Sehän on muuttunut aivan älyttömän ahneeksi. Ikinä se ei ole ruuan kanssa nirsoillut, mutta nyt se on ihan mahdoton. Sen ruokamäärää on lisätty ja jaettu sitä useampaa osaan, mutta tuntuu, että sillä on koko ajan nälkä. Eikä se edes ole missään liian hoikassa kunnossa, ainakaan omaan silmään. Ei sitä ruokaa voi määrättömästikään antaa, kun tarkoituksena ei ole olla lihava synnytyksen koittaessa. Puhumattakaan siitä, että käytös alkoi väittömästi juoksujen loputtua, ei ne pennut mammakoiraa heti nälkäkuoleman partaalle varmaan vie :D?
Ahneus on näkynyt siinä, että se nuohoaa pöydiltä kaiken syötävän. Sen on vetänyt yhden jauhelihapaketin, varastanut hirvenpaistin, puhumattakaan kaikista nuolluista lautasista ym., missä nyt vaan voi olla ruuan makua. Se on muutenkin ihan porsasröyhkeä ja koittaa tunkea itsensä kainaloon "avustamaan" jos ihmisillä on käsissään yhtään mitään syötävään viittaavaa.
Perjantaina se oli sitten löytänyt kuivamuonasäkin. Alkuun oli epäilys, ettei se sieltä kovin paljon olisi syönyt, mutta sitten kun maha oli lähinnä jalkapallon kokoinen pinkeä pötsi, niin aika selväksi kävi, että kyllä se muutaman nappulan taisi sieltä syödä. Meillä on kuivamuonat aina säilytetty samalla lailla ilman ongelmia, mutta ei ilmeisesti enää...
Onneksi tuo Orijen ei kauheasti turpoa verrattuna johonkin muuhun nappulaan ja Rieha vaikutti lähinnä tyytyväiseltä makoillessaan sohvalla mahansa kanssa. Se näytti ihan hylkeeltä, eli samanmoiseen ulkonäköön voi ehkä valmistautua pikkuhiljaa pentujen kasvaessa. Onneksi siis tästäkin episodista selvittiin vaan ylimääräisellä kaasun muodostuksella. Täytyy varmaan nyt lisätä sen ruokamäärää vielä vähän ja jakaa sitä useampaan pieneen osaan, ehkä sillä nälkä pysyy kauemmin loitolla.
Liikunta maistuu entiseen malliin ja saa liikkua niin kauan kuin hyvältä tuntuu. Isoimmat sinkoilut on jo vähentyneet ja ravi muuttunut pääasialliseksi etenemistavaksi.
Tässä Riehan maha tänään, eli tiineysvuorokaudella 38. Perjantain lisätankkauksen turvotus on jo toivottavasti poistunutt. Mahalinja on jo laskenut ja lantio on tasapaksu.
Treeneissä käytiin perjantaina maneesilla. Koko porukka oli mukana ja teki pientä. Kuvasin pari videotakin.
Viima teki noutoa, luoksetuloa, seuruuta ja kaukot. Mulla oli mukana loppupalkka ja tehtiin liikkeet koemaisina, mutta sai jokaisen jälkeen juosta loppupalkalle, josta sai osan. Eli vähän semmoista motivaation kasvatusta.
Viimalla oli taas niin omat kuviot. Kaikki muut liikkeet paitsi seuraaminen uusittiin, koska se alkoi hömppäämään jotain ihan muuta. Noudossa lähti ihan täysiä, pelasi kapulalla ja jäi kuuntelemaan katon kolinaa pää kallisten. Luoksetulossa tuli ihan täysiä stoppasi hienosti, lähti täysiä, kunnes pari metriä ennen piti kääntyä ja mennä syömään heppakakkaa. Kaukoissa ei reagoinut ekaan, tokaan, eikä kolmanteen istu-käskyyn, katseli vaan minua tyytyväisenä. Kuulostaa epätoivoiselta, mutta miten tämä korjattiin, olikin ihan toinen juttu ja lopputulokseen olin tosi tyytyväinen.
Eli kun homma meni hömppäilyksi (ja korostan, tässä ei ollut häivettäkään paineistumista tmv., enemmänkin sellaista pientä kokeilua josko voisi tehdä muuta), keskeytin homman, hain Viiman pannasta pois, käytiin yhdessä katsomassa palkkaa, että tämmöinen meni nyt ohi suun ja sitten uusi yritys. Ja jokainen uusi yritys oli tosi hyvä. Asenne oli ihan loistava ja vauhti hyvä. Noudossa tuli hieman vinoon eteen ja ravasi osan matkaa, mutta häntä heilui ja sivulletulo oli supersähäkkä. Luoksetulo oli tosi hyvä. Kaukoissa ei tokalla kerralla mitään ongelmaa.
Ihan selkeästi meni siis ajatus perille siitä, että töitä kannattaa tehdä, koska a) pelleilyä ei hyväksytä ja b) siitä saa palkkaa. Näitä lisää!
Viiman nouto
Luoksetulo
Rieha kävi tekemässä hallissa seuruuta ja kaukoja. Hirveästi se on innoissaan, uskallan vielä sen kanssa näitä rauhallisia juttuja tehdä pienissä erissä. Mutta eiköhän nämä jääneet sen viimeisiksi "oikeiksi" treeneiksi. Seuraamisessa häntä heiluu ja askel lentää. Hidas kävely kaameaa (siis oma ilmekin on tässä jo niin erilainen, en vaan osaa löytää sitä järkevää rytmiä), juoksu hyvä. Kaukoissa saatiin vähän enemmän järkeä peliin kuin edellisen postauksen videossa, takapalkka vähän rauhoitti menoa. Mutta on se vaan niin ihana muru!
Seuruu, joka taitaa jäädä viimeiseksi pidemmäksi pätkäksi lähiaikoina
Kaukot
Tuike kävi tekemässä metskunoudon, tavan noudon, liikkeestä istumista ja luoksaria. Noudot oli hirmuisen päteviä. Puukapula hajosi kesken kaiken ja pieni mietti hetken kumman osan se toisi, mutta päätyi isompaan :D. Luovutuksissa meinasi olla virtaa eli pomppi, mutta se maatisi vaan malttitreeniä. Liikkeestä istuminen ei tänään sujunut alkuun, eli meni maihin. Istuminen on vaan semmoinen liike, että se menee säännöllisesti sekaisin. Luoksetulot oli Tuikemaisia, enkä jaksanut nipottaa nyt stoppien kanssa, eli kokeiltiin vaan koemaisena.
Tuike hömppää
Tänään käytiin pystykorvien kanssa möllitokossa, mutta taidan tehdä siitä oman postauksen, kun ehdin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti