Viikon treenaukset ja kuulumiset

On vissiin laiskuus (ja työelämän raadollisuus) iskeneet päälle, kun ei ehdi treenejä samantien kirjaamaan.

Tiistai

Viima pääsi ekaa kertaa agiliitemään ryhmässä uuden hallin aikaan. Se oli itse asiassa aika kivaa! Eihän se ole tykki, mutta kivaa sillä oli. Leikittiin hallin pihassa pitkät pätkät vinkuankallakin, sekään ei onnistu kuin silloin kun oikeasti on kivaa. Rata, jota tehtiin näytti suunnilleen tältä:

Tehtiin se pari kertaa ja tehtiin ihan ok rataa. Ekalla kerralla pussi oli vähän hidas, tokalla se mentiin hyvin. Toisen putken jälkeen sille alkoi kertyä vauhtiakin hienosti ja meinasi jopa vähän karata hanskasta. Hypyt 12-14 olikin vaikeimmat, ekalla kerralla olin tosi myöhässä, jolloin Vimps oli matkalla 12-hypyltä 14-hypylle ja toisella kerralla otin niin varmasti, että teki kiellon 12-hypylle. Mutta sujuvasti se liikkuu, eikä esteissä ole ongelmaa. Toivottavasti agifiilis jatkuu hyvänä!

Keskiviikko

Viima ja Rieha pääsivät Maaritille fysioterapiaan. Riehalla tutkittiin lähinnä onko jumeja lastakaudesta ja katsottiin jumppavinkkejä jalan täydelliseen paranemiseen. Rieha antoi hoitaa itseään ihan ok, mitä nyt pussailukohtaukset oli välillä vähän hillittömiä. Muutama jumi löytyi alaselästä, eikä ihme sen lastan kanssa elämisen jälkeen. Ne saatiin ihan ok avattua. Syvien lihasten jumpassa näkyi, että varoo vielä varvasta vähän, mutta muuten lihakset on säilyneet symmetrisinä ja hyvinä.

Viima oli taas ihan oma tapauksensa. Sehän ei anna hieroa juuri mitenkään ja lähdettiin sitten vaan tutustumislinjalla. Maarit siis syötteli nameja ja silitteli Viimaa tunnin verran. Se pystyi olemaan lähellä aina vähän aikaa, sitten se meni johonkin nurkkaan istumaan, kunnes taas namien vaikutuksesta alentui tulemaan taas rapsutettavaksi. Ja siis, sehän ihan tykkää rapsutuksista, sillä on vaan ylimaallinen aisti sille että "nyt tehdään jotain" ja silloin sitä ei varmasti saa tekemään mitään. Noo, ehkä ensi kerralla sitten.

Tämän jälkeen käytiin pikaisesti hallilla, jossa Rieha sai läiskiä puomin ylöstuloja. Sujui oikein kivasti, malttaa odottaa  ja menee kontaktille hyvin. Viima teki paikkamakuun ryhmässä, joka sujui hienosti, vaikka häiriötä riitti.

Tuike teki seuraamista, jossa alkuun ongelmaa, mutta paransi kun tuskan syy selvisi, nimittäin kakkahätä. Eilisillan luut painoivat pikkujapsin mahassa... Liikkeestä istuminen sujui ja luoksetuloa tehtiin pallolla. Kaukot oli myös hienot, häiriöstä huolimatta.

Lauantai

Rieha pääsi ekaa kertaa luvan kanssa irti pehmellä lumella sitten varpaan murtumisen. Suojus sillä oli jalassa, mutta ei se paljon menoa hidastanut. Olipa muuten kelpie onnellinen, voin vaan kuvitella sen päivän kun pääsee kunnolla koirakaverien kanssa rallattamaan. Pois alta risut ja männynkävyt, kelpi tulee!

Lämpöä ja arskaa eilen ja tänään

Eiliset hallitreenit vedettiin taas Doggiella. Jokainen pääsi tekemään.

Tuike:

Tunnari: Liikkuroituna Jennyn avustuksella. Pikkaisen meinaa ottaa ottaa liikkuristä häiriötä, joten Jenny sai seistä tahallaan lähellä. Hyvin oma kuitenkin nousi, ei edes nuuski muita enää sen jälkeen. Kootulla laukalla kumpaankin suuntaan, oikein hyvä.

Kaukot: Eka setti oli ihan priimaa, olisi pitänyt jättää siihen, koska sitten jouduttiin vähän korjailemaan kun innostui. Mutta hyvällä mallilla.

Seuraaminen: Tehtiin vaan lyhyt pätkä, koska vire oli niin hyvä ja halusin sen jättää päällimmäiseksi.

Luoksetulo: Seisomisesta palkkaa, ok.

Rieha:

Kontaktia: Peruskontaktitreeniä, kun kierrokset meinasi olla tapissa. Hyvin rauhoittui ja hiffasi.

Seuraaminen & liikkeestä maahanmeno: Oikein kivalla ilmeella tekee ja paikka säilyy suurimmaksi osaksi niin kuin pitää. Maahanmenot sujuu jo aikasta kivasti, eikä tarvitse apuja.

Metallinouto: Ensin malttitreeniä kapulan lentäessä. Tämä oli vaikeaa ja ryntäsi kapulalle pari kertaa. Sitkeällä palkkauksella malttoi ja sai sitten vielä hakea. Kapula oli niin kiva, ettei olisi malttanut vaihtaa leluun ollenkaan.

Luoksetulo; Ensin paikallaan istumista ja siitä palkkaa, sitten lyhyellä matkalla eteentuloja. Tulee tiiviisti eteen, mutta aika herkästi kääntää takapuolta vähän vinoon, eli siihen saa kiinnittää huomiota.

Luoksepäästävyys: Tämä on kyllä hurjan vaikea liike :D. Pikkuhiljaa edistyttiin siihen, että namia syöttämällä Jenny pystyi käymään koskemassa penneä. Siiinäkin se oikein tärisi, mutta pysyi.

Viima:

Paikkamakuu: Nalan kanssa. Erinomainen, mitä nyt alkoi heiluttamaan häntää palatessa ja meinasi tehdä Pitkän Koiran, mutta ei tehnyt :D.

Hyppy: Ensin palkkaa hypystä, sitten istumisesta ja lopulta takaisin hypystä. Tosi hyvä!!!

Seuraaminen: Jenny liikkuroi pätkän. Alku ja loppu hyvää, keskellä meinasi tulla uskonpuute taa vasureissa. Erikseen niistä siis palkkaa.

Liikkeestä seisominen: Hieno, ei huomautettavaa!

Kaukot: Kympin settiä tämäkin.

Viima oli todella hyvällä päällä, kiemurteli onnesta häntä heiluen kun kehuttiin, pussaili ja hyppi. Se on niin ihana kun se on tuolla mielellä .

----------------------------------------------------------------------

Tänään treenailtiin ihanassa auringonpaisteessa pihatokoa.

Viiman kanssa olikin sitten ihan eri meno eilen, kokeiltiin noutoa ja ei olisi millään innostanut. Eikä seuraaminen, eikä oikein mikään. Ei sitten jankattu, kun ei se auta. Niin täydellinen on/off-koira ja sitä nappulaa ei välillä meinaa löytyä ollenkaan... Intoon saattoi vaikuttaa se, että oli käynyt juuri tosi pitkällä hiihtolenkillä ja olisi kai sitten mieluummin jo lepäillyt. Viima kun ei ole koira, joka vaan tekee ja tekee, vaikka varmasti jaksaisikin.

Tuike sai tehdä ensin ruutua, joka oli kaikinpuolin mahtava ja innokas. Hyvin löytyi keskikohta ja kuunteli. Erikseen otettiin sivulletuloja ja niissäkin oikein kiva meno. Seuraamisessa otettiin pidempi pätkä superpalkalla ja se oli PRO!! Vire säilyi ja paikka säilyi, ihanaa toivoa aina välillä kun viime aikoina tuntuu että fiilis ei ole löytynyt ollenkaan. Loppuun vielä liikkeestä istuminen, joka oli hieno sekin.

Rieha pääsi lopuksi testaamaan ruutua lyhyeltä matkalta. Ja voi hauskuus, miten hauskaa se olikaan. Menee sellaisella koikkaloikalla, mutta idea sillä oli hienosti mielessä. Ja kun en älynnyt palkata lelulla, niin kelpi kävi hakemassa naapurin koiran lelun niiden kuistilta... Pieni vinkki siis palkkaustavoista .. Lisäksi tehtiin stoppeja namipelillä, kumpikin sujuu hyvin. Maahanmenossa on suullinen käsku ja seisomisessa vielä käsimerkki että suullinen. Kokeilin pelkällä käsimerkillä ja sekin pelasi hyvin. Loppuun vielä luoksaria leluun lyhyeltä matkalta. Hyvin odotti ja tykkäsi kun sai mennä jalkojen välistä lelulle. Fiksu pieni ja tekemisen halu ihanaa!

Tokoa, agia, tokoa, agia...

Kaikki kolme pääsivät hallille treenaamaan. Tällä kertaa taisi ulkona olla vähän lämpöisempää, mutta onneksi hallissakaan ei liian kylmä ollut.

Vimps tuli halliin eka. Hyvällä fiiliksella oli heti ja tulee halliin innoissaan. Tehtiin sen kanssa ensi puomin kontakteja. Aika hienosti pelasi, meni lujaa ja otti kontaktin varmasti. Tähän liitettin sitten pieni ohjauskuvio eli ensin putki-hyppy ja sitten puomille. Liikkui ihan ok ja tykkäsi. Puomille tykitti aina lujempaa, se on hyvä että siihen on motivaatiota. Kiva päästä sen kanssa nyt ryhmään testaamaan miten sujuu.

Lisäksi Viiman kanssa tokoiltiin. Ensin luoksetuloa ja sen stoppeja. Nyt pelasi oikein kivasti ja pääsin palkkaamaan hyvistä pysähdyksistä. Vastapainoksi täytyi sitten palkkailla muutamasta läpijuoksusta. Vesku liikkuroi meille pätkän seuraamista, joka meni ok. Pikkaisen meinasi vire laskea puolessa välissä, mutta stopin jälkeen paransi taas, eli ei paha. Nouto sujui oikein kivasti, palkkailin sitä suoraan nostamisesta. Loppuun vielä yksi liikkeestä seisominen, joka meni kympin arvoisesti.

Viiman vire ei näytä ollenkaan pahalta koetta ajatellen, toivotaan että se pysyy. Se sai oikein superhyper kehut ja rapsut sekä multa että Veskulta ja oli niin tyytyväisen oloinen itseensä. Sille pitäisi olla sellainen oma cheerleading-porukka kannustamassa, niin heti jaksaa paremmin .

Rieha pääsi sitten katselemaan menoa. Ensalkuun otettiin puomin ylösmenoja ja tosi hyvin se on asian hiffannut. Ehkä hinasen menee pompaten, mutta etutassut osuu kuitenkin vielä hyvin kontaktille. Ja malttoi odottaa hyvin lupaakin, vaikka virtaa riitti. Ainoa ongelma on tuossa se, etten oikein pääse kestosta palkkaamaan, kun puree oikeasti niin lujaa sormia, että pelottaa. Voisi ottaa käyttöön taas sen maksapasteijatuubin...

Toisena homma Rieha sai lätkiä keinua. En nyt oikein osaa sanoa, että kiihdyttääkö se itensä niin sfääreihin tuosta, vai mitä, mutta sille tuli taas viime kerrasta tuttu ahdistus, alkoi haukkumaan, hyppi ja lopulta tuli vaan nuolemaan minua naamasta ihan hurjana. Vissiin ei sitten pysty käsittelemään kaikkea jännää, joten tehtiin välillä seuraamista ja kontaktin ottoa ja palattiin sitten keinulle parin toiston verran. Pienen tauon jälkeen sujui taas hyvin ja kuitenkin malttoi tosi hyvin keskittyä tuohon tokoiluun, eikä häsännyt tai ääntänyt yhtään.

Olin eilen seuran pujottelukurssilla ja siellä perehdyttiin ohjureihin ja verkkoihin pujottelun opetuksessa. Riehalle taidan lähteä tuolla tavalla opettamaan, kun siihen pisteeseen päästään. Mietin myös, että opettaisinko Viimalle pujottelun alusta ohjureiden avulla, mutta katsotaan jaksaako. Sillä ei ole 100-varma tai täysin itsenäinen pujottelu, mutta en tiedä jos vaan harrastellaan riittääkö mielenkiinto opettaa. Riehalle varmasti sen sijaan sopii hyvin. Kassellaan.

Tuike käväisi hallissa viimeisenä. Se oli ihan pöhkön innoissaan, mutta olisi kai halunnut mieluummin agiloida kuin tokoilla. Sai se sitten pari kertaa juosta suorasta putkesta, mutta sitten valitettavasti tokoiltiin vaan. Kaukoja tehtiin kunnon matkasta ja ne on kyllä kivalla mallilla, eli hyvät niistä tulee. Liikkeestä istuminen sujui hyvin, vaikka seuraaminen oli tänään vähän hukassa. Luoksetulossa maahanmeno sujui, mutta seisominen valui, joten se otettiin työn alle takapalkan kanssa. Nopeasti löytyi siihenkin täpäkkä stop. Hieman oli keskittymiskyvytöntä, mutta innokasta touhua .

Kirpeät pakkastokot

Jos eilen oli suhteellisen leppoisaa treenailla, niin tänään kiristyikin sitten taas. Mentiin kuitenkin treenaamaan, kun niin oltiin sovittu. Mentiin siis Terran parkkikselle ja saatiin seuraksi Irene&valkkari Sulo&saku Liina sekä Anna&Roki.

Viimalle olin suunnitellut kisamaisen treenin, että vähän nähdään tilannetta. Sillä meinasi paleltaa tassuja ja se vähän vaikeutti hommia. Vedettiin treeni nopeasti ja se sai aina väleillä mennä autoon odottelemaan. Hyvällä fiiliksella se kuitenkin tuli tekemään aina uudelleen, jossain vaiheessa piti vaan sitten tassuja nostella ja linkuttaa.

Paikkamakuu: Sulon ja Rokin kanssa rivissä. Ei todellakaan pitkää aikaa kylmyyden takia, mutta sen verran että näin, että pysyy taas vieraidenkin kanssa, juoksutauolla kun ei olla paikkamakuuta ryhmässä juuri tehty. Eikä siinä mitään ongelmaa ollutkaan, oikein hyvä.

Irene liikkuroi meille seuraavanlaiset setit:

• Seuraaminen (&palkka): Avoimen pätkä. Kaksi kertaa pieni kontaktin tippuminen, ensin kun mentiin lumipenkan ohi, missä oli jotain ihania hajuja ja niitä olisi ihan vähän pitänyt haistaa. Toinen tuli, kun katsasti Rokia, jolle heitettiin kapulaa. Yksi perusasento taisi jäädä välistä, muuten ihan ok menoa. Hassua, kun itseä meinasi taas heti jännittää...

• Liikkeestä maahanmeno: Ok seuruu, hyvä man ja hyvä sivu. Ei juuri valittamista.
• Luoksetulo: Stoppi valui ihan liikaa ja kun vihdoin pysähtyi, niin vaihtoi raville. Stoppitreeniä siis.
• Liikkeestä seisominen (&palkka): Hyvä seuruu ja stop, mutta ohi mennessä kääntyi mukaan ja istui. Ei ole siis seisomista vielä jankattu tarpeeksi, lisää sitäkin siis.

• Kaukot: Nämä oli hyvät. Yhdessä istumisessa pikkaisen pylly nousi, muttei liikkunut. Kympin kaukot.
• Nouto (&palkka): Hyvä vauhti, pieni saalistus ja ok luovutus. Vähän hidasteli takaisin tullessa, koska tassuja palelsi ja piti linkuttaa, mutta se poislukien oikein ok nouto.

Kokonaisuutena ihan ok menoa. Tällä fiiliksellä ykkönen on ihan täysin mahdollinen. Vimps tuli hyvin mukana liikkeiden välissä, muistin valmistella liikkeetä ja välillä pyörittää sitä, mikä innosti kovasti. Ennen liikkeitä sai palkkaa seuraamisen käännöksistä ja hyvin nosti virettä. Kylmyys nyt vaikuttii jonkin verran, toivotaan että kokeessa on lämpöisempää. Loppuun tehtiin vielä luoksarin stoppeja namipelillä ja johan sekin alkoi taas löytyä.

Rieha sai myös vähän kassella menoa. Hienosti se keskittyi minun kanssa tekemiseen, vaikka ihana Roki oli paikalla, puhumattakaan kaikista ihanista ihmisistä, joita se sai pussailla ennen treeniä. Leikittiin sen kanssa ja oli ihan asenteella mukana. Lisäksi pikkaisen seuraamista ja siinä pidempää suoraa. Hyvin pysyi paikka ja kättä laskemalla sain kivasti palkkailtua oikeasta paikasta. Asenne-plikka se on!

Suunnitelmien toteutusta

Otettiin treeniä ihan vaan omalla parkkiksella. Ilma tuntui suorastaan lämpöiseltä kun miinusasteita oli vaan joku 15. Hassua muuten, että arktinen porokoira Viima meinasi nostella taas tassujaan treenatessa ja Tuike ei. Viimalla on tassujen pohjassa kunnon töppöset, että en tiedä onko se vaan jotain prinsessa-hömpötystä sen osalta. Tuikella ei ole tassuissa mitään ja se on muutenkin se herkempi palelemaan ja nyt se ei välittänyt mitään.

Viiman kanssa otettiin hiomis-/motivoimistreenit. Menin ilmoittamaan sen kokeeseen ja laadin meille aika tarkan treenisuunnitelman siihen saakka. Erityishuomiona virittelyt ja motivaation ylläpito. Saas nähdä, Vimpsin kanssa hommat menee joko ihan putkeen tai ihan päin jotain pimeää paikkaa...

Liikkeestä seisominen: Kiertelyä ja heti pois jos liikkui. Suurimmaksi osaksi oikein hyvä ja loppuvaiheessa tökötti paikallaan erinomaisesti. Nyt oli enemmän ongelmana perusasennon ennakointi kuin mukana kääntyminen, mutta tosiaan saatiin aika kivasti tuloksia.

Seuraaminen: Käännöksiä, joista sai ryysiä hyppimään. Kivasti nosti virettä ja lisänä tehtiin pitkää suoraa, joka sujui hyvin. Liike, joka on Viimalla hyvä, jos vire on hyvä.

Luoksetulo: Ekalla kerralla palkka pelkästä stopista. Tuli ihan täysiä ja stoppasi hienosti. Tokalla tehtiin koemainen ja nyt vähän ennakoi stoppia, mutta pysähtyi siis hyvin. Hienosti nosti siitä laukan ja tuli hyvin eteen. Ihan kivalla mallilla.

Nouto: Kaksi toistoa. Ekalla sai tulla suoraan palkkaan ja tiputtaa kapulan, tokalla vaadin luovutuksen. Hyvä ilme kummassakin ja luovutus oli tosi nätti.

Viima jaksoi työstää hyvin. Otin välillä tahallaan siirtymiä ym. ja niissäkin pysyi aika kivasti mukana. Pyörimään laittaminen pitää hyvin vireen yllä, se pitää muistaa. Ja virittelyt tehtiin joka liikkeeseen. Huomenna jos saataisiin tehtyä vähän koemaista treeniä, niin näkee siinä kokonaiskuvaa. Oma jännitys kun vielä pysyisi kurissa.

Tuike löysi lenkiltä kävyn ja se oli meidän superpalkka tänään. Toinen oli niin ylpeänä!

Luoksetulo: Stoppeja lentävällä palkalla. Seisominen oli hyvää, maahanmenoissa koitti alkuu sellaista puolittaista palkan toivossa, mutta sekin parani nopsaan. Koko ajan hyvä vauhti ja innokas ilme.

Liikkeestä istu: Istumista ja vapaamuotoista seuraamista. Oikein hyvä.

Seuraaminen: Tökkimiset sujui suurimmaksi osaksi. Suorilla pikkaisen meinasi irrota ja piti muistuttaa tulemaan lähemmäs. Kiva ilme tässäkin.

Paketiton elämä alkakoon!

Rieha kävi taas eilen eläinlääkärissä varvasta näyttämässä. Toivottavasti viimeistä kertaa! Ja paketti otettiin pois, jee!

Seuraavanlainen ohjeistus saatiin:

Rieha käyttää jalkaa hyvin paketin kanssa ja varaa jalalle hyvin myös paketin poiston jälkeen. Murtunut avrvas ei enää ole merkittävästi aristava ja murtumalinjan yli tuntuu kiinteää uudisluuta. Taivuteltaessa murtumalinja on tukeva ja varvaslinjan taipuvuus on alkanut jo hiukan palautua. Röntgenkuvassa murtumalinjan yli kulkee molemmissa suunnissa tarkasteltuna uudisluuta, joka alkaa jo kalkkeutua. Paraneminen on jo hyvässä alussa ja jos paranemisen tahti etenee samaa tahtia, varvas on kuukauden päästä normaali ja kestää tällöin normaalia liikuntaa. Varvas saattaa olla kuitenkin olla vauriokohdasta muita varpaita paksumpi useamman kuukauden ajan. Varpaan asento on normaali tai lähes normaali, joten varpaan ei pitäisi jatkossakaan aiheuttaa ongelmia.

Paraneminen on kuitenkin vielä kesken. Lastaa jalassa ei tarvita, mutta varpaalle ei yksinään saa kohdistua koko takajalan kuormitusta. Sisällä ja tasaisella lattialla tassua ei tarvitse enää suojata. Aina ulos mennessä tassu täytyy kuitenkin suojata kunnolla, koska epätasainen alusta, kivet, jäätiköt ja lumikokkareet vauroittavat varvasta. Tassuun kannattaa laittaa esim. ohut sukka + fleece- tai villasukka ja päällimmäiseksi lasten kurarukkanen. Ohut pehmeä lumi on paras kävelyalusta, jäätiköitä kannattaa välttää. Lenkit pidetään vielä melko lyhyinä (10min) vielä parin viikon ajan, sen jälkeen liikuntaa voidaan lisätä parissa viikossa normaaliksi. N. kuukauden verran kuljetaan ulkoillessa remmissä.

Rieha on selkeästi ihan innoissaan paketittomasta elämästä ja virtaa riittäisi. Ihanaa että pikkuhiljaa saa alkaa tekemään jo jotain, eikä paketin kastumisesta tarvitse enää huolehtia.

Intopiukeat pakkastokot sisällä

Ulkona ei tarkene, joten sisätreeni on nyt pop. Videoita tästä illasta. Ei jaksa kauheasti analysoida, mutta videot puhuvat varmaan enemmän kuin tuhta sanaa - hyvässä ja pahassa.

Riehan kaukot on ehkä maailman hupaisimmat. Istu-maahan luonnistuu jo kivasti. Pikkaisen se meinaa istuessa kenottaa, mutta pakettijalkakin saattaa vaikuttaa asentoon. Asenne on kyllä ihan kohdillaan!

Sitten liikkeestä maahanmenot. Ihan ei ole vielä 100-varma, mutta ei sen pidäkään. Asenne on tässäkin kohdillaan ja liike on nopea.

Sitten noutoa. Malttaa jo tosi kivasti odottaa, vaikka kapula liikkuukin. Tässä auttaa myös jättikokoiset namit, joita saa rouskuttaa odottaessa ;). Nostaa oikein korrektisti ja nopeasti ja eteentuomisestakin alkaa olla idea kohdillaan.

Sitten seuruuta. Ajoittain aika tiivistä, mutta ilme on tosi kiva. Takapuolen käyttökin alkaa luonnistua käännöksissä.

Tuikkusen kaukot ovat tällä mallilla. Intoa meinaa olla välillä vähän liikaa, mutta aikasta kivasti pysyy jo paikallaan. Leikattu jalka on silläkin vähän kenossa ja sitä meinaa vähän siirrellä.

Sitten pienen innokasta seuruuta. Kunhan tuo into olisi aina noin kohdillaan niin muut virheet saa mennä läpi sormien. Pientä piippaustakin ilmassa kun on niin jänskää...

Viimeisimpänä vielä Viiman nouto,  joka on kaikin puolin Viimamainen. Kivaa sillä on ja niin tykkään kun se tekee noin hyvällä asenteella :).

Vimpsin seuraaminen oli myös ilmeeltään erinomaista. Pientä kauneusvirhettä toki tässäkin, mutta hyvä treeni.

Ja vielä liikkeestä seiso, joka sujui.

 

Tuike-tuikkunen

Täyttää tänään kokonaiset 7-vee. Ensimmäinen ikioma koirani, pieni ja pippurinen .

Tässä Salme Mujusen ottamia kuvia Tuikkusesta, se on niin prinsessa.

Tällä kuvalla se on edustanut mm. Koiramme-lehdessä

Ja vauhtia piisaa!

Kukkaistyttö

Tuike ja marjapensas rekvisiittana ei välttämättä ole paras yhdistelmä

 

Aivojumppaa ja kananmunatesti

Pakkasessa kun ei paljoa lenkkeillä, niin olen kehitellyt koirille kaikkea muuta tekemistä. Yhteiskaukojumppa on aika kivaa. Eli kaikki koirat riviin ja eikun kaukoilemaan. Tehdään toki vaan i-m-i-siirtymisiä, koska seisominen ei ole kahdella kolmesta hallussa. Mutta tuo sujuu! Rieha on kaikista kolmesta nopein, tosin se meinaa myös ylireagoida ja tärpättää herkästi jo seuraavaan asentoon, vaikka käskyä ei ole vielä tullut. Mutta uskomattoman hienosti se handlaa nuokin. Vimps ja Tuike tekee varmasti.

Lisäksi koirat on opetelleet siivoamaan lelujaan. Tässäkin näkee koirien luonne-erot niin hyvin. Tuike on ihan pätevin, se osaa hakea ja etsiä leluja eri huoneista ja tuo niitä onnessaan. Riehakin on aika hyvä, välillä se meinaa vaan vähän innostua ja koittaa väkisin tunkea ottamaan leluja jo tuotujen korista. Joskus se koittaa ottaa lelua myös Tuiken suusta, josta valitettavasti joudun sanomaan. Mutta pääasiassa se tuo hyvin, tosin vaan samasta huoneesta. Viima on yllättäen ihan omaa luokkaansa. Se ei suostu tuomaan muuta, kuin rakkaita siili-vinkulelujaan. Viimahan siis rakastaa siilen muotoisia muovisia vinkuleluja. Ja se oikeasti erottaa siilet muista myhkyräisistä muovileluista. Sillä on kokoelmissa useampi eri värinen siili, osa jo aika lailla palasina. Mutta siis, Viima ei tuo kuin siiliä. Jotta sillä olisi tekemistä niin hellyn ja heitän sille siilen aina uudestaan ja kehotan sitä etsimään siileä (ja se pitää sanoa että "missä siile?"). Sitten se tuo siilen ihan polleana kiemurrellen. Höperöä sakkia.

Sitten Rieha aivojumppaa levittämällä lelut taas ympäri kämppää...

Onhan kaikki myös testanneet koirillaan kanamunatestin? Eli annetaan koiralle kokonainen kananmuna ja katsotaan miten se toimii sen kanssa. Kolmen hyvin erilaisen koiran omistajana voin kertoa, että kaikki toimivat ihan eri lailla...

Tuike&kananmuna:

Tuike ottaa kanamunan tassujensa väliin tiukkaan otteeseen, ihan niin kuin joku pieni petoeläin luontodokumenteissä pitelee saalistaan. Siinä se sitten askartelee hetkisen, tekee etuhampaillaan kanamunan kuoreen pienen reiän ja lipittää sisälmykset siististi sitä kautta. Parhaimmassa tapauksessa munan kuori säilyy kokonaisena, lukuunottamatta pientä reikää. Tuike ei syö kuoria.

Aika: 2min Sotkua: Vähän

Viima&kananmuna:

Vimps ottaa kanamunan. Tuijottaa sitä maaten. Tuijottaa meitä, että voisko joku jelpata. Kun apua ei tule, koittaa se pureskella munaa poskihampailla, mutta koska se lipsuu niin se ei onnistu. Viima tuijottaa sekä meitä että munaa. Lopulta se onnistuu jotenkin lämäisemään munaa niin, että se rikkoontuu ja sisälmykset leviävät maahan, josta Viima ne nuolee. Viimakaan ei syö kuoria.

Aika: 10min Sotkua: Paljon

Rieha&kananmuna: 

Rieha ottaa kanamunan, jee, pallo!!! Se heittää sen komeassa kaaressa lattialle leikkiäkseen sillä, jolloin se tietysti läsähtää. Rieha innostuu, jee, ruokaa!!! Se syö kananmunan sisälmykset. Sitten se syö kanamunan kuoret. Sitten se menee ja syö Viimalta ja Tuikelta jääneet kuoret. Jee, voisko näitä saada lisää!!!

Aika: 30s Sotkua: Ei niin minkäänmoista

Ei kerrota Munamiehelle.

Pikkupakkastreenit

Ihan aamusta käytiin hallilla tsekkaamassa lämpötilat ja otettiin sitten ihan pikkutreeniä, koska pakkasta riitti hallissakin. Tosin melkein 15 astetta vähemmän, koska ulkolämpötila lähenteli -30 astetta. Eli sinänsä oli ihan lämpöistä :D.

Rieha teki eka hallissa vähän tokojuttuja. Upeasti se nostaa vireen ja mikä vaan kelpaa palkaksi. Pissatuksen ohessa mm. tänään tokoiltiin pihassa ja leluksi kelpasi pieni kumilenkki. Hulluna se sitä tarjosi revittäväksi ja oli ihan innoissaan. Tehtiin hallissa seuraamista ja siinä vähän pidempää suoraa. Ihan hinasen meinaa painaa, joten välillä helpotin namin avulla oikeaa paikkaa. Nopsaan se sitten parantaakin ja kun muuttaa oman kävelytahdin koiralle sopivammaksi niin vitsit, alkaa olla aika makeaa seuruuta! Se vire ja se ilme! Ainakin tälläisen seurakoira-tokoilijan silmään hyvällä mallilla mennää, varsinkin kun koira on vasta sen 7kk.

Kalsaritokoiltu ollaan myös. Noutokapulan kanssa ollaan otettu malttitreeniä, eli palkkaa siitä, kun pysyy sivulla kapulan lentäessä parin metrin päähän. Alkaa sujumaan oikein kivasti. Siitä on saanut sitten luvan kanssa hakea kapulan ja nostaa hyvin ja tuo jo aika kivasti oikeaan luovutusasentoon. Sisätreenissä on ollut myös takapuolen käyttöä vasemmalle käännyttäessä ja tuntuu, että lamppu on alkanut siinäkin syttymään. Kaukojumppa on myös ok mallilla.

Viiman juoksu on ohi, joten se pääsi ekaa kertaa halliin. Ja yllätti minut olemalla ihan innoissaan. Kylmyydestä johtuen ei tehty kuin kontakteja, mutta niissä olikin tosi hyvä meno. Olen välillä vähän lipsunut sen kanssa että Viiman ei tarvitse tulla 2on2off, mutta nyt päätin ottaa tiukemman linjan. Koska vaikka se vaan harrastelisikin, niin eiköhän se yhtenäinen linja ole koirallekin selkeämpää. Ja Vimps kyllä muisti hyvin tauonkin jälkeen miten kontaktit otetaan. Vauhti oli erinomaista ja kesti hyvin minun liikkeen. Loppuun se sai tehdä vielä yhden vauhtinoudon ja sen hyvää vireeseen olikin hyvä lopettaa.