Veteraani-Viima, yhdistetyn treenaajat, huoltoa ja siivousta

Viima täyttää tänään 8-vuotta, eli se siirtyy virallisesti veteraani-ikäisiin. Tosin 8-vuotias koirahan on vielä parhaassa keski-iässä ja ei Viimakaan millään lailla veteraanilta vaikuta. Omalaatuinen ja valikoivakuuloinen se on, mutta sitä se on ollut aina ;). Oravien perässä juostaan entiseen malliin ja oikealla työehtosopimuksella se tekee tokoa ja agia innosta haukkuen.

 

Se on vaan hurmaavin porokoira päällä maan!

 

Tästä lähdettiin, kuva Salme Mujunen

Ja tässä ollaa, 8-vuotta myöhemmin, kuva Kati Kuuttila

Eilen treenailtiin taas Annan kanssa Haukkuvaarassa. Mulla oli mukana Tuike ja Rieha, Viima sai jäädä nauttimaan yksityislenkkeilystä. Oli taas hyvin tehokkaat, usean lajin treenit, joten päätettiin nimetä meidän harrastus Yhdistetyksi, näin olympialaisten henkeen ;). Sitä kun treenaa koko talven, niin missä kunnossa ollaankaan!

 

Aloitettiin homma rallytokolla. Rakennettiin rata, jossa oli mukana avoimesta houkutus ja muuten mentiin alokkaan mukaan.

Tuike rallyilli radan kaksi kertaa. Se menee omalla, varmalla menollaan. Seuraa rallyyn ihan tarpeeksi lähellä ja sillä on mukavaa, kun sille saa lirkutella. Ihan olisi tulos tullut :).

Riehan eka kierros meni hyvin, mutta lopussa sille tuli outo huonon olon kohtaus. Se heitti maahan ja näytti siltä, että oksentaa, mutta mitään ei tullut. Vein sen ulos ja tauolle, mutta sen jälkeen oli ihan ok. Uusintakierros on tuossa videolla, se menee muuten ihan hyvin, mutta eteentulossa tulee säätöä enemmänkin. Suoran sivulle tulo on Riehalle vaikeaa, koska se tulee luoksetulossa sivulle kiertäen. Muuten ihan peruspätevää, täpäkkää Riehaa. Ja huom., se ei tosiaankaan seuraa tuossa tokoseuraamista, rallyssa riittää väehmpi, niin tulee mukana "yhdessä"-sanalla. Hauskaa sillä on, häntä heiluu ja askel lentää.

Rataa ei ole piirroksena, mutta Anna kuvasi videon sekä Tuiken, että Riehan menosta. Ovatten siis videolla peräkkäin, ensin T ja sitten R:

 

Sitten "oikeaan" tokoon (ei herneitä nenään ;) ). Aloitettiin luoksetulolla. Ihan ei nyt ollut itsellä selkeä suunnitelma ja meni vähän soveltamiseksi. Ensin pari palkkaa hyvästä odottelusta, sitten stoppeja. Itse stopit sujui, mutta alkoi tarjoamaan sitkeästi maahanmenoa, kun oli siitä palkan saanut. Tätä piti korjailla hetken. Mutta teknisesti stopit oli minun mieleen.

Metallinouto tehtiin ihan hypyn kanssa. Ote oli tänään huono ja kapula kolisi, mutta nosti ripeästi, eikä tiputtanut, eli ei kai siinä sinänsä ole ongelmaa. Se jopa itse korjasi, kun tiputti kapulan liian aikaisin (luuli, että sai tulla jo palkkaan), eli hyppäsi hypyn takaisin, nosti kapulan ja toi uudestaan. Eli motivaatiossa ei ole ongelmaa. Kapula lensi lähes joka kerta ihan kiinni putkeen, siinäkään ei ollut ongelmaa. Täytyy ehkä kuitenkin naksutella sille tuota otetta tiukemmaksi.

Pienen tauon jälkeen Rieha teki vielä hyppytekniikkaa. Tehtiin vaan perussarjaa, näin tauon jälkeen. Meno oli oikein näpsäkkää, tosin hieman kaarsi vasemmalle hypätessä eli linja muuttui. Ihan hyvää muistuttelua tauon jälkeen, pitäisi ottaa tämä nyt aktiiviseen treeniin. Riesku teki myös parit putki-puomi-rallattelut. Leijeröin puomia ja hyvin muisti homman nimen. Onpahan nyt agimieltäkin vähän virkistetty :).

Tuike kävi loppuun vielä tekemässä metskunoutoa. Se oli ihan pätevä, vauhti ei päätä huimannut, mutta meni ja tuli laukalla, joten se riittää. Kapulan pitämisessä ei ollut ongelmia.

Treeneistä ajoin nopeasti kotiin ja sitten oli vuorossa Riehan hieronta-aika Erika Hankalinilla. Lähinnä halusin tsekkauksen siihen, missä kunnossa se on kannettuaan 7 koiranpentua kuukausien ajan, ensin mahassa ja sitten tisseissä roikkuen. Katsottiin ensin liikkumista, mitä hieman vaikeutti se, että Rieha oli ihan menossa uimaan samoissa tiloissa olevaaan koirauimalaan. Kiskonta sinne oli siis melkoista.

Sitten katsottiin sen rankaa eri asennoissa. Seisoessa ja maatessa se näytti oikein hyvältä, mutta istuminen paljasti, että vinoutta oli. Ihan normaalia tiineyden ja synnytyksen jälkeen. Sitä Erika alkoi sitten aukomaan. Ja olihan siellä rangassa jumia, mutta hyvin Rieha antoi lukkoja availla. Se oikein aina itse venytteli avuksi. Vasen puoli oli enemmän jumissa ja siellä oli yksi isompi lukko si-nivelessä. Etupää oli lavoista hyvässä kunnossa, mutta niska oli jumissa (liikaa kiskontaa pentujen kanssa?).

Erika sai jumeja hyvin avattua ja Rieha venytteli autuaasti, kun hoito oli ohi. Saatiin ohjeet magnesium- ja b-vitamiinkuuriin. Syviä lihaksia saa vahvistaa edelleen ja samoin oikealla puolella toimimista. Mutta kunto oli kuitenkin sen verran hyvä, että uusintahierontaan ei ole akuuttia tarvetta. Eli pidetään yllä tätä totuttua huoltoväliä, eli aina silloin, kun siltä tuntuu.

Palloa ei kuulemma myöskään tarvitse heitellä pariin päivään...

Jottei päivä olisi tarpeeksi koiramainen, niin illalla innostuin vielä siivoamaan pakun takaosaa. Siellähän on siis koirien häkit (tällä hetkellä neljä metallista-/muovista sekä yksi kevythäkki) ja kauhea kasa treenikamaa. 5 muovilaatikollista, jos ihan tarkkoja ollaan...

Siivosin sitä sen verran, että yksi muovilaatikko sisältöineen lähti roskiin. Heittelin pois lähinnä rikkinäisiä leluja, kippoja ja kapuloita. Jäljelle jäi yksi laatikko leluille, hihnoille ja pannoille, iso laatikko toko-/tottisvermeille, erillinen laatikko tunnarikapuloille ja neljäs laatikko viesti-, jälki-. esineruutu-, vepe-, mejä- ym. tavaralle. Pikkaisenko on välineurheilua tämä! Onneksi (vai epäonneksi) on tuo paku. Siellä on helppo säilyttää tavaraa, mutta toisaalta sitä sinne kerätäkin.

Pesin myös pentujen jäljiltä kasan leluja ja samalla mietin, että miksi ihmeessä meillä on n. 4 laatikkoa täynnä leluja. Niitä on oikeasti jos jonkinmoista ja kuitenkin treeneissä käytän lähinnä nännikumia tai narupalloa. Satunnaisesti jotain patukkaa tai narulelua tai palloa. Sisällä on muutama lelu esillä, mutta esim. pehmolelut teurastetaan Tuiken toimesta välittömästi ja muilla nuo ei itsekseen juuri pelaa. Rieha toki kulkee lelujen kanssa perässä toiveikkaana, mutta ei sekään ole aina kovin toivottua.

Pitäiskö siis laajentaa repertuaaria treeneissä vai luopua turhista leluista? En vaan oikein jaksa pelata kauhealla kasalla leluja ja vaikka Rieha palkkautuu lähes millä vaan, niin helpompaa on tunkea taskuun se nännäri. Ja miksi toisaalta pitäisi. Mutta sitten menee se kasa leluja hukkaan... No, päädyin nyt siihen ratkaisuun, että siirsin muutaman uuden lelun pakun konttiin, jospa niitä tulisi käytettyä.

Tai sitten ne jää sinne ja löytävät seuraavan siivouksen yhteydessä.... Mutta lupaan ainakin se, että uusia en osta ihan lähiaikoina. Paitsi nännikumeja.