyttä niin, että lähetinkin koiran merkille kesken kapuloiden viennin. Sinänsä ihan perussettiä kaavan rikkomiseen, mutta niin ne vaan meinaa unohtua. Muutoksen Riehan ilmeessä huomasi heti, eli oikeasti pitäisi näitä treenata. Toki on muistettava tasapaino, eli koira ei kuitenkaan saa esim. varastaa liikkurille/merkille. Kuuntelu on kaiken a ja o.

Toisessa kuuntelutreenissä heitin kapulaa merkin lähelle ja Riehan piti vuorotellen joko noutaa tai sitten mennä merkille kapulasta huolimatta. Aiemmin ollaan tehty pelkkää merkkiä kapulahäriössä, mutta ilman noutoa ja silloin se pystyy hyvin luopumaan kapuloista. Tämä versio oli paljon pahempi. Rieha rakastaa noutaa ja yhden noudon jälkeen kapulasta luopuminen ei enää onnistunutkaan. Mutta kun sai rauhassa miettiä ja väärästä toiminnasta ei tullut palkkaa, niin nopeasti se alkoi ajattelemaan. Ihana nähdä kuinka koiralla raksuttaa, eikä se vaan oleta :).

Toisessa setissä puhuttiin ensin kaukoista. Niissä Ansu korosti palkasta luopumisen opettamista ja kieltämättä se on meillä vähän puolinaista. Otetaan se siis asialistalle jatkossa.

Sitten tehtiin vielä kuuntelutreenirata, joka meni näin:

1. Merkki, jonne piti mennä kapuloiden ja sivummalla olevan merkin ohi
2. Merkillä kaukoja
3. Merkiltä luoksetulo ja siinä puolessa välissä stoppi
4. Kapulan nosto ja se suussa sivulla olleen hypyn suorittaminen
5. Hypyn takana seis ja kapulasta irroitus
6. Hyppy ilman kapulaa
7. Suora luoksari leluun

Ensimmäinen tehtävä oli ehdottomasti vaikein. Merkki oli kaukana ja lähempänä olleet kapulat ja merkki kiinnostivat. Eli ei ihan luottanut käskyyn ja sitten tarjoili muuta. Edes käsimerkillä avustaminen ei meinannut auttaa. Lopulta se luopui kapuloista ja lähti etenemään. Siinä vaiheessa sillä oli hieman hermo kireällä ja merkillä tulikin kunnon komentamista, kun koitin saada sitä kuuntelemaan kaukoja. Siinä ei kiellot auttaneet, komensi vaan takaisin, eli piti käydä napakasti kertomassa sille, että tuollainen ei sovi. Sen jälkeen oli taas kuulolla.

Sen jälkeen homma toimi aika hienosti. Luoksarin stoppi oli hyvä ja nyt kun sai sen ihanan kapulan ottaa ihan luvan kanssa, niin mikäs sen kivempaa. Hyppy onnistui kapulan kanssa hyvin, stopissa sen jälkeen hieman valui. Kapulasta pystyi irrottamaan hyvin kaukokäskynä, mikä oli hyvä juttu. Siitä hypyn kautta palkalle ja kyllä oli tyytyväinen kelpi!

Edelleen, nämä tekee niin hyvää. Ansukin oli kovasti sitä mieltä, että Rieha kannattaa pistää ajattelemaan. Sanoi myös sen, että sen kanssa ei kannatta vääntää, eli jos se turhautuu ja komentaa, niin napakasti palautus maan pinnalle. Ei huutokisaa, vaan kerralla selväksi.

Loppuun tehtiin vielä kimpassa häiriötreeniä. Ensin koirat ympyrässä ja jokainen käskytti omaan tahtiin maahan-istu. Muutamaan sivu-käskyyn R ensin reagoi, sen jälkeen ei enää.

Mutta sitten tuli häiriköijä-Ansu, joka houkutteli istuvaa Riehaa maahan. Ja Rieha meni lankaan varmaan 15 kertaa peräkkäin. Vaikka kuinka huomautti ja kehui kun onnistui, niin kohta se taas oli maassa ihan tyytyväisenä. Ansu oli tässä siis selkeästi tosi hyvä ja Rieha ei ihan loistanut :D. Naaman edessä heiluneesta namista Rieha pystyi luopumaan melkein heti, mutta tietyllä äänensävyllä annettu maahan-käsky sai sen lakoamaan saman tien. Saatiin neuvoksi vaan homman selkeyttäminen. Rieha kuuluu koiriin, joita ei haittaa tehdä asiaa sataa kertaa väärin eli oikean ja väärän erottelussa saa olla tosi selkeä. Loppuun saatiin onneksi pari onnistunuttakin toistoa, eli ihan ei ollut epätoivoista.

Toisena treeninä tehtiin puolikaaressa kimppakaukoja. Jokainen käskytti koiraa vuorotellen. Tässä R ei reagoinut muiden käskyihin ollenkaan, mutta itse tekniikka oli vähän kökköä. Ilmeisesti lähellä olleet koirat vähän kiihdytti.

Mukava treenipäivä, jossa hyvää muistusta siitä, että kaavoihin ei kannata kangistua! Oli myös kiva tavata useampia uusia kelpieihmisiä :).