Kelpietreeniä ja tokorinkiläinen

Sunnuntaipäivä hujahti Salossa, Kelmi-Nallikallion agi- ja tokopäivässä. Viimeksi kun osallistuttiin tähän tapahtumaan, niin Rieha 6kk mursi varpaansa. Vesku muistelikin tuota reissua kaiholla (eli ei), kun pentu istui jalka paketissa surkeana ja minä pillitin vähän väliä sen surkeutta ja meidän harrastusuran loppumista. No, onneksi siitä selvittiin hyvin ja Riesku on elänyt ja harrastanut ihan normaalisti. Uskalsin siis lähteä uudestaan reissuun ;).

Tämän päivän reissukuorma starttasi klo 7, siis minä, Vesku ja Rieha. Tuike ja Viima jäivät kotiin ja niille tuli omat huolto- ja lenkityspalvelut. Matkalla satoi lunta, vettä ja räntää vaihtelevasti. Salossa oltiin perillä mukavan ajoissa ja paikalla olikin iso määrä ihania kelpeitä, yli 20 kappaletta. Riehan sisaruksia oli paikalla useampi ja oli hauska nähdä erityisesti nuorempia puolisisaria. Ihan mahtavaa oli myös se, että paikalle oli tullut useampi Riehan pennuista kiinnostunut ihminen. Tosi kiva oli nähdä kaikkia, vaikka vähän ehkä itsellä oli kiirus kun hässäkkää oli niin paljon.

Agia koulutti uusi tuttavuus Satu Hilli. Jännitin meidän agivuoroa tosi paljon ja sen takia tuntui, että suurin osa ohjeistuksista meni ihan ohi. Enkä älynnyt videoidakaan treeniä, siitä olisi saanut jälkikäteen enemmän irti. Yllättävän hyvin saatiin kuitenkin sujumaan ja saatiin jopa kehuja, että meidän rytmitys sopii hyvin yhteen. Lähinnä katsottiin omia hartialinjoja, niitä Rieha kuulemma lukee tosi hienosti.

Treeniä ja itseä häiritsi se, että Rieha meni useammasta hypystä ali. Se pääsi kerran palkkaamaan itsensä näin, kun olin tiputtanut lelun hypyn eteen ja tietysti suorin linja oli mennä ali. Eli joko se vaan keksi että niin pääsee nopeammin, tai sitten uusi alusta oli siitä outo, tai sitten se ikävin vaihtoehto, eli että se oli jostain kipeä. Kuitenkin suurimman osan hypyistä se hyppäsi hyvin, alitukset tuli parissa kohdassa, missä sille tuli kiire, mikä puoltaisi ekaa vaihtoehtoa. Mutta tosi jännä, kun ei ole rimoja alittanut varmaan kuin muutamia kertoja ikinä.

Tokopuoli meni itsellä lähinnä kouluttaessa ja avustaessa muita. Oli tosi ihanaa nähdä noin hienoja kelpiekoirakoita! Riehan puolisisaria treenasi useampi ja ne oli aivan tosi ihania koiria. Toivottavasti neuvoista sai ihmiset jotain irti, itse olin vaan niin innoissani päästessäni pohtimaan :).

Rieha pääsi sitten päivän päätteeksi tekemään pari liikettä. Otettiin merkkiä ja ruutua, ruudun paikkaa vähän korjailtiin, mutta muuten oli hieno meno. Yksi ohjattu ehdittiin mahduttaa myös, siinä myös pätevää. Loppuun seuruuta, hyvällä ilmeellä meni sekin.

Hauska päivä, vaikka aika väsyttävä. Kotona oltiin siinä klo 22, eli reilu 15h pyörähti reissun päällä. Onneksi Vesku oli mukana, yksin olisi ollut kurja matkustaa!

Kotona lysähdin hetkeksi sohvalle, mutta satuin katsomaan vielä sähköpostia. Sinne oli vihdoin tullut tulokset Nuorten koirien tokoringistä. Ja me päästiin Rieha kanssa mukaan, ihan mahtista! Hakijoita oli 18 ja loppupeleissä tokorinkiin valittiin 8 koirakkoa. Saatiin lyhyet kommentit meidän tekemisestä:

"Ohjaajan ja koiran yhteistyö on erinomaista ja työskentely melko tarkkaa. Koiralla on hyvä kontakti ja kiva intensiivinen asenne, sekä kestää häiriön kivasti. Olette potentiaalinen pari.

Huomio tulee kiinnittää:
- turhiin vartaloapuihin mm. seuraamisessa ohjaajan oma katse ylös
- ohjaajan omaan likkumiseen seuraamisessa, että näyttää harmoniselta
- koiran hienoiseen "kiinnijäämiseen" noutoesineeseen noudon alussa"

Eli ihan samat ongelmat, mistä itsekin sanoin. Niistäkin siis suurin osa täysin minun omia ongelmiani. Mutta ihan mahtavaam kun saatiin noin hyvää palautetta, erityisesti kun katsojana oli Kiviahon Katja Suomen tokon huipulta. Nyt on taas uusi työkalu käytettäväksi ja treeninnnostus ihan huipussaan!