Työt haittaa harrastuksia, mutta pari sanaa silti. Riesku on treenannut joka ilta kaukoja ja päälle tunnaria, luoksaria ja seuruuta. Kun ei muualle ehdi, niin sitten hiotaan. Kaukoissa olen edelleen positiivisella mielellä, sillä on hyvä fiilis ja yritys. Vire vaikuttaa tekemiseen, eli jos on kovasti innoissaan (eli tehdään ulkona, eikä muuta ennen), niin alkuun meinaa stepata. Mutta onneksi kestää sanomisen hyvin ja sen jälkeen miettii ja yrittää uudestaan, jonka jälkeen steppaaminenkin yleensä jää. Seiso-istu on ehkä se vaikein, välillä se menee mahtavalla tekniikalla, mutta välillä liikuttaa takajalkoja. Tähän vaikuttaa paljon oma käsimerkki, jos saan tehtyä sellaisen kunnon heittävän eleen, niin koirakin suorastaan hujahtaa taakse. Eli se on vielä eniten kesken.
Tunnari sen sijaan on aika hienolla mallilla, väärien maistelu on vähentynyt huomattavasti, vaikka olisikin korkeassa vireessä. Sillä on myös hyvä ilme, menee itsevarmana ja nostaa oman heti. Luoksarin stopeissa ollana pelailtu namipeliä ja mielessä erityisesti ne maahanmeno. Ihan se ei vielä heittäydy niin täysillä kuin voisi. Pitää tämä ottaa ainakin esiin maanantaisessa Taskisen Satun koulutuksessa. Seuruussa ollaan keskitytty käännöksiin, erityisesti täysiin sellaisiin. Niistä paljon palkkaa ja hyvä ilme.
Tuike on tehnyt rallytokojuttuja. Mietinnässä on nyt että ilmottaisinko sen ihan virallisiin kisoihin. Enitenhän sen kanssa on ongelmana ne häiriöt, temputhan se kyllä osaa. Kassotaan.
lauantai 7. heinäkuuta 2012
tiistai 3. heinäkuuta 2012
Porokoiran huvitukset vol. 100 ja muiden reenit päälle
Aamusta törmättiin pikaisesti Raisan kanssa Killerillä. Rieha treenasi tokojuttuja.
Luoksari: Ensin sitä maahanmenoa ja alkaahan se sieltä löytymään. Ihan ei ole vielä sellainen satasella-maahan, mutta ei kuitenkaan tarjoa seisomista. Yksi seisominen näiden päälle ja se oli oikein hyvä.
Tunnari: Raisa liikkuroi ja Riesku teki oikeastaan aika täydellisen tunnari. Oma nousi heti, eikä melkein, eikä muita tehnyt mieli maistella :). Kivvoo!
Ruutu: En edes rakentanut ruutua, koska tarkoituksena oli tehdä vaan loppua eli maahanmenosta sivulle tuloa. Otin Riehan suoraan imutukseen sivulle, että saataisiin keulinta pois. Toimi oikein hyvin, paikka säilyi ja ilme oli hieno.
Kaukot: Loppuun tehtiin vielä varjossa kaukoja. Ei paha meno! Koitin kuvata näitä vielä illalla videolle, mutta sisätreenissä vire oli niin korkea, ettei ihan malttanut kaikissa vaihdoissa.
Sitten käytiin hallissa, jossa oli vielä koottuna sama rata, mitä eilen vedin ryhmälleni:
Tuike tuli halliin eka. Ensin tehtiin rallytokojuttuja, tosi kivalla ilmeellä. Sitten Tuike pääsi testaamaan pientä pätkää tuosta radasta järjestyksessä 11-16. Ja se oli hirmuisen pätevä. Saatiin eroteltua putket ja kontaktit tosi hyvin. Tosin puomilla sillä meinasi olla vähän kiire ja "vanha vaiva" eli puomin alastulon loikkaaminen tuli taas esiin. No, se ei ole niin vakavaa, kun kisatavoitteita ei ole. Pääasia että Tuikkusella oli kivaa.
Viima teki samaa rataa alusta loppuun. Alku meni sillä tosi hyvin ja hakia pujottelun hienosti hyppysuoran jälkeen. Sille tuotti hieman vaikeuksia erotella puomia ja putkea ja olisi mieluusti mennyt puomille. Siitä kun selvittiin niin, loppuratakin sujui oikein kivasti.
Lopputreeneissä Viima esitti ihan uuden tempun. Se nimittäin meni kesken radan putkeen ja jäi sinne makaamaan. Eikä tullut ulos, kun kutsuin, heilutti vaan häntää... No eihän siinä. Päätin että testaan kumman pokka pettää ensin ja menin istumaan kentän laidalle. Sellainen 5min siinä meni, mutta sitten Vimps tuli putkesta ja juoksi minun luokse hulluna häntää heiluttaen. Se nuoli naaman ja oli niin iloinen porokoira kuin olla ja voi. Että semmoista, vain porokoira voi keksiä tuollaisen :D. Ja vaikka Viiman pokka petti tässä erässä, niin odotan jännityksellä aikooko se siirtää tämän "tempun" esim. ihan virallisiin kisoihin. Se olisi jotenkin niin Viimaa, varma yleisön huvitus tiedossa :D.
Luoksari: Ensin sitä maahanmenoa ja alkaahan se sieltä löytymään. Ihan ei ole vielä sellainen satasella-maahan, mutta ei kuitenkaan tarjoa seisomista. Yksi seisominen näiden päälle ja se oli oikein hyvä.
Tunnari: Raisa liikkuroi ja Riesku teki oikeastaan aika täydellisen tunnari. Oma nousi heti, eikä melkein, eikä muita tehnyt mieli maistella :). Kivvoo!
Ruutu: En edes rakentanut ruutua, koska tarkoituksena oli tehdä vaan loppua eli maahanmenosta sivulle tuloa. Otin Riehan suoraan imutukseen sivulle, että saataisiin keulinta pois. Toimi oikein hyvin, paikka säilyi ja ilme oli hieno.
Kaukot: Loppuun tehtiin vielä varjossa kaukoja. Ei paha meno! Koitin kuvata näitä vielä illalla videolle, mutta sisätreenissä vire oli niin korkea, ettei ihan malttanut kaikissa vaihdoissa.
Sitten käytiin hallissa, jossa oli vielä koottuna sama rata, mitä eilen vedin ryhmälleni:
Tuike tuli halliin eka. Ensin tehtiin rallytokojuttuja, tosi kivalla ilmeellä. Sitten Tuike pääsi testaamaan pientä pätkää tuosta radasta järjestyksessä 11-16. Ja se oli hirmuisen pätevä. Saatiin eroteltua putket ja kontaktit tosi hyvin. Tosin puomilla sillä meinasi olla vähän kiire ja "vanha vaiva" eli puomin alastulon loikkaaminen tuli taas esiin. No, se ei ole niin vakavaa, kun kisatavoitteita ei ole. Pääasia että Tuikkusella oli kivaa.
Viima teki samaa rataa alusta loppuun. Alku meni sillä tosi hyvin ja hakia pujottelun hienosti hyppysuoran jälkeen. Sille tuotti hieman vaikeuksia erotella puomia ja putkea ja olisi mieluusti mennyt puomille. Siitä kun selvittiin niin, loppuratakin sujui oikein kivasti.
Lopputreeneissä Viima esitti ihan uuden tempun. Se nimittäin meni kesken radan putkeen ja jäi sinne makaamaan. Eikä tullut ulos, kun kutsuin, heilutti vaan häntää... No eihän siinä. Päätin että testaan kumman pokka pettää ensin ja menin istumaan kentän laidalle. Sellainen 5min siinä meni, mutta sitten Vimps tuli putkesta ja juoksi minun luokse hulluna häntää heiluttaen. Se nuoli naaman ja oli niin iloinen porokoira kuin olla ja voi. Että semmoista, vain porokoira voi keksiä tuollaisen :D. Ja vaikka Viiman pokka petti tässä erässä, niin odotan jännityksellä aikooko se siirtää tämän "tempun" esim. ihan virallisiin kisoihin. Se olisi jotenkin niin Viimaa, varma yleisön huvitus tiedossa :D.
Tunnisteet:
Rallytoko,
Rieha toko,
Tuike agi,
Tuike toko,
Viima agi
maanantai 2. heinäkuuta 2012
Temppua jos jonkinmoista
Rieha ajoi tänäänkin nurtsijälje. Pituutta sillä oli n. 100 askelta, namia jokaisella ja ei vanhentunut ollenkaan. Aika lailla samanlainen kuin eilinen, nyt ei mennyt ihan niin paljon kylki edellä. Nenä ei noussut kertaakaan ja jonkin verran sai jarrata.
Kotipihalla oli sitten tokoilutreenien vuoro. Aloitettiin niillä luoksarin maahanmenoilla. Ja kyllä ne alkoi sieltä taas tulla esiin, kun vähän kaiveltiin. Oma käskytys saa olla aika reipas, silloin onnistuu varmemmin.
Tunnaria sitten. Rivissä ollessa oma nousi hienosti. Ympyrässä meinasi hieman maistella, mutta kerran kielsin sitä väärän nostamisesta (plus että näytin sille sen oman ja höpöttelin että kuinkas kävikään), niin seuraavalla kerralla malttoi taas nuuskia ja oma nousi varmasti. Tunnari on herkkä liike, mutta onneksi R ei ole niin herkkä ja sille voi vähän sanoakin jos meinaa vaan pöllöillä. Siitä palautui ilme taas paremmaksi ja ympyrästäkin alkoi oma nousta.
Sit kaukot. Palkkasin aurinkoa ottavan Veskun naksuttelemaan, että sain kädet vapaaksi. Ja joo, se alkaa tajuta näiden ideaa! Tehtiin aika buenoja vaihtoja ja sillä on aika kiva tekniikka ja täytyy sanoa, että se ei ole laiskan ohjaajan ansiota, vaan luonnonlahjakkaan koiran. Matkaa oli jo ainakin sen 2m, eli pikkuhiljaa.
Loppuun vielä vähän liikkeestä istumista ja seuruuta, jonka olen nyt lähinnä antanut hautua. Se pitäisi ottaa nyt oikeasti työn alle, vaikka tänään sujuikin oikein kivasti. Mutta se tasaisuus pitäisi sinne saada, ei sellaista että välillä keulii ja välillä voi pää vähän tipahdellakin. Istumiset sujui ok.
Viima teki tunnaria ja se oli kyllä sellainen Viima-show, että meinasin kuolla nauruun. Miten voikin olla niin oma elämänsä yhdellä porokoiralla, ihanuus. Kaukot sen sijaan oli niin Tärkeän Täpäkät kuin vaan Viima osaa. Loppuun leikittiin lelulla ja vinku vonkui.
Tuike pieni punkkarikoira teki rallytokoa. Omasta päästä jonkinlaista rataa ja se oli kovasti hieno ja päheä. Hauskaa hömppää ja ilme sillä on aivan ihana, sellainen jota tokossa se on parhaimmillaan, mutta rallyssa sen saa helpommin esiin.
Kyllä mä nyt jälkeä hei osaan ajaa! Ihan iisi biisi ja lujaa voi mennä tässäkin.
Tunnaria sitten. Rivissä ollessa oma nousi hienosti. Ympyrässä meinasi hieman maistella, mutta kerran kielsin sitä väärän nostamisesta (plus että näytin sille sen oman ja höpöttelin että kuinkas kävikään), niin seuraavalla kerralla malttoi taas nuuskia ja oma nousi varmasti. Tunnari on herkkä liike, mutta onneksi R ei ole niin herkkä ja sille voi vähän sanoakin jos meinaa vaan pöllöillä. Siitä palautui ilme taas paremmaksi ja ympyrästäkin alkoi oma nousta.
Keepie tykkää pyöreistä muodoista
Sit kaukot. Palkkasin aurinkoa ottavan Veskun naksuttelemaan, että sain kädet vapaaksi. Ja joo, se alkaa tajuta näiden ideaa! Tehtiin aika buenoja vaihtoja ja sillä on aika kiva tekniikka ja täytyy sanoa, että se ei ole laiskan ohjaajan ansiota, vaan luonnonlahjakkaan koiran. Matkaa oli jo ainakin sen 2m, eli pikkuhiljaa.
Loppuun vielä vähän liikkeestä istumista ja seuruuta, jonka olen nyt lähinnä antanut hautua. Se pitäisi ottaa nyt oikeasti työn alle, vaikka tänään sujuikin oikein kivasti. Mutta se tasaisuus pitäisi sinne saada, ei sellaista että välillä keulii ja välillä voi pää vähän tipahdellakin. Istumiset sujui ok.
Viima teki tunnaria ja se oli kyllä sellainen Viima-show, että meinasin kuolla nauruun. Miten voikin olla niin oma elämänsä yhdellä porokoiralla, ihanuus. Kaukot sen sijaan oli niin Tärkeän Täpäkät kuin vaan Viima osaa. Loppuun leikittiin lelulla ja vinku vonkui.
Mitäs siinä tuijotat, tee ite paremmin, etkä varmana saa niin paljon tyylipisteitä, nih
Tuike pieni punkkarikoira teki rallytokoa. Omasta päästä jonkinlaista rataa ja se oli kovasti hieno ja päheä. Hauskaa hömppää ja ilme sillä on aivan ihana, sellainen jota tokossa se on parhaimmillaan, mutta rallyssa sen saa helpommin esiin.
Kovilla pikkukoirilla on taisteluarpia, oisit nähnyt sen toisen tyypin!
Tässä tyylinäyte meidän sirkusliikkeestä, eli kahden koiran seuruusta. Vielä kun saan Viiman suostuteltua mukaan seuraamaan tuohon oikealle, niin eikun esiintymislavoille vaan :D.
Pyöreisiin muotoihin on hyvä lopettaa myös Tuiken mielestä. Varsinkin kun ne on pöllitty siltä pöljältä kelpiltä.
Tunnisteet:
Jälki,
Kuvia,
Rallytoko,
Rieha toko,
temput,
Viima toko
sunnuntai 1. heinäkuuta 2012
Kesäisen päivän monet puuhat
Ei tarvinnut lähteä Agirotuun, koska Rieha aloitti juoksut edellisenä päivänä. Olin kyllä seuraillut sitä jo jonkin aikaa ja tiesin että varmasti kohta aloittaa, mutta tietysti se panttasi niitä ihan viime hetkeen. No, parempi edellisenä päivänä kuin kisapäivän aamuna... Ja Riehan joukkueesta oli jo juoksun takia jääneet pois äippä Lahja ja sisko Huuma, eli Riehan kruunatessa homman koko joukkue jäi sitten pois kisoista. Ehkä me jo ensi vuonna saadaan Lahjakkaat kisaamaan :)?
Eilen vedettiin tokotreenit kera Raisan, Annan ja Hennan. Rieha oli kovasti päheänä, sillä ei juoksut treeni-intoon vaikuta millään lailla. Tehtiin pikaisesti seuraavat jutut:
Ruutu: Koemainen. Aivan täydellinen ruutuun meno ja stopit. Hyvin kesti liikkumisen ja seuraamiseen tuli ihan täysiä, mistä syystä hieman keuli. Mutta on se sillä aika näyttävä liike, ei voi muuta sanoa :).
Luoksari: Apparin kanssa takapalkaten. Seisomisessa saatiin kivaa menoa, mutta maahanmeno oli taas hukassa. Selkeästi sille tuottaa vaikeuksia mennä maihin, kun on ensin pysähtynyt seisomaan monta kertaa. Mutta sitten kun skulasi, niin skulasi hyvin. Tästä ei paineita, ei vaadi kauheasti treeniä että saadaan sujumaan. Toinen mihin kiinnitettiin taas huomiota on lähdössä Riehan nykiminen liikkurin käskyillä. Sillä ei ole aikomustakaan lähteä oikeasti, mutta pakko on vähän nytkähdellä. Lähdöissä muutenkin saa olla noiden kanssa tarkkana.
Kaukot: Ihan pari siirtymää ja ne ei ole ollenkaan hassummalla mallilla. Tavoitteet taas kirkastuu :).
----------------------------------
Tänään ajettiin päivällä jälkeä. Tein sekä Viimalle että Riehalle n. 90 askeleen jäljen nurmikolle. Jäljet vanheni n. tunnin verran. Riehalla oli nameja joka askeleella, Viimalla siellä täällä.
Riehalla on motivaatio jäljelle tosi kova. Pää ei noussut kertaakaan, mutta välillä veti sivuttain jäljen päällä (kova vastatuuli varmaan vaikutti). Jouduin myös jarraamaan ihan huolella pariin otteeseen, kun alkoi kauhomaan, mutta rauhoittui nopeasti. Reilusti pidemmällä jäljellä saisi sitä varmasti paremmin rauhoittumaan koko matkalle.
Viiman kokemus (ja tietysti ihan erilainen tempperamentti) näkyi siinä, että se ei turhia hötkynnyt. Meni koko ajan suoraan jäljen päällä, eikä kiskonut yhtään. Se kyllä ehti myös kiinnittää huomiota ohikulkijoihin ym., mutta laski aina pään takaisin ihan samaan kohtaan kuin mihin jäikin. Hienosti ja varmasti mentiin loppuun tämäkin.
Lisäksi päivään kuului kaksi veneilyreissua, jotka kummatkin päättyivät soutamiseen moottorin sanoessa itsensä irti. Koirilla meinasi vähän palaa käpy hitaaseen menoon, mutta muuten ne matkustaa ihan mukavasti veneessä.
Näillä reissuilla Rieha pääsi harjoittelemaan vähän VEPE-hommia, eli esineen vientiä ja veneestä hyppyä. Veneestä hyppy alkaa olla sille jo vähän liian hauska liike, saa olla tarkkana ettei hyppää ilman lupaa. Esineen viennissä meinasi saalisvietti viedä alkuun voiton ja koitti pari kertaa päästää irti n. 10cm ennen kättä ja lähteä jo kauhomaan kauemmaksi, että ehtisi lentävän palkan perään. Ihan vaan reippaasti vaatimalla esine tuli hienosti käteen saakka. Sehän tekee tuota samaa maallakin, on oppinut siihen että ihmiset heittää, vaikkei ihan loppuun saakka tuokkaan.
Semmoinen aurinkoinen kesäpäivä!
Eilen vedettiin tokotreenit kera Raisan, Annan ja Hennan. Rieha oli kovasti päheänä, sillä ei juoksut treeni-intoon vaikuta millään lailla. Tehtiin pikaisesti seuraavat jutut:
Ruutu: Koemainen. Aivan täydellinen ruutuun meno ja stopit. Hyvin kesti liikkumisen ja seuraamiseen tuli ihan täysiä, mistä syystä hieman keuli. Mutta on se sillä aika näyttävä liike, ei voi muuta sanoa :).
Luoksari: Apparin kanssa takapalkaten. Seisomisessa saatiin kivaa menoa, mutta maahanmeno oli taas hukassa. Selkeästi sille tuottaa vaikeuksia mennä maihin, kun on ensin pysähtynyt seisomaan monta kertaa. Mutta sitten kun skulasi, niin skulasi hyvin. Tästä ei paineita, ei vaadi kauheasti treeniä että saadaan sujumaan. Toinen mihin kiinnitettiin taas huomiota on lähdössä Riehan nykiminen liikkurin käskyillä. Sillä ei ole aikomustakaan lähteä oikeasti, mutta pakko on vähän nytkähdellä. Lähdöissä muutenkin saa olla noiden kanssa tarkkana.
Kaukot: Ihan pari siirtymää ja ne ei ole ollenkaan hassummalla mallilla. Tavoitteet taas kirkastuu :).
----------------------------------
Tänään ajettiin päivällä jälkeä. Tein sekä Viimalle että Riehalle n. 90 askeleen jäljen nurmikolle. Jäljet vanheni n. tunnin verran. Riehalla oli nameja joka askeleella, Viimalla siellä täällä.
Riehalla on motivaatio jäljelle tosi kova. Pää ei noussut kertaakaan, mutta välillä veti sivuttain jäljen päällä (kova vastatuuli varmaan vaikutti). Jouduin myös jarraamaan ihan huolella pariin otteeseen, kun alkoi kauhomaan, mutta rauhoittui nopeasti. Reilusti pidemmällä jäljellä saisi sitä varmasti paremmin rauhoittumaan koko matkalle.
Viiman kokemus (ja tietysti ihan erilainen tempperamentti) näkyi siinä, että se ei turhia hötkynnyt. Meni koko ajan suoraan jäljen päällä, eikä kiskonut yhtään. Se kyllä ehti myös kiinnittää huomiota ohikulkijoihin ym., mutta laski aina pään takaisin ihan samaan kohtaan kuin mihin jäikin. Hienosti ja varmasti mentiin loppuun tämäkin.
Lisäksi päivään kuului kaksi veneilyreissua, jotka kummatkin päättyivät soutamiseen moottorin sanoessa itsensä irti. Koirilla meinasi vähän palaa käpy hitaaseen menoon, mutta muuten ne matkustaa ihan mukavasti veneessä.
Laivakoira alias punkkari-Tuike, joka kunnostautui myös dummyn haussa
Ei se moottori toimi, Viimakin tarkastaa...
Mustat ja Riehan kaihoisa katse veteen
Rieha päästettiin uimaan myös veneestä. Sen uintivauhti on ihan uskomaton. Se lähti viivalle veneen kanssa ja ihan selkeästi koitti päästä siitä ohi. Tässä vähän mallia:
Semmoinen aurinkoinen kesäpäivä!
perjantai 29. kesäkuuta 2012
Agitreenien paluu
Kaksi kertaa treenisepostuksen hukattua, siirryn nyt lyhyeen versioon.
Riesku tokoili alkuun Killerillä, tarkoituksena saada vähän virtaa pois ennen agitreenejä. Tuskin onnistui, mutta kivaa oli.
Metskussa meinasin unohtaa päätöksen olla jankkaamatta, mutta saatiin siitä huolimatta hyvä ilme. Ruudussa tehtiin sekatekniikkaa, bongausta, näyttöruutua, lelu oli myös kerran valmiina ruudussa. Koko ajan paikka parani ja saatiin tosi hyvä fiilis kun käytiin leikkimässä ruudussa.
Tunnari oli pro, vääriä ei maisteltu! Luoksarissa Ninja toimi apparina ja heitti takapalkkaa. Seisominen sujui, mutta maahanmeno oli hukassa, tarjoili vaan seisomista tai leikkiinkutsua. Hyvin näkee mitä on vahvistettu. Kaukojumppa kotosalla on tuottanut sen verran tulosta, että uskalsin ottaa sen kentälle ja häriöön. Parista metristä teki puhtaita vaihtoja, hyvähyvä!
Sitten ne aksat. Jari veti ja eka treeni oli tällainen.
Se meni niin hyvin! Päästiin ekalla kierroksella viimeiselle esteelle puhtaasti, mutta oman kumaran ohjauksen takia meni hypyn sijaan putkeen. Mutta keskityin ohjaamaan, saatiin kuviot sujumaan ikään kuin itsestään ja R oli hienosti kuulolla! Ihan kuin oltaisiin tauon aikana opittu jotain.
Sitten siirryttiin seuraavaan treeniin, joka oli Agirodun Open Class-kisa. Samalla karisi ajatukset siitä että homma sujuu kuin rasvattu…
Tehtiin kisanomaisesti ja heti kun Jari puhalsi tuomarin pilliin, niin Riehan ilme kirkastui : ”Aa, tämä olikin tätä hommaa!”. Sitten mentiin. Ei päästy edes kakkoshypylle, kun Rieha paukkasi siitä ohi n. 10m, mielessään vissiin edessä siintävä puomi. Se myös hyppi ja haukkui ja koitti jopa näykkiä. Olihan siinä omassakin ohjauksessa vikaa ja kun menin ottamaan koiraa lähempää ja lähdin liikkeelle aiemmin, niin saatiinhan me matkaa jatketuksi.
Pujotteluun päästiin suht hyvin, vaikka olin todella paljon perässä. Jostain syystä se luki nyt tosi hyvin edessä olevia esteitä. Pujottelun jälkeinen hyppyhässäkkä oli vaikea, sitä säädettiin pitkään. Kun uskalsin jättää koiraa pujottelemaan itsenäisemmin, niin onnistumisiakin tuli. Päällejuoksu 14-hypylle oli haastava, R luki pienenkin käden irtoamisen ja hyppäsi hypyn väärinpäin.
Puomin kontaktit sujui, kunhan muistin käskyttää. Nähtiin nimittäin sellainenkin versio, että ohjaaja oli vaan niin innoissaan jostain edeltäneestä kuviosta, eikä käskyttänyt ollenkaan, jolloin keepie veti kaikkien kontaktien yli. Sitten kun taas skarppasin, niin johan kontaktit sujui. Loppusuora oli hieno, meni varmasti, vaikka oli itse ihan perässä.
Ei ehkä ihan yhdellä treenillä olla tällä radalla Agirotu-valmiita :D.
Viima pääsi pihaan tokoilemaan. Tarkoitus oli tehdä agia, mutta koska Vimps oli hieman tahmea, niin tehtiin tokoa isolla palkalla. Ja se oli kovin pätevä. Tehtiin noutoa, kaukoja, luoksaria ja seuruun imutusta. Jospa sille katselisi taas koetta ja treenailisi hyvällä mielellä ja isolla palkalla aina silloin tällöin.
keskiviikko 27. kesäkuuta 2012
Pari kuvaa ääsämmistä ja päivän treeniepistola
Kyllösen Henna oli napannut meidän TOKO SM-joukkueesta pari hienoa kuvaa. Palataan siis hetkeksi takaisin aurinkoiseen Kuopioon.
Ensinnäkin meidän hieno joukkue (btw, ei yhtään mustavalkoista, eikä oltu edes rotujoukkue, mikä ei näissä skaboissa ole ihan tavallista ;) ).
Anna ja Nelli-japsi, Maarit ja Ruu-labbis, mie ja Rieha, Tiia ja Pepe-cockeri sekä Henna ja Hupi-cairni
Anna ja Nelli-japsi, Maarit ja Ruu-labbis, mie ja Rieha, Tiia ja Pepe-cockeri sekä Henna ja Hupi-cairni
Kimppaseuruu kera Maaritin ja Ruun sekä Annan ja Nellin
Ja loppuun kelpie ja niskat-vinossa-perusasento
Tämän päivän treenit treenattiin Kangasniemellä, viestitreeneistä oli siis kyse. Isot koirat juoksi ensin ja treenasin Riehan kanssa sitten tokojuttuja hiekkatiellä. Vitsit, sillä oli taas fiilis kohdillaan!
Tunnari toimi taas hienosti. Huomasin kyllä sellaisen pienen systeemin, eli ympyrässä olevat kapulat aiheuttavat enemmän levottomuutta, kuin rivissä olevat. Oisiko siihen riviin jotenkin helpompi mennä ja olla järjestelmällinen? Mutta hienosti se oma nousi, eikä varmistellut enää muita sen jälkeen kun oma osui nenään.
Metskunoutoa otettiin pari toistoa. Ilme oli aivan super ja meni laukalla sinne ja takaisin, hienoa! Loppuun vielä luoksarin stoppia takapalkalla. Hieman meinasi jumittaa lähdössä takana olevan lelun takia, mutta sitten kun lähti, niin tuli hyvin ja stoppi oli priimaa. Lelujumitus varmasti katoaa kun tulee varmuutta, aiemmin takapalkka on siis lentänyt apuohjaajalta.
Sitten se viestitreeni. Rieha juoksi 5 matkaa, jääden A-pisteelle. Ipi juoksi Riehan edellä. Matka oli lyhyt, tarkoituksena vaan motivaatio. Hyvin tuntui toimivan, sillä Rieha oli ihan liekeissä. Tuo edelle juokseva koira nostaa sen virettä ihan sikana, hyvä että meinasi housuissan pysyä, veti maihin ja kaivautui jo etutassuillaan lähtökuoppiin tuijottaen kohti A:ta. Lähti siitä joka kerta kuin tykin suusta ja juoksi ihan täysiä. Siitä tulee kyllä niin nopsa, kun hiffaa tämän.
Ehdottomasti Riehalle lisää noita kimppalähetyksiä, ne on selkeästi sen juttu!
tiistai 26. kesäkuuta 2012
Hampaat vähenee, pidot paranee
Tuiken heiluva hammas irrotettiin tänään eläinlääkärissä. Eläinlääkäri sanoi että sen alaetuhampaat ovat luonnostaankin aika ahtaasti ja luultavasti on sitten lisäksi saanut jonkun iskun, joka on vienyt hampaan vinoon. Muuten hampaat olivat hyvässä kunnossa, erityisesti tuon ikäiselle pikkukoiralle. Hieman sieltä poistettiin samalla hammaskiveä ja takaposkihampaissa oli pieniä kiillevaurioita, mutta ei mitään mistä pitäisi olla huolissaan.
Nyt on siis neitokaisella hieno rako etuhampaissa, mutta eihän se pientä koiraa pahenna. Pikemminkin on katu-uskottavampi niin :).
Rieskun kanssa ehdittiin treenata vaan pikaisesti pihassa. Aloiteltiin metallinoudolla, jossa oli hurjan hieno ilme. Saattaa kyllä edelleen laskea vauhdin reippaaksi raviksi palautuksessa, jos tulee liian monta toistoa, mutta ei epäröi hetkekään nostoa ja pitää muutenkin hyvällä otteella. Mutta tätä ei tosiaan kannata jankata, pari toistoa superpalkalla, niin jää hyvä mieli.
Sitten tunnaria. Koitin ajaa läpi isompaa namikasaa kapuloiden vieressä, mutta nyt R ei kiinnostunut siitä ollenkaan. Nuuski varmasti ja oma nousi ilman että maisteli muita. Eli ei sitten nyt kuitenkaan tarvinnut nameista tukea, ehkä se on vaan kiinni toistojen määrästä? Tehtiin nyt kolme toistoa, joka kerralla oma nousi ilman että maisteli muita.
Sitten vielä hieman motivoivaa seuruuta. Täyskäännöksiin pitää nyt oikeasti laittaa huomiota, koska ne rakoilevat pahasti. Osuutensa asiassa on varmasti sillä, että vaihtelen suuntaa satunnaisesti, toisiko se Riehalle epävarmuutta. Liikkeestä istumisissa oli hieman epävarmuutta, mutta meno parani ja pääsi palkkailemaan taas oikeasta toiminnosta. Loppuun vielä sivulle tuloja takaakiertäen, näissä ehkä jo hieman ideaa.
Viima teki myös hieman tunnaria, koska se on vaan siinä niin hauska ja tohkeissaan. Oma nousi ja häntä heilui ;).
Nyt on siis neitokaisella hieno rako etuhampaissa, mutta eihän se pientä koiraa pahenna. Pikemminkin on katu-uskottavampi niin :).
Rieskun kanssa ehdittiin treenata vaan pikaisesti pihassa. Aloiteltiin metallinoudolla, jossa oli hurjan hieno ilme. Saattaa kyllä edelleen laskea vauhdin reippaaksi raviksi palautuksessa, jos tulee liian monta toistoa, mutta ei epäröi hetkekään nostoa ja pitää muutenkin hyvällä otteella. Mutta tätä ei tosiaan kannata jankata, pari toistoa superpalkalla, niin jää hyvä mieli.
Sitten tunnaria. Koitin ajaa läpi isompaa namikasaa kapuloiden vieressä, mutta nyt R ei kiinnostunut siitä ollenkaan. Nuuski varmasti ja oma nousi ilman että maisteli muita. Eli ei sitten nyt kuitenkaan tarvinnut nameista tukea, ehkä se on vaan kiinni toistojen määrästä? Tehtiin nyt kolme toistoa, joka kerralla oma nousi ilman että maisteli muita.
Sitten vielä hieman motivoivaa seuruuta. Täyskäännöksiin pitää nyt oikeasti laittaa huomiota, koska ne rakoilevat pahasti. Osuutensa asiassa on varmasti sillä, että vaihtelen suuntaa satunnaisesti, toisiko se Riehalle epävarmuutta. Liikkeestä istumisissa oli hieman epävarmuutta, mutta meno parani ja pääsi palkkailemaan taas oikeasta toiminnosta. Loppuun vielä sivulle tuloja takaakiertäen, näissä ehkä jo hieman ideaa.
Viima teki myös hieman tunnaria, koska se on vaan siinä niin hauska ja tohkeissaan. Oma nousi ja häntä heilui ;).
maanantai 25. kesäkuuta 2012
Jussit, loman loppu, aksapaniikki ja hammasongelma
Juhannus meni mukavissa merkeissä. Vieraita riitti ja koirat olivat kukin mukana touhuissa omalla tavallaan. Vimps lähinnä makoili ja kerjäsi rapsutuksia ja ruokaa. Tuike huolehti tärkeästä vahdin tehtävästä, plus tietysti pohjattoman ahneena kerjäyksestä. Rieha taas, no se riehui. Kerrankin oli porukkaa, jotka jaksoivat leikkiä ja viihdyttää kelpietä. Jossain vaiheessa piti jo pistää stoppia hommalle, kun tuntui meno vaan yltyvän. Rieha mm. keksi pohjattoman aarreaitan, eli puuvaraston, josta voi kätevästi hakea keppejä edellisten mennessä hukkaan tai jäähylle. Traktorinrengas oli myös oiva leikkikalu, tosin se ilo ei kauaa kestänyt, koska R puri siihen reiän ja rengas kuoli. Onneksi se osaa rauhoittuakin ja makoili myös tyytyväisenä kainalossa aurinkoa ottaen.
Treenattu ei juuri ollenkaan, jos treeniksi ei lasketa Riehan veneestä hyppyä veneilyreissulla. No, onhan se VEPE-liike, eli ehkä se lasketaan :D. Perjantaina saatiin kylään myös pari extrakoiraa, kun Naru ja Alli saapuivat paikalle. Hyvin tuli tämäkin sakki toimeen ja koirahotellissa oli parhaimmillaan neljä koiraa.
Tänään tajusin, että olen katsonut Agirodun ajankohdan ihan väärin. Luulin että se on vasta kuukauden päästä, mutta se onkin ensi viikonloppuna. Pieni paniikki iski, koska minulla oli työvuoro ensi sunnuntaille. Tämä saatiin korjatuksi, mutta seuraava ongelma onkin se, ettei olla treenattu koko lomalla yhtään agilityä. Ajattelin että hyvinhän me tässä vielä ehditään... No joo, sen takia olikin heti pakko ajaa hallille katsomaan tilanne.
Ajattelin ottaa lähinnä pujottelua ja kontakteja Riehalle. Laitoin pujotteluun pari verkkoa ja eikun treenaamaan. Rieha ei tajunnut hommaa ollenkaan, jätti keppejä väleistä ja haukkui. Mietin pääni puhki että missä mättää, kunnes tajusin että se johtui verkoista. Heti kun otin verkot pois, niin Riehalla ei ollut mitään ongelmaa. Puomilla meno oli aika kivaa ja muisti kontaktit hyvin. Loppuun treenattiin vielä valsseja, niissä ihan ok meno. Vähän kyllä jänskää miten Agirodussa käy, vaikka ei mikään virallinen tai vakava kisa olekaan...
Vimps teki myös. Sitä meinasi alkuun ahdistaa, mutta päästiin siitä yli. Sen jälkeen teki iloisella menolla pientä radanpätkää, jossa mm. puomi ja pujottelu. Viimallekin voisi ottaa
Tuike-pieni kävi vaan hengailemassa. Huomattiin juhannuksena että sillä heiluu yksi alaetuhammas ja mennään sitä huomenna näyttämään eläinlääkärille. Se on ehkä ollut normaalia ärtyisämpi, eikä syö luita ihan normaalisti. Huomenna katsotaan lähteekö koko hammas. Tuikellahan on ollut erinomaisen hyväkuntoiset hampaat tähän asti. Harvoin tuon ikäisellä pikkukoiralla on hampaat noin hyvässä kunnossa. En tiedä sitten onko tämä jotain traumaperäistä, vai onko juuressa jotain ongelmaa, mikä ei päällepäin sitten kuitenkaan näy.
Mutta loma on nyt loppu. Liian aikaisin.
Treenattu ei juuri ollenkaan, jos treeniksi ei lasketa Riehan veneestä hyppyä veneilyreissulla. No, onhan se VEPE-liike, eli ehkä se lasketaan :D. Perjantaina saatiin kylään myös pari extrakoiraa, kun Naru ja Alli saapuivat paikalle. Hyvin tuli tämäkin sakki toimeen ja koirahotellissa oli parhaimmillaan neljä koiraa.
Tänään tajusin, että olen katsonut Agirodun ajankohdan ihan väärin. Luulin että se on vasta kuukauden päästä, mutta se onkin ensi viikonloppuna. Pieni paniikki iski, koska minulla oli työvuoro ensi sunnuntaille. Tämä saatiin korjatuksi, mutta seuraava ongelma onkin se, ettei olla treenattu koko lomalla yhtään agilityä. Ajattelin että hyvinhän me tässä vielä ehditään... No joo, sen takia olikin heti pakko ajaa hallille katsomaan tilanne.
Ajattelin ottaa lähinnä pujottelua ja kontakteja Riehalle. Laitoin pujotteluun pari verkkoa ja eikun treenaamaan. Rieha ei tajunnut hommaa ollenkaan, jätti keppejä väleistä ja haukkui. Mietin pääni puhki että missä mättää, kunnes tajusin että se johtui verkoista. Heti kun otin verkot pois, niin Riehalla ei ollut mitään ongelmaa. Puomilla meno oli aika kivaa ja muisti kontaktit hyvin. Loppuun treenattiin vielä valsseja, niissä ihan ok meno. Vähän kyllä jänskää miten Agirodussa käy, vaikka ei mikään virallinen tai vakava kisa olekaan...
Vimps teki myös. Sitä meinasi alkuun ahdistaa, mutta päästiin siitä yli. Sen jälkeen teki iloisella menolla pientä radanpätkää, jossa mm. puomi ja pujottelu. Viimallekin voisi ottaa
Tuike-pieni kävi vaan hengailemassa. Huomattiin juhannuksena että sillä heiluu yksi alaetuhammas ja mennään sitä huomenna näyttämään eläinlääkärille. Se on ehkä ollut normaalia ärtyisämpi, eikä syö luita ihan normaalisti. Huomenna katsotaan lähteekö koko hammas. Tuikellahan on ollut erinomaisen hyväkuntoiset hampaat tähän asti. Harvoin tuon ikäisellä pikkukoiralla on hampaat noin hyvässä kunnossa. En tiedä sitten onko tämä jotain traumaperäistä, vai onko juuressa jotain ongelmaa, mikä ei päällepäin sitten kuitenkaan näy.
Mutta loma on nyt loppu. Liian aikaisin.
torstai 21. kesäkuuta 2012
Rieha 2-vee!!
Rieha täytti tänään kaksi vuotta. Se on kyllä sellainen superpaketti, ettei toista :). Kelpie oli haave ja Riesku täyttää tämän haaveen joka päivä ja vähän yli. Tässä päivänsankari ja Ikea-rotta, jota odottaa julma kohtalo.
Treenailtiin tänään Riehan kanssa omassa pihassa tunnaria, jossa testattiin nyt yhtä namikasaa nenän avaamiseksi. Ja aika kivasti sujui, rauhoitti neitiä kummasti ja oma nousi hienosti. Lisäksi tyyppäilin vähän miltä tuntuisi jos se tulisi sivulle takaakiertäen, pikkuhiljaa siinäkin sai ideaa, vaikka on se suoraan sivulle tulo sillä aika vahva.
Tuike teki myös tunnaria ja se oli siinä normaali pätevä itsensä.
Viima oli päivän tunnarihauskuus. Se oli ihan tohkeissaan ja oma nousi hienosti. Se oli vaan niin tohkeissaan että jos en ehtinyt laittaa sitä maahan niin se ryntäsi kapuloille taas uudestaan ja olisi tuonut sieltä mitä vaan. Koska sillä oli noin kiva fiilis, niin tehtiin myös seuruuta ja luoksaria. Kumpikin sujui oikein mukavasti, Viimamaisen iloisesti.
Sitten aletaankin juhannuksen viettoon, hyvää sellaista jokaiselle blogin lukijalle!!
Tunnisteet:
Kuulumisia,
Kuvia,
Rieha toko,
Tuike toko,
Viima toko
keskiviikko 20. kesäkuuta 2012
Treeniä tamperelaisittain
Lähdettin tyttöporukalla, Raisan, taaperon ja Riekkusen kanssa, käymään Tampereella. Ja pitihän sinne Ikean ja kaverin luona käynnin väliin mahduttaa vähän treeniä. Eli tiukan shoppailurupeaman jälkeen suunnattiin jonnekin päin Tamperetta ja eikun treenimään. Saatiin seuraksi Piia, joka ystävällisesti katsoi vieraampina silminä miltä homma näyttää. Kiitos Piia :)!
Kenttä oli hieno nurmikenttä, joten käytettiin hyväksi sekä tokoilu- että jäljestysmahdollisuudet. Rieskun tokosetti oli tänään tälläinen:
Seuruu: Liikkuroitu, pidempi pätkä. Kokonaisuutena oli hieman epätasaista, mutta hyvä että saatiin ongelmakohdat esiin. Kävelysuorat oli hyviä, käännöksissä meinaa kontakti herkästi tippua. Hitaassa kävelyssä ei oikein skarpannut ja juoksussa meinasi taas keulia. Eli pätkiin, pätkiin nyt vaan. Erikseen joka osuutta ja palkkaa, ennen kuin pää putoaa.
Ruutu: Ruutua ei juuri näkynyt heinikosta, mutta niin vaan Rieha sen hienosti bongasi. Juoksi ruutuun täysiä, paikka hyvä ja stopit nopeita. Makasi hyvin, mutta seuruuseen tullessaan meni n. metrillä ohi ja palasi siitä sivulle hyvin keulivaan seuruuseen. Eli hidas sivulletulo on vaihtunut vähän liiankin nopeaan, eli ainakin olen saanut sitä palkattua :D. Mutta loppuosio nyt erityistreenin alle, kriteerinä joko täysiä tuleminen, josta lentää pallo tai sitten hyvään seuruupaikkaan tuleminen, johon sen voisi ottaa imuttamaan namia.
Hyppynouto: Hyppyosuus oli hieno (tosin omassa käskytyksestä voisi tiukemman tuomarin kanssa tulla sanomista), meni ihan täysiä ja löysi kapulankin heinikosta pienen etsinnän jälkeen. Takaisin ihan täysiä ja luovutus oli hieno. Sivulle tulossa otti tukea minun reidestä, mistä taisi SM:ssäkin lähte puolikas piste luoksarissa. Kokonaisuutena sillä on super ilme ja asenne. Kapulan heittoon reagoimattomuutta pitää treeniä, koska meinaa nytkähdellä, mutta liikkurin käskyyn ei enää nytkähdellyt, eli siinä ollaan edistytty. Pistän nyt korvan taakse harkinnan, josko eteentulosta vaihtaisi sivulle tulon takaakautta tehtäväksi. Katsellaan.
Tunnari: Riesku esitteli ekalla kerralla aika tyypillistä menoa, eli muut meinasi maistua. Pitkä heinikko ja tuuli selkeästi myös hämmensivät ekalla yrityksellä, joten sekin saattoi vaikuttaa suun levottomuuteen. Tokana yritykseen muutettiin kapuloiden paikkaa hieman helpommaksi ja laitettiin apunami vaan yhteen kohtaan. Nyt ei enää maistellut muita, tosin otti oman, tiputti sen, jonka jälkeen vasta söi namin ja sitten vasta toi. Voisi nyt miettiä, että namia olisi vaan yksi selkeä kasa tunnarien sivussa, eikä siellä täällä. Tällä saisi sille nenän auki, mutta ei etsisi nameja enää kapulan noston jälkeen.
Luoksari: Jatkettiin eilisen teemalla takapalkkaa, joka tuli apparilta narupallon muodossa. Tuntuu että tämä voisi pelata aika hyvin, eli jatketaan samalla linjalla. Stoppasi seisomaan ok, mutta ei ihan satasella kuitenkaan. Tähän uskon varmuuden tulevan pikkuhiljaa takapalkan vahvistuessa. Maahanmeno oli sen sijaan aivan priimaa. Piialta oli myös hyvä idea mennä välillä ottamaan stoppi ihan stoppimerkin lähelle ja vaihdella muutenkin omaa sijoittumista siihen nähden.
Loppuun Rieha ajoi vielä jäljen, joka oli x-määrää askelia pitkä. Siihen meni pakasterasiallinen nameja, kaksi per askel ja tipuaskelia mentiin. Alkuun laitoin muutaman namin enemmän, samoin loppuun. Tuuli oli kova, mutta ajettiin myötätuuleen. Riehalla on motivaatio hyvin kohdillaan, nenä nousi kerran kun Raisa meni vaunujen kanssa vierestä, mutta muuten pysyi hyvin nenä maassa. Joudun kyllä jarraamaan sitä voimakkaasti, mutta niin kuulemma pitääkin, pääasia että nenä pysyy alhaalla. Muutenkin sain vinkkejä hihnan käyttöön, aloitukseen ja lopetukseen.
Oikein kiva treeni!
Kenttä oli hieno nurmikenttä, joten käytettiin hyväksi sekä tokoilu- että jäljestysmahdollisuudet. Rieskun tokosetti oli tänään tälläinen:
Seuruu: Liikkuroitu, pidempi pätkä. Kokonaisuutena oli hieman epätasaista, mutta hyvä että saatiin ongelmakohdat esiin. Kävelysuorat oli hyviä, käännöksissä meinaa kontakti herkästi tippua. Hitaassa kävelyssä ei oikein skarpannut ja juoksussa meinasi taas keulia. Eli pätkiin, pätkiin nyt vaan. Erikseen joka osuutta ja palkkaa, ennen kuin pää putoaa.
Ruutu: Ruutua ei juuri näkynyt heinikosta, mutta niin vaan Rieha sen hienosti bongasi. Juoksi ruutuun täysiä, paikka hyvä ja stopit nopeita. Makasi hyvin, mutta seuruuseen tullessaan meni n. metrillä ohi ja palasi siitä sivulle hyvin keulivaan seuruuseen. Eli hidas sivulletulo on vaihtunut vähän liiankin nopeaan, eli ainakin olen saanut sitä palkattua :D. Mutta loppuosio nyt erityistreenin alle, kriteerinä joko täysiä tuleminen, josta lentää pallo tai sitten hyvään seuruupaikkaan tuleminen, johon sen voisi ottaa imuttamaan namia.
Hyppynouto: Hyppyosuus oli hieno (tosin omassa käskytyksestä voisi tiukemman tuomarin kanssa tulla sanomista), meni ihan täysiä ja löysi kapulankin heinikosta pienen etsinnän jälkeen. Takaisin ihan täysiä ja luovutus oli hieno. Sivulle tulossa otti tukea minun reidestä, mistä taisi SM:ssäkin lähte puolikas piste luoksarissa. Kokonaisuutena sillä on super ilme ja asenne. Kapulan heittoon reagoimattomuutta pitää treeniä, koska meinaa nytkähdellä, mutta liikkurin käskyyn ei enää nytkähdellyt, eli siinä ollaan edistytty. Pistän nyt korvan taakse harkinnan, josko eteentulosta vaihtaisi sivulle tulon takaakautta tehtäväksi. Katsellaan.
Tunnari: Riesku esitteli ekalla kerralla aika tyypillistä menoa, eli muut meinasi maistua. Pitkä heinikko ja tuuli selkeästi myös hämmensivät ekalla yrityksellä, joten sekin saattoi vaikuttaa suun levottomuuteen. Tokana yritykseen muutettiin kapuloiden paikkaa hieman helpommaksi ja laitettiin apunami vaan yhteen kohtaan. Nyt ei enää maistellut muita, tosin otti oman, tiputti sen, jonka jälkeen vasta söi namin ja sitten vasta toi. Voisi nyt miettiä, että namia olisi vaan yksi selkeä kasa tunnarien sivussa, eikä siellä täällä. Tällä saisi sille nenän auki, mutta ei etsisi nameja enää kapulan noston jälkeen.
Luoksari: Jatkettiin eilisen teemalla takapalkkaa, joka tuli apparilta narupallon muodossa. Tuntuu että tämä voisi pelata aika hyvin, eli jatketaan samalla linjalla. Stoppasi seisomaan ok, mutta ei ihan satasella kuitenkaan. Tähän uskon varmuuden tulevan pikkuhiljaa takapalkan vahvistuessa. Maahanmeno oli sen sijaan aivan priimaa. Piialta oli myös hyvä idea mennä välillä ottamaan stoppi ihan stoppimerkin lähelle ja vaihdella muutenkin omaa sijoittumista siihen nähden.
Loppuun Rieha ajoi vielä jäljen, joka oli x-määrää askelia pitkä. Siihen meni pakasterasiallinen nameja, kaksi per askel ja tipuaskelia mentiin. Alkuun laitoin muutaman namin enemmän, samoin loppuun. Tuuli oli kova, mutta ajettiin myötätuuleen. Riehalla on motivaatio hyvin kohdillaan, nenä nousi kerran kun Raisa meni vaunujen kanssa vierestä, mutta muuten pysyi hyvin nenä maassa. Joudun kyllä jarraamaan sitä voimakkaasti, mutta niin kuulemma pitääkin, pääasia että nenä pysyy alhaalla. Muutenkin sain vinkkejä hihnan käyttöön, aloitukseen ja lopetukseen.
Oikein kiva treeni!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)













