Treeniä ja kouluttatumista Oilin opissa

Uusi vuosi ja tiukkaa treeniä on jo takana useampaan otteeseen. Otin kuukausikortin lämpimään halliin ja se pitää nyt hyödyntää kunnolla.

 Ennen joulua käytiin Haukkuvaarassa ja Tiina otti treeneistä kuvia, saatte nauttia niistä ohessa. Silloin Riehalle tuotti vaikeuksia ruutuun meno uudessa hallissa. Ja erityisesti se, kun matkalla oli yksi noutokapula. Useammat noutokapulat häiriönä eivät haittaa, mutta yksi, ei ymmärtänyt pieni kelpie. Taidettiin tehdä myös ohjattua, jossa kelpi meni myös lankaan, kun keskikapula olikin erilainen, isompi. Selkeästi pitää tehdä vaikeampia treenejä uuden vuoden kunniaksi, kun menee noin helppoihin kikkoihin.

Niin ja tehtiin me seuruutakin. Kuvat kertovat ehkä enemmän kuin tuhat sanaa. Intoa riittää, mutta ai että tuota paikkaa... ja ohjaaja jäykistelee.

Tiistain agitreeneissä tehtiin rataa, jota ollaan tehty n. vuosi takaperin. Tarkoituksena oli vetää rata nollana läpi ja virheen sattuessa piti palata alkuun. Meidän hienot ryhmäläiset teki tietysti nollia helposti, me taidettiin kosahtaa ekalla kerralla heti tokaan esteeseen... No, sai Rieha ainakin kerrankin tehdä rataa ihan riittävästi.

5-hyppy taisi olla meille pahin paikka. Rieha tiputti siinä riman todella herkästi. Varsinkin jos yhtään sähläsin. Sitten kun sain siihen sellaisen rauhallisen, kiirettömän ohjauksen, niin sujui. Ja kyllä mekin loppupeleissä päästiin nollalla loppuun, ei hätää.

Uudenvuoden ekana päivänä suunnattiin Annan kanssa Haukkuvaaraan. Korjailtiin ruutua, joka oli viimeksi vaikea. Nyt ei ollut ongelmaa. Merkin paikkaa treenattiin myös ja hyvin R haki. Lisäksi se on lähestulokoon kokonaan lopettanut merkin tökkimisen kuonolla, jee! Anna liikkuroi meille myös tunnaria ja sepä olikin haastavaa. Riehalla oli kovasti kiire, oma nousi ja tippui ja muita nuuskittiin ja vähän maisteltiinkin. Jotenkin kovin epävarma ja sähläävä kokonaisuus. Hyppynouto sen sijaan sujui hyvin.

Otettiin myös rallytreeniä. Rieha ja Tuike pääsivät tekemään kumpikin. Annan kanssa pohdittiin sekä Riehan oikealla seuraamista, että Tuiken vasemmalle käännöksiä. Hyvä ajatus tuli siitä, että Tuiken kanssa on annettava peruutuskäsky jo reippaasti ennen kuin lähden itse kääntymään, muuten se ei ehdi mukaan. Riehan kanssa tarvitaan vaan treeniä, mutta ei se oikealla seuraaminen nyt ihan mahdoton liike ole.

Lauantaina päästiin pitkästä aikaa Huotarin Oilin toko-oppiin ja tykkäsin taas kerran todella kovasti. Päästiin katsomaan oikeastaan kaikkia viime aikojen ongelmia. Ihan huippua treeniä hyvässä porukassa!

Ekalla kierroksella otettiin työn alle seuruu ja sen parissa saatiin aika tehokkaasti kulumaan. Oili sanoi heti, että joo, kyllä paikalle on tehtävä jotain. Asenne Riehalla sen sijaan on hyvä, eikä siihen tarvitse puuttua. Puhuttiin, että lelupalkkaus on ihan nounou, samoin kaikenlainen juoksentelu ja syöksähtely namin perään. Rieha on niin innokas, että se ei tarvitse enää mitään nostamaan itseään. Kehujenkin kanssa on oltava maltillinen.

Oili oli sitä mieltä, että Rieha on unohtanut mikä on perusasento. Se vaan syöksähtää liikkeelle, ilman ajatusta paikasta. Testattiin tätä niin, että taivutin ylävartaloa eteenpäin, mutta en ottanut askelta. Ja Riehahan sinkosi samantien n. metrin, koska nyt mennään. Näistä pääsin sille hyvin kuitenkin sanomaan ja korjaamaan. Sitten kun alkoi itse tajuta, niin pääsin myös palkkaamaan. Eli tästä pitää lähteä liikkelle, eteenpäin ei singota ja muistutetaan perusasennosta ja paikasta. 

Toisena treeninä Oili kehotti tekemään äkkipysähdyksiä vasen jalka takana ja oikea edessä ja jos niissä edistää, niin taas muistutus paikasta vasemman jalan luona. Vasemmassa jalassa kiinnipysymisestä tehdään se juttu. Työtä tämä Riehan kanssa vaati, mutta kuulemma ihan on palautettavissa.

Ehkä jatkossa vähän hillitympää menoa?

Toisessa setissä katsottiin ensin luoksaria. Siinä koin ongelmaksi lähinnä Riehan itsevarmuuden ja sitä kautta sen, että tarkkuus kärsii ja erityisesti eka stoppi. Ja Oili pitikin puheen kriteerin pitämisestä. Jos on huono stoppi, niin ei hyväksytä. Lisäksi en saa antaa Riehan itse korjata, niin kuin olen aiemmin tehnyt. Riehahan lähtee saman tien juoksemaan takaisin lähtöpisteeseen ja pomppii ja hyppii. Sillä se palkkaa itsensä, kun saa kuitenkin juosta. Eli jos on huono stoppi (tai ennakoi lähtöä, niin kuin myös kerran teki), niin homma poikki, koira maahan ja yhdessä kävellään rauhassa takaisin lähtöpaikkaan. Eli selkeästi homma poikki ja yhtään ei juosta, ennen kuin liike onnistuu.

Toisena juttuna katsottiin tunnaria. Ensin koemainen, joka oli muuten hyvä, paitsi puri kapulaa palautuksessa. Kerroin Riehan herkästä hätäilystä ja tehtiin vaikeutustunnari, jossa oma oli piilossa merkkikartion sisällä. Kyllä menikin pieni koira ihan sekaisin. Se ei millään uskonut, että oma olisi muka jossain ja alkoi nostamaan ihan mitä vaan kapuloita. Yhtään se ei lannistunut, tarjosi vaan vääriä, vaikka selkeästi itsekin tiesi, että väärin meni. Lopulta se sattui haistamaan kartiota ja oma nousi. Muitakin vaikeutuksia tehtiin ja Riehalle oli tosi paha paikka, jos oma olikin erossa vääristä.

Saatiin siis ohjeeksi tehdä vaikeutettuja tunnareita, joista voi kuitenkin selvitä. Lisäksi mukaan rauhoittumiskäsky ja voin itsekin mennä lähemmäksi auttamaan rauhallista haistelua. Jos menee ihan sähläämiseksi, niin koira pois ja uudestaan. Tässä ei saa liikaa torua, koska paine näkyy kapulan puremisena, vaikka muuten ei lannistukaan.

Erikseen sitten mukaan pitotreeni. Tätä voi treenata piilottamalla yhtä kapulaa ja samalla vahvistaa sitä oman etsintää, vaikka se ei olekaan näkyvissä. Ja jos puree, niin heti palaute, kävellään koiran luokse, korjataan kapula, kehu ja uusi yritys. Lisäksi pitää tehdä kapulan pitoa peruutellen. Eli oikeastaan tunnarissa nyt näitä vauvatreenejeä, joita ei olla tehty vuosiin.

Testailin sekä kapulan pitoa, että seuraamista itsekseen odotellessa ja vitsit, että näillä vinkeillä alkoi homma parantua heti. Hyvähyvä!

Loppuun tehtiin vielä kimpassa häiriötreeniä. Ensin uusien sääntöjen paikallaolot ja luoksetulot rivistä. Sitten perinteisiä pujotteluseuraamisia, jääviä koko rivi koirakoita kerrallaan, istu-maahan-treeniä rivissä jne. Rieha oli ihan super, keskittyi täysillä, eikä tainnut mennä kertaakaan lankaan.

Huippukiva päivä!

Tänään käytiin vielä Haukkuvaarassa ja tehtiin luoksarin stoppeja ja tunnarin palautusta Oilin neuvoilla. Hyvin pelasi. Lisäksi Rieha treenasi hypyn takaakiertoa eri esteiltä ja kulmista tullessa. Viimakin kävi juoksemassa pari kierrosta oikein pätevää porokoira-aksaa.