Vaikka treeni oli hieman suunnittelematon, niin sujui silti hyvin. Tallasin lähimetsään sellaisen 10x40m alueen ja mukana oli kolme esinettä. Jokainen koira teki omaan malliinsa.
Riehalle yksi esine taakse ja kaksi johonkin puoleen väliin, ei nähnyt esineitä tai vientiä. Ensimmäinen esine oli kännykän kotelo puolesta välistä, tuli n. 20 sekunnin kuluessa. Toinen esine oli Ikean koiranhäntänaulakko takarajalta, joka tuli sekin varmaan minuutin sisään. Kolmas haettiin yhdessä alueella kävellen, koska en ollut itsekään enää varma, missä se oli. Hyvin se nostaa ja tuo vauhdilla. Esineen luovutuksen kanssa saa olla sen verran tarkkana, että tuo käteen saakka. Ikean naulakko oli siitä hirmu kiva ja olisi leikkinyt sillä mieluummin kuin mukana olleella narulelulla :D. Mutta tämä ei varmaan tule sille alokasluokassa ongelmia tuottamaan, se on niin nopea ja kuitenkin malttaa ihan hyvin haistellakin.
Tuike oli ehkä maailman suloisin esineruutuilija. Se näki kun vein esineet ja oli ihan tohkeissaan. Se eteni alueella sellaista sievää ravia, koko ajan nuuskien. Eka nousi hienosti, tokaa ja kolmatta piti hieman avittaa, että lähti oikeaan suuntaan. Mutta on se pätevä!
Viima näki myös esineiden viennin ja se oli ihan innoissaan. Ikean naulakko tuli pienen mietinnän jälkeen (siis miten tämä otetaan suuhuun?), mutta oli ihan onnessaan sen tuonnista. Sitten alkoi porokoira-soveltaminen :D. Seuraavaksi se toi parin metrin päästä jonkun muovisen roskan ja palkkasin sen siitä, koska mistäs se koira tietää, mikä ihmisen viemä esine sieltä pitää tuoda. Sitten se päätti tuoda kepin ja siitä en enää viitsinyt palkata, koska kai se nyt jossain pitää raja olla. Lähdettiin yhdessä kävelemään aluetta ja nousihan ne kaksi oikeaakin esinettä. Jotenkin niin Viimamaista.
Tänään kisattiin JATin agikisoissa. Viima meni agiradalla ja Rieha hyppärillä. Tuomarina Jari Tienhaara.
Agirata oli aika suoraviivainen, lähdössä mm. ihan suorassa linjassa hyppy-pituus-muuri-pujottelu-putki. Oli kovasti Viiman oloinen rata, koska sen kanssa ehtii. Tosin Viima oli alkuun sitä mieltä, että se ei edes tule halliin, mutta Riehan tukemana tuli kuitenkin. Ja se alkoi pikkuhiljaa ihan innostumaan, eli radalle päästiin hyvällä fiiliksellä. Ekan suoran pujottelu oli hiidas, mutta siitä vauhti alkoi kasvamaan mukavasti. Puomin jälkeen oli jyrkkä 180 asteen käännös puomin alla olevaan putkeen, mikä ei myöskään ollut Viiman lemppari, mutta selvittiin. Loppusuoralle saatiin hyvä vauhti, jopa niin hyvä, että Vimps teki tohkeissaan elämänsä ensimmäisen lentokeinun. Tuloksena 10vp ja vähän yliaikaa. Toisesta virheestä ei ole mitään havaintoa, oisiko joku rima tai sitten puomin ylösmenosta? Ihan mainio rata ja Viima oli kovasti itseensä tyytyväinen.
Hyppäri oli kinkkinen ja se näkyi, ainoastaan neljä maksia sai koko porukasta edes tuloksen ja niistä ainoastaan yksi oli nolla. Meidän pelastus oli kun sain Riehan ohjaukseen tosi hyviä vinkkejä yhdeltä seuralaiselta ja niiden avulla vedettiin tähän menessä paras kisarata. Radalla oli pari tosi vaikeaa kohtaa, missä moni hyllytti, mutta me vedettiin niistä läpi! Yksi rima taisi tulla alas ja yhdellä hypyllä meni ohi. Pujottelussa jouduin korjaamaan viimeisen välin ja loppusuoralla tuli sitten hylly, kun R veti ohi pituudesta ja korjatessa hyppäsi sen väärin päin. Virheitä siis tuli, mutta ne oli suurimmaksi osaksi omia mokia ja Rieha teki parhaansa. Se ei valinnut yhtään väärää estettä tai irtoillut väärissä kohdissa. Pikemminkin oli ylpeä siitä, miten rohkeasti uskalsin sitä neuvojen jälkeen viedä, ihan reipasta takaaohjausta, enkä edes yrittänyt ehtiä tekemään valsseja tai persjättöjä. Me oltiin niin samalla radalla!! Ihan selkeästi tarviin jonkun kokeneemman kertomaan mulle noita ohjauksia, itse en olisi uskaltanut yrittää puolikaan.
Oikein kiva fiilis jäi tästä päivästä, antoi toivoa jatkoon :).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti