----------------------------------------------------------------------------------------
Viima aloitteli tekemällä rataa, joka näytti tälläiseltä:
Tehtiin rata kolme kertaa kisamaisesti ja that's it. Ja Viima oli taas niin hieno! Koitin nyt panostaa omaan ohjaamiseen oikein huolella Päivikin neuvojen mukaan ja Viima liikkui joka kerta oikein mainiosti. Putkissa ei mennyt liikaa aikaa ja pujottelukin sujui kivasti. Joka kierroksella tehtiin puhdas rata, eli esteiden suorittamisesta ei ainakaan jää homma kiinni. Parasta oli kuitenkin taas se ilo, millä Vimps teki, ihanaa!
----------------------------------------------------------------------------------------
Tuiken kanssa ei vielä olla rataa tehty, mutta se sai juosta puomia ja keinua ja kumpikin oli pikkukoirasta niin kivaa, niin kivaa. Sille on nyt ortopedille tarkastusaika varattu, eli sen jälkeen voi sitten harkita aksaamista enemmänkin. Kontaktien jälkeen tehtiin tokojuttuja:
Seuraaminen: Palkkaa suorasta perusasennosta ja koitin vähän pienentää kriteeriä nokkaisusta pelkkään pään tuomiseen.
Luoksetulo: Kumpaakin stoppia erikseen ja lopuksi vielä sivulletuloja, joihin yhdistin nokkaisut. Hyvin stoppasi kummassakin, eli ainakaan pehmeällä hiekalla, tuulensuojassa, mutta lämmittämättömässä hallissa ei ole ongelmaa. Sivulle tuloihin olin tosi tyytyväinen ja tarjosi itse nokkaisua hienosti,
Liikkeestä istuminen: Paljon toistoja ja äänensävytreeniä itselle. Alkoihan sekin sujumaan ja seisomiset jäi hyvin pitkälti pois loppuvaiheessa. Tämä on kyllä niin jännä, miten onkin niin vaikeaa, vaikka onkin maailman yksinkertaisin liike...
----------------------------------------------------------------------------------------
Rieha-riepotin sitten. Ensimmäiseksi voi ainakin sanoa, että putki on siitä kiva. Siis todella kiva. Se ryntäili sinne aina kun mahdollista ja hyvinhyvin lujaa. Pienikin vilkaisu sinne päin aiheutti pikkukelpissä ryntäämisen putkeen, putken muodolla tai värillä ei mitään merkitystä. Ottettiinkin sitten putken edessä ihan pelkkää malttitreeniä, eli paikallaan oloa ja kontaktia. Vaikeaa, mutta onnistuihan sekin.
Luvan kanssa Rieha sai sitten tehdä pientä harjoitusta jossa oli hyppy ja putki. Hyppy ja putki olivat suunnilleen näin: - ) eli hyppy suorassa kulmassa putkeen nähden. Ja voi sitä intoa, siivekkeiden läpi juokseminenkin tuntui jo aiheuttavan aivan hillittömän innostuksen. Oikeasti saadaan treenata odottamista varmasti ihan huolella, mutta kiva oli kyllä huomata että kyllä se malttoi keskittyäkin kun vähän vaati. Ja palkaksi sai sitten juosta siivekkeiden läpi ja putkeen ja vielä leluun, niin mikäs sen superimpaa.
Loppuun Rieha sai tutustua vähän keinuun. Laskin keinua alas ja Rieha sai palkkaa aina kun rämäytti sitä tassuillaan. Tarkoituksena siis opettaa, että ääni ja liike ovat superhyviä juttuja. No, sehän oli pennusta todella kivaa ja hyvin nopeasti se kiipesi keinulle kaikilla neljällä tassullaan. Eli ei tunnu jännäävän pätkääkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti