Tämä viikko vietetään mökkeillen Pohjois-Savon maisemissa. Tai siis Vesku ja koirat mökkeilevät täysipäiväisesti, minä joudun käymään koulun penkillä mökiltä käsin. Mutta ajomatka on ihan siedettävä ja mökillä ainakin mieli nollaantuu ja hermo lepää. Suunnitelmissa olisi käyttää loistomaastoja myös koirien treenaukseen. Ympärillä on peltoa, metsää, aukiota, joten sekä maastotreenit että tokohommat onnistuu. Toivotaan ettei talvi vaan yllätä ;).
Tänään aloiteltiin jäljestyshommilla. Viimalle peltojälki, jossa 10 keppiä. Tarkoituksena siis keppien ilmaisu. Pituutta jäljellä oli varmaan joku 200m ja säännöllisesti siis keppejä. Virhearvio taisi olla siinä, että laitoin keppien alle namia. Viima jäljesti varmasti ja nenä maassa, tosin aika lujaa. Namit keppien alla aiheutti sen, että niissä oli Viimasta jo tarpeeksi palkkaa, eikä sitten oikein jaksanut ilmaista. Kaikki kepit hiffattiin, mutta suurimmalla osalla minun piti pysäyttää Viima ilmaisemaan. Ihan liian kiire jatkamaan. Namit pois kepeiltä siis jatkossa. Voisi joku päivä tehdä extrapitkän jäljen, jospa se veisi vähän liikaa varmuutta ja sitä kautta vauhtia pois.
Lisäksi Vimps tokoili. Otin mökkitiellä extrapitkän seuraamisen, reippaat 100m. Välillä juoksupätkää ja muutama pysähdys. Ja Vimps oli super! Ihana kontakti ja paikka. Näitä lisää. Sen lisäksi yksi avoimen luoksetulo täydestä matkasta. Hienosti tuli laukalla kummatkin osuudet ja stoppikin oli ok. Loppuun vielä kiertoja isolla puupölkyllä. Kivaa! Melkein harmittaa etten ilmoittanut Viimaa lappalaiskoirien tokoon ensi viikonlopulle, nyt sillä tuntuu olevan motivaatio tosi hyvällä mallilla.
Rieha pääsi myös jäljelle. Tein sille 1,5x1,5 metrisen namiruudun. Jotenkin olen ajatellut, että sille sopisi paremmin vauhdikkaammat lajit, eikä nenäkäyttö maahan tulisi niin luonnostaan. Ja piut. Mentiin ulos, kytkin pennen jälkiliinaan (joka oli muuten tosi hyvä roikkumisominaisuuksiltaan) ja lähdettiin kävelemään kohti ruutua. Ja mitä tekee pentu. No, ottaa pari askelta ja jäljestää minun tulojälkiäni suoraan namiruutuun. Ihan super! Ja matkaa oli varmaan reippaat 50m. Namiruutu oli ihan iisi homma. Muutaman kerran meni ulos, mutta palasi nopeasti takaisin tallatulle alueelle. Sen verran pätevästi sujui, että taidetaan jättää namiruudut väliin ja jatkaa suoraan namijäljelle. Ja heti alusta kepit mukaan, että niistä tulee se pääasia, eikä jäljestä, niin kuin Vimpsin kanssa kävi.
Sitten Rieha tokotteli. Seuraamista imutellen ja paikkaa vahvistaen. Loppuun sillekin kiertoja puupölkyllä. Hieno vauhti ja intensiteetti. Hassusti sillä alkaa joissain tilanteissa näkyä paimenjuttuja. Se on hirmuisen intensiivinen lähtemään esim. tuota kierrettävää asiaa kohti. Mutta välillä kun koitan saada sitä tulemaan ensin takaisin päin lelulla tai namilla, jotta voisin taas paremmin lähettää, niin se alkaa jumimaan ja ihan selkeästi tulee silmää peliin. Tuon olen nyt korjannut sillä että esim. heitän namin taakse, josta pystyn sen suoraan lähettämään kiertämään. Samoin lelua lähtee saalistamaan, kun saalis alkaa "elämään", mutta pelkkä kädessä oleva lelu saa vaanimisen esiin. Uusia juttuja minulle, onneksi Hanna ehtii meitä ensi viikolla katsomaan ja neuvomaan paimenten kanssa pelaamisessa. Mutta on se vaan kaikin puolin pätevä Riepotin!
Tuike teki vuorollaan kaukoja portailla. Siinä paikka ainakin pysyy! Ja hyviä siirtymiä tulikin. Sen lisäksi se pääsi syömään Riehalta jääneet namit namiruudusta. Vähän pitää sitä seurailla, eilen se vähän pärisi kun jumppasin polvea ja siihen ne paikkamakuuongelmat päälle. Voihan se olla että polvi on vähän rasittunut, varsinkin kun ilmat kylmenee. Leikkauksesta on nyt tällä viikolla 3 kuukautta ja tarkastusaika ortopedille pitäisi varailla. Muutenhan se on onneksi ihan oma höppänä itsensä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti