Hillittyä ja hallittua - not

Käytiin Tuiken kanssa juoksemassa yksi 2-luokan agirata. Muistuipa taas mieleen miten ihanan itsepäinen pieni eliö se osaa olla . Sillä oli aivan hirmuinen vauhti ja kaamea tekemisen meininki, mutta hyllytettiin rata jo ekan suoran päätteeksi, kun hyppäsi yhden hypyn väärään suuntaan (aloitus oli siis hyppy-rengas-A-mutkaputki-hyppy). Sen hypyn jälkeen oli vuorossa pujottelu, josta ei meinannut tulla mitään, koska pikku-T näki edessä siintävän putken (välissä oli siis vielä yksi hyppy). Kolme kertaa taidettiin yrittää ja siltikään ei onnistunut, joten pikku-T sai juosta hypyn kautta putkeen ja siitä sitten radalta pois.

Sellaista, mutta kyllä sillä oli hauskaa . Ehkä tällä treenimäärällä ei voi muuta odottakaan.

Ihkut liitelijät!!!

Aamupäivällä Rieha pääsi esittelemään agilityä ala-asteikäisille lapsille. Koulun kentällä oli siis agiesteet ja paljon (!!!) pieniä ihmisiä ympärillä katsomassa. Näytettiin Riehan kanssa miten alkeiskoirakko tekee, eli tehtiin takaperin ketjuttamalla hyppy-hyppy-u-putki-hyppy- pätkää. Ja Riehahan juoksi, se oli lapsista tosi siisti kun meni niin lujaa. Eikä sitä haitannut ollenkaan vaikka ympärillä oli tosissaan helposti se 50 kersaa katsomassa n. 10 metrin päässä. Pääasia kunhan pääsee hommiin! Tehtiin näytös kaksi kertaa ja R pisteli parastaan. Lapset sai käydä myös moikkaamassa koiria, mutta se oli Riehalle ehkä vähän liikaa. Vaikka se on sosiaalinen kuin mikä, niin yhtäkkiä päälle tuleva 10 lapsen lauma meinasi nostaa kierrokset niin korkealle, että meni hieman överiksi. No, onneksi se ei jäänyt päälle millään lailla ja pystyi taas keskittymään täysillä hommiin.

Mutta sitten. Meitin Viima starttasi tänään ihan oikeasti virallisen agiuransa. Ja se oli niin ihana . Kyllä oli itselläkin hyvä mieli kun koira tekee parhaansa ja sen naama oikeasti loistaa onnesta!! Vauhtiakin löytyi hienosti, ei ole nollat kaukana, vaikkei nyt niihin päästykään. Tässä huonot kuvat agiradasta ja hyppäristä:

Tuomarina oli Minna Räsänen ja ihanneajat oli tiukkia. Agiradalla ei mineistä ja medeistä yltänyt ihanneaikaan (47s) kuin yksi koira, makseissa muutama enemmän. Vimpsin kanssa lähdettiin hyvin liikkelle, tosin jouduin vähän pelastamaan alussa, ettei olisi mennyt puomille. Siitä pienoinen vauhdin tippuminen putkeen, mutta sieltä ampaisi taas ihan täysiä. Keinut ja puomit mentiin hienosti, tokaan putkeen ampaisi jo huomattavasti lujempaa ja pujottelu oli virheetön. Loppusuoralle mentiin mahtista vauhtia ja ehdin jo ajatella että tässä se on (PAHA virhe :D), kunnes Vimps menee ohi renkaasta. Sen uusinnassa meni sitten hetkonen ja saatiin tulokseksi siis 5 kiellosta ja yliaikaa 8,61s eli tulokseksi 13.61 ja sijoitus tällä oli 10/21. Mutta mahtavaa, mikä meno!!!

Hyppärillä meno oli taas alusta lähtien tosi hyvää. Renkaassa ei ollut nyt mitään ongelmaa, valitettavasti kielto tuli sitten ekalta putkelta. Olin varmaan vähän edessä ja Vimps meni putken taakse ja moikkasi nopeasti siellä istuneen ratahenkilön. Siitä vauhti lähti kuitenkin vaan paranemaan, pujottelun avokulma ei tuottanut mitään ongelmaa ja loppurata vedettiin puhtaasti ja mahtivauhdilla. Harmittavasti ohjaaja unohti sieltä yhden esteen eli 11-putken... Ja ihan oikeasti, unohdin ihan totaalisesti radan, varmaan eka kerta kisauralla. No, onneksi Vimps ei sitä tajunnut ja pomppi innoissaan menemään. Olisi ollut vaan kiva nähdä aika, mihin olisi riittänyt, vaikka jouduttiin putkella korjaamaan. Ihanneaika oli tässäkin tosi tiukka, eli 40s.

Tässä hyppärin video, kiitos Aino! Ai vitsit, tykkään tuosta ilmeestä!!

www.youtube.com/watch

Mutta voi sitä porokoiran naaman loistetta!!! Sen kanssa on ollut monenmoista ongelmaa, lähinnä ohjaajan asenteessa ja nyt me tehtiin noin mahtista rataa!! Viima ihan oikeasti hinkusi radalle, kiskoen ja haukkuen. Miun kisakoira .

Opissa

Pitkästä aikaa päästiin Viiman Salme-kasvattajan oppiin. Olipa superkivaa, Salme osaa aina katsoa asiat koiralle sopivaksi!

Rieha teki eka. Yleisfiiliksenä tuli se, että rauhassa tekemistä pitäisi opettaa enemmän. Jo pelkästään hieman innokkaampi kehuminen saa Riehan hytkymään ja pikkuhiljaa pitäisi miettiä jo jotain kokeisiinkin tähtävää, eikä siellä aivan hilluvaa koiraa voi katsella. Kuitenkin sillä into riittää tehdä, se on niin ahne että namipalkka kelpaa helposti ja se palkkautuu sosiaalisesti rauhallisemmistakin kehuista. Hienosti se työsti ja itse asiassa teki sitä paremmin, mitä rauhallisempi itse olin. Tuntui että joutui ihan oikeasti miettimään eikä satasella sinne ja tänne asenne ollut pääasia. Toki niitä hillumistreenejäkin täytyy pitää, mutta tuolla innolla varustetulla koiralla pystyy työstämään jo vähän vähemmälläkin, koska sillä on aina kivaa. Elokuun koetavoite on hyvinkin doable!

Luoksepäästävyys: Olen aiemmin syöttänyt Riehalle namia koko ajan, että saisin sen istumaan ja olen miettinyt että se kiihdyttää sitä liikaa, mutten ole vaan uskaltanut jättää sitä pois pussaamishillumisen pelossa. Nyt lähdettiin lähestymään eri kantilta. Katsekontaktista siis palkkaa. Näki että sille on jo vähän ehdollistunyt sellainen hilluminen tuossa ja kun palkkaa ei tullut niin ponkaili vähän sinne ja tänne. Silloin stopattiin, odotettiin että haki katsekontaktin ja siitä palkka. Loppuvaihessa Salme pystyi tulemaan reipasta tahtia suoraan luokse, silittämään päästä ja lähtemään ja T tapitti paikallaan. Ja nyt sille tuli varmasti enemmän ajatustakin siitä mitä sen pitää tehdä, aiemmin se on varmaan vaan lähinnä luullut syövänsä herkkuja.

Seuraaminen: Takapuolen työstämistreeni jatkuu. Siihen otettiin vähän samaa treeniä kuin mitä ollaan tehtykin, eli neliökävelyä ja käännöksistä aina palkkaa, mieluiten vielä vähän ulkoa päin, jotta korjaa takapuolen kunnolla. Lisäksi tehtiin volttia, jossa koitettiin saada kiinni se kohta, missä takapuoli lähtee heittämään. Hyvää parannusta tuli. Ilme on hyvä, vielä kuitenkin voisi venyttää kaulaa ylöspäin, sen sijaan että se herkästi kääntyy jalan etupuolelle, jolloin painaminenkin tulee herkästi. Pikkujuttuja, mutta nyt korjattavissa paremmin kuin vuoden päästä. Vasemmalle käännös oli hyvä ja siinä takapuolikin pelasi.

Liikkeestä maahanmeno: Erikseen treeniä edestä sivulle siirtyen, palkkaa nopeista maahanmenoista, heti kun kyynärpäät osuu maahan. Tämä sujui kivasti sivultakin, joten lähdettiin työstämään makaamiseen kestoa. Samalla vähän pohjaa paikkamakuulle. Koira edessä maahan ja peruutellen kasvatettiin matkaa, palkka tuli aina kun piti hyvä, rauhallisen katsekontaktin, silloin palattiin koiran luo ja maahan-käskyn saattelemana palkattiin jalkojen väliin. R työsti hyvin, sillä oli hyvä keskittyminen ja matkaa pystyttiin pidentämään jo reippaasti. Loppuun treenattiin vielä perusasentoon tulemista, siinäkin ensin katsekontakti sivulla, sitten käsky.

Luoksetulo: Näytettiin meidän eteentuloja ja Salme oli sitä mieltä, että käsien häivyttäminen nyt vaan peliin. Eli koira istumaan selkeällä käskyllä, kutsu eteen (kädet edessä), kädet sivulle, katsekontaktista palkka (kumpikin käsi taas eteen palkkamaan, josta taas sivulle odottamaan katsekontaktia). Alkuun R selkeästi haki katsetta käsiin, mutta hyvin nopeasti killitti edessä hienosti. Epäsäännöllistä palkkaa vaan, paikka on muuten hyvä.

Liikkeestä seisominen: Näytin, mikä tässä on ollut ongelma, eli edessä ollessa stoppaa kuin unelma, mutta sivulla ollessa pomppaa sivulle. Alettiin tekemään sitten ihan kädellä avustaen sivulta seisomisia, eli käsi stoppaa selkeästi vielä ulkoapäin, jolloin estetään se pomppaaminen ja samalla käännyt itse eteen. R tarjosi kovasti alkuun sitä pomppaamista, mutta tässäkin alkoi nopsaan hiffaamaan ja seisomiset suoristui. Myös seisomiseen tehtiin kestoa, samalla lailla kuin maahanmenoon ja sekin parani huomattavasti.

Hyppy: Näytettiin hyppy, eikä siinä ollut oikeastaan muuta huomautettavaa kuin se, että odottaisin kunnolla että koira laskeutuu ja vasta sitten antaisin stop-käskyn. Seisomisen kesto treenataan erikseen em. tavalla.

Tuike teki seuraavana. Sillä oli ihan mahtifiilis, jopa meinasi keittää vähän yli! En antanut sen taaskaan nuuskia yhtään ja kaikenmoinen muukin haahuilu kielllettiin heti ja se oli tosi hyvässä kontaktissa koko ajan. Käytiin kaikki liikkeet läpi ja meno oli mainiota kaikinpuolin!

Seuraaminen: T oli oikeasti niin innoissaan, että meinasi ihan keulia ja pientä piipitystäkin tuli mukaan. Mutta paikka säilyi ok ja kontakti oli ihan mahtava. Salmekin sanoi että on parantunut tosi paljon, jee!! Ja ihanaa, että se jaksaa työstää pitkää seuraamista, ei jänskännyt ollenkaan se.

Liikkeestä istuminen: Aikalailla lauantain kokeen toisinto, ihan hinasen enemmän keuli seuraamisessa. Salmen mielestä istuminen oli hyvä, eikä ainakaan nyt yhtään liian tepsutteleva.

Luoksetulo: Nousi istumaan, kun Vesku tuli halliin. Palautus ja pysyi hyvin. Seisominen valui vähän, maahanmeno oli hyvä. Sivulletulo ok. Seisomista katsottiin siis erikseen ja Salme oli vähän sitä mieltä, että T tekee sitä vaan, koska se luulee saavansa multa käsimerkistä palkkaa. Eli huijaamalla. Ja huijaamisesta oppii nopeasti kokeissa pois. Miettiin sitten josko alkaisin treenamaan sitä takapalkalla ja vaihtaisin käskyn suulliseksi. Testattiin sitten takapalkan kera ja T teki ihan ältsin hyvin töitä. Takapalkan kanssa oman kutsun pitää vaan olla tosi iloinen, ettei magneetti vedä puoleen, mutta tuli tosi hyvällä laukalla ja stoppasi mainiosti.

Ruutu: Ihan mahtibongaus ja vauhti ruutuun. Stopkäskyn jälkeen otti muutamia askelia ennen kuin pysähtyi ja mutta vaati kaksoiskäskyn maahanmenoon. Vinkkinä saatiin, että odottaisin ihan hetken enemmän ennen kuin stoppaan, että saa rauhassa itse pysähtyä, nyt koitin vetää sen suoriltaan seis. Tämä toimi tosi hyvin seuraavalla kerralla ja meni suorilta maahan. Kohti kulkiessa koitti nousta ylös, siitä huomautus ja palautti itse. Viimeinen oli ihan pro suoritus.

Hyppynouto: Nätti ja vauhdikas, luovutukset treeniin (taas kerran) eli toi väljästi (niin kuin kokeessakin).

Metalli: Mietti hetken ennen ottamista, hyvällä laukalla sinne ja takaisin, luovutus väljä. Superpalkkaa nostosta ja luovutukset treeniin tässäkin.

Tunnari: Varma oman nosto ja nätti vauhti. Luovutukset treeniin.

Kaukot: Ekaan istumiseen kolme käskyä, liikettäkin tuli. Salme oli sitä mieltä, että T:n ilme muuttui ihan erilaiseksi kaukoihin mennessä, on vissiin siitä liikaa jankattu liike, eikä sen takia kuuntele, koska liike on siitä niin tylsä. Tähän treeniin nyt takapalkan kanssa yhtä, kahta tai ihan maksimissaan kolmea siirtymää. Testattiin ja kyllä, ilme muuttui ihan erilaiseksi ja kaikki siirtymät toimi ekalla käskyllä ja puhtaasti. Yksinkertaista, palkkaa koiraa enemmän ja tuo takapalkka tuntui toimivan nyt joka liikkeessä kuin unelma.

Viimakin pääsi vielä kasvistädin oppiin (ja sen kyllä kuuli ilohaukusta):

Seuraaminen: Ihan kokeen toisinto. Perusnättiä, mutta juoksussa jätätystä. Tähän nyt ilmetreeniä: lyhyt valmistelu, juoksuun ja samantien lentää palkka eteen. Muutaman toiston jälkeen Vimpsin ilme alkoi terävöityä jo huomattavasti ja oli ihan valmis juoksemaan eteenpäin.

Liikkeestä maahan: Hyvä seuruu, riittävän nopea maahan ja kaksoiskäsky istumiseen. Sivulletuloa on vaan nyt treenattava erikseen ja hyvällä palkalla.

Luoksetulo: Iloinen vauhti, stopissa jäi etsimään palkkaa ja eteentulossa hidasteli sen takia. Viimallekin kenties takapalkkaa? Ja jos tulee hyvään perusasentoon omatoimisesti edestä, niin siitä superpalkka vaikka olisi missä vaiheessa treeniä.

Nouto: Varasti ekalla kerralla. Tokalla meni hurjalla laukalla, mutta ei saalistanut ihan niin pahasti kuin kokeessa. Palautti laukalla pariin metriin saakka, josta hidasti. Superpalkkaa ja perusasentoon tulossa sama kuin em.

Hyppy: Oli niin kiireissään morsettamassa Salmelle, että ei meinannut reagoida hyppykäskyyn. Tuo ei kuitenkaan ole normivirhe, eli nou hätä siitä. Istui hienosti ja tuli eteen hyvin. Perusasennonssa sama kuin em.

Viima sai vielä loppuun hömpötellä agiesteillä, tehtiin ihan random-pätkää, mitä vaan eteen sattui tulemaan. Ja sillä oli kovin hauskaa, sai vähän itsekin valita esteitä ja porokoiran naama loisti. Kiva treeni!

Tässä vielä trendsetter ottamassa rennosti:

Pitkiä Koiria ja iloista mieltä

Koepäivä piirinimestaruuksissa koitti aurinkoisena. Ohjaajan fiilikseen vaikuttivat varmasti tuttu kenttä ja se, että paljon tuttuja oli kisaamassa, mutta kyllä väittäisin että tuo pienoinen asenteenmuutos vaikutti eniten. Oikeasti oli ehkä ekaa kertaa vähän (paino sanalla vähän) rennompi olo kokeessa, eikä sellainen ettei pysty liikkumaan mihinkään. Tuomarina kokeessa toimi Riikka Pullianen.

Koe alkoi avoimella ja Viimahan siis kisasi Laukaan koiraharrastajien joukkueessa. Viiman rivi näytti tältä, sepostuksineen:

Paikalla makaaminen 5: Hieman meinasi jännittää, koska meidän vieressä ollut tuttu bc murrasi Viimalle tuomarin puhuttelussa ja Viimahan olisi ihan heti ollut valmis tappelemaan. Saatiin neitokaiset kuitenkin hyvin kuriin ja onneksi kumpikin on varma makaaja, niin sieltä ei ylös lähdetty. Tein sitten pienen mokan, koska Viimahalla on vähän ollut vaikeuksia maahanmenokäskyyn reagoimisessa, niin yllytin sitä ennen käskyä hiljaa juttelemalla että mennään maahan, mennään maahan. No, sehän ponkaisi maahan sitten valmis-käskyllä... Ennakoinnista siis vähennys.

No, loput pisteet lähtikin sitten takaisin tullessa, kun Vimps päätti esitellä bravuurinsa Pitkän Koiran. Eipä ollut eka kerta, mutta ei ole nyt pitkään aikaa tätä tehnyt... Eli heti kun tulin piilosta alkoi julmettu hännän heilutus ja porokoiran naama ilostui. Kehän laidalle mennessä tiesin jo mitä tuleman pitää. Ja palatessani Vimps jatkoi hännän heilutusta, veti itsensä autuaasti pitkään venyttelyasentoon ja jäi siihen takajalat suorana heiluttamaan häntää. Ja eihän se siitä voi perusasentoa ottaa, selkähän siinä katkeasi . Yleisöllä, kanssakilpailijoilla ja tuomarilla oli hauskaa, itseäkin vaan nauratti. Saattoi tuo alun murrausepisodi tuoda Viimalle vähän painetta ja sitä piti sitten purkaa näin. Se on kyllä niin uskomaton keksimään näitä...

Seuraaminen taluttimetta 8: Perussiisti seuraaminen, ei ihan parasta Viimaa. Hinasen se jätätti juoksussa, mutta muuten ok menoa.

Liikkeestä maahanmeno 8: Kaksoiskäsky istumiseen, muuten hieno.

Luoksetulo 0: Voihan ärkele, aina sieltä joku nollaantuu... Tässä oli ensin säätöä liikkurin osalta, eli käskytti meidät maahan, vaikka avoimessa lähtö on istumisesta. Jouduin siis ottamaan aloituksen uudestaan ja se ei koskaan ole Vimpsille paras mahdollinen. Huomasin heti että se katseli yleisön suuntaan ja Raisa sanoikin että katseli tuon paikkamakuun bc:n suuntaan, joka haukahteli tmv. Lähti siis vasta kolmannella käskyllä, eli nollille se.

Liikkeestä seisominen 8,5: Minusta suht tiukka arvostelu, ei stopannut tarpeeksi nopeaan, mutta muuten oli hyvä.

Noutaminen 6,5: Hirmuinen saalistus ja loikka kapulalle, ravilla takaisin ja vino pa. Olihan se saalistus vähän rumaa, mutta parempi noin. Perusasennot tiedetään, tiedetään. Pitäisi opettaa se tulemaan suoraan sivulle (ja miksi en ole opettanut sitä jo alusta saakka niin),

Kauko-ohjaus 7: Yhteen kolme käskyä, muuten hyvä.

Hyppy 7: Kaksoiskäsky istumiseen, vino pa.

Kokonaisvaikutus 8

yht. 120p, 3-tulos

Vimpsillä oli hyvä mieli ja se on pääasia. Se oikein paistatteli ihmisten edessä, otti rapsutuksia vastaan ja flirttaili kaikille ihanille pikkukoirille. Saipa se yhden tosifaninkin, tytön, joka halusi sitä kävelyttää ja silittää. Ja Vimpshän oli mielellään mukana tälläisessä. Saipa se vielä oikein mitalinkin, kun Laukaan joukkue sijoittui kolmanneksi joukkuekisassa. Oikein hyvä päivä Viiman mielestä.

Välissa oli alokasluokka ja sitten oli vuorossa Tuike ja voittajan koitos. Tein Tuiken kanssa ennen kehää yhden liikkeestä istumisen, pätkän seuruuta, kaukot lyhyeltä matkalta ja lyhyen paikkamakuun. Kaikki meni ongelmitta ja kivasti, eli kehään mentiin hyvillä mielin. Muuten oli tosi tiukka kaikesta nuuskimisesta ja yrityksistä katsella/haukkua mihinkään suuntaan. Sillä oli puolikuristava kaulassa ja pikkaisen siitä huomauttelin jos meinasi homma unohtua. Se olikin hyvällä kontaktilla kehään mennessä kummallakin kerralla. Näytin sille vaan sitten nopeasti loppupalkan. Tuikkusen rivistö meni näin:

Paikkamakuu 0: Tämä oli oikeasti ainoa mikä ihan oikeasti harmitti. Kumma juttu kun tähän on tullut nyt ongelmaa. Ei kuunnellut ollenkaan käskyä ja kun meni maahan, niin nousi heti perään. Luulen että kyse on nyt siitä että yhdistää koetilanteen juoksuntarkastuksineen tähän. Tätä treenataan nyt paljon, vielä kun saisi sellaiset paikkamakuukaverit joita ei haittaisi jos ihan oikeasti voisin antaa kunnon palautteen jos lähtee (siis kestää vihaisen ihmisen ja kiroilut).

Seuraaminen taluttimetta 7,5: Tuike teki varmasti parhaan seuraamisensa koskaan, kontakti ei tippunut minusta kertaakaan, paikka säilyi suurimmaksi osana erinomaisesti, kaikki siirtymät onnistui bueno jne. Ehkä joukossa oli pari vinoa perusasentoa. Harmi kun en tätä saanut nauhalle, tällä oltaisiin menty pitkään!! Ihana pieni koira. Pikkukoirakortilla olisi varmasti tullut monella tuomarilla tosi hyvät pisteet.

Liikkeestä istuminen 9: Pikkaisen oli asetellut itseään istumaan, siitä vähennys.

Luoksetulo 0: Sivulta maahanmenoon kaksi käskyä, seisominen valui ja maahanmenoon tarvitsi taas kaksi käskyä.

Ruutu 0: Bongasi hyvin, mutta otti jonkin verran painetta kaukalon laidalla olleista katsojista eli haukahti niille mennessään. Varmaan osaksi tämän takia ei sitten stopannut, jouduin käskemään sen uudestaan ruutuun ja taas vaati useamman käskyn maahanmenoon. Sitten makasi ok ja seuraamiseen tulo oli hyvä.

Hyppynouto 9: Väljä perusasento, muuten hieno!

Metallinouto 8: Mietti hetken kapulalla ennen nostoa, mutta meni ja tuli reippaalla laukalla. Tässäkin vähän väljä pa.

Tunnari 8: Törmäsi heti omaan, mutta varmisteli vielä haistamalla kaksi reunimmaista kapulaa. Reipas palautus, oisko tässäkin ollut väljyyttä.

Kaukot 0: Tämä meni ihan plörinäksi, ekaan seisomiseen kaksi käskyä, siitä maahan ok. Ekaan istumiseen taas kaksi käskyä, eikä noussut niilläkään joten jätin maahan. Taisi tehdä vielä jonkun omatoimisen vaihdonkin. Vähän hömpötystä siis.

Kokonaisvaikutus 8

yht. 131p. ei tulosta

Olin niin tyytyväinen (ei ehkä pisteistä uskoisi)!!!! Viime viikolla keskeytettiin alkuunsa, koska fiilis oli ihan kadoksissa. Nyt se teki iloisesti ja halukkaasti suurimman osan, tuo paikkamakuu oli ainoa todellinen harmi. Ihan oikeasti, olen niin onnellinen tästä fiiliksestä, liikkeitä nyt ehtii hioa milloin vaan. Asenne ratkaisee ja kyllä oli pikkukoira kissanruokansa ansainnut!

Tuike herätti taas kovasti sympatioita lookillaan, saipa se kuulla olevansa myös eräänlainen trendsetterikin, sillä paikalle tuli ajeltu mitteli, joka oli kuulemma saanut innoituksensa Tuiken kuvista täältä blogista . Tuike peukuttaa, kyllä lyhkäsellä turkilla on paljon hauskempaa!

Rieha oli mukana turisteloimassa. Se viihdytti ihmisiä ja Viimaan ihastunut tyttö heitteli sille lelua pitkään. On se vaan niin ihku, kun kaikki on niin kivoja, kenen kanssa vaan voi leikkiä ja aina on valmiina duuniin. Tehtiin parkkiksella vähän tokojuttujakin. Ensin vauhtinoutoja leluun ja sitten luovutuksen kanssa. Hitsin kivalla mallilla, luovaritkin sujui hienosti ja malttoi odottaa. Seuraamista myös ja jättäviä vielä. Sitä ei kyllä tarvitse viritellä yhtään, senkus ottaa vaan autosta ja sanoo mitä tehdään. Ei haittaa paikka, tai mikään häiriö. Odotan niin, että sen saa viedä kokeeseen, on se sen verran hauska sekin!!

KeNraalit ja Riehan ryhmätokot

Laukaan porukoiden kanssa tokoilemassa. Kenraaliharjoitus seuraavan päivän kokeelle ja lisäksi oli Riehan alo-avo-ryhmän treenit.

Rieha pääsi ensin omalle penturyhmälleni mallikappaleeksi (ja juuri kun kertoilin tästä mallikappaleesta, niin se räyskytti autossa koko ajan iloisesti ja kovaäänisesti ). No, mutta itse mallina olo sujui erinomaisesti. Näytin siis ryhmälle vähän miten koiran kanssa leikitään kahden lelun saalisleikkiä ja lisäksi muutenkin vähän leikin ideaa. Rieha rallatti menemään ihan onnessaan, eikä haitannut ollenkaan vaikka porukka seisoi koirineen vieressä katselemassa.

Ryhmätreenit sujui sitten näin:

Luoksepäästävyys: Vähensin jopa vähän nakin läimimistä naamaan, eikä se aivan hysterisoitunut onnesta ja taisipa melkein pysyä jopa istumassa rapsuttelun ajan. Hyvähyvä.

Paikkamakuu: No, tämä oli vähän levoton. Ei me sitä kyllä kauheasti olla treenattukaan, täytyy myöntää. Ei se onneksi muista koirista tai ohjaajista välitä, mutta yritystä on kauheasti kaikenmoiseen. Maassa pysyy, mutta häntä heiluu jne. Se alkoi myös omatoimisesti tarjoamaan Lepoa, eli pää maassa makaamista, niin palkkailin  sitä sitten siitä. Tuon kun nyt jaksaisi treenata kestoltaan pitemmäksi, niin varmasti olisi Riehalle sopiva tyyli, sen verta luonnostaan se tulee ja samalla sillä on joku Tehtävä.

Seuruu&jättävät: Seuraaminen oli ok, normisettiä. Jäävissä maahamenossa vahvistin nyt omaa liikettä, eli että pysyisi edelleen maassa, vaikka liikunkin pidemmälle. Kivasti alkoi luonnistumaan. Seisomisessa meinaa herkästi pompata vähän sivusuuntaan ja siinä on myös kesto vielä hakusassa. Tein sitten muutaman kiertelytreenin, eli pyysin seisomaan, lähdin kiertelemään ja aina kun meinasi tassu liikkua niin höpöhöpöpölötys ja uusi käsky. Palkka vasta kun pysyi. Kivasti alkoi tämäkin pelaamaan.

Hyppy: Alokasluokan hyppy alkaa olla muuten kasassa, paitsi vielä tuo seisomisen kesto pitää treenata. Mutta hyppää hyvin käskystä ja stoppaa hienosti. Eikä edes koittanut varastaa.

Luoksetulo: Katsottiin vaan millä mallilla mennään ja puhuttiin että pitäisi nyt varmaan päättää treenaanko sen tulemaan eteen vai sivulle. Eteentulo vaikuttaisi siinä mielessä helpommalta, kun siinä on pohjat kivalla mallilla.

Tuiken kenraali meni näin:

Paikkamakuu: Kaksi kertaa, koemaisesti. Ekalla nousi istumaan, toka meni täydellisesti.

Ruutu: Haki hyvin, meni hyvin ja stoppasi hyvin. Pysyi maassakin hienosti. Hyvä.

Seuraaminen: Ensin kunnon kurinpitoa kaikesta haistelusta ja haahuilusta, palkan näyttö ja koemainen pätkä. Niin hyvä!!! Ihan mahtavaa, asenne kohdillaan, kontakti ei tippunut kertaakaan ja paikka säilyi. Natsikuri rules!!

Viima teki sitten viimeisenä omansa:

Seuraaminen: Ok paikka ja ilme. Itseä vähän haittasi kun ei tehnyt niin hyvin kuin pystyy, mutta kuulemma ei näyttänyt ollenkaa pahalta.

Nouto: Vimpsmäinen nouto laukalla sinne ja ravilla takaisin. Mutta iloinen. Otin vielä lopuksi yhden vauhtinoudon, että saatiin laukka palautukseenkin.

Kaukot: Pomppasi ekassa vähän, muuten ok.

Hyvä mieli jäi koetta varten ja asenne tuntui olevan kohdillaan!!

Kuinka paljon tekemistä mahtuu yhteen päivään?

Paljon mahtuu ja illaksi ehtii vielä töihinkin. Tykkään!

Aamusta ajeltiin Jennyn kanssa ajamaan eilen illalla tehdyt verijäljet. Viiman jälki oli avoimen muotoinen: eka suora n. 50m, toka ja kolmas suora n. 100m. Vanheni siis yön yli.

Viima oli ihan innoissaan ja jäljesti jo lähtöpaikalle ihmisten jälkiä pitkin. Nosti jäljen hyvin, nuuski aloitusmakuun ja jäljesti varmasti ekalle makuulle. Siinä pyöri pienen kieroksen ennen kuin nosti seuraavan suoran. Siinä taas varma eteneminen makuulle. Makuulta lähti menemään ohi kauhealle kiireellä ja jouduin vähän rauhoittelemaan ja vinkkaamaan että palata takaisin. Sitten nosti nopeasti viimeisen suoran ja meni varmasti kaadolle. Kaadon peitti ihan kokonaan sammaleeseen ennen kuin oli tyytyväinen.

Viiman jäljessä näkyi se, että piti hommaa liian helppona. Vauhtia oli aika paljon ja siitä syystä meni makuulla vähän hukkaan. Ehdottomasti vaikeampaa ja pidempää pitäisi sille tehdä, motivaatio ja jäljestysinto on niin suuri. Mutta hyvä suoritus, veisin sen heti kokeeseen jos olisi paikka!

Tuike sai ajaa tuoreemman jäljen, jonka tein laimennetulla verellä ja vanheni n. tunnin verran. Pituutta jäljelle tuli ehkä 50mX50mX25m. Ja Tuikehan oli hirmu pätevä! Jäljesti ekan ja tokan suoran ihan nenä maassa, makuilla pysähtyi ja nuuskutti tarkkaan. Viimeisellä makuulla teki vähän saman kuin Viima ja kävi heittämässä ison lenkin, ennen kuin sai taas vainun jäljestä. Siitä paineli suorilta kaadolle, jota nuoli onnessaan. Oikein hyvä!

Koska kummallekin koiralle tuli samalla makuulla ongelma, niin mietin johtuiko se omasta tekemisestä. Saatoin nimittäin kävellä koiran perässä niin, että meninkin kaadolta lähtevän jäljen päälle seisomaan, kun olisi pitänyt jäädä kaadon taakse. Eli kun koirat on tottuneet siihen, että minä tulen perästä ja jälki menee edessä niin nyt ikäänkuin blokkasin uuden jäljen. Pitää tuohon kiinnittää huomiota jatkossa.

--------------------------------------------------------------------

Sitten ajeltiin Killerille liitelemään. Jennyn lisäksi saatiin seuraksi Riitta-Liisa ja bc Jinga.

Riehan kanssa aloiteltiin pätkällä, jossa oli kaksi hyppyä ja putki J-muodossa. Tehtiin kumpaankin suuntaan. Hypyt kun oli ekana, niin sai olla tarkkana että hyppäsi tokan hypyn kunnolla, eikä lähtenyt matalana putkeen. Hyppyjen ollessa lopussa treenattiin irtoamista ja magneettina oli lelu. Pelasi hienosti.

Yksittäisenä tehtiin rengasta, jossa apuohjaajan kanssa saatiin monta hyvää toistoa. Pari kertaa tarjosi väärää koloa, mutta nopeasti unohti sen. Lisäksi rämäyteltiin keinua. Tuossa meinaa kyllä kierrokset nousta ihan sfääreihin, eli pitää oikeasti rauhoittaa hommaa. Rämäyttää keinun kyllä vaikka metristä ongelmitta, mutta on ihan raivona.

Loppuun testattiin vielä lyhyttä radanpätkää, jossa oli peräkkäin kaksi hyppyä, mutta toinen tehtiin takaakiertona, siitä u-putkeen ja vielä hypylle. Takaakiertoon testattiin ihan uutta ohjausta eli saksalaista. Uskomattoman hienosti se kyllä tekee ja saatiin saksalainen onnistumaan nopeasti, vaikka ohjaaja vähän käsi olikin. Hauskaa!

Viima tuli tekemään motivaatiotreenit ennen ensi viikkoa. Eli puomia, putkea ja pujottelua superpalkalla. Ja kivaa sillä oli, kaikki mentiin tosi hyvällä vauhdilla! Loppuun tehtiin vielä näiden yhdistelmä eli puomi, putki ja pujottelu. Meno oli mainiota. Vimps olisi tehnyt vaikka kuinka, mutta jätettiin homma nyt hautumaan, jospa fiilis säilyisi ensi viikkoon!

--------------------------------------------------------------------

Iltapäivällä oli vuorossa vielä uintireissu Koirasporttiin.

Rieha aloitti. Vitsit se tykkää tästä hommasta! Hyppeli taas pommilla veteen ja kun sai hakea vielä keppiä, niin mikäs sen hauskempaa. Laitettiin sille loppuajaksi liivit päälle, koska meinasi pulahtaa etupäästään herkästi aika syvään ja silloin meni vettä korviin ja siitä se ei tykännyt. Liivit kannatteli etupäätä enemmän ja korvat säilyi kuivempana. Loppuun se sai uiskennella altaassa ihan itse, eikä olisi tullut millään pois. Se teki oikein kunnon kuviouintia keppi suussa, kääntyili ja uiskenteli kieppejä onnellinen ilme naamallaan. Ihana, selkeästi VEPE olisi sen laji .

Tuike on jotenkin kamalan hauska. Se on ihan innoissaan toisaalta, toisaalta sitä jänskättää kaameasti. Eli volisee odottaessaan, että milloin pääsee ja rampilla sitten tärisee jännityksestä. Hienosti se ui ja tekniikka oli nyt tosi hyvä. Ehkä turkin puuttuminen auttaa asiaa. Se ui kierroksia ja sai erikseen hakea keppiä, kumpikin sujui hyvin ja meni reippaasti itse veteen. Kovasti se taas puuskutti lepohetkillä, eli rankkaa on.

Viima oli viimeisenä ja koitti oikein maastoutua häkin pohjalle, ettei vaan olisi joutunut uimaan . Sekin on kyllä niin hupaisa, rampille meneminen ja se eka kastautuminen on ihan kaameaa, mutta sitten kun pääsee uimaan, niin ui todella hyvin ja rauhallisesti, eikä sen jälkeen jänskätä enää ollenkaan. Viima veti sellaisen 9 kierrosta reippaasti.

Viima the mölliliitelijä!

Viima 5-vee, pääsi toista kertaa elämässään "agikisoihin", eli oman seuran mölleihin. Lähinnä sen takia, että ilmoitin sen ensi viikon iltakisoihin ja piti lähteä varmistelemaan tuleeko siitä yhtään mitään...

Mutta Viimahan veti parastaan! Käytiin kaksi kertaa tekemässä mölliluokan rata, ja se teki kummallakin hienon, puhtaan radan. Vauhti oli mainio: ekalla radalla aika oli 37.47s ja tokalla parannettiin aikaa 35,95 sekuntiin. Ei paha ollenkaan, voittajalle hävittiin reilu kaksi sekuntua. Parasta oli että Viima oli ihan innoissaan ja kun tehtiin vähän hetsausta niin haukkui ja kiskoi radalle. Ihana!

Rata näytti tältä:

Ekalla radalla putket oli hitaampia, mutta tokalle paransi niihin. Erityisesti eka oli nopsempi, kun tiesi että seuraavana tulee A ja pystyin sitä sille hetsaamaan. A:lle saikin aina hienon vauhdin, samoin hypyille ja pussiin. Puomi ei ollut ihan paras vauhdiltaan, tokalla kierroksella ehti vähän patsastella ja ihailla maisemiakin. Sellaista ravia, mutta ei parasta. Sitä voisi kertailla, jos ehditään.

Mutta hyvä meno ja se riitti radalla sijaan kolme. Eli Viiman eka palkintopallilla olo agilityssä . Ja kyllä se oli ylpeä ja tyytyväinen itseensä! Ja minä siihen!

Vesku ja Tuike kävivät myös kilpailevien radalla kaksi kertaa. Rata näytti tältä:

Vesku oli vähän väsynyt ja Tuike vähän itsepäisenä. Ekalla radalla meni väärään päähän tokaa putkea (joka oli muuten juuri vastakkainen pää, kuin mitä piirrokseen merkattu...) ja pujottelussa oli häikkää. Muuten rata oli oikein kiva ja vauhti oli hyvää, nopein aika olisi ollut jos puhdasta rataa olisi tullut.

Toka rata menikin sitten enemmän plörinäksi. Alku oli ihan superhieno, T kääntyi kuin unelma 3-hypyn taakse. Sitten se muisti edellisen radan hauskan suoran ja meni omatoimisesti renkaan, pussin ja melkein putkeen... Hyvin Veskulla kesti hermo ja jatkoivat ja nyt onnistui pussin jälkeen oikeaan päähän putkeakin meno. Mutta vähän oli pakka sekaisin ja T kävi kesken pujottelun ihmettelemässä tuomaria (mikähän tuomarikammo sille on nyt oikein tullut...). Mutta Vesku vetää kyllä hyvin, kunhan itsepäinen pikkupystäri vaan muistaisi totella.

Rieha kävi hallilla ihmettelemässä, se on het ihan täysillä mukana, kun pyytää jotain tekemään, vaikka ympärillä on miten paljon koiria ja ihmisiä. Lisäksi se pääsi leikkimään lähestulkoon samanikäisen bc:n kanssa. Pikkaisen piti kaverien toisilleen pörhistellä, mutta mukavasti ne sitten leikkivätkin.

Asennetarkistus

Tuike kävi lauantaina toisessa voi-luokan kokeessa. Siitä ei juuri jäänyt kerrottavaa. Paikkamakuu meni nollille heti, ei ollut kuulolla ollenkaan, tarvitsi useamman käskyn maahanmenoon ja nousi heti perään. Yksilöliikkeisiin menessä T otti sitten niin ison häiriön tuomarista, että minulla meni hermo ja päätin keskeyttää kokeen siihen. Kyllä vitutti. Sen jälkeen päätin, että nyt on pakko muuttaa asennetta.

Käytiin sitten illalla tekemässä palautteleva treeni Hannan, Maaritin ja Marjon kanssa. Ja se kyllä kannatti. Saatiin asenne kohdilleen. Päivällä yritin ties mitä kikkakolmosia, millä saisin Tuiken innostumaan, nyt päätin että mennään ja tehdään ja mitään muuta ei sallita. Eli oikeasti aika natsilinja kaikkeen nuuskimiseen ja haahuiluun. Tuike oli alusta asti kuulolla ja teki hyvällä vireellä. Kaikki liikkeet siis putkeen, ilman palkkaa, liikkuroituna ja "tuomaroituna":

Seuraaminen: Suurimmaksi osaksi sekä paikka että kontakti ok. Pikkaisen jätätti jossain kohtaa ja pari vinoa perusasentoa, mutta olin tosi tyytyväinen vireeseen.

Liikkeestä istu: Ei valittamista, lähestulkoon kympin liike.

Luoksetulo: Stopit oli kumpikin hyviä, erityisesti seisominen. Sivulletulo vino, sitä ei pidä alkaa kokeessa korjaamaan.

Ruutu: Bongasi hienosti ja meni hyvällä vauhdilla. Stoppasin liian reunaan, uudella käskyllä korjasi hyvin. Hyvä sivulletulo.

Metallinouto: Meni laukalla kapulalle ja ei oikein saanut heti nostettua, joten jäi vaan katsomaan. Toisella käskyllä nosti hyvin ja tuli samaa vauhtia takaisin. PA vähän vino.

Kaukot: Nämä oisi olleet ainoat, mitkä olisi menneet nollille. Tosin vähän vaikutti sekin että liikkurin kanssa sekoiltiin kumpikin siirtymissä. Lyhennettiin vähän matkaa ja sen jälkeen teki ok ja liikekin pysyi sallitun rajoissa.

Paikkamakuu x2: Ekalla tarvitsi kaksi käskyä maahan, tokassa meni heti. Kumpikin muuten hyvää ja varmaa makuuta.

Juoksuntarkastuksia tehtiin kolme kappaletta. Maaritille ei sanonut mitään, mutta ihan vieraalle meinasi vähän murista. Ihme menoa. Otettiin se uudestaan ja tein selväksi että sellaista ei suvaita ja sen jälkeen ei murissut. Sai vielä käydä vieraalta syömässä namia, joten hyvä mieli jäi.

Mutta joo, tämän asenteen kun saisi kokeeseen niin sujuisi varmasti. Se on vaan tehtävä selväksi sekä itselle että koiralle mitä sallitaan ja mitä ei. Nyt T pysyi kontaktissa koko ajan, eikä minkäänlaista haahuilua esiintynyt.

Viima teki myös koemaisesti koko avoimen setin ja sille oli nyt vähän sama meininki:

Seuraaminen: Oikein hyvä, juoksussa ihan vähän jäi, mutta ei pahasti. Ihan olisi ollut helposti 9 seuruu.

Liikkeestä maahan: Erinomainen seuruu ja maahan, kaksi käskyä istumiseen.

Luoksetulo: Hyvä vauhti, stop ja eteentulo. Pikkaisen vino sivu.

Liikkeestä seisominen: Kympin liike.

Nouto: Ekalla kerralla lähti, mutta jäi seisomaan kapulalle häntä heiluen. Siinä vaiheessa itsellä meni hermo, ärähdin ihan kunnolla ja otettiin uusi yritys. Sen jälkeen oli täydellinen nouto, jopa sivulle tulo oli niin sähäkkä ettei koskaan. Olenkohan minä ihan oikeasti vähän liian lepsu noille koirille, ne on kuitenkin aikuisia ja osaavat hommat. Monivalintakysymykset jää nyt siis pois treeneistä.

Kaukot: Niin sähäkät, että meinasi pylly vähän nousta. Mutta tosi hyvät, ei tuosta olisi pisteitä lähtenyt!

Vimps teki niin iloisesti ja häntä heiluen, eikä ollut moksiskaan vaikka vähän sanoin, pikemminkin nosti vaan virettä. Tämä pidetään!

Rieha teki myös. Seuraaminen oli mainiota. Noutoa tehtiin myös pari kertaa, siinäkin hyvä vire ja kapula vaihtui leluun paremmin kuin viimeksi. Loppuun luoksetuloja suoraan sivulle. Sain hyvin karsituksi silmää lähdöstä ja hyvä vire oli hommassa. Loppun Rieha pääsi vielä riehumaan aussie Noomin kanssa ja kivaa oli!

TOKO-ilta opissa

Kauhealla kiireella ja häsäyksellä kerittiin juuri Hannan oppiin tokoilemaan. Tuike on ollut ihan itsensä, joten tehtiin senkin kanssa normaalisti hommia. Kyllä huomasi että koirat oli olleet päivän keskenään, sen verran oli virtaa ja autosta jaksoivat haukkua vaikka kuinka odotellessa.

Tuike teki tänään tälläiset setit koetta silmällä pitäen:

Juoksuntarkastus&paikkamakuu: Hannan lisäksi Tuikkusta kopeloi kolme vierasta. Yksikään ei tuottanut ongelmaa ja palkkailin paljon. Paikkamakuu tehtiin rivissä 4 muun koirakon kanssa. Tosi hyvin piti kontaktin mennessä ja makasi ongelmitta. Nämä vaikutti hyvältä.

Seuraaminen: Koemainen pätkä liikkuroituna ja superpalkka. Oikein kiva, kontakti säilyi ja paikka ok! Näin kun mennään, niin ei ole mitään valittamista.

Luoksetulo: Koemaisen tämäkin. Kummatkin stopit oli ok, sivulletulo ihan hinasen väljä. Ennen koetta vielä pitäisi pari kertaa vahvistaa stopit, ettei vaan ala valumaan.

Ruutu: Tästä tulikin murheenkryyni... Ekalla lähetyksellä ei bongannut millään, tokalla teki erinomaisen ja palkkasin siitä. Sitten ajateltiin ottaa vielä yksi lähetys ja palkata kun pysyy paikallaan kohti mennessä. No, sehän alkoi sitten nousemaan ja stoppikäskytkin unohtui. Ja jos stoppasi, niin sitten liikkuin maahan-käskyllä ihan ruudun reunalle.

Koitettiin tehdä kosketusalustalla pelkkiä stoppien vahvistuksia, mutta sekin oli tosi vaikeaa. Tuntui että T yritti kamalasti, mutta seiso-käskyllä meni maahan/istumaan ja maahan käskyllä jäi seisomaan... Lisäksi vielä liikkui päälle. Saatiin kuitenkin jonkinnäköisiä stoppeja aikaan ja otettiin vielä ruutua alustalla. Nyt on pakko pari kertaa vahvistaa sekä stoppia että ruutua, pakko ottaa varmaan tuon alustan kanssa...

Rieha teki omalla vuorollaan seuraavat liikkeet:

Seuraaminen&kontaktitreeni: Hannan totesi että ilme on edelleen erinomainen ja paikka on parantunut painamisen osalta paljon. Takapää heittää vielä jonkinverran, siihen nyt vielä seinätreeniä.

Kontaktitreenissä otin Riehan sivulle ja Hanna häiriköi vieressä. Palkka oli seuraamiskäsky ja heti jos kontakti tippui piti siitä huomauttaa alkamalla pölöttämään. Tarkoituksena siis tehdä selväksi, että kun ollaan hiljaa niin tekee oikein ja kun pölötetään niin joku menee pieleen. R oli tosi pätevä, ainoastaa se, kun Hanna pyöritti limsapulloa sai sen singahtamaan katsomaan mitä tapahtui. Senkin jälkeen palasi hyvin kontaktiin ja mitkään normaalit käsien läpsytykset/hyppimiset ei kontaktia tiputtaneet.

Luoksetulo: Lähdettiin työstämään suoraa sivulle tuloa, jos ottaisin tokoon ihan eri käskyn ja jos joskus mennään pk-puolelle niin siihen eri käskyn eteentuloon. Suoraan sivulle tuleminen ei ollut vielä ihan selvillä ja otettiin siihen vaan vauhtia, eli lelu tuli suoraan sivulta. Erikseen sitten lyhyeltä matkalta sivulle pyörähtelyä ja heti palkka kun oli oikeassa kohdassa. Koko ajan parani.

Ruutu: Ensin näyttöruutuna ja sitten siirtelyitä lätkän kanssa. Kivasti haki paikkaa, eipä siinä suurempaa ongelmaa ole.

Nouto: Ihmettelin, kun R ei tuonut kapulaa niin täysiä kuin normaalisti ekalla heitolla. No, tokalla syy selvisikin, sillä oli kaamea kakkahätä. Se kävi hakemassa kapulan ja juoksi se suussa kakkaamaan nurtsille. Eipä tippunut kapula koko toimituksen aikana ja oli muuten tyytyväisen oloinen penne sen jälkeen . Siihen vielä parit vauhtinoudot ja luovutukset erikseen.

Aijaamiseen Hanna antoi vinkin, että silloin otetaan namit peliin ja vaikka heitetään koiraa nakilla silmien väliin, jos tuntuu ettei se meinaa oikein päästä tuijotuksesta eroon. R on vähän alkanut tekemään sitä, että jää lelun kanssa jonnekin 10m päähän, tiputtaa sen ja alkaa aijaamaan, odottaen että lelua tultaisiin heittämään. Siinä vaiheessa toinen lelu peliin tai nakki lentää.

Ihan kiva treeni, vaikka vähän väsyttikin!

Kaikenmoista

Viikonloppuna tehtiin historiaa, sillä Vesku starttasi kisauransa agissa. Eli ohjelmassa oli 2x agirata, omassa hallissa Räsäsen Minnan tuomaroimana. Parina tietysti Tuike, eli kisauran aloitus olikin sitten suoraan 2-luokassa. Oikein mukavalta parin meno näytti ja varmsti lisätreenillä alkaa tulla tuloksiakin, nyt valitettavasti kumpikin rata meni hylkäykseksi. Mutta mahtis homma että Vesku innostui kisamaan! Jatkoa odotellessa .

Tuike sai uuden lookinsa ansiosta paljon huomiota. Rotua kyseltiin ja pennun näköiseksi sitä sanoi moni. Taitaisi olla tilausta tuollaiselle lyhytkarvaiselle pikkukoiralle, sen verran ihmiset hullaantui pieneen valkoiseen pystykorvaan.

----------------------------------------------------------------------------

Maanantaina käytiin mökillä ja koirat juoksi. Rieha on innostunut vesileikeistä ihan urakalla ja kepin perässä se menee minne vaan. Yllytin sitä sitten huvikseen hyppäämään laiturilta veteen ja sehän hyppäsi. Samoin se kaivaa keppejä vedestä työntämällä pään veden alle. VEPE-koiran ainesta ihan selkeästi! Muuten tuo keppihulluus on kyllä aikomoista, mitä isompi ranka, niin sitä parempi. Ja heittää pitäisi koko ajan, onneksi se uskoo heti jos sanoo, että nyt ei heitetä ja tyytyy vaan sitten kantelemaan karahkoitaan.

---------------------------------------------------------------------------

Eilen sattui vähän surkeampi episodi, kun Tuike sai jonkinnäköisen kohtauksen. Se tuli illalla nukkumasta yhtäkkiä minun luokseni, pitäen toista etutassua ilmassa. Luulin, että siihen oli jotain sattunut ja menin tietysti tutkimaan. Se laski kuitenkin etutassun pian maahan, mutta alkoi sitten nostelemaan takatassujaan. Jalat meni ikäänkuin kramppiin ja koko sen selkä oli köyryssä ja kovana. Samalla se alkoi kaatamaan, eli ei meinannut pysyä pystyssä. Loppujen lopuksi kippasin se maahan, jossa se vielä jonkin aikaa jäkitti itseään, kunnes koko homma meni ohi. Kestoa tällä oli max. pari minuuttia ja se oli koko ajan hereillä. Sen jälkeen se oli ihan ok, eikä tänään ole poikennut yhtään normaalista. Soittelin eläinlääkäreillekin, mutta hekin sanoivat että yhdestä kohtauksesta on paha sanoa mitään. Itse mietin jotain lihasjumeja tai -kramppeja, se oli kuitenkin viime päivnä juossut ja riehunut aika paljon lämpimässä ilmassa. Toki tietysti jokin epileptinen kohtauskin on mahdollinen.

Seurailemme tilannetta ja toivottavasti homma ei toistu. Tuike on kuitenkin ollut ihan normaali itsensä muuten, joten käytiin tänään vähän kevyesti treenaamassakin ja sillä oli niin kivaa:

Ruutu: Lähetyksiä ja stopeista palkkaa. Tosi hyvä vauhti ja totteli stoppikäskyjä erinomaisesti. Lisäksi treenattiin kohti kulkemista ja siinä tuli pari nousemista, mutta sain hyvin palkkattua siitäkin loppupelissä.

Seuraaminen: Kisamainen pitkä seuraaminen loppupalkalla. Hyvin pysyi kontakti ja paikka oli ok. Ihanaa että se jaksaa noin hyvin!

Liikkeestä istu: Seuraaminen vähän löysä, mutta istuminen hyvä. Palkkasin vielä erikseen uusinnassa pelkästä seuraamiseen lähdöstä.

Kaukot: Kaikki muut sujui hyvin, mutta i-s-vaihdossa tuppaa liikkumaan liikaa. Palkkailin siitä siis extrapaljon taakse ja parani.

Metallinouto: Hieno ja iloinen!

-----------------------------------------------------------------------------

Viima ja Rieha pääsivät hallille tekemään agilityä. Pätkä oli tänään tämänmoinen:

Viima teki koko pätkää. Ketjutin muutamassa osassa ja meno oli tosi hyvää ja vauhdikasta. Tehtiin eka putki pakkovalssilla, Vimps kun ei sinne putkeen niin innoissaan irtoa, niin pimeään putkeen lähettäminen ei olisi toiminut. Pakkovalssi toimi hyvin. Putkesta tulo oli hieman hidas, toka putki oli parempi. Ero johtui varmaan väristä, eka putki oli musta ja toka normaali. Muuten oli hyvä vauhti ja oli ihan innoissaan. Erikseen otettiin vielä hyppy-A-yhdistelmää ja edelleen oli porokoiralla tosi kivaa. Hallissa naksuteltiinkin ja se pystyi tekemään, eli agiliidon ilo on voittanut naksuällötyksen ainakin jossain määrin, jei!

Rieha teki samaa pätkää, ilman rengasta. Otettiin alkuun erikseen pimeään putkeen lähettämistä, mutta sehän lukitsi sen jo ennen hyppyä, joten sinne lähettäminen ei tuottanut ongelmaa. Ja musta putki ei hidasta yhtään. Rieha oli muutenkin niin hyvä! Taidettiin tehdä heti ekalla puhdas pätkä ja se vauhti ja irtoaminen on jotain mahtavaa. Pakko oli vielä testata miten kääntyy toisella putkella toiseen päähän, kun ensin oltiin menty toiseen. Eihän se tuottanut mitään ongelmaa, vaikka tosiaan en ehtinyt lähellekään putkea viemään. Miten voikin olla noin hyvin ohjausta lukeva ja noin nopea eläin, se on ihan luonnonlahjakkuus! Ainoa ongelma oli viimeisellä hypyllä kerran riman pudotus (rimat siis mini-korkeudessa), mutta sekin johtui vaan omasta huonosta lelun heitosta. Muutama toisto tehtiin ja siinä oli neitokaisen treeni.