KeNraalit ja jälkitilaston kartutusta

Tänään käytiin Annan kanssa vetämässä kenraalit Vihtavuoressa. Hiekkakentällä oltiin ja täytyy sanoa, että nurtsi on vaan niin paljon vaikeampi. Kaikki viime aikojen ongelmat on tulleet esiin nurtsilla, hiekalla ei ole mitään. Ei se auta, ennen ääsämmiä on vaan tehtävä niin paljon nurtsilla kuin mahdollista.

Tunnari oli päivän eka liike, eli Rieha oli kovassa vireessä. Silti se nuusku hyvin ja nosti oman hienosti. Kaksi toistoa, eikä kummassakaan ollut minkäänmoista epäröintiä tai muiden maistelua. Meni ja tuli laukalla ja kapulaakin piti korrektisti. Eli kyllä se on se nurmikko, mikä on tässä se haaste.

Zetassa treenattiin ensin pelkkää kävelyä. Toiveissa olisi nimittäin, että minä osaisin sen ensi kokeessa kävellä oikein... Kävelytreeni meni ok, hieman R katseli merkkejä, ilmeisesti toiveissa oli päästä juoksemaan niille. Kävelytreenin jälkeen otettiin mukaan jäävät M-I-S, muut hyviä, mutta seisomisessa meni istumaan. Minusta ei vaan kuunnellut, uusinnassa teki oikein. Tästä ei stressiä.

Ohjattua tehtiin muuten koemaisena, mutta halusin keskimmäisen lähemmäs haettavaa kapulaa. Ideana se, että Rieha oikeasti miettisi, että ulommainen on otettava. Aloitettiin vaikeammalla eli oikealla ja se sujui hyvin. Sama juttu vasemman kanssa. Kummallakin kerralla selkeästi katsoi keskikapulan, mutta muisti, että sitä ei haeta. Hyvä juttu, toivottavasti mielikuva jää voimaan. Merkit oli hyviä koko treenin ajan.

Ruudussa treenattiin lähinnä loppua, eli että makasi rauhassa vaikka liikkuri käskytti. Lähetin sen kuitenkin koemaisesti ruutuun, eikä siinä ollut ongelmaa. Loppukin sujui hyvin.

Luoksetulo liikkuroituna. Kovaa karjaistut käskyt ja hyvät stopit. Pää hajoaa, jos tämä ei onnistu kokeessa....

Pienen tauon jälkeen tehtiin paikallolot. Istuminen on jäänyt vähemmälle treenille ja se nähtävästi kostautuu heti. Rieha veti maahan kahdesti, ihan muina naisina. Toisessa sai jo ihan kunnon suullisen palautteen ja sen jälkeen skarppasi onneksi hyvin. Ihme venkoilua. Paikkamakuu oli muuten ok, mutta oli lonkalla. Tuntuu, että se nykyisin vetää aina lonkalle, onkohan se vaan nyt joku opittu juttu? Pitää miettiä, ehditäänkö tekemään sille mitään ennen Pieksämäkeä. Loppuun otettiin vielä sivulla maahan-sivu-käskytystä ja siinä meinasi taas reagoida Annan sivu-käskyyn.

Ihan hyvä kenraali. Pientä hiottavaa, mutta eihän kenraalit saakaan mennä ihan täydellisesti ;).

Ajattelin muuten alkaa pitämään hieman kirjaa siitä, paljonko ollaan määrällisesti jälkeä tänä vuonna tehty. Saldo tällä hetkellä:

Riehan jälkitilasto 2013:
Matka 1000m
Kepit 19/20

Tänään kasvatettiin tilastoa hieman lisää. Tallasin Riehalle reilun 300m pitkän jäljen, jolla oli 5 keppiä ja yksi nännikumi ja lisäksi kaksi kulmaa. Se ei ehtinyt vanhentua ihan niin kauan kuin suunnittelin, kun alkoi satamaan kaatamalla vettä ja oltiin Veskun kanssa liikkeellä ilman minkäänlaista sadevarustusta. Märkänä siis jäljelle, että päästiin äkkiä kotiin.

Lähetin Riehaa etenemään janaa pitkin n. 5m ennen jälkeä. Eteni tosi hyvin ja samantien osuessan jäljelle nosti sen ja lähti ajamaan. Nännikumi oli ensimmäisenä "keppinä", koska halusin vaan tehdä pienen yllärin ja aika super juttu se olikin. Toinen keppi löytyi myös samantien. Kolmas keppi oli suht lähellä kakkosta, Rieha lähti vähän hönkäillen ja vetikin sitten kolmannen ohi. Tässä vaiheessa hieman jelppasin, eli hidastin liinasta ja Rieha saikin sitten hajun kepistä ja nosti sen hyvin.

Ensimmäinen kulma oli haastava ja R rengasti sitä hieman, mutta lähti sitten varmasti etenemään. Toisen suoran ainoan kepin nosti hienosti ja nyt rauhoitin sen kunnolla ennen lähetystä. Tämä tuntui toimivan ja jäljestys muuttui paljon maavainuisemmaksi ja rauhallisemmaksi. Toisen kulman selvitti hienosti, samoin kaksi viimeistä keppiä.

Olipas huikeaa! Vaikein jälki, mikä ollaan tehty ja R selvisi siitä todella hienosti. Jana sujui, kepit löytyi ja kulmistakin selvittiin. Motivaatio on huikea ja kepit sen mielestä aivan parhautta. Annoin sen ajaa pitkällä liinalla ja aina kepin löytäessään juoksi tuomaan sen minulle liinan päähän. Jatkossa muistan vaan rauhoittaa sen kunnolla luovutuksen jälkeen ja ennen jäljen uudestaan nostamista, niin jää alun hönkäilyt pois.

Vaikka ollaan ihan kokemattomia ja jäljet vielä lyhyitä, niin ei se syksyn jälkikokeileminen ehkä kuitenkaan ihan mahdottomuus ole... Jos vaan jaksetaan kartuttaa tilastoa ahkerasti ;).

Tokosta jälkimetsän kautta esineisiin

Kelit on olleet vähän sateisempia, tässä viime viikolta muutama kuva koirien pihatouhuista aurinkoisena päivänä. Aidattu takapiha on siitä loistava, että siellä on myös varjoa tarjolla, niin jaksaa paremmin remuta.

Sullon käpy, mulla ei

Mutta jos oikeen mielistelee, niin sen kävyn ehkä saa, eikä porokoira ehkä suutu

Pallojakin on jo ehditty heitellä x-määrä

Ja nurtsia riittää, Tuike suorittaa makutestiä

Tänään treffattiin Janet ja Sirpa Koirakorven nurtsilla ja vedettiin tehokas treenihetki. Kävin tallaamassa Riehalle keppijäljen ja mentiin tokoilemaan siksi aikaa kun vanheni.

Aloitettiin ohjatulla noudolla. Saatiin Janetilta liikkuriapua ja pääsin palkkaamaan hyvästä merkistä liikkuroinnin jälkeen (palkka valmiina). Selkeästi oli kiva ylläri. Hienoa oli myös se, että R on alkanut nostamaan kontaktin oma-aloitteisesti liikkurin käskyn jälkeen, eli fokus on siirtynyt enemmän minuun eikä ole niin kiinni merkissä/kapuloissa.

Haettiin ensin oikea ja keskimmäiselle meinasi mennä. Pysähtyi kuitenkin hyvin ja sen jälkeen oikea nousi hienosti x2. Täytyy kyllä antaa pisteet tuon koiran loputtomalle yritykselle ja vilpittömän innokkaalle mielelle. Ekalla kerralla se ei siis nähnyt oikeaa ollenkaan ja stoppauksen jälkeen lähti etenemään niin rohkeasti oikealle, kuin vaan pystyi, vaikka määränpää ei ollut näkyvillä. Se kävi kääntymässä ruudussa ja totesi, että ei ole tämä, palasi takaisin ja lopulta se oikea löytyi. Koko ajan se meni täysiä ja häntä heilui. Nämä on niitä parhaita hetkiä, näkee kuinka koiralla raksuttaa ja se ratkaisee itse ongelmatilanteet. Sitä ei tarvitse auttaa tai helpottaa, koska se työskentelee niin varmana omasta hyvyydestään. Pikemminkin sen itsevarmuus vaan kasvaa. Huisia! Ja seuraavalla yrityksellä oikea löytyi heti, eli kyllä se vaan toimii. Tämän fiiliksen kun saisi joka liikkeeseen, niin ei sitä paljon muuta tarviisi. Vasen onnistui heti.

Tunnari sen sijaan oli vaikea. Meinaa kelpille tulla kiire ja silloin väärät eksyy herkästi suuhun, vaikka oma sieltä loppupeleissä nouseekin. Tehtiin viitisen toistoa, lisäsin kapuloita ja menin lähelle ohjaamaan. Ajatusta tuli, se oli hyvä. Tämä on Riehan kanssa vaan herkkä liike, varsinkin kun tehdään vauhdikkaan noutoliikkeen perään.

Ruututreeniä oli myös hyvä tehdä nurmella, joten tehtiin siitä sitten koemainen versio. Sanoisin, että aika hyvä lopputulos. Seuruussa oli hieman edessä, mutta muuten loistoasenne ja meno.

Luoksetulo tehtiin myös liikkuroidusti ja kumpikin stoppi sujui hyvin. Kieltämättä annoin kyllä taas aika kohtuullisen kovat käskyt, mutta ehkä Rieha sen vaatii kovassa vireessä. Loppuun otettiin vielä metskunoutoa hetsaten ja yhdessä kapulalle rynnien ja Rieha oli ihan liekeissä.

Tokon jälkeen ajettiin jälki, jolla oli pituutta ehkä 200m, sisältäen 5 keppiä ja yhden kulman. Vein Riehan janalle ja aika kivasti se siinä eteni, vaikka toki sitä autoin. Jäljen se nosti heti ja lähti määrätietoisesti etenemään. Eka keppi löytyi nopeasti, häntä alkoi vaan heilumaan ja toi sen onnessaan luovutukseen. Tokasta kepistä ajettiin yli, en huomannut sitä itsekään (enkä ollut siis näitä merkannut millään lailla). Kulma meni tosi hyvin. Sen jälkeen jäljestys hieman keskeytyi kakkatauon takia ja paikkaa etsiessään Rieha meni ohi kolmannesta kepistä. Pitstopin jälkeen kehoitin taas etsimään, jolloin Rieha otti varmana suunnan takaisin päin ja jäljesti suoraan n. 15m päässä olleelle kolmannelle kepille. Siitä taas hyvä luovutus. Ja vaikka ajoi vähän takajälkeä, niin luovutuksen jälkeen lähti taas etenemään oikeaan suuntaan ja viimeinen keppi löytyi hienosti jäljen päästä.

Eli saldona 4/5 keppiä ja muuten ihan pätevä meno. Janan kanssa olen hieman epävarma, mutta Rieha ei selkeästi ole epävarma siinäkään. Kulman se suoritti upeasti, siis kun miettii taas meidän treenimääriä. Ei kun jälkeä treenaamaan ahkerasti, niin hyvä tulee!

Loppuun tehtiin vielä esineruutua. Tallattiin kapea kaistale n.10x50m ja sinne neljä esinettä. Riesku haki kolme, joista kaksi etualalla ollutta nousivat ihan välittömästi. Keskellä aluetta meni leveä polku, mutta se ei Riehaa juuri haitannut ja eteni sen yli hyvin. Luulin sen löytäneen kolmannen esineen ja kehui, mutta tulikin ilman esinettä luokse, eli ilmeisesti itse vaan mokasin innoissani. Tästä uusi lähetys ja takakulman esine nousi yhdellä pistolla. Ja luovutuksen oli priimaa jokaisen esineen kanssa. Ihan loistotreeni ja pätevä meno!

Pihatokot

Tänään pihatokot ennen yövuoroa. Tuike etsi tunnaria ja teki mm. kaukoja, näin hyvältä ne edelleen näyttää, vaikka ei treenata kuin hyvin satunnaisesti. Itse asiassa ne on melkein paremmat kuin koskaan kun oikeasti kisattiin. Pitäsiköhän se kuitenkin vielä viedä joskus kokeeseen :).



Rieha teki taas kiertoja ja stoppeja, meno näytti tänään tältä:



Lisäkso tunnaritreenit, taas nurmikkoon piilotettuna paljon kapuloita. Lisäksi laitoin niitä rinteeseen, kivien taakse jne. Eikä mikään hämännyt Rieskua, nuuski todella hyvin ja rauhassa, mutta palautus oli silti ripeä. Eli oikein hyvä meno. Kaukojumppaakin tehtiin ja siinäkin ihan hyvä meno ja ajatteli takajalkoja. Ei auta kuin jumpata.

Takaisin tokokoulun penkille

Viime viikon loppu meni niin viestikoetta jännittäessä, ettei juuri treenailtu. Yhdet hyppytekniikkatreenit tehtiin perjantaina omassa pihassa, Rieha teki korkeuden arviointia. Se meni ihan mainiosti ja intoa piisasi.

Eilen palattiin takaisin tokon pariin. Se on nyt kesäkuun juttu, edessä on yksi tavan koe ja sitten ne ääsämmät. Jotenkin into olisi nyt tosi kova pk-puolelle, tekisi mieli treenata jälkeä ja viestiä, josko vaikka kummassakin päästäisiin vielä tänä kesänä kokeeseen. Ja eihän mun pitänyt olla yhtään pk-ihminen ;). Jotenkin nuo maastot on vaan alkaneet kummasti viehättämään... Ja se sellainen reipas asenne, tokon pilkunhiomisen sijaan. No, enköhän minä tästä taas tokene.

Eilen aloitettiin kuitenkin tunnarisulkeiset nurtsilla. Paljon kapuloita, oma kunnolla piilossa. Ekalla kierroksella maistoi väärää, sen jälkeen oma nousi suoraan, vaikka kuinka vaikeutin. Meni silti laukalla, eikä purrut kapulaa, eli tuota fiilistä haetaan. Lisäksi tehtiin luoksarin stoppeja kiertojen kautta ja Riehalla oli niin kivaa. Aina ei mene liikkeet ihan putkeen, mutta asenne on kohdillaan ja häntä heiluu ;):

http://youtu.be/Wx-KPwL3Fns
http://youtu.be/0v51Nu7Z6OQ

Ei se ole aina niin vakavaa ;).

Viiman kanssa tehtiin eilen aksaa omassa pihassa pujottelun ja hypyn kanssa. Erilaisia kiertoja ja lähetyksiä ja Vimps oli hirveän pätevä. Tuike hönttäsi mukana parhaansa mukaan ja se sai myös etsiä tunnaria vaikeista paikoista ja lisäksi tehdä temppuja. Pientä kivaa siis pystykorvillekin.

Tänään ajeltiin Vihtavuoreen treenaamaan Annan ja Elisan kanssa. Oltiin nurtsilla ja vieressä oli käynnissä futispeli, eli häiriö oli mainio. Rieha aloitti luoksarilla, jossa se meinasi tänäänkin tarjota seisomisen sijaan maahanmenoa. Se oli onneksi nopeasti korjattu ja sen jälkeen sujui kumpikin stoppi. Palkkasin myös pelkästä hyvästä odottelusta ja olikin tosi skarppina.

Tunnaria tehtiin kaksi toistoa liikkurin kera. Toinen vaikeutettuna, eli kapuloita ei näkynyt ollenkaan, niitä oli extrapaljon ja lisäksi niiden luokse piti mennä kaivonkannen yli. Rieha oli niin hieno, nuuski varmasti ja hyvin, ei häsännyt yhtään ja oma nousi heti.

Ohjatussa vahvistelin ensin merkkiä kahdella eri törpöllä. Pienen herättelyn jälkeen erotteli ne oikein hyvin. Sitten ohjattuun. Ensin oikea, joka oli suoraan jalkapallokentän reunalle. Rieha ei nähnyt sitä kunnolla, mutta kääntyi hyvin ja eteni kunnes näki. Oikeassa meinasi mennä keskikapulalle, mutta stoppasi hyvin ja sen jälkeen tajusi itsekin mitä melkein tuli tehtyä ja oikea nousi ongelmitta. Hyvä asenne, häntä heiluu ja se on tosi itsevarma.

Paikallaolot tehtiin porukassa ja mäkäräisten takia extralyhyinä. Kumpikin ok. Tehtiin myös aloituksen jumppaa ja R meinasi reagoida Annan sivu-käskyyn, eli sitä jouduttiin treenimään.

Loppuun vielä pitkät pätkät seuruuta asennepalkalla eli lelulla. Tein paljon käännöksiä, että sain keulimisen kuriin, muuten merkitystä oli vaan ilmeellä. Ja se oli hieno :).

Eilen tuli tehtyä  vahingossa testi, minkä lelun jokainen koira valitsee jos on mahdollisuus. Lelukaapin ovi oli nimittäin jäänyt auki ja empiirinen koe sai ihan itse alkunsa. Voittajat ovat tässä:

Osaatko yhdistää oikean lelun ja koiran?

Homma on itse asiassa aika helppo. Sarvipäinen Kong-lelu on selkeästi hirvi ja se sopii tietysti porokoiralle, joka arvostaa kaikkea tälläistä villiä luontoa. Nännikumi taas on maatilan töissä hyvin tärkeä ja mikäs muu olisi australialaisen lehimien tai lampaiden paimennukseen jalostetun koiran mieleen. Ikea-rotta taas tuo pienelle valkoiselle japanilaiselle mieleen ne lukuisat oikeat saaliit, joita se on päässyt elämänsä aikana teurastamaan. Tämäkin rotta koki hyvin nopen ja kivuttoman suolestuksen pienen koiran kokeneissa tassuissa.

Päivä viestikokeessa... Riehalle VK2 hienolla ykköstuloksella!

Tänään startattiin kisauramme toista kertaa pk-kokeessa, eli viestin avoimessa luokassa. Päivä aloitettiin tottiksella ja vaikka aamusta vielä pilvistä olikin, niin aurinko alkoi mukavasti lämmittämään kenttää päivän kuluessa. Kokeessa oli yhteensä kahdeksan koirakkoa. Tottis jännitti taas ihan järkyttävän paljon ja omaa vuoroa odotellessa maha ehti pyörähtää useamman kerran ympäri. Oltiin viimeisessä tottisparissa, mutta päästiin onneksi ensimmäisenä suorittamaan. Liikkeet meni näin:

Seuraaminen: Itse olin ihan pihalla ja tuntui, että menin askeleissa ihan sekaisin. Kävelinkin aina varmuuden vuoksi vielä kymmenen askelta lisää, niin tuli ainakin tarpeeksi :D. Seuraaminen meni kuitenkin hyvin. Ampumisessa tuli aseen kanssa joku ongelma ja se ampui tyhjää useamman kerran. Siinä Riehan piti vilkaista taakse kun kuului ihme klikkailua, mutta muuten teki hyvää työtä. Tuomari kehui menoa halukkaaksi, innokkaaksi ja perusasentoja nopeiksi. Arvosanana erinomainen.

Liikkeestä istuminen, liikkeestä maahanmeno&luoksetulo, liikkeestä seisominen: Kaikki meni hyvin, istumista vähän varmistelin, mutta teki senkin nopeasti. Jokaisesta arvosana erinomainen.

Tasamaanouto: Hieno, arvosana erinomainen.

Hyppynouto: Ei olla tehty pressuesteellä vissiin kertaakaan. Lähti innokkaasti, mutta kun annoin tuo-käskyn, niin ikään kuin kääntyi katsomaan ja kolautti esteeseen. Tästä johtuen varmaan kiersi esteen takaisin tullessa, toi kuitenkin kapulan. Ehkä voisin jatkossa jättää tuo-käskyn kokonaan pois, ihan varmasti tuo kapulan ilmankin. Tästä arvosana puutteellinen.

Estenouto: Hieno, arvosana erinomainen.

Eteenmeno: Jee, se toimi!! Irtosi tosi hyvin ja meni ripeästi maihin (ja kyllä muuten karjaisinkin lujaa). Arvosana erinomainen.

Paikkamakuu: Erinomainen.

Kokonaisuutena tuomari kehui kovasti, tuli niin hyvä mieli. Sanoi, että Rieha on innokas, nopea ja siitä paistaa halu tehdä. Itselläkin oli huomattavasti parempi olo kuin ekassa kokeessa ja sain Riehan pidettyä hyvin mukana liikkeiden väleissäkin. Tottiksesta siis yhteensä 93/100p. ja olin aika huisin onnellinen.

Sitten esineruutuun. Rieha oli ihan liekeissä ja sain todella pitää sen hallinnassa tuomarin puhuttelussa. Loppupeleissä tein kaksi lähetystä ja kummallakin nousi esine. Ei kai siinä muuta :D. Aikaa meni n. 1,5 minuuttia. Oli aivan huikeaa katsoa Riehan työskentelyä, se on niin järjettömän nopea ja motivoitunut, mutta silti se pitää nenän auki ja sai kummastakin esineestä hajun melkein samantien. Luovutuksissa oli kyllä hieman sanomista, tuli eteen, mutta tiputti esineet hieman ennen kuin ehdin ottaa. Palaute oli taas tosi positiivista, pieni miinus tuli noista luovutuksista, mutta yhteensä kuitenkin 29/30p.

Sitten sinne maastoon ja kuuma alkoi jo olla. Arvottiin numerot ja Rieha sai kunnian lähteä viimeisenä. Maastoon lähti neljä voittajaluokan koiraa ja kolme avoimen luokan koiraa.

Ekassa lähetyksessä tuli jo haastetta, kun kumpikin avoimen luokan koira kääntyi takaisin ennen Riehaa. Toinen tuli vastaan, kun olin jo viemässä Riehaa seuruuseen. Mutta eipä se paljon Rieskua painanut, se seurasi aivan järjettömän hyvin (natsikuri toimii!), odotti hienosti ja lähti kuin ammuttuna.

Lähetys A:lta C:lle oli myös sujunut hyvin. Jäljestyspätkältä kuului pari haukahdusta, mutta ei mitään isoa. Rieha tuli täysiä, mutta kyllä se muuten oli poikkikin. Makasi mättäällä ihan oikosenaan ja läähätti. Kastelin ja juotin sitä minkä pystyin ja pikkuhiljaa elämä taas voitti. Se oli niin hauska, kun kaivoi aina odotellessa sammaleeseen sellaisen oman "poteron", johon laittoin kerälle makaamaan. Vissiin viileä sammal tuntui hyvältä ja suojasi itikoitakin vastaan.

C:lta A:lle mennessä kääntyi takaisin vielä yksi voittajan koira, eli ei tosiaankaan ollut helppoa. Rieha lähti taas todella hienosti ja siinä sitten sormet ristissä odottelin, että meneekö se loppuun saakka. Ja kyllähän se meni ja kuulemma kokeen nopeimmalla ajalla. Aikamoinen sissi se on!

Sitten odoteltiin loppujen voittajaluokan koirien suoritusta. Valitettavasti vain yksi voittajan koira juoksi kaikki matkat, eli seitsemästä koirasta kaksi selvitti koko kokeen. Ja Riesku oli toinen näistä!

Loppupeleissä Rieha sai viestiosuudelta täydet pisteet, eli maastosta tuli yhteensä 199/200p. Kokeen loppupistemäärä oli 292/300p., 1-tulos ja koulutustunnus VK2. Seuraavaksi kisataankin kuninkuusluokassa!  Lämmitti todella tälläisen kokemattoman kisaajan mieltä, kun tuomari sanoi vielä erikseen, että on teillä hieno viestikoira tulossa :).

TK2 VK2 BH Nallikallion Laulunlahja

Eihän tässä voi muuta olla kuin tyytyväinen. On se vaan hieno koira tuo meidän Rieha, sen kanssa on vaan niin helppo mennä. Se herättää myös aina positiivista huomiota, pieni koira korvaa kokonsa asenteella :).

Kiitos kaikille treenikamuille, ilman teitä ei oltaisi tässä. Ja tämä on todellakin totta, tokoa ym. osaan jo ehkä vähän itsekin, mutta pk-lajit on minulle vielä ihan täysin uusi maailma. Ja tietysti armaalle siipalleni Veskulle, joka toimi tänäänkin hienosti apuohjaajana.

Väsynyt, mutta onnellinen ohjaaja ja viestikoira, joka ei ole ollenkaan väsynyt

Pihahommia, uintia ja pelkkää peekoota

Otsikossa tiivistettynä eilinen ja tämä päivä. Ollaan maalattu terasseja, kannettu puita ym. Koirat viihtyy uudessa aitauksessaan mainiosti, varsinkin Viima arvostaa. Se hengailee pihalla yksinkin, Tuike ja Rieha haluavat mieluummin tulla sisälle jos mekin ollaan sisällä.

Pari mystistä kuoppaa on myös ilmestynyt nurtsille, siitä iso mur... Hiekkalaatikossa saa kaivaa, muualla ei.

Muuten on ollut niin kuuma, että lenkit on olleet minimissä ja liikunta on hoidettu edelleen lähinnä uimalla. Rieha on edelleen ihan uskomaton tuon uinnin kanssa, se menee järveen ja ui täyttä soittoa koko ajan. Se ei käy kertaakaan rannassa, eikä edes kahluusyvyydessä, vetää vaan parhaimmillaan ulapalla sellaisen 100m päässä. Eilen ja tänään se ui ehkä n. puoli tuntia putkeen, eikä väsymyksestä ollut tietoakaan... Viima ja Tuike saivat myös hyvät uinnit lelua hakien, Tuike on nykyisin varsinainen rohkelikko. Eilen ei edes isohko aallokko hidastanut ja niin se vaan aina sukelsi lelun perään.

Eilen käytiin illasta Koirakorvessa viesti- ja tottistreeneissä. Ensin viestiradalle kolmen koirakon (ja miljardin hyttysen) kera ja Rieha oli aivan liekeissä. Se juoksi viisi matkaa. Matka ei ollut pitkä, mutta ei näin kuumalla viitsinyt turhaan juoksuttaa. Siirtymä tuli normaalin C- ja D-pisteen lisäksi myös A:lla, eli siinä tuli hieman vaihtelua ja erikoisuutta treeniin. Rieha meni random-paikalla eli sekä ekana, että muiden perään. Hieno meno sillä oli ja aivan huikea motivaatio. Tosin meinasi ekassa lähetyksessä varastaa kummastakin päästä, mutta palasi ruotuun komennuksen jälkeen. Ja se oli lähtöhaukkua lukuun ottamatta ihan hiljaa. Hyvähyvä, tämä tuntuu että sujuu!

Sitten tottikset. Ensin tasamaanouto kiloisella, joka nousi hyvin. Sitten metrinen, jossa hetin kapulan tosi vinoon ja tästä syystä R ei saanut kunnon suoraa lähestymiseen ja seinä tuli vastaan. Tätä jouduttiin hieman jankkaamaan, loppupeleissä tuli kuitenkin hyvin yli kumpaankin suuntaan. Vinoesteellä se meinasi ekan kerran tehdä paluuhypyn metrisen kautta, päätti kuitenkin sitten tulla vaan välistä. Uusinta oli tässäkin ok. Hieman oli siis epävarmuutta, toivotaan, että viikonloppuna sujuu. Veikkaan kyllä, että kuumuus ja alle tehty viestitreeni vaikuttivat menoon myös.

Loppuun vielä eteenmenoa, ensin valmiilla palkalla ja sitten viedyllä palkalla. Näissä hyvä meno.

Vesku nappasi tottistreeneissä ihan loistavan tilannekuvan, näin se luonto ja ihminen elävät yhdessä :D. Ja huomatkaa, tämä on vielä kännykkäkuva.

Tänään käytiin uintireissun jälkeen tekemässä vinoestettä, eteenmenoja ja ex tempore-henilöryhmää, kunVihtavuoren kentällä oli vieraita vapaaehtoisia. Ilme oli tänään paljon parempi, eli eilisiltana varmasti vaikutti rankka treeni kuumassa ilmassa. Henkilöryhmä oli aika tiivis ja yhden miehen lahjetta olisi ihan pikkaisen pitänyt päästä nuuskaisemaan häntää heiluttaen, mutta muuten meno oli hyvää.

Täydelliset kesäpäivät omassa kotona

Perjantai vaan lepäiltiin ja ihasteltiin meidän uutta aitaa. Takapiha on nyt kokonaan aidattu, eli koirilla on nyt useita satoja neliöitä lisää tilaa kirmata vapaasti. Takaovi on nyt ollut päivät auki ja koirat saa kulkea vapaasti edes takaisin. Ei voi kuin sanoa, että luksusta! Tätä fiilistä korosti taas viikonloppu Helsingissä, kiva siellä on käydä, mutta kyllä minä vaan täällä landella viihdyn.

Tässä aitaa ja sen rakennusta

Uintireissuja ollaan tehty päivittäin ja ne onkin oikeastaan ainoat, mihin Viima suostuu helteellä. Muuten se näyttää lähinnä tältä.

Meillä on pihassa myös hiekkalaatikko, jossa lapset saa leikkiä ;). Sinne on myös hyvä haudata luita ja toivottavasti aita pitää jatkossa naapurien kissat edes vähän kauempana siitä.

Niin ja marjapensaita ja raparperia löytyy myös. Jos ei ehdi kaikkea syödä, niin ainakin niistä on hyötyä viilennyspaikkoina.

Pieni koira ja suuri raparperi

Täydellinen piilopaikka?

Tänään treenattiin vähän reissun jälkeen kotipihalla. Vesku ampui ja Rieha teki seuruuta ja paikkamakuuta. Näissä ei ongelmia, makuu oli rauhallinen ja varma ja seuruu puolestaan innokasta. Loppuun vielä eteenmenoja, jossa Riesku juoksi hyvällä vireellä. Ei kun uuteen treeniviikkoon siis!

Peekoota ja osteopaatilla

Raisan kanssa vedettiin päivällä esineruututreenit Viihdekeskuksella, oikein pitkän kaavan mukaan :D. Tallattiin joku 30x50 alue ja sinne kolme esinettä. Haetutin Riehalla kaksi esinettä ja ne nousivat todella hienosti takarajalta. Myös luovutukset onnistui, ilmeisesti palkan vaihdos toimi näinkin nopeasti. Hieno Riesku!

Rieha tuli vielä toiselle kierrokselle apukoiraksi, mutta siinä oli pari muuttujaa (toinen koira ruudussa), joten helpotettiin ja Rieha näki esineen viennin. Sen jälkeen pelasi taas ja olipahan ainakin hieman vaihtelevampi treeni. Luovutus pelasi tässäkin.

Tuike oli mukana tallaamassa ruutua ja se kävi lopuksi etsimässä sieltä viimeisen esineen. Hanska löytyi ja ilo oli irti.

Loppuun tein Riehalla vielä kolme eteenmenoa. Ekaan ja vikaan vietiin palkka yhdessä, keskimmäinen mentiin ilman. Hyvä meno, suora ja vauhdikas eteneminen. Seuraaminenkin sujui keulimatta. Ehkäpä se ajatus siellä jo on...

Treeneistä ajeltiin osteopaatti Jerry Ketolan vastaanotolle. Uusi tuttavuus, mutta vaikutti hyvältä ja koirat tykkäsi. Tuikelta löytyi sen peruskireydet selästä ja lisäksi sen oikea etutassu oli jotenkin kierossa. Jerryn mukaan se oli heijastusta leikatusta takajalasta. Hyvin vastasi käsittelyyn ja esim. sen vatsa pehmeni todella paljon, kun selkää käsiteltiin.

Riehalla oli kireuttä oikealla puolella, sekä takajalassa, että hauiksessa/lavassa. Vasemmalla puolella oli kylkikaaressa jotain pientä. Tyypillisiä aktiivisen koiran ja tokokoiran jumeja. Rieha saatiin käsiteltyä tosi hyvin ja silmissä näki, kuinka haukkari löystyi ja koira venyi ihan eri pituuteen käsittelyn lopussa. Kuulemma ei pitäisi pk-esteiden jäädä ainakaan fysiikasta kiinni, sen verran hyvin saatiin aukaistua. Hyvä niin!

Lisää tottista ja aksatreenit

Tänään treenattiin Killerillä. Halusin alkuun testata pk-esteiden sujuvuutta eilisen rojahduksen jäljiltä. Ensin vinoestettä, jossa ei ollut ongelmaa. Ja kapulakin lensi yli, tosin este ei ollut ihan jyrkimmillään. Sitten metristä.  Rieha lähti hyppyyn innoissaan, mutta ehkä vähän mallasi hyppykohtaa ja ponnisti esteestä. Takaisin tullessa sama juttu. Katsojatkin oli sitä mieltä, että joutui sovittamaan askeliaan oudosti. Jätettiin homma siihen, katsotaan mitä osteopaatti sanoo huomenna ja koitetaan tehdä hyppytekniikkaa ennen koetta. Mutta oli hyvä nähdä, ettei esteen kaatumisesta jäänyt minkäänmoisia traumoja, into oli ihan entisensä.

Vaihdettiin paikkaa ja tehtiin alkuun lämmittelyksi vähän merkkiä ja ruutua. Hyvin haki paikat kummassakin, mutta maahanmeno ruudussa oli hieman hukassa. Sitten siirryttiin tottispuoleen, eka seuruuta henkilöryhmässä ja sitten eteenmenoja yhdistettynä jääviin ja luoksariin. Rieha teki hyvin, tosi ehkä hieman kiltimmin kuin yleensä. Mutta eteenmenoissa oli hyvä ajatus, jäävissä ei mitään ongelmaa ja seuruukin sujui. Ehkä luoksarissa näkyi eniten se pieni outous, himmaili eteentuloa jonkin verran. Noistakin on vaan niin vaikea sanoa, Riehan hieman hillitympi meno on aika täysiä tekemistä verratuna moneen muuhun.

Tottiksen jälkeen oli vielä vuorossa agitreeni ja rata oli tälläinen:

Radalla oli paljon kohtia, jossa piti vaan luottaa koiraan ja lähettää sitä, samalla kun itse liikkui. Vaikeaa minulle, mutta ihan yllättävän hyvin kuitenkin selvittiin. Alku oli heti haastava, varsinkin kun Rieha pääsi tuonne väärään putkeen, niin sehän sille mieleen jäi. Tuossa olisin voinut mennä ottamaan sitä vaikka ihan vastaan 2-hypylle ja siitä kääntää putkeen, koska 4-hypylle ei ollut kiire, koska Rieha irtosi niin hyvin. 5-hypylle tehtiin persjättö, joka toimi Riehalle taas hyvin. Tosin kävi se kerran juoksemassa 9-putken, kun oma rintamasuunta oli hieman liian kauan edessä. Miten niin irtoava...

Välistaveto meni ok, samoin A ja putket. 12-14- pätkä olikin radan haastavin. Ensinnäkin en meinannut saada Riehaa tulemaan 13-hyppyä oikealta puolelta, se vaan työntyi aina väärälle puolelle. On välillä tosi haastavaa ohjata koiraa, joka haluaa olla n. 3m ohjaajan sivulla. 14-hypylle tehtiin joku vastakäännöshässäkkä (?), jota ei kauheasti olla treenattu. Palkan kanssa se alkoi sujumaan ihan ok. Lopun putket oli Riehalle helppoja, siinä siis piti jäädä 16-putken sisäänmenolle ohjaamaan.

Jos muuten on tuntunut, että Rieha on ollut hieman outo, niin aksassa oli ihan oma itsensä. Se veti aivan kieli poskella ja ihan täysiä, ei voi vaan kuin ihmetellä eläimen innostusta tähän lajiin...

Lomapäivä on treenipäivä aamusta iltaan

Aamusta käytiin Tiinan kanssa tekemässä tottista. Oli muuten kuuma, sekä ihmisillä, että koirilla. Onneksi sain tänään Koirasportin Anskulta froteisen loimen, jota voi jatkossa käyttää viilennykseen kuumalla ilmalla.

Rieha meni ensiksi paikkamakuuseen, kun Halti teki seuruuta, jääviä ja luoksetuloja. Yksi unohdus sille tuli, alkoi nuolemaan takapäätä ja nousi istumaan, mur. Palautin torujen kera, sen jälkeen pysyi. Haltin tekemiseen ei reagoinut millään lailla.

Omalla vuorolla tehtiin eteenmenoja. Vietiin lelu ensin pari kertaa yhdessä, sitten niin, ettei Rieha nähnyt vientiä. Oikein oli hyvä meno, yksi pieni kaarros tuli, kun kävi tsekkaamassa kentällä olleen narutupsun, mutta lähti siitäkin hyvin taas etenemään. Otin väleihin seuruuta, liikkeestä istumisen ja luoksetulon sekä yhden tasamaanoudon. Ne sujui kaikki hyvin.

Pienen tauon jälkeen mentiin tekemään vielä telineitä. Ensin metristä. Rieha lähti ekaan yritykseen jotenkin huonosti, törmäsi suoraan esteeseen ja koko höskä kaatui komeasti kolahtaen. Se ei onneksi Riehaa lannistanut, hyppäsi paluuhypyn kaatuneen esteen yli. Mallailtiin sitten hieman lähetyspaikkaa kaueammaksi ja hyppy alkoi onnistua paremmin. Ja onneksi tosiaan Rieha ei sieltä herkimmästä päästä ole, niin tuollaiset rämähdykset ei jää sen mieleen.

Mutta hieman sillä oli outo meno alusta saakka, painoiko kuumuus sitten niin paljon? Aloin myös miettimään, että onko se sittenkään ihan kunnossa, tänään illalla se ei taas syönyt ruokaansa kokonaan... Nyt pitää ihan tosissaan miettiä, mitä sen kanssa tekee. Toisaalta on normaali, toisaalta taas tulee tälläisiä outoja juttuja, joita ei koskaan aiemmin ole ollut...

Jatkettiin treeniä vinoesteelle, jossa ohjaajalla oli vuorostaan isoja ongelmia. En nimittäin meinannut saada kapulaa esteen yli sitten millään... Heitin sen varmaan kolme kertaa suoraan päin estettä. Heittotreeni tulisi siis tarpeeseen. Rieha nouti hyvin, mutta kerran koitti kiertää takaisin tullessa, ilmeisesti vinosta heitosta johtuen. Uusittiin ja sen jälkeen onnistui taas hyvin. Tässä se taas oli aika lailla normaalin oloinen, että en sitten tiedä.

Illan viileydessä ajeltiin vielä Vihtavuoreen treenaamaan Annan ja Hennan kanssa. Tehtiin alkuun tunnaria. Eka toisto oli upean nopea, mutta aloin silti miettimään, että tekikö se kuitenkin vaan vahingossa oikein... Toisella kerralla ehtikin hieman maistaa yhtä väärää ennen oman nostoa. Kolmannella toistolla kapulat oli ihan nurmikon peitossa ja silloin kelpie ei enää nuuskinut ollenkaan ja toi vaan ensimmäisen minkä löysi. Nameja laittamalla alkoi taas vähän paremmin käyttämään nenäänsä ja keskittymään.

Pohdittiin tunnaria ja minusta ongelma tulee nyt esiin nurmikolla, kun Rieha ei ihan suorilta näe kaikkia kapuloita. Silloin tulee kiire ja nostaa vaan sen, minkä ekana näkee. Ei siis malta nuuskia, kunhan nostaa. Nurmikkotreeniä nyt paljon ja helpotukseksi nameja mukaan.

Luoksetulo tehtiin koemaisena ja se oli vaihteeksi taas ihan täydellinen. Voi huoh, kun se ei kokeessa onnistu. Uusinnassa tulikin sitten jo hieman tuhmuutta esiin ja palauttelin sitä ihan surutta alkuun, kun ei kuunnellut. Tuntui, että sillä oli sellainen fiilis, että tietää itse paremmin, mitä seuraavaksi tapahtuu. Palautuksien jälkeen kuuntelukin parani.

Tuike teki myös tunnaria liikkuroidusti. Se olikin yllättävän haastavaa ja omaa jouduttiin hakemaan useampaan otteeseen. Kauhean tohkeissaan se oli ja oma alkoi loppua kohden nousta. Lisäksi se sai hakea kapulaa ja tehdä vähän seuruuta kauheallla innolla.

Jottei ilta olisi vielä siinä, ajeltiin metsään tekemään esineruutua. Ruutu oli sellainen 20x40m ja sinne kolme esinettä. Tuike sai ensin tallata ruutua minun kanssani, sen jälkeen se sai etsiä kaksi esinettä. Hyvin löytyivät :).

Rieha haki kaikki kolme esinettä ja käytti nenäänsä todella hyvin. Kaksi esineistä oli takana ja yksi keskellä. Ekan luovutus oli ihan persiistä, se oli hanska, jota oli ihan pakko mälvätä ja ravistella. Toka ja kolmas sujuivat hyvin. Olen aika paljon palkannut Riehaa luovutuksista namilla, mutta aloin nyt miettimään, että pitäisi varmaan oikeasti palkata lelulla, kun se selkeästi haluaisi leikkiä. Kokeiltiin hanskan luovutusta vielä erikseen leluapalkalla ja tuntui, että meno parani heti.

Semmoinen treenipäivä, tulipahan tehtyä kaikenmoista. Rieha oli suurimmaksi osaksi ihan oma itsensä, mutta silti hieman mietityttää onko se ihan ok vieläkään. Huomenna toivottavasti päästää tekemään lisää hyppyä, että näen oliko tämän päiväinen vain joku vahinko. Torstaina sillä on osteopaatti, joka ehkä osaa myös valaista asiaa. Tuike pääsee myös tsekattavaksi. Viikonloppu onkin lepoa treenien osalta, kun lähdetään Helsinkiin reissuun ja koirat jää kotiin hoitoon.