Näin Tapaninpäivänä voi sanoa että joulu on nyt juhlittu. Tässäpä pieni kertomus mitä siihen mm. meillä sisältyi.
Riehalle Joulu oli ihan ensimmäinen ja se kehittelikin kaikenmoista kivaa sen kunniaksi (edellisen postauksen jalkapallomatsi kuului tähän sarjaan). Ensinnäkin oli hirmuisen jännää kun sisälle tuotiin ihan luvan kanssa PUU! Kyseessä siis jouluinen ystävämme joulukuusi. Varauduimme Riehan intoon asettelemalla kuusen jakkaran päälle, ettei ainakaan ihan niin helposti pääse siihen käsiksi. Onneksi pikkukelpillä on pitkä kaula ja kieli:
Oikeasti kuusi sai olla yllättävänkin rauhassa ja Rieha uskoi kun kiellettiin sitä härkkimästä. No, rikkoi se yhden koristeen ja toinen löytyi häkistä, onneksi ennen, kuin ehti sen pureskella.
Tuo se kuusi vaan ihan eri lailla joulun fiilistä.
Palloista kun on puhe, niin Rieha löysi Joulun hauskimmat pallot. Ne on sellaiset ihmisten ressiä lieventämään tarkoitetut kilisevät ja tosi painavat metallipallot. Ne oli todellakin hauskat ja loppuvaiheessa niitä kanneltiin suussa ympäriinsä.
Takaisin Jouluperinteisiin. Perheen pienimmät odottavat tietysti Joulupukkia koko illan. Niin myös meillä.
Eikö sitä jo näy?
Joulupukki ei tällä kertaa päässyt sisälle saakka, mutta onneksi lahjasäkki oli jätetty kilteille lapsille. Rieha sai mm. madon.
Viima sai ihanan vinkuluun, josta se ei olisi malttanut luopua millään ja jota se vingutti joka huoneessa, käyden välillä esittelemässä sitä niska kaarella ja häntä viipsottaen.
Tuike sai pallon. Pallot on aina hyviä, sanoo Tuike.
Jouluaatto oli koirillekin jännä ja väsyttävä päivä. Uni maittoin kaiken sen lahjojen avaamisen, ruuan kerjäämisen ja odottelun jälkeen jopa Riehalle.
Tuike saa parhaiten unta maha täynnä ja sehän toteutuu Jouluna aina.
Joulupäivänä jaksoi taas riekkua. Mustat tytöt varsinkin. Ihan normisettiä tälläinen, kai nyt Joulunakin vähän painia sallitaan?
Rieha ei välillä muista että vanhempia pitää kunnioittaa, eikä kieltä saa näyttää.
Onneksi Vimps on vanha ja viisas, eikä pentu sen hermoja kiristä. Ainakaan Jouluna ja kunhan se pysyi kaukana Viiman vinkuluusta. Tälläistä tavallista luuta ne nakertelivat yhdessä sopuisasti, ajankohtaan sopien.
Jouluna Rieha keksi myös uuden hauskan leikin ihan itse. Sen nimi on Lattiakaivon siivous. Se on tosin vasta harjoitteluasteella, eikä siihen vielä kuulu muuta kuin lattiakaivon irrotus. Tämä aiheutti hupia todella paljon ja jossain vaiheessa oli kylpyhuoneen ovi suljettava ja siivousinto tapettava.
Sellaista Joulua siis meillä!
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Kaiken hauskuuden keskellä toki treenattiinkin. Rieha opetteli ihan uutta hommaa eli ohjatun noudon suuntia. Tätä lähdettiin lähestymään kosketusalustoilla ja aika nopeasti se alkoi tajuamaan, että tiettyyn suuntaan osoittaessa mennään siellä olevalle kosketusalustalle. Ja hauskaa oli. Kosketusalustaksi on nyt keksittävä jotain muuta kuin pakasterasian kansia, ne liukuvat pikkukelpien alta ihan liikaa. Lisäksi Rieha treenasi lisää kontakteja omalla laudalla ja lätkällä. Tässäkin alkaa jo vähän olla enemmän järkeä, eikä tassuja ole ihan joka paikassa. Muutamia tunnarin hajuerotteluita tehtiin myös. Ne on tosi vaikeita, Rieha on kapuloista niin innoissaan, mutta toivottavasti sain edes pari kertaa vahvistettua sitä haistelua häsäämisen sijasta.
Tuike treenasi myös tunnaria oikein urakalla. Parista blogista saadun idean mukaan tehtiin erilaisia variaatioita kapuloista ja niiden järjestyksestä, käyttäen extrapaljon vääriä. Tässä ekasta treenistä vähän videota. Haistelu on oikein hyvää, hieman meinaa ottaa kierroksia kun Rieha hyppii oven takana. Mutta oikein mukavaa menoa.
Tässä video toisesta treenistä. Valitettavasti Tuike loukkasi lenkillä vähän jalkaansa ja se ehkä ihan hinasen näkyy treenissäkin, ei ole niin paljon intoa. Tässä treenissä saatiin myös yksi virhe aikaiseksi. Rivissä olevat kapulat on selkeästi helpompia, mutta sikin sokin olevissa ei pysy niin hyvin kartalla että mitä on nuuskinut ja meinaa tulla uskon puute. En palkkaa ja menee etsimään uudestaan ja oma nousee saman tien. Korjaussarjassa ei taas mitään ongelmaa. Hyvä että näitäkin tulee!
Vimps treenaili jouluna lähinnä noutohommia. Kiva vire sillä tuntui olevan koko ajan, eikä kapula ahdistanut ollenkaan. Myös se pääsi tekemään tunnaria ja ai että se oli ihanan tohkeissaan. Tehtiin alkuun taas niin, että tein vääristä kasoja ja oman laitoin niiden keskelle. Tämä sujui niin hyvin, että Vimps teki ensimmäisen oikean tunnarinsa eli oma oli yksittäisten väärien joukossa. Ja hienosti nousi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti