Palauttavat ja häiriötä

Viikon treenit tulee taas tiivistettynä. Itsellä alkoi tällä viikolla koulu ja Riehalla juoksu, joten ne ovat hieman rajoittaneet menoa. Onneksi juoksunartun kanssa saa treenata toisessa lämpimässä hallissa missä käydään, joten voidaan jatkaa omia treenejä rauhassa.

Sunnuntaina käytiin tekemässä palautteleva Annan ja Hannan kanssa. Tosin se meni sitten aika vaativaksikin treeniksi ja pieni kelpi joutui miettimään ihan tosissaan. Halusin siis, että tehdään erityisesti haistelemattomuutta. Sitä kun kokeessa näkyi sekä ruudussa, että paikkamakuun lopussa (tosin tämä juoksujen alkaminen osaksi sitä selittää).

Rieha paikkaistumisessa Varkauden kokeessa. Kuva Anniina Huovinen.

Alkuun tehtiin paikallaolot porukassa. Istuminen oli hieno, mutta makuussa häiriönamit oli Riehasta ällöjä ja se makasi osan aikaa etutassu kropan alla. Pitää muistaa, että nameja ei saa jättää ihan niin lähelle.

Sitten lähdettiin tekemään ruutuun nuuskintahäiriötä. Ensin laitoin Riehan ruutuun ja Anna kävi laittamassa sinne namia, kun itse kävelin. Sitten Anna houkutteli Riehaa nameilla sekä heitteli niitä. Näistä Rieha vielä selvisi hyvin ja tehtiin myös sivulle kutsuja.

Sitten vaikeutettiin ja namit olikin ruudussa valmiina ja Riehan piti juosta ruutuun täydestä matkasta. Ekalla kerralla meinasi napata namin suuhunsa ja ärähdin. Sen jälkeen nameja piti väistää ihan tosissaan, ei meinannut kelpi enää löytää ruutuun ollenkaan. Se tarjosi kaikkea muuta. Lopulta, kun ruutu taas löytyi, niin sinne piti koikkelehtia namien yli niin, ettei vahingossakaan vaan koskenut mihinkään. Oli muuten aika hauskan näköistä hommaa.

Hieman jo huolestuin, että noinko rikottiin koko ruutu, mutta toisaalta, Rieha joutui ainakin ajattelemaan. Ja kun tauon jälkeen testattiin ruutuun lähetystä, niin juoksi ihan täysiä, suoraan ja ongelmitta. Hanna meni vielä häiriöksi istumaan ruudun taakse ja se tuntui olevan oikein extramagneetti Riehalle, sellaista vauhtia se ruutuun sinkosi. Eikä nuuskinut :). Niin ja merkki oli muuten sikahyvä läpi treenin, siihen ei ruudun sekoilu vaikuttanut.

Toisena treeninä otin kaukoja häiriössä. Taas mielessä se nuuskimattomuus ja jätinkin nameja ympärille. Ne vaan veti niin jumiin, ettei Rieha voinut sitten oikein tehdä kaukojakaan, koska nameihin EI saa koskea. Hannan vinkistä siirsin ne kauemmaksi, jolloin jumi vähenee, mutta edelleen joutuu ajattelemaan. Silloin alkoi kaketkin sujua. Kit tuli vielä lisähäiriöksi viereen tekemään kaukoja omaan tahtiin. Sekin meinasi hieman vaikeuttaa, ehkä eniten sen takia, että yhtäaikaiset käskyt hieman vaikeuttivat ymmärrystä. Loppuun jumppasin kakeja vielä itsekseen, että jäi kaikki jumit pois.

Tunnarikin löytyi. Kuva Anniina Huovinen.

Tiistaina nähtiin Hannan ja Jennyn kanssa. Aloitettiin treeni kehäänmenoilla ja paikkiksilla. Rieha tuppaa nykyisin olemaan kehään mennessä aika irti, joten tämä oli hyvä treeni. Paikallolot meni hyvin ja jumpattiin erikseen vielä jättöjä. Rieha on nykyisin aika hyvä näissä, eikä juuri muiden käskyihin reagoi, Oma käskyni taitaa  tosiaan olla aika napakka, sillä kun usein saan muitakin koiria maahan :D.

Sitten tehtiin itsekseen, mutta lapsi- ja koirahäiriössä mm. metalliin vauhtia, merkkiä (vaikka vieressä toinen koira tekee taaempana olevaa merkkiä) ja kaukoja. Hyörinää ja pyörinää oli ympärillä, mutta hyvin R keskittyi.

Tuike treenasi myös rallytokoa ja sille teki erityisen hyvää juurikin häiriö. Muuten se on kovin mallikas, kaikki avoimen liikkeet sujuvat. Yksi juttu on vaan hirmuisen hankala pienelle, innokkaalle pystykorvalle. Nimittäin hyppy. Tai siis se, että kun Tuike on saanut sen kerran hypätä, niin miten sen saa menemään siitä ohi ilman, että karkaa hypylle. Se on hypystä aivan onnessaan. Harjoiteltiin siis hypyn ympäri seuraamista.

Kohta 11-vuotias, oppimaan innokas

Eilen käytiin Viiman ja Riehan kanssa hallilla. Rieha treenasi pöksyt jalassa, mutta eipä se juuri haittaa. Tarkoituksena oli alkuun treenata ohjatun luovutusasentoja, mutta samalla tajusin, että tämähän on hyvä liike treenata uutta evl:n liikettä eli kiertoa ja noutoa. Siinä saa olla eteen luovuttavan koiran kanssa tosi tarkkana, että koira varmasti suoristaa itsensä luovutukseen, joten ihan hyvä alkaa treenaamaan.

Alkuun Rieha kiersi hienosti ja suoraan, mutta kun oli pari kertaa saanut noutaa, niin yrittikin suoraan kapulalle. Eli tarkkana saa olla. Mutta hyvät pohjat sillä tähän liikkeeseen on, enkä usko, että tulee tuottamaan ongelmia. Luovutusasentoakin pitää vaan treenata.

Tässä treenissä tuli muuten esiin kapulan puremista. Normaalissa ohjatussa se ei koskaan pure kapulaa, mutta ilmeisesti kiertäminen nostattaa sen verran, että kapula pyörii. Treenattiin vielä erikseen nättiä pitämistä ja muistuttelun jälkeen se alkoi toimia taas.

Seuraavaksi paneuduttiin jättöihin luoksetulossa ja kaukoissa. Appari näytti peukkua, jos Rieha oli nätisti kun kävelin pois sen luota ja jos onnistui, niin saikin tulla suoraan palkkaan. Tämä treeni on jäänyt vähän unholaan ja odottelusta on tullut vähän tylsää. Tällä Riehan saa skarppaamaan, kun ei koskaan tiedä mitä tapahtuu.

Stoppeja tehtiin luoksetuloon myös ja niissä oli hyvä meno. Loppuun vielä kaukojen häiriötä, koska niissä huomio herkästi kiinnittyy johonkin ja käsky jää kuulematta. Muutamaan otteeseen keskusteltiin, mutta jos pöllöili, niin keskeytin homman, näytin menetetyn palkan ja otettiin sitten uudestaan. Järjestään paransi menoa tämän jälkeen. Hyvää ajatustyötä siis.

Viimakin teki tokoa. Ja sillä oli kivaa. Sen sijaan ohjaaja taas muisti, miksi Viima ei käy kokeissa. Tässä Viiman variaatiot noudosta:

Mutta oli sillä ainakin kivaa :D.