Tänään taas vapaapäivä ja tehtiin jos jonkinmoista. Pitkä sepustus siis luvassa...
Aamupäivästä Killerille. Käytiin eka lenkki metsässä. Olipa muuten rankka 15min, kun joka toinen askel upposi polvea myöten hankeen... Koirillakin upotti, eikä edes Rieha riehunut normaaliin malliin. Ei siellä enempää kyennyt olemaan, kengät oli jo ihan läpimärkiä. Äkkiä hus pois nuo lumet!!
Viiman kanssa tehtiin hallilla agipätkää, joka näytti tältä:
Eli siis hyvin simppeliä, motivaatio oli päivän sana. Lähdettiin ketjuttamaan lopusta päin. Tuloksena se, että Vimps meni täysiä ihan koko ajan, myös putkeen. Hyppyjen kierrossa valssasin itse 4-hypyn taakse, sujui tosi hyvin ja Viima tykkäsi kun sai lähteä tykkittämään loppusuoralle minun edelle. Oikein kiva fiilistreeni siis! Loppuun tehtiin erikseen vielä keinua, jossa ei ongelmia.
Loppupalkka toimii nyt todella hyvin ja vaikka alkuun vaikuttaisi, että Viima ei ole ihan täysillä mukana, niin vire kuitenkin nousee mukavasti kun pääsee tekemään. Hyvähyvä!
Tuike kävi hallissa tekemässä laatikolla kontaktiharjoitusta. T on tajunnut idean älyttömän hyvin, tarjoaa 2 on 2 off ja jää siihen hienosti. Vapautan sen heittämällä namia, koska se tuntuu pelaavan parhaiten. Pallokin voisi toimia tuossa. Se tarjoaa edelleen maahanmenoa ja keskittyy ihanasti.
Riehan kanssa oltiin sitten ulkosalla. Sekin aloitteli laatikolla. Eilen kun tehtiin kotosalla, niin ihan kuin olisin havainnut pientä paineistumista, luultavasti ihan juoksuista johtuvaa. Tänään ei ollut siitä puhettakaan, intoa oli n. 100-kertaa enemmän kuin järkeä... Se on tosi vaikea saada pysähtymään 2on 2off, heittää pyllyn yli niin herkästi, kun odottaa vaan lelua. Päädyin lopulta vaan siihen, että naksautin kerran oikeasta paikasta, odotin hetken ja vapautin lelulle. Sillä saatiin paras tulos ja joku järki päähän. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa...
Muutenkin tuntui, että namit ei olleet ollenkaan pop, leikkiä olisi vaan pitänyt. Se söi normiahneesti (ja ahnehan se on), mutta pomppi ja hyppi kohti lelutaskua joka välissä. Eipähän siinä, palkkailtiin sitten lelulla. Seuraamisessa otettiin vaan paikallaan pyörimistä, josta lelupalkka lensi taakse. Muuten saattaa lelun kanssa edistää innoissaan, eli takapuolen paikasta pitää pitää huoli.
Luoksetulossa otettiin ensin pari vauhtiluoksaria suoraan leluun jalkojen välistä. Malttoi hyvin istua ja tulee ihan täysiä, eli sitä ei tarvitse kyllä treenata. Erikseen tehtiin sitten eteentuloja niin, että lelu oli mulla leuan alla ja tippui sieltä kun tuli eteen. Ja hyvinhän se tuli! Ihanaa kun se keskittyy ihan satasella, tekee ja odottaa milloin se ihkulelu tippuu.
Loppuun leikittiin vielä kahden lelun leikkiä. Koitin olla oikeaoppinen ja rauhoittaa sen välillä ja kivastihan se tuli viereen raaputeltavaksi. Heti kun lelu alkoi taas elämään, niin oli satasella mukana.
----------------------------------------------------------------------------------
Illalla lähdettiin Vihtavuoren maneesille tokoporukan treeneihin. Ei ollakaan päästy paikalle pitkään aikaan, kiva oli olla ja keskustella ongelmista muiden kanssa.
Tuike aloitteli ruudulla. Sillä on nyt vähän ollut sitä paikanhakemisongelmaa pitkästä matkasta. En halua viedä sille mitään valmiiksi ruutuun, ettei ala etsimään sitä, enkä mielellään kävisi näyttämässäkään, koska haluaisin että se kisamaisesti bongaisi ruudun. Päädyttiin sitten siihen, että lähetän se kisamatkasta ja Hanna meni seisomaan lähelle ja minun naksauttaessani oikeasta paikasta heitti Tuikelle namin. Sujui oikein kivasti. Tuike tajusi heti, että palkka tulee Hannalta ja vähän kääntyi sinne päin, mutta stoppasi hyvin. Vielä pari lähetystä eri suunnasta ja hienosti haki paikan.
Sitten tehtiin kisamaisesti ketjuttaen:
- Hyppynouto: Kolautti jalkansa menomatkalla, eikä sitten uskaltanut hypätä takaisin. Tämä oli pakko uusia, vaikka kisamaisesti tehtiinkin. Otettiin yksi lauta pois ja sen jälkeen hyppäsi ok kumpaankin suuntaan. Perusasento oli väljä, muuten kiva ja sopivan vauhdikas.
- Liikkeestä istuminen : Hyvä seuruu ja nopea istu, ihan hinasen vinoon. Ei valittamista.
Itse liikkeistä ei sen kummempaa, mutta siinä tuli näkyviin yksi meidän ongelmista eli liikkeiden välit. Tuike tykkää tehdä liikkeitä, mutta niiden väleissä se alkaa herkästi nuuskimaan ja joudun hulluna houkuttelemaan sitä taas mukaan. Ihan avasi omiakin silmiä kun sain kuulla että T ihan selvästi on sitä mieltä, että liikkeiden väleissä ei tarvitse tehdä töitä, minä houkuttelen ja se riittää sille. Liikkeisiin se kyllä skarppaa, mutta kokeissa kun pitäisi työskennellä pitkäjänteisesti ei tee hyvää vireelle jos aina väleissä se lopettaa hommat. Silloin minä sitten houkuttelen ja menetän samalla hermojani.
Treenattiin sitten Birgitan liikkuroimana pelkkiä liikkeiden välejä. Eli B kävelytti meitä ympäri hallia, ikäänkuin liike olisi alkamassa. Minun tehtäväni oli saada Tuike pysymään mukana ja palkka siitä, kun tuli suoraan perusasentoon oma-aloitteisesti. Tehtiin kolme siirtymää. Eka oli hyvä, toka vaikeampi, koska mentiin paikalle, mistä äsken mentiin ruutuun ja T ihan oikeasti tuntui miettivän että "ahaa, tämä onkin joku liike" ja tiputti kontaktin. Eli ihan niin kuin on oppinut ja miten on annettu tehdä. Kolmas oli kuitenkin taas todella hyvä, se tuli suoraan sivulle ja piti koko ajan vireen yllä. Nämä siis nyt ohjelmaan ja paljon! Varmasti auttaa kokeissakin jos saadaan nuo sujumaan.
Loppuun vielä paikkamakuu kahden muun koiran kanssa. Aikaa reipas pari minsaa. Ei ongelmia. Tosi hyvä treeni, muistin itse olla iloinen ja aktiivinen, T oli selkeästi mielissään. Ja oli tosi kiva kuulla muiden mielipiteitä.
Rieha pääsi riehumaan lähitielle Noomi-aussien kanssa. Parivaljakko ei ollutkaan nähnyt pariin kuukauteen, mutta ihanasti ne pelasi yhteen! Jotenkin tosi tasavertaiset leikkikaverit, yhdessä ne kiskoi lelua ja juoksivat rintarinnan lelu suussa. Ja jos toinen päästi irti, niin toinen tarjosi lelua uudestaan ja ilman minkäänlaisia murinoita ne kiskoivat, pyörivät ja juoksivat. Vähän tuntui, että Rieha oli nyt se "aikuinen" ja pysähtyi välillä jopa nuuskuttamaan pelkän riehumisen sijaan. Mutta hauska pari nämä australianpöljäkkeet!
Loppuun tehtiin vielä ihan hinasen sivulletuloja ja seuraamista ihmisporukan ja vieraan koiran vieressä. Ihan mahtispentu! Paikka pysyi, ei koittanut kertaakaan mennä ihmisten tai koiran luokse, vaikka esim. kierrettiin ihan vierestä henkilöryhmämaisesti. Ja paikka oli super, samoin ilme. Ihana penne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti