Kevättä odotellessa

Juuri kun se kevät sieltä pilkisti, niin eiköhän sieltä ala satamaan lunta. Eipä nappaa yhtään. Äkkiä kevät ja kesä ja kuivat kentät!

Lumisateeseen voisin suhtautua samalla lailla kuin Vimps. Sänkyyn, eikä tarviisi nousta ennen kuin on kevät:

Ennen lumisadetta käytiin Vihtavuoressa treenaamassa Annan ja Pipsan kanssa. Mukana Tuike ja Rieha. Kentällä oli vielä jonkin verran lunta, mutta väleissä ihan mukavia sulaneita kaistaleita eli hyvin pystyi tekemään pitkiäkin liikkeitä.

Rieha aloitteli ruudulla, joka tehtiin liikkuroituna. En muista ollaanko koskaan aiemmin tehty kokonaista koemaista ruutua, mutta tulipahan sekin testattua. Hyvin meni, ihan hetken haki ruudun paikkaa, mutta korjasi itse oikeaan paikkaan kun en antanut stop-käskyä eli lisäkäskyä ei tarvittu eikä aikaa mennyt juurikaan. Stoppi oli priimaa, samoin maahanmeno. Hyvin kesti myös liikkeen ja tuli hienosti sivulle. Voisinpa sanoa että aika lähelle kympin ruutu. Uusin vielä kerran ruutuun menon, että sain palkattua oikeasta paikasta. Nyt haki heti priiman paikan ja jäi myös seisomaan hyvin (aina maahanmenon jälkeen on vähän jännä nähdä muistaako kuunnella). Siihen siis hyvä lopettaa.

Sitten luoksaria. Tämäkin liikkuroituna. Eka yritys oli ihan ok, stoppi olisi saanut olla hinasen nopeampi, joten alettiin työstämään sitä. Siinä vaiheessa Rieha oli jo omasta mielestään tosi pätevä ja alkoi ennakoimaan sivulla maahanmenoa ja lähti liikkurin käskystä. Treenailtiin sitten pelkkää aloitusta ja alkoi taas sujumaan. Stoppeihin kokeiltiin huvikseen takapalkkaa ja kyllähän se vähän parani. Pitäisi nyt alkaa sitä terävöittämään, takapalkka voisi olla ihan harkittavissa. Tai sitten vaan pitää vaatia parempaa stoppia.

Metallinouto oli ekalla kerralla ihan ok, nosti hyvin, mutta palautti ravilla, joten pitihän sitäkin alkaa korjaamaan vauhtinoudoilla. Siinä vaiheessa R kehitteli jo kaikenmoista ja alkoi mm. aijaamaan kapulaa tosi kovasti. Ei suostunut oikein enää vaihtamaan leluunkaan, muttei oikein voinut ottaa suuhunkaan kun piti tuijotella. Ihan hassu meno, ei sillä aiemmin tuollaista ole ollut. Ehkä pomppiva kapula oli nyt vaan liikaa. Loppuun pitotreeniä, jossa paljon parempi ilme ja höpötykset unohtui. Siitä Rieha tauolle.

Tuike aloitteli ruudulla, Anna vei sinne valmiiksi lelun. Tuikehan oli hirmu pätevä ja varasti ruutuun liikkurin käskystä ja riepotti vaaleanpunaista jänöä ihan onnessaan. Uusinnassa malttoi jo odottaa, mutta jänö sai taas kyytiä :). Loppuun vielä kokonainen ruutu liikkuroituna. Kamalan hauskaa sillä oli, stoppi ei ihan onnistunut, mutta muuten oli pätevää menoa ja hauskaahan sillä oli.

Sitten tunnari, joka oli kaikin puolin priima. Hyvä haistelu ja reipas meno. Loppuun vielä kaukot, jotka nekin oli aika lailla täydelliset n. viidestä metristä. Eli hirmuisen pätevä pieni koira!

Rieha tuli vielä toiselle kierrokselle. Lämppäiltiin eka parilla liikkeestä istumisella. Hieman oli hakusassa, mutta onnistui kuitenkin 2/3 kerrasta. Siitä tehtiin kaksi tunnaria Annan liikkuroimana. Ekalla kerralla hieman maistoi toista kapulaa, mutta oma nousi kuitenkin. Tokalla kerralla oma nousi jo varmasti. Pääasia oli että nenänkäyttö oli tosi hyvää ja malttoi hienosti. Hieman liikkurointi vaikutti eli hyvä ottaa sekin mukaan.

Mukava treeni ja aina kiva kun saa jonkun katsomaan!