sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Hupijuttuja

Lauantaipäivä vierähti mökillä. Rieha viihdytti kaikkia halukkaita, uskomatonta miten siinä riittää virtaa. Se sai hakea keppiä niin paljon, että piti välillä toppuutella heittäjiä ja laittaa koira jäähylle, kun kieli oli poskella ja räkä lensi. Sen lisäksi se kävi uimassa useaan otteeseen ja viihtyi joka kerta järvessä niin kauan kuin siellä oltiin. Se on alkanut nyt hyppäämään laiturin päästä, sinne vaan pommilla ja menoksi. Ei paljon päätä huimaa kelpillä.




Rieha pääsi tutustumaan serkkuni reilu 1,5-vuotiaaseen Sohvi-tyttöön. Riehasta Sohvi oli ihana ja Sohvista Rieha oli ihana. Sohvi etsi Riehaa jos ei sitä näkynyt hokien että "missä, missä". Kerran Rieha muksaisi Sohvin kumoon nuollessaan naamaa, mutta Sohvi ei ollut siitä moksiskaan. Rieha ihan selkeästi ymmärsi että kyseessä oli pieni ihminen ja oli yllättävänkin rauhallinen. Toisaalta hyppimistä rajoitti varmasti myös se, että Sohvin naama oli ihanasti pussailukorkeudella ilman hyppimistäkin. Kaikista liikkiksin kohtaus oli se, kun Sohvi matki Riehaa menemällä makaamaan paikalle missä Rieha oli juuri maannut. Rieha katsoi että ahaa, meni viereen makaamaan selälleen ja pussaili siinä naurusta kihertävää pikkutyttöä :). Tuike sen sijaan oli enemmän paitsiossa, se ei välttämättä ole niitä lapsiystävällisimpiä. Sekin sai toki juosta ja kävipä pikkulambikin uimassa :).




Loppuun kuvareportaasia tältä viikolta.




Rieha esittelee parhaat porokoiran lepyyttelykeinonsa, lähestytään varovasti ja mieluiten pää alaspäin







Sitten lurps, lurps







Kyllähän se siitä riekkumaan alkaa







Kaverit







Sellainen oveluus se on. Ihan viaton vaan. Vähän ovela.







lauantai 4. kesäkuuta 2011

Melkein valmis alokasluokkalainen

Laukaan alo-/avo-ryhmässä oli toiseksi viimeinen kerta ja katsottiin millä mallilla liikkeet ovat. Eli tehtiin ekaa kertaa koemaisesti ja liikkuroituna Riehan kanssa. Toki palkkailin välillä, mutta oli tosi hyvä nähdä millä mallilla liikkeet ovat.

Luoksepäästävyys: Tämä tehtiin kolme kertaa, että sain vahvistettua. Pahinta hillumista ei esiintynyt ja viimeisellä istui jo koko ajan hienosti kontaktissa. Ei muuta kuin rauhaa ja vahvistusta tähän liikkeeseen. Eihän ystävällisestä nousemisesta tuomaria vastaan juuri pisteitä lähde, etten ihan hirmuisesti ressiä tästä liikkeestä ota.

Paikkamakuu 2min: Kolme koiraa rivissä, R reunassa. Rauhoittelin sitä ennen liikettä, silittelemällä ja juttelemalla ja fiilis olikin sitten ihan tosi hyvä. Pari kertaa lakoili maahan ennen käskyä sivulla, eli pientä ennakointia havaittavissa. Mutta makasi erinomaisesti, valppaasti ja kontaktissa. Palkkailin sitä tiheästi, mutta kasvatin matkaa koko ajan ihan sinne maksimiin, eikä tuottanut ongelmia. Tähänkin vaan rauhaa, niin hyvä tulee. Toiset koirat ei sitä kiinnosta, mutta se innokkuus minulle tarjoamiseen on se mikä saattaa aiheuttaa levottomuutta. Mutta näin kun tekee, niin hienoa!

Seuraaminen hihnassa&irti: Hihnassa tehtiin alokasluokan L-kaavio. Ilme oli mahtava ja paikka hyvä, perusasennot ja käännökset onnistui. Irti tehtiin vähän lyhyempi pätkä, sekin oli hyvää seuraamista, mutta lähdössä meinasi reagoida liikkurin käskyihin lakoamalla maihin. Samoin omaan valmis-käskyyn reagoi jonkin verran. Seuraaminen on teknisesti kivalla mallilla, häiriöt liikkurista vahvistukseen.

Liikkeesta maahanmeno: Ihan sikahyvä! Lakosi maihin heti ja kesti hyvin oman liikkeen jatkumisen. Hieno R!

Luoksetulo: Jäi erinomaisesti, mutta reagoi liikkurin käskyyn lähtemällä. Uusinnassa kesti liikkuroinninkin hyvin. Autoin käsiavuilla eteentulossa, koska kokopitkästä matkasta ei olla vielä kauheasti tehty. Sivulle tuloa pitää vahvistaa, nyt jäi istumaan niin, että sen toinen tassu jäi omien jalkojen väliin, eli vähän liian tiivis.

Liikkeestä seisominen: Tämä on eniten kesken. Stoppasi kyllä, mutta otti useita sivuaskelia. Eli edelleen pitää vahvistaa sitä suoraa asentoa.

Hyppy: Ekalla kerralla "hyppäsi" kyllä, mutta meni hypyn vieressä olleiden hypyn lautojen luokse. Ne siirrettiin kauemmas ja uusinta oli kympin liike. Stoppi oli einomainen ja kesti hienosti minun siirtymiseni. Hieno R!

Kokonaisuudessa fiilis oli koko ajan hyvä, R teki töitä täysillä. Liikkeissä on lähinnä pikkuhiottavaa ja toki koemaista tekemistä liikkurointineen pitää treenata. Mutta tällä menolla vaikuttaa oikein kivalta, on se vaan niin super pieni koira!!

Vahvistelin sitten vielä erikseen noita suoria seisomisia ja luoksarin eteentuloa. Kokeilin luoksarissa palkkana "nakkipiiloa" eli käärin namit treeniliivin etumukseen, näytin sen Riehalle ja sitten kutsuin lyhyeltä matkalta. Tuntui toimivan tosi hyvin, haki paikkaa tiiviisti ja suoraan ja ilman niitä käsiapuja. Jatkamme siis. Loppuun tehtiin vielä ohjattua noutoa, ekaa kertaa kapuloilla. Edelleen, se on ihan ilmiömäisen hyvä tässä! Otettiin oikea, vasen ja oikea, kaikki tuli ekalla ja varmasti.

Tuike pääsi myös tekemään. Otettiin sille häiriötreeni Jannen ja Tiinan avustuksella. Eli koira sivulle, häiriöihmiset ympärille häiriköimään, kontaktista palkkaa ja kontaktin tippumisesta suullinen huomautus. Tuike oli ihan täpinöissään ja koitti alkuun tarjota vaikka mitä, kun ei ollut ihan varma mitä tässä kuului tehdä. Hyvin se kuitenkin piti kontakti ja oikeastaan ainoat mihin reagoi alkuun oli maahan-käskyt. Hyvin kesti Jannenkin ympärillä pyörimisen. Loppua kohden piti jo erinomaisesti perusasennon. Näitä lisää!

Kaukot: Tähänkin teemaksi häiriö. Takapalkka käytössä ja yhtä tai kahta siirtymää. Tiina seisoi ihan Tuiken vieressä ja olihan se T:stä vähän kummallista. Regoi hyvin käskyihin, mutta alkuun meinasi itse jatkaa liikkeitä menemällä esim. maahan. Eli siinä näyi pieni paine. Loppuun saatiin kuitenkin ihan kympit siirtymiä.

Ruutu: Tässäkin häiriötä ja se kyllä vaikutti. Haki ehkä osaksi sitä, että sille on välillä ruudun vieressä seisseet ihmiset heittäneet palkkaa. Nytkin sitten odotti että lentääkö Tiinalta namia. Mutta on tuo muutenkin vähän hukassa tuo liike. Se ei meinannut millään reagoida stoppikäskyihin ja sen mielestä seis-käskyn jälkeen kuuluu ottaa erinäinen määrä askeleita. Harmi vaan että jos se ei ole ihan takareunalla, niin noiden askelien jälkeen se on pian ruudusta ulkona. Stopit pitäisi nyt vahvistaa erikseen kuntoon... Ruudun se kyllä hakee niin hienosti kuin voi.

Tuike sai myös esitellä seuraamistaan yhdelle pienen koiran ohjaajalle. Hyvin se toimi mallikappaleena tökkimisestä, paikka ja kontakti säilyi.

perjantai 3. kesäkuuta 2011

Kavereita, tokoa ja esineitä

Eilen Rieha pääsi riehumaan useamman koiran kanssa. Ihan kivasti porukka tuli toimeen, vaikka Riehaa alkuun vähän ahdistikin koska kaikki olivat juuri siitä kiinnostuneita. Oli vissiin niin erilainen tapaus paimenena . Hieman oli leikeissäkin eroja ja senkin takia piti hetkonen miettiä mites tässä toimitaan. Parhautta Riehasta oli se, että se pääsi hakemaan keppiä vedestä, sitä se tekisi vaikka ikuisuuden.



Tässä parit kuvat. Tälläinen sekalainen sakki paikalla oli: Naava-snautseri, Rieha, Hemmo (kääpiosnaku/rotikka-mix), Betty grosspitz ja Titta samojedi.











Rieha ui ja muut odotteli kuljetusta rantsulla







Tässä vielä tälläinen rodunjalostuskuva. Kun laittaa yhteen snautserin ja blac&tan-koiran, niin tuloksena on black&tan-snautseri .





Tänään saatiin seuraksi Raisa ja Naru ja käytiin tokoilemassa ja tekemässä esineruutua. Viima ei ollut mukana, koska se lähti Veskun kanssa porokoiran kotiseuduille, Kittilään. Toivotaan että se ei katoa siellä jonkun poron perään...



Tuike kävi eilein Maaritilla fysioterapiassa, ja jonkin verran löytyi jumeja, lähinnä selästä ja rintarangasta. Uusintakäsittelyyn on mentävä. Sen takia otettiin suht iisisti, mutta jotain tehtiin kuitenkin.



Kaukot: Yhtä tai kahta siirtymää takapalkalla. Siirtymät oli niin priimaa kuin olla ja voi, eli kyllä tuo takapalkka vaan toimii! Hienoista ongelmaa oli siinä, että ei meinannut mennä maahan ekalla käskyllä.



Ruutu: Lyhyeltä matkalta ja tarkoituksena oli vahvistaa makuuta, eli ettei nouse omasta liikkeestä. Juoksin ruudun ympäri, kävin piilossa jne. ja pienen mietinnänjälkeen alkoi sujumaan. Muuten meni ruutuun tosi kivalla ilmeella ja totteli stoppikäskyjä erinomaisesti.



Nouto: Kapulan luovutusta, eli perusasennon suoruutta. Superpalkka heti kun teki itse suorilta oikein ja alkoivat parantua huomattavasti. Hyvä T!



Sitten Rieha:



Seuraaminen: Minusta paikka on oikeasti parantunut, eli takapuoli pysyy hyvin paikallaan. Ilme on mahtis edelleen!



Jäävät: Liikkeestä maahanmenossa ollaan edistytty huimasti, kestää jo liikettä tosi hyvin ja lakoaa nopeasti. Seisominenkin on hyvällä mallilla, vahvistin taas paljon sitä kestoa, suoruutta ei enää niinkään tarvitse katsoa.



Luoksetulo: Lähti hienosti käyntiin, mutta aloin sitten ahnehtimaan. Eli ensin eteentuloja ja teki ihan superhyvin, jopa kerran ilman mitään käsiapuja tuli tosi hienoon asentoon eteen istumaan eli idea alkaa olla. Sitten jatkettiin ja odottamisessa meinasi tulla isoja ongelmia, eli meni välillä maihin ja välillä lähti tulemaan. Pöh, pöh. Kerran varasti ja kävi hakemassa reunalla odotelleen ohjatun kapulan, jonka sitten toi tosi hienosti luovutukseen :D. Paikallaan olemisen kanssa pitää olla tarkkana, ei saa liikaa jankata ja pitäisi muistaa siitäkin palkata.



Luoksepäästävyys: Päivän vaikein liike :D. Meinaa aiheuttaa hirmuista sekoilua, varsinkin Riehasta ah niin ihana Raisa tulee. Rauhaa, rauhaa vaan, rauhallista kehua ja rauhallista palkkaa. Päästiin siihen asti että Raisa pystyi silittämään ja R piti kontaktia istuen, eli kyllä se siitä.



Sitten mentiin metsähommiin eli vuorossa esineruutu. Tallattiin joku 30-40m syvä ja n. 20m leveä kapea kaistale. Naru kävi ensin etsimässä ruudusta esineet ja sitten pääsi R hommiin. Mietin sekoittaako hakuun ja ekalla esineellä ehkä vähän oli sitä ilmassa. Vietiin ensimmäinen aika taakse ja R lähti hirmuvauhdilla etsimään ja risteili alueella ihan täysiä. Lopulta meni ruudun ulkopuolelle, jolloin kutsuin sen takaisin, ettei aivan poikki itseään juoksisi. Helpotettiin niin, että eka vietiin uudestaan, mutta lähemmäksi. Ja johan nousi, tosi hyvä vauhti, nosto ja yhtä lujaa takaisin (esineenä lapsen kenkä).



Toka esine vietiin takareunaan. R lähti taas tosi hyvää vauhtia, risteili ja toi takareunasta Narulta jääneen kengän. Eli oma esine ei löytynyt, mutta so what, idea oli selkeä ja esine löytyi! Vauhti sillä on ihan super ja motivaatio kymppi! Kissanruokapalkka kelpasi niin hyvin, että esineillä leikkiminen ei käynyt mielessäkään. Mahtavaa oli myös se, että ruutu oli aika lähellä lenkkipolkua ja siitä meni juuri ennen yhtä esinettä kaksi koiraa, eikä Riehaa olisi vähempää voinut kiinnostaa, kun oli hommat kyseessä.



Jatkossa mieleen se, että jos tehdään jonkun toisen kanssa niin Riehan esineet laitettaisiin samaan paikkaan kuin muilla, koska käy tarkistelemassa niitä kohtia hajun perusteella. Mutten hieno meininki!

keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

Tunaria ja treeniä

Riehan kanssa käpsittiin lähikentälle treenamaan. Keskittyminen ja tekeminen oli kyllä taas niin kohdillaan, on se aika ihku.


Seuraamista tehtiin neliössä, eli kulmien jälkeen aika stoppi. Lisäksi vielä serpentiiniä, jossa joutuu miettimään sitä takapuolta enemmänkin. Minusta takapuoli pysyi hyvin paikallaan, mutta toisaalta se on vähän vaikea nähdä, kun koittaa itse katsoa eteenpäin. Pää oli ainakin ihan kohdillaan, samoin ilme.


Jääviä treenailtiin myös. Maahanmenoissa ensin nopeita maahanmenoja, palkaten heti kun kyynärpäät osui maahan. Lisäksi kestoa, samalla vähän paikkamakuuta. Hyvin kesti jo pidemmän matkan ja ajan ja kävin välillä kiertämässä takaakin. Seisomisessa vahvistettiin ensin vaan suoraa asentoa, sitten siinäkin kestoa. Nopeasti se on tämänkin hiffanut ja seisoo hyvin paikallaan, vaikka käyn kaukanakin.


Luoksetulossa tehtiin eteentuloja ensin lyhyestä, sitten vähän pidemmästä matkasta. Käsiapuja tarvitsee vielä jonkin verran, mutta hakee paikan mukavasti. Siitä sitten palkkailin katsekontaktista. Lisäksi pari vauhtiluoksaria leluun jalkojen välistä.


Loppuhuvituksena tehtiin ohjattua noutoa leluilla. Se on kyllä tässä ihan ilimömäinen. Tehtiin sekä oikea, että vasen, jäti R:n samaan tasoon lelujen kanssa ja siirryin itse parin metrin päähän. Lukee suuntia ihan sairaan hienosti ja kumpikin onnistui.


Kotona tehtiin vielä sitten tunnaria. Herättelin haistelua ensin käpyjen etsimisellä ja siinä oma käpy nousi varmasti muiden joukosta, joten vaihdoin kapuloihin, hieman riskipelillä. Mutta R yllätti. Se nosti oman monta kertaa väärien joukosta. Ihan pikkaisen meinasi olla jossain vaiheessa häsäystä, eli vaikka tiesi että se oma pitää nostaa, niin vähän piti matkalla maistella muita. Tämä jäi nopeasti, kun en huomioinut sitä mitenkään. Hyvä Riepotin!


Vimps teki myös tunnaria. Sillä oli vähän sellainen "heilutan-pyllyäni-onpas-kivaa-muttamitäs-ötököitä-täällä-lentelee?" eli vähän sellainen hömpshömps meininki. Hieman sitä on taas alkaneet nuo öttiäiset haitata, eli niitä pitäisi ihan välttämättä jahdistaa. No, kun vaan yllytin sitä tekemään, niin kyllä se omakin alkoi nousemaan, vaikka alkuun tarjoili vaan ekaa kohdalle osunutta. Kyllä se tämän osaa, välillä vaan pitää hömpätä.


Tuike on niin liekeissä kaikesta tekemisestä nykyisin, hyppii sellaisia metrin loikkia ilmaan kengurumeininkinä kun tajuaa että pääsee mukaan . Tehtiin sen kanssa kaukoja ja luoksaria takapalkalla. Kaukot pelasi hienosti, tehtiin vaan ekaa siirtymää. Luoksarissa porsasteli, kävi kerran syömässä takapalkan ja lähtöön meinasi tarvita useamman käskyn. Sitten kunlähti, niin tuli kyllä hyvää vauhtia ja stoppi pelasi, eli oman käskyn pitää vaan olla tarpeeksi iloinen ja innokas. Muutama sivulletulokin otettiin ja tuli hienosti loppuun saakka. Loppuun Tuikekin sai tehdä tunnaria. Se oliniin täpinöissään, että sille epänormaaliin tapaan meinasi nostella vääriä. Toisella yrittämällä rauhoittui ja oma nousi varmasti. 

sunnuntai 29. toukokuuta 2011

Pienen koiran tokokoekuvat ja kuulumisia

Katsokaa nyt miten suloinen se on, ihana pikkukoiraseni! Kiitos Maaritille kuvista! Minen voi karsia näistä yhtään .

Seuraamista


Liikkeestä istuminen



Luoksetulo



Oho, se merkki oli tossa pari metriä taaempana :D.


Ruudun bongausta


Ruudussa pätevänä



Ja lähtö on vauhdikas



Sitten vielä noutoja, metalli



Ja tunnari


Tuike sanoo vakavana, että toko on kivaa!



Näistä ihanista, hyvän mielen kuvista sitten vähän ikävempiin juttuihin. Tuike on saanut nyt kaksi kertaa jonkunlaisen kohtauksen. Se tulee luokse nostellen ensin etujalkaansa, sitten takajalkojaan, kunnes siltä alkaa mennä tasapaino ja se kaatuu. Maassa se makaa selkä ja jalat jäykkänä muutaman minuutin ajan, kunnes kohtaus menee ohi. Se on koko ajan ihan hereillä, seuraa tapahtumia ja hakee tukea. Kohtauksen on kestäneet reippaan 5 min ja kun se menee ohi, niin T on ihan täysin normaali.

Syystä ei ole vielä tietoa, mutta epäilynä on epilepsia tai sitten ihan kipukohtaus. Sain toisen kohtauksen videolle ja osa katsoneista on ollut sitä mieltä, että ei vaikuta epilepsialta, vaan joltain krampilta, kivulta tmv., toiset on taas olleet sitä mieltä että voi hyvinkin olla epilepsia.

Eihän tässä muu auta, kuin alkaa selvittämään. Onneksi Tuike on muuten ollut ihan täysin normaali, joten sen normielossa ei noita kohtauksia huomaa. Se on nyt ensimmäisenä hoitona saanut Back on Track-loimen niskaan sisälläoloajaksi, lisäksi B-vitamiinikuurin ja tilailin sille muitakin nivelvalmisteita. Ensi viikolle täytyy yrittää saada ainakin fyssarille/hierojalle aikaa, että voidaan alkaa sulkea pois lihasperäisiä jumeja.

Ihan sama mitä siellä on taustalla, kunhan sen vaan saisi hoidettua niin, ettei vaikuta normaaliin eloon ja pieni rakas saisi porskuttaa menemään omana hömppänä itsenään!

Hakua ja tokoa

Rieha kävi tänään taas vähän hakuilemassa. Otettiin sille kolme maalimiestä ja tuuli-ilmaisuina. Ekalla se tuntui saavan hajun nopeasti, mutta lähti sinkoilemaan ihan hillittömästi ja juoksi itsensä jo aika läkähdyksiin, osumatta maalimiehelle. Otettiin hajua uudestaan, mutta tuntui vaan että pyöri ja touhusi muuta. Käytiin hakemassa haju ihan läheltä ja johan löytyi.
Toisella maalimiehellä kävi aika lailla samalla lailla, juoksi ja juoksi ja lopulta haettiin taas hajua lähempää. Sen jälkeen löytyi taas hyvin. Kolmas maalimies kiersi paikalle eri kautta, ettei maajälki haittaisi ja sen Rieha löysi nopeampaa ja suoraan yhdellä lähetyksellä.



Hitsi että se juoksee. Juoksee oikeasti niin paljon, että on ihan läkähdyksissä jo ekan maalimiehen jälkeen. Eli ihan ei nyt ollut ajatus mukana hommassa. Ja vaikka se saisikin hyvin hajun ja idean, niin se ei jotenkin osannut paikallistaa hajua, vaan ratkaisi homman taas vaan juoksemalla, juoksemalla ja juoksemalla. Pois alta risut ja männynkävyt kun kelpie tulee!
No, eihän se olekaan tehnyt tätä vasta kuin muutaman kerran, eli ihan ymmärrettävää. Se oli vaan jotenkin vähän vaisu muutenkin, johtuiko vaan sitten siitä ylenpalttisesta juoksemisesta, mutta leikkikään ei toiminut ihan normaalilla intensiteetillä. Mutta jätetään hautumaan, ei sillä ainakaan irtoamisessa ole ongelmaa!



Lisäksi tokoiltiin. R treenasi luoksarin eteentuloja, joissa paikka on aika kiva, käsien häivytys on hyvällä mallilla ja katsekontakti löytyy nopeasti. Lisäksi liikkeestä seisomisia ja maahanmenoja ja niissä lähinnä sitä kestoa. Oikein kiva nämäkin. Normisettinä seuruu ja se takapuoli ja minusta se pysyi tänään hyvin hallussa.



Tuike-pieni treenasi myös ihan intopiukkisena. Takapalkalla tehtiin sekä luoksarin stoppia, että kaukoja. Luoksari pelasi upeasti ja kaukotkin onnistui ekan yrityksen häsäyksen jälkeen mainiosti. Luoksetulosta otettiin myös loppua eli sivulletuloa ja oikein heitti takapuolta mukavasti, häntä heiluen. Loppuun vielä seuraamispätkä, jossa paljon paikallaan siirtymiä. Ihana ilme, ihana pieni!

torstai 26. toukokuuta 2011

Hillittyä ja hallittua - not

Käytiin Tuiken kanssa juoksemassa yksi 2-luokan agirata. Muistuipa taas mieleen miten ihanan itsepäinen pieni eliö se osaa olla . Sillä oli aivan hirmuinen vauhti ja kaamea tekemisen meininki, mutta hyllytettiin rata jo ekan suoran päätteeksi, kun hyppäsi yhden hypyn väärään suuntaan (aloitus oli siis hyppy-rengas-A-mutkaputki-hyppy). Sen hypyn jälkeen oli vuorossa pujottelu, josta ei meinannut tulla mitään, koska pikku-T näki edessä siintävän putken (välissä oli siis vielä yksi hyppy). Kolme kertaa taidettiin yrittää ja siltikään ei onnistunut, joten pikku-T sai juosta hypyn kautta putkeen ja siitä sitten radalta pois.


Sellaista, mutta kyllä sillä oli hauskaa . Ehkä tällä treenimäärällä ei voi muuta odottakaan.

keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Ihkut liitelijät!!!

Aamupäivällä Rieha pääsi esittelemään agilityä ala-asteikäisille lapsille. Koulun kentällä oli siis agiesteet ja paljon (!!!) pieniä ihmisiä ympärillä katsomassa. Näytettiin Riehan kanssa miten alkeiskoirakko tekee, eli tehtiin takaperin ketjuttamalla hyppy-hyppy-u-putki-hyppy- pätkää. Ja Riehahan juoksi, se oli lapsista tosi siisti kun meni niin lujaa. Eikä sitä haitannut ollenkaan vaikka ympärillä oli tosissaan helposti se 50 kersaa katsomassa n. 10 metrin päässä. Pääasia kunhan pääsee hommiin! Tehtiin näytös kaksi kertaa ja R pisteli parastaan. Lapset sai käydä myös moikkaamassa koiria, mutta se oli Riehalle ehkä vähän liikaa. Vaikka se on sosiaalinen kuin mikä, niin yhtäkkiä päälle tuleva 10 lapsen lauma meinasi nostaa kierrokset niin korkealle, että meni hieman överiksi. No, onneksi se ei jäänyt päälle millään lailla ja pystyi taas keskittymään täysillä hommiin.


Mutta sitten. Meitin Viima starttasi tänään ihan oikeasti virallisen agiuransa. Ja se oli niin ihana . Kyllä oli itselläkin hyvä mieli kun koira tekee parhaansa ja sen naama oikeasti loistaa onnesta!! Vauhtiakin löytyi hienosti, ei ole nollat kaukana, vaikkei nyt niihin päästykään. Tässä huonot kuvat agiradasta ja hyppäristä:



Tuomarina oli Minna Räsänen ja ihanneajat oli tiukkia. Agiradalla ei mineistä ja medeistä yltänyt ihanneaikaan (47s) kuin yksi koira, makseissa muutama enemmän. Vimpsin kanssa lähdettiin hyvin liikkelle, tosin jouduin vähän pelastamaan alussa, ettei olisi mennyt puomille. Siitä pienoinen vauhdin tippuminen putkeen, mutta sieltä ampaisi taas ihan täysiä. Keinut ja puomit mentiin hienosti, tokaan putkeen ampaisi jo huomattavasti lujempaa ja pujottelu oli virheetön. Loppusuoralle mentiin mahtista vauhtia ja ehdin jo ajatella että tässä se on (PAHA virhe :D), kunnes Vimps menee ohi renkaasta. Sen uusinnassa meni sitten hetkonen ja saatiin tulokseksi siis 5 kiellosta ja yliaikaa 8,61s eli tulokseksi 13.61 ja sijoitus tällä oli 10/21. Mutta mahtavaa, mikä meno!!!


Hyppärillä meno oli taas alusta lähtien tosi hyvää. Renkaassa ei ollut nyt mitään ongelmaa, valitettavasti kielto tuli sitten ekalta putkelta. Olin varmaan vähän edessä ja Vimps meni putken taakse ja moikkasi nopeasti siellä istuneen ratahenkilön. Siitä vauhti lähti kuitenkin vaan paranemaan, pujottelun avokulma ei tuottanut mitään ongelmaa ja loppurata vedettiin puhtaasti ja mahtivauhdilla. Harmittavasti ohjaaja unohti sieltä yhden esteen eli 11-putken... Ja ihan oikeasti, unohdin ihan totaalisesti radan, varmaan eka kerta kisauralla. No, onneksi Vimps ei sitä tajunnut ja pomppi innoissaan menemään. Olisi ollut vaan kiva nähdä aika, mihin olisi riittänyt, vaikka jouduttiin putkella korjaamaan. Ihanneaika oli tässäkin tosi tiukka, eli 40s.


Tässä hyppärin video, kiitos Aino! Ai vitsit, tykkään tuosta ilmeestä!!


www.youtube.com/watch


Mutta voi sitä porokoiran naaman loistetta!!! Sen kanssa on ollut monenmoista ongelmaa, lähinnä ohjaajan asenteessa ja nyt me tehtiin noin mahtista rataa!! Viima ihan oikeasti hinkusi radalle, kiskoen ja haukkuen. Miun kisakoira .

tiistai 24. toukokuuta 2011

Opissa

Pitkästä aikaa päästiin Viiman Salme-kasvattajan oppiin. Olipa superkivaa, Salme osaa aina katsoa asiat koiralle sopivaksi!


Rieha teki eka. Yleisfiiliksenä tuli se, että rauhassa tekemistä pitäisi opettaa enemmän. Jo pelkästään hieman innokkaampi kehuminen saa Riehan hytkymään ja pikkuhiljaa pitäisi miettiä jo jotain kokeisiinkin tähtävää, eikä siellä aivan hilluvaa koiraa voi katsella. Kuitenkin sillä into riittää tehdä, se on niin ahne että namipalkka kelpaa helposti ja se palkkautuu sosiaalisesti rauhallisemmistakin kehuista. Hienosti se työsti ja itse asiassa teki sitä paremmin, mitä rauhallisempi itse olin. Tuntui että joutui ihan oikeasti miettimään eikä satasella sinne ja tänne asenne ollut pääasia. Toki niitä hillumistreenejäkin täytyy pitää, mutta tuolla innolla varustetulla koiralla pystyy työstämään jo vähän vähemmälläkin, koska sillä on aina kivaa. Elokuun koetavoite on hyvinkin doable!


Luoksepäästävyys: Olen aiemmin syöttänyt Riehalle namia koko ajan, että saisin sen istumaan ja olen miettinyt että se kiihdyttää sitä liikaa, mutten ole vaan uskaltanut jättää sitä pois pussaamishillumisen pelossa. Nyt lähdettiin lähestymään eri kantilta. Katsekontaktista siis palkkaa. Näki että sille on jo vähän ehdollistunyt sellainen hilluminen tuossa ja kun palkkaa ei tullut niin ponkaili vähän sinne ja tänne. Silloin stopattiin, odotettiin että haki katsekontaktin ja siitä palkka. Loppuvaihessa Salme pystyi tulemaan reipasta tahtia suoraan luokse, silittämään päästä ja lähtemään ja T tapitti paikallaan. Ja nyt sille tuli varmasti enemmän ajatustakin siitä mitä sen pitää tehdä, aiemmin se on varmaan vaan lähinnä luullut syövänsä herkkuja.


Seuraaminen: Takapuolen työstämistreeni jatkuu. Siihen otettiin vähän samaa treeniä kuin mitä ollaan tehtykin, eli neliökävelyä ja käännöksistä aina palkkaa, mieluiten vielä vähän ulkoa päin, jotta korjaa takapuolen kunnolla. Lisäksi tehtiin volttia, jossa koitettiin saada kiinni se kohta, missä takapuoli lähtee heittämään. Hyvää parannusta tuli. Ilme on hyvä, vielä kuitenkin voisi venyttää kaulaa ylöspäin, sen sijaan että se herkästi kääntyy jalan etupuolelle, jolloin painaminenkin tulee herkästi. Pikkujuttuja, mutta nyt korjattavissa paremmin kuin vuoden päästä. Vasemmalle käännös oli hyvä ja siinä takapuolikin pelasi.


Liikkeestä maahanmeno: Erikseen treeniä edestä sivulle siirtyen, palkkaa nopeista maahanmenoista, heti kun kyynärpäät osuu maahan. Tämä sujui kivasti sivultakin, joten lähdettiin työstämään makaamiseen kestoa. Samalla vähän pohjaa paikkamakuulle. Koira edessä maahan ja peruutellen kasvatettiin matkaa, palkka tuli aina kun piti hyvä, rauhallisen katsekontaktin, silloin palattiin koiran luo ja maahan-käskyn saattelemana palkattiin jalkojen väliin. R työsti hyvin, sillä oli hyvä keskittyminen ja matkaa pystyttiin pidentämään jo reippaasti. Loppuun treenattiin vielä perusasentoon tulemista, siinäkin ensin katsekontakti sivulla, sitten käsky.


Luoksetulo: Näytettiin meidän eteentuloja ja Salme oli sitä mieltä, että käsien häivyttäminen nyt vaan peliin. Eli koira istumaan selkeällä käskyllä, kutsu eteen (kädet edessä), kädet sivulle, katsekontaktista palkka (kumpikin käsi taas eteen palkkamaan, josta taas sivulle odottamaan katsekontaktia). Alkuun R selkeästi haki katsetta käsiin, mutta hyvin nopeasti killitti edessä hienosti. Epäsäännöllistä palkkaa vaan, paikka on muuten hyvä.


Liikkeestä seisominen: Näytin, mikä tässä on ollut ongelma, eli edessä ollessa stoppaa kuin unelma, mutta sivulla ollessa pomppaa sivulle. Alettiin tekemään sitten ihan kädellä avustaen sivulta seisomisia, eli käsi stoppaa selkeästi vielä ulkoapäin, jolloin estetään se pomppaaminen ja samalla käännyt itse eteen. R tarjosi kovasti alkuun sitä pomppaamista, mutta tässäkin alkoi nopsaan hiffaamaan ja seisomiset suoristui. Myös seisomiseen tehtiin kestoa, samalla lailla kuin maahanmenoon ja sekin parani huomattavasti.


Hyppy: Näytettiin hyppy, eikä siinä ollut oikeastaan muuta huomautettavaa kuin se, että odottaisin kunnolla että koira laskeutuu ja vasta sitten antaisin stop-käskyn. Seisomisen kesto treenataan erikseen em. tavalla.


Tuike teki seuraavana. Sillä oli ihan mahtifiilis, jopa meinasi keittää vähän yli! En antanut sen taaskaan nuuskia yhtään ja kaikenmoinen muukin haahuilu kielllettiin heti ja se oli tosi hyvässä kontaktissa koko ajan. Käytiin kaikki liikkeet läpi ja meno oli mainiota kaikinpuolin!


Seuraaminen: T oli oikeasti niin innoissaan, että meinasi ihan keulia ja pientä piipitystäkin tuli mukaan. Mutta paikka säilyi ok ja kontakti oli ihan mahtava. Salmekin sanoi että on parantunut tosi paljon, jee!! Ja ihanaa, että se jaksaa työstää pitkää seuraamista, ei jänskännyt ollenkaan se.


Liikkeestä istuminen: Aikalailla lauantain kokeen toisinto, ihan hinasen enemmän keuli seuraamisessa. Salmen mielestä istuminen oli hyvä, eikä ainakaan nyt yhtään liian tepsutteleva.


Luoksetulo: Nousi istumaan, kun Vesku tuli halliin. Palautus ja pysyi hyvin. Seisominen valui vähän, maahanmeno oli hyvä. Sivulletulo ok. Seisomista katsottiin siis erikseen ja Salme oli vähän sitä mieltä, että T tekee sitä vaan, koska se luulee saavansa multa käsimerkistä palkkaa. Eli huijaamalla. Ja huijaamisesta oppii nopeasti kokeissa pois. Miettiin sitten josko alkaisin treenamaan sitä takapalkalla ja vaihtaisin käskyn suulliseksi. Testattiin sitten takapalkan kera ja T teki ihan ältsin hyvin töitä. Takapalkan kanssa oman kutsun pitää vaan olla tosi iloinen, ettei magneetti vedä puoleen, mutta tuli tosi hyvällä laukalla ja stoppasi mainiosti.


Ruutu: Ihan mahtibongaus ja vauhti ruutuun. Stopkäskyn jälkeen otti muutamia askelia ennen kuin pysähtyi ja mutta vaati kaksoiskäskyn maahanmenoon. Vinkkinä saatiin, että odottaisin ihan hetken enemmän ennen kuin stoppaan, että saa rauhassa itse pysähtyä, nyt koitin vetää sen suoriltaan seis. Tämä toimi tosi hyvin seuraavalla kerralla ja meni suorilta maahan. Kohti kulkiessa koitti nousta ylös, siitä huomautus ja palautti itse. Viimeinen oli ihan pro suoritus.


Hyppynouto: Nätti ja vauhdikas, luovutukset treeniin (taas kerran) eli toi väljästi (niin kuin kokeessakin).


Metalli: Mietti hetken ennen ottamista, hyvällä laukalla sinne ja takaisin, luovutus väljä. Superpalkkaa nostosta ja luovutukset treeniin tässäkin.


Tunnari: Varma oman nosto ja nätti vauhti. Luovutukset treeniin.


Kaukot: Ekaan istumiseen kolme käskyä, liikettäkin tuli. Salme oli sitä mieltä, että T:n ilme muuttui ihan erilaiseksi kaukoihin mennessä, on vissiin siitä liikaa jankattu liike, eikä sen takia kuuntele, koska liike on siitä niin tylsä. Tähän treeniin nyt takapalkan kanssa yhtä, kahta tai ihan maksimissaan kolmea siirtymää. Testattiin ja kyllä, ilme muuttui ihan erilaiseksi ja kaikki siirtymät toimi ekalla käskyllä ja puhtaasti. Yksinkertaista, palkkaa koiraa enemmän ja tuo takapalkka tuntui toimivan nyt joka liikkeessä kuin unelma.


Viimakin pääsi vielä kasvistädin oppiin (ja sen kyllä kuuli ilohaukusta):


Seuraaminen: Ihan kokeen toisinto. Perusnättiä, mutta juoksussa jätätystä. Tähän nyt ilmetreeniä: lyhyt valmistelu, juoksuun ja samantien lentää palkka eteen. Muutaman toiston jälkeen Vimpsin ilme alkoi terävöityä jo huomattavasti ja oli ihan valmis juoksemaan eteenpäin.


Liikkeestä maahan: Hyvä seuruu, riittävän nopea maahan ja kaksoiskäsky istumiseen. Sivulletuloa on vaan nyt treenattava erikseen ja hyvällä palkalla.


Luoksetulo: Iloinen vauhti, stopissa jäi etsimään palkkaa ja eteentulossa hidasteli sen takia. Viimallekin kenties takapalkkaa? Ja jos tulee hyvään perusasentoon omatoimisesti edestä, niin siitä superpalkka vaikka olisi missä vaiheessa treeniä.


Nouto: Varasti ekalla kerralla. Tokalla meni hurjalla laukalla, mutta ei saalistanut ihan niin pahasti kuin kokeessa. Palautti laukalla pariin metriin saakka, josta hidasti. Superpalkkaa ja perusasentoon tulossa sama kuin em.


Hyppy: Oli niin kiireissään morsettamassa Salmelle, että ei meinannut reagoida hyppykäskyyn. Tuo ei kuitenkaan ole normivirhe, eli nou hätä siitä. Istui hienosti ja tuli eteen hyvin. Perusasennonssa sama kuin em.


Viima sai vielä loppuun hömpötellä agiesteillä, tehtiin ihan random-pätkää, mitä vaan eteen sattui tulemaan. Ja sillä oli kovin hauskaa, sai vähän itsekin valita esteitä ja porokoiran naama loisti. Kiva treeni!


Tässä vielä trendsetter ottamassa rennosti:


sunnuntai 22. toukokuuta 2011

Pitkiä Koiria ja iloista mieltä

Koepäivä piirinimestaruuksissa koitti aurinkoisena. Ohjaajan fiilikseen vaikuttivat varmasti tuttu kenttä ja se, että paljon tuttuja oli kisaamassa, mutta kyllä väittäisin että tuo pienoinen asenteenmuutos vaikutti eniten. Oikeasti oli ehkä ekaa kertaa vähän (paino sanalla vähän) rennompi olo kokeessa, eikä sellainen ettei pysty liikkumaan mihinkään. Tuomarina kokeessa toimi Riikka Pullianen.


Koe alkoi avoimella ja Viimahan siis kisasi Laukaan koiraharrastajien joukkueessa. Viiman rivi näytti tältä, sepostuksineen:


Paikalla makaaminen 5: Hieman meinasi jännittää, koska meidän vieressä ollut tuttu bc murrasi Viimalle tuomarin puhuttelussa ja Viimahan olisi ihan heti ollut valmis tappelemaan. Saatiin neitokaiset kuitenkin hyvin kuriin ja onneksi kumpikin on varma makaaja, niin sieltä ei ylös lähdetty. Tein sitten pienen mokan, koska Viimahalla on vähän ollut vaikeuksia maahanmenokäskyyn reagoimisessa, niin yllytin sitä ennen käskyä hiljaa juttelemalla että mennään maahan, mennään maahan. No, sehän ponkaisi maahan sitten valmis-käskyllä... Ennakoinnista siis vähennys.


No, loput pisteet lähtikin sitten takaisin tullessa, kun Vimps päätti esitellä bravuurinsa Pitkän Koiran. Eipä ollut eka kerta, mutta ei ole nyt pitkään aikaa tätä tehnyt... Eli heti kun tulin piilosta alkoi julmettu hännän heilutus ja porokoiran naama ilostui. Kehän laidalle mennessä tiesin jo mitä tuleman pitää. Ja palatessani Vimps jatkoi hännän heilutusta, veti itsensä autuaasti pitkään venyttelyasentoon ja jäi siihen takajalat suorana heiluttamaan häntää. Ja eihän se siitä voi perusasentoa ottaa, selkähän siinä katkeasi . Yleisöllä, kanssakilpailijoilla ja tuomarilla oli hauskaa, itseäkin vaan nauratti. Saattoi tuo alun murrausepisodi tuoda Viimalle vähän painetta ja sitä piti sitten purkaa näin. Se on kyllä niin uskomaton keksimään näitä...


Seuraaminen taluttimetta 8: Perussiisti seuraaminen, ei ihan parasta Viimaa. Hinasen se jätätti juoksussa, mutta muuten ok menoa.


Liikkeestä maahanmeno 8: Kaksoiskäsky istumiseen, muuten hieno.


Luoksetulo 0: Voihan ärkele, aina sieltä joku nollaantuu... Tässä oli ensin säätöä liikkurin osalta, eli käskytti meidät maahan, vaikka avoimessa lähtö on istumisesta. Jouduin siis ottamaan aloituksen uudestaan ja se ei koskaan ole Vimpsille paras mahdollinen. Huomasin heti että se katseli yleisön suuntaan ja Raisa sanoikin että katseli tuon paikkamakuun bc:n suuntaan, joka haukahteli tmv. Lähti siis vasta kolmannella käskyllä, eli nollille se.


Liikkeestä seisominen 8,5: Minusta suht tiukka arvostelu, ei stopannut tarpeeksi nopeaan, mutta muuten oli hyvä.


Noutaminen 6,5: Hirmuinen saalistus ja loikka kapulalle, ravilla takaisin ja vino pa. Olihan se saalistus vähän rumaa, mutta parempi noin. Perusasennot tiedetään, tiedetään. Pitäisi opettaa se tulemaan suoraan sivulle (ja miksi en ole opettanut sitä jo alusta saakka niin),


Kauko-ohjaus 7: Yhteen kolme käskyä, muuten hyvä.


Hyppy 7: Kaksoiskäsky istumiseen, vino pa.


Kokonaisvaikutus 8


yht. 120p, 3-tulos


Vimpsillä oli hyvä mieli ja se on pääasia. Se oikein paistatteli ihmisten edessä, otti rapsutuksia vastaan ja flirttaili kaikille ihanille pikkukoirille. Saipa se yhden tosifaninkin, tytön, joka halusi sitä kävelyttää ja silittää. Ja Vimpshän oli mielellään mukana tälläisessä. Saipa se vielä oikein mitalinkin, kun Laukaan joukkue sijoittui kolmanneksi joukkuekisassa. Oikein hyvä päivä Viiman mielestä.


Välissa oli alokasluokka ja sitten oli vuorossa Tuike ja voittajan koitos. Tein Tuiken kanssa ennen kehää yhden liikkeestä istumisen, pätkän seuruuta, kaukot lyhyeltä matkalta ja lyhyen paikkamakuun. Kaikki meni ongelmitta ja kivasti, eli kehään mentiin hyvillä mielin. Muuten oli tosi tiukka kaikesta nuuskimisesta ja yrityksistä katsella/haukkua mihinkään suuntaan. Sillä oli puolikuristava kaulassa ja pikkaisen siitä huomauttelin jos meinasi homma unohtua. Se olikin hyvällä kontaktilla kehään mennessä kummallakin kerralla. Näytin sille vaan sitten nopeasti loppupalkan. Tuikkusen rivistö meni näin:


Paikkamakuu 0: Tämä oli oikeasti ainoa mikä ihan oikeasti harmitti. Kumma juttu kun tähän on tullut nyt ongelmaa. Ei kuunnellut ollenkaan käskyä ja kun meni maahan, niin nousi heti perään. Luulen että kyse on nyt siitä että yhdistää koetilanteen juoksuntarkastuksineen tähän. Tätä treenataan nyt paljon, vielä kun saisi sellaiset paikkamakuukaverit joita ei haittaisi jos ihan oikeasti voisin antaa kunnon palautteen jos lähtee (siis kestää vihaisen ihmisen ja kiroilut).


Seuraaminen taluttimetta 7,5: Tuike teki varmasti parhaan seuraamisensa koskaan, kontakti ei tippunut minusta kertaakaan, paikka säilyi suurimmaksi osana erinomaisesti, kaikki siirtymät onnistui bueno jne. Ehkä joukossa oli pari vinoa perusasentoa. Harmi kun en tätä saanut nauhalle, tällä oltaisiin menty pitkään!! Ihana pieni koira. Pikkukoirakortilla olisi varmasti tullut monella tuomarilla tosi hyvät pisteet.


Liikkeestä istuminen 9: Pikkaisen oli asetellut itseään istumaan, siitä vähennys.


Luoksetulo 0: Sivulta maahanmenoon kaksi käskyä, seisominen valui ja maahanmenoon tarvitsi taas kaksi käskyä.


Ruutu 0: Bongasi hyvin, mutta otti jonkin verran painetta kaukalon laidalla olleista katsojista eli haukahti niille mennessään. Varmaan osaksi tämän takia ei sitten stopannut, jouduin käskemään sen uudestaan ruutuun ja taas vaati useamman käskyn maahanmenoon. Sitten makasi ok ja seuraamiseen tulo oli hyvä.


Hyppynouto 9: Väljä perusasento, muuten hieno!


Metallinouto 8: Mietti hetken kapulalla ennen nostoa, mutta meni ja tuli reippaalla laukalla. Tässäkin vähän väljä pa.


Tunnari 8: Törmäsi heti omaan, mutta varmisteli vielä haistamalla kaksi reunimmaista kapulaa. Reipas palautus, oisko tässäkin ollut väljyyttä.


Kaukot 0: Tämä meni ihan plörinäksi, ekaan seisomiseen kaksi käskyä, siitä maahan ok. Ekaan istumiseen taas kaksi käskyä, eikä noussut niilläkään joten jätin maahan. Taisi tehdä vielä jonkun omatoimisen vaihdonkin. Vähän hömpötystä siis.


Kokonaisvaikutus 8


yht. 131p. ei tulosta


Olin niin tyytyväinen (ei ehkä pisteistä uskoisi)!!!! Viime viikolla keskeytettiin alkuunsa, koska fiilis oli ihan kadoksissa. Nyt se teki iloisesti ja halukkaasti suurimman osan, tuo paikkamakuu oli ainoa todellinen harmi. Ihan oikeasti, olen niin onnellinen tästä fiiliksestä, liikkeitä nyt ehtii hioa milloin vaan. Asenne ratkaisee ja kyllä oli pikkukoira kissanruokansa ansainnut!


Tuike herätti taas kovasti sympatioita lookillaan, saipa se kuulla olevansa myös eräänlainen trendsetterikin, sillä paikalle tuli ajeltu mitteli, joka oli kuulemma saanut innoituksensa Tuiken kuvista täältä blogista . Tuike peukuttaa, kyllä lyhkäsellä turkilla on paljon hauskempaa!


Rieha oli mukana turisteloimassa. Se viihdytti ihmisiä ja Viimaan ihastunut tyttö heitteli sille lelua pitkään. On se vaan niin ihku, kun kaikki on niin kivoja, kenen kanssa vaan voi leikkiä ja aina on valmiina duuniin. Tehtiin parkkiksella vähän tokojuttujakin. Ensin vauhtinoutoja leluun ja sitten luovutuksen kanssa. Hitsin kivalla mallilla, luovaritkin sujui hienosti ja malttoi odottaa. Seuraamista myös ja jättäviä vielä. Sitä ei kyllä tarvitse viritellä yhtään, senkus ottaa vaan autosta ja sanoo mitä tehdään. Ei haittaa paikka, tai mikään häiriö. Odotan niin, että sen saa viedä kokeeseen, on se sen verran hauska sekin!!