Eilen toteutettiin kavereiden kanssa Koiramestarit-ohjelmasta tuttu Houkutusten Highway- rata jyväskyläläisittäin. Tuloksen voitte nähdä alla. Ihailkaa siis koirieni koulutustasoa, erityisesti Viiman suoritus on täydellinen. Mikä nopeus, keskittyminen ja häiriötekijöiden täydellinen huomioimattomuus! On se vaan niin Viima. Myös Tuike yrittää parhaansa ja Rieha ei vaan voi sille mitään, että lelut hyppii suuhun.
Mutta oli meillä hauskaa, suosittelen lämpimästi :D.
Treenejä on takana useampi. Perjantaina oltiin hallilla kisatokovuorolla. Alkuun paikkikset, joissa oikein hieno keskittyminen. Tosin söi ilman lupaa maassa olleet haistelunamit vapautuksen jälkeen. Mutta parempi niin, kuin kesken paikkiksen.
Muissa seteissä tehtiin seuruuta, joka oli kyllä ihan rikki. Lelupalkka ei toimi kainalossa sitten yhtään, Rieha edistää vaan kahta kauheammin ja joudun huomauttamaan joka välissä. Namipalkalla kulki paljon paremmin ja sain oikeasti palkattuakin sitä, eikä homma ollut pelkkää ärinää. Jääviä tehtiin myös, samoin merkkiä ja ruutua. Loppuun vielä luoksetulon vahvistusta.
Eilen treenattiin houkutusten highwayn jälkeen vielä vähän tokoa. Edelleen seuraamista, joka oli jo paljon parempaa. Peruuttelin paljon ja volttasin vasemmalle, paikka alkoi taas löytymään. Kun vaan muistaisi pitää kriteerin tarkkana. Lähdöissä olen sentään pysynyt aika tiukkana ja nykiminen on vähentynyt huomattavasti. Jääviä jumpattiin myös ja niissä erityisesti istumisen tassujen liikkumattomuutta.
Merkillä huomasin, että kriteeri on siinäkin vähän lipsunut. Erityisesti, kun tietää pääsevänsä ruutuun, niin hakee merkille ruudun suuntaan. Korjattiin siis paikkaa suoremmaksi ja kierrettiin merkkiä lähetellen eri paikoista. Nopeasti muistui taas mieleen. Ruudussakin se sai käydä, siinä hyvä meno. Loppuun vielä kaukoja, joissa häiriö vei huomion yhdestä siirtymästä. Eli häiriötreeniä! Lisäksi taas tekniikkajumppaa, ei siitä vaan pääse mihinkään.
Tänään vielä pikavisiitti hallilla. Treenattiin tekniikkaa parilla hypyllä ja kahdella mutkaputkella. Teemana aika paljoltin sama kuin viime ratatreenin ongelmakohta, eli piirroksesta kohta 10-15.
Jos viimeksi oli ongelmia, niin nyt Rieha teki tosi upeasti. Taisi mennä kerran väärään putken päähän ja muutenkin kääntyi Riehaksi tosi hyvin. En tiedä oliko sillä vaikutusta, että oli ihan poikki ja en jaksanut kannustaa, joten ohjaus oli aika vähä-äänistä... Ehkä hiljainen ohjaus on se meidän juttu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti