Tänään kisatokoryhmän vuorolla vedettiin koemaisesti evl:n liikkeet. Siellä oli hyvää, mutta myös treenattavaa. Ja oli siellä huonoa, nimittäin omaa hermoa kiristi tänään vähän liikaa, varsinkin tokassa setissä. Onneksi Riesku ei herkin eläin ole ja minä annan itselle henkistä piiskaa.
Eka setti:
Seuraaminen: Kontakti oli hieno ja ilme makea. Pientä painamista oli havaittavissa pariin otteeseen ja sivuaskelissa jalassa roikkumista. Eli ei se supersiistiä ole, mutta kivaa Riehalla on.
Zeta M-I-S: Tämä oli hieno, nopeat jäävät ja seuruukin hyvä. Ei moitittavaa.
Luoksetulo: Seisominen hyvä, mutta lähti liikkeelle liikkurin käskystä. Maahanmenokin ok. Eteentulo hyvä, pa vähän vino. Liikkuritreeniä ja perusasennon vahvistusta siis jatkoon.
Ruutu: Hieno merkki ja ruutuun meno. Lähti ruudusta ihmeen tahmeasti ja Maarit sanoikin, että oli nuuskinut ruudussa eli sen takia ei ihan malttanut kuunnella. Tekisiköhän tähän jonkun källitreenin, niin saisi nuuskinnan esiin ja siihen puututtua. Riesku tekee sitä vaan silloin, kun tietää, etten näe.
Toka setti:
Ohjattu: Merkki hieno, mutta sen jälkeen meni karjumiseksi. Eli lähti keskikapulalle, josta sain stopattua. Uusintakäskyllä taas kohti keskikapulaa, taas sain stopattua. Kolmas käsky ja nouti keskikapulan, vaikka karjuin eitä. Tuli onnessaan sen kanssa, otin sen tyynesti pois ja uusi lähetys. Sitten nousi se vihdoin vasen. Eli meni karjumiseksi, mikä oli hieman epäreilua, koska luulen, että haki keskikapulan yksinkertaisesti siksi, ettei nähnyt vasenta hallin surkealla pohjalla. Luovutus oli hyvä, eli se oli positiivista.
Hyppynouto: Nyt alkoi ohjaajan hermo kiristyä. Hyvä hyppy, mutta metallia ei voinut ottaa ilman leikkimistä suuhun. Luovutuskin tehtiin suu ammollaan ja kapula puolessa kurkussa, koska siitä ei voinut pitää kunnolla kiinni.
Tunnari: Tämä oli oikein hyvä, oma nousi varmasti. Muutama raviaskel ihan lopussa ennen luovutusta. Luovutus muuten hieno.
Kaukot: Säätämisen puolelle meni. Riesku ennakoi käskyjä ja reagoi liikkurin käden heilutteluihin. Pysyi kyllä ihan ok paikallaan, mutta omatoiminen vaihtojen esittely ei ollut aivan ideana.
Mulla meni niin hermo tuohon metallin leikkimiseen, että jankattiin sitä sitten urakalla. Ja oli niin ällöttävää. Sitten kun homma meni ihan kapulalla leikkimiseksi ja minulle haukkumiseksi, niin sitten loppui höpötys ja Riesku sai pitää kapulaa suussa tasan niin kauan, kunnes oli kunnolla. Alkuun se oli ihan pää takakenossa ja kapula takahampaissa, mutta kun kehuin rauhassa, niin alkoi suoristamaan päätä, ilme muuttui paremmaksi ja ote varmemmaksi. Eli vaikka mulla meni hermo, niin ehkä tuo oli kuitenkin ihan oikea palaute koiralle, joka kuitenkin osaa ja pystyy sitä metallia pitämään. Tehtiin sitten vielä hyppynoutoa metallilla isolla palkalla ja ilme parani siinäkin. Kaukohin tehtiin myös korjaussarja ja sekin sujui jo paremmin,
Loppuun tehtiin paikallaolot, niissä ei valittamista.
Treenin jälkeen käytiin Maaritin ja Ruun kanssa lenkillä pitkästä aikaa. Hyvin tulivat pentukaverit taas juttuun. Tosin Rieha koitti astua Ruuta joka välissä, eikä Ruu pistänyt sitä ollenkaan pahakseen. Aloin miettimään, että joskohan se tekisi jo juoksuja kun tuollaisia hommailee. Ihan kuin se olisi lenkeillä merkkaillutkin normaalia enemmän...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti