keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Viimeiset tokotreenit ennen seuraavia ja kesän ekat VEPEt

Päivä oli jo aamusta tosi helteinen, mutta mentiin reippaana Vaajakosken nurtsille vetämään "kenraalit". Saatiin vielä liikkurikin avuksi, kiitos Raisalle! Ei olla tällä nurtsilla käyty tänä vuonna, eli siinäkin mielessä oli hyvä testi siitä miten homma pelaa.

Aloitettiin ohjatulla. Kapulat oli pitkästä aikaa puunväriset (meidän pinkit kapulat on ehjemmät ja niitä tulee sen takia aina käytettyä), mikä oli sekin ihan hyvä muistustus... Ne oli ekaa kertaa myös niin, että laippa oli kohti koiraa, eikä osa josta koira ottaa kiinni. Haettiin eka vasen ja R meinasi mennä keskimmäiselle. Oli selkeästi vaikeaa, ei nähnyt ja koitti sitten tarjota jotain. Hyvin kuunteli kuitenkin käskyt ja lopulta vasen nousi hienosti. Oikea kapula, eli se "vaikeampi" sen sijaan nousi heti aivan superhyvin, luovutuskin oli ihan priima. Tässä näkyy taas se nurtsin vaikeus, kun ei näe, niin ei ihan malta sitten edetä loppuun saakka. Mutta ihan hyvä fiilis tästä jäi, tämä on kuitenkin onnistuessaan hyvin näyttävä liike.

Luoksetulo tehtiin koemaisena. Se oli aika hyvä ja palkkasin maahanmenosta. Tämäkin on hyvä ja näyttävä liike, jos vaan saadaan koekirous pysymään poissa (viime kokeessa se oli jo aika lähellä).

Tunnarista tehtiin pari toistoa. Siinä ei ollut ongelmaa, nuuski todella kauniisti ja koski vain omaan. Palautukset korrekteja, tosin ihan hinasen olisi voinut olla enemmän vauhtia. Mutta mieluummin maltti ja hieman rauhallisempi meno.

Seuraaminen tehtiin liikkuroituna. Hieman oli epätasainen fiilis, katseli merkkejä ym. Mutta semmoista perussettiä loppupeleissä. Nurmikko oli aika kuoppainen ja se vaikeutti omaa kävelyä. Toivotaan siis tasaista alustaa!

Loppuun Riehaa taas kiusattiin, eli se teki istumistreenin häirittynä. Raisa oli ihan liian hyvä häiritsijä ja Rieha meni lankaan kerta toisensa jälkeen... Erityisesti edestä juokseminen käsiä taputtaen ja Riehan nimeä hihkuen oli ihan vastustamatonta. Meinasi jo epätoivo iskeä, kun aina vaan palauttelin sitä äristen ja kohta se taas sinkosi ihan onnessaan juoksevan Raisan perään... No, ehkä se kuitenkin loppupeleissä alkoi skarppaamaan ja saatiin ihan onnistuneita suorituksia. Näillä mennään!

Tuikekin sai olla avustajana ja tehtiin pari koemaista tunnaria. Kova into aillä oli ja oma nousi hyvin, mutta luovutus oli vähän unohtunut. Se katsoi sen näköisenä, ettei oikein tiennyt kelle kapula piti viedä :D. Mutta kyllä se sieltä taas muistui ja pikkukoira sai ansaitsemansa palkan!

Polskahduksia viime kesältä


Illasta saatiin ajatukset hetkeksi pois tokostressistä, kun vuorossa oli kauden ekat VEPE-treenit. Ja mikäs sen loistavampi tapa viettää todella lämmintä ja aurinkoista kesäiltaa!

Tehtiin kaikki soven liikkeet, vähän näki missä mennään. Veneestä hypyssä ei ole edelleenkään ongelmaa. Samoin esineen vienti on Riehalla aika varma nakki, tällä kertaa olin itse veneessä vastaanottamassa, mutta veisi varmasti samalla lailla vieraallekin. Vauhti on kova ja asenne kohdillaan!

Veneen haussa ja hukkuvassa oli sen sijaan enemmän haastetta. Rieha otti köyden huonosti suuhun, ikään kuin väärästä suunnasta ja jatkoi vielä hetken uimista eteenpäin se suussa ennen kuin kääntyi kohti rantaan. Tästä johtuen vetoon tuli aika paha nykäys köyden kiristyessä, jolloin pieni koira meinasi mennä ympäri. Tämä toistui sekä veneessä, että hukkuvassa. Kummankin sen kiskoi loppupeleissä jotenkin rantaan, mutta otetta piti korjailla. 

Mietin, että sille pitäisi jotenkin opettaa köyden ottaminen niin, että se kääntyisi veneen vierellä uimaan kohti rantaa ja vasta sitten ottaisi köyden. Silloin sillä olisi suora linja lähteä uimaan, eikä siitä tulisi niin pahaa nykäystä. Ei luulisi olevan kauhean vaikea opettaa? Toki varmasti itsevarmuus kasvaa, kun treenejä tulee alle, jaksoihan se viimekin kesänä ihan hyvin kiskoa venettä sove-matkasta, mutta ei se ainakaan haitaksi ole helpottaa pienen koiran hommaa.

Tuike esittää kunnon mahaplätsiä

3 kommenttia:

Iitu kirjoitti...

Mä oon miettinyt, että pitäiskö meidän kokeilla tuota VEPEä. Valo tykkää uida ja rrakastaa hakea lelua vedestä. Hyppääkin mielellään veteen, joskin uudet rannat aina aluksi jännittää.

Teidän vesihommat näyttää ainakin kivalta!

Riikka kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Riikka kirjoitti...

Ehdottomasti kannattaa testata! Se on sellaista hauskaa hupailua, ei liian vakavaa. Rieha ainakin tykkää molskia! Teillä ehkä oisi kokoakin vähän enemmän lajiin.

Oisi aika hauska saada joskus sellainen kelpieiden vepe-päivä, niin voisi opiskella näiden pienempien koirien vepeilyn saloja.