Viimalle nolla ja kakkossija!!!

Tänään oli vuorossa kotikisat. Viimalla oli yksi startti agiradalla ja Riehalla hyppyradalla. Itse lähdin kisoihin yövuoron jälkeen tunnin yöunilla. Toisaalta varmaan hyvä, ei ehtinyt paljon jännittää. Tuomarina radoilla toimi uusi tuttavuus Vesa Sivonen, joka teki tosi mukavat radat, sopivan haastavia, mutta ei liian tiukilla ihanneajoilla. Ja muutenkin oli rennon ja mukavan oloinen tuomari :).

Viima starttasi luokkansa ekana, mikä sekin taisi olla hyvä juttu. Se ei ehtinyt kyllästyä, enkä itse ehtinyt kerätä painetta. Radan alussa oli hyppykimara, jossa oli neljä hyppyä ympyrässä ja tiesin että Vimps ei siitä tykkää. Vähän siinä vauhti hidastui ja sen jälkeinen putki ja pujottelu mentiin jolkotellen. Siitä kuitenkin vauhti lähti kasvamaan ja loppua kohden tehtiin aika mukavaa rataa. Onneksi käytiin tutustumassa uuteen mustaan pussiin perjantaina, se oli nimittäin radalla ja muutamalle koiralle se tuotti ongelmia. Vimps sen sijaan kirmasi sinne ihan onnessaan. Kontaktit mentiin hienosti. Loppusuoralle hyvä vauhti ja nollana maaliin!

Sitten jännättiin riittikö aika. Tulosten tullessa Viiman nimi komeili sijalla 2, ihanneaika alittui reilulla kahdella sekunnilla ja sehän tarkoitti sitä että meillä oli kasassa ensimmäinen LUVA ja vielä sijoituksen kera!!! Huikeeta, mahtavaa, ihana Vimps!!! Mutta kyllä mie olin iloinen ja Viima oli kissanruokansa ansainnut! Harmitti kun juuri tätä rataa en saanut videolle, oisihan se eka oikea nolla pitänyt nähdä vielä jälkikäteenkin. Mutta tällä me leijutaan vielä pitkään!

Pakko vielä kertoa Viiman lämmittelystä ennen radalle menoa. Otin sillä pari hyppyä ja se meni ne innoissaan, mutta sitten se lähti laukkaamaan kohti buffettia. Säikähdin, että nyt se karkaa jonnekin makkaranpaistopisteelle tmv., mutta se juoksikin suoraan edessä olleelle kahvipöydälle ja hyppäsi sinne. Siellä se heilutti tyytyväisenä häntää pöydän heiluessa uhkaavasti. Se oli siis vaan bongannut lempiesteensä pöydän ja Viiman mielestä pöytä on aina pöytä  :D. Onneksi ei ollut kenenkään kahvikuppeja edessä :D. Hieman nauratti ja niin nauratti muitakin jotka tilanteen näkivät, toinen oli niin pätevänä. Tässä vielä kuva lämppäradasta á la Viima:

On se vaan niin omanlaisensa, ihana pieni koira!

Sitten meidän neiti kelpiemme. Hyppyrata oli haastava ja harva koira selvisi maaliin nollana. Rieha oli ihan liekeissä ja se näkyi radalla heti alusta. Jouduin sen kerran palauttamaan lähtöön ja ponkaisi silti ekasta hypystä täysiä ohi.. Loppupeleissä radalta ei jäänyt kyllä oikein mitään positiivista, yksi järkevä pätkä saatiin tehtyä, mutta muuten Rieha oli ihan irti ja valikoitsi esteitä sieltä ja täältä. Pujottelukaan ei onnistunut. Yleisöä se taisi viihdyttää koko rahan edestä, sen verran hauskaa sillä oli ja onhan se varmaan hauskaa katsoa koiraa, joka rrrakastaa agia ja menee ihan hemmetin lujaa. Ohjaajana se sen sijaan ei ollut niin hauskaa...

Rieha on niin älyttömän nopea, joka suhteessa ja kun se reagoi kaikkeen ja samalla valikoi itse esteitä, niin ei ole kauhean helppoa. Oma väsynyt fiilis ei varmasti auttanut, mutta tuskin olisin saanut sitä pysymään hanskassa täysin skarppinakaan. En vaan ole tarpeeksi rohkea ja jämäkkä noissa ohjauksissa. Kyllä tuli taas fiilis että haluaisiko joku osaavampi ohjaaja itselleen nopean, mutta haastavan koiran? Tuntuu vaan ettei itse kykene. Yritetään nyt kuitenkin treenailla, mutta kun treeneissäkin on fiilis ollut vähän vastaavanlainen viime aikoina...